Kieliä ei enää voi opiskella kuten ennen. Meilläkään ei alkanut kasilla saksa EIKÄ ranska. Hs:n juttu, linkki

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kieliä ei enää arvosteta, koska englannilla pärjää lähes kaikkialla ja loput kielet voi googlekääntää jo ihan luettavaksi. Koko ajan myös luodaan sitä diskurssia, että tulevaisuudessa meillä on automaattiset kääntäjät, voidaan keskustella reaaliajassa vierailla kielillä osaamatta niitä ollenkaan.

Kääntäjillekään ei ole enää töitä, parikymmentä vuotta sitten se työllisti tosi hyvin. Miksi sitten olisi kysyntää turistikielitaidolle - kun jopa Ranskassa pärjää englannilla? Jos on turistina maassa, jossa englantia ei osata, ei sitä kieltä koulussakaan opeteta. Työelämässä turistikielitaidolla ei tee mitään.

20-30 vuotta sitten oltiin musiikkiluokilla ja luettiin paljon kieliä. Se oli ainoa keino pidentää yo-todistusta.

Tänään suuntaudutaan mieluummin liikuntaluokalle, musaluokkia on jo ajettu alas. Kieliä ei enää lueta. Pitkän yo-todistuksen saa reaaliaineilla ja todistusvalinnassa parhaat pisteet saa matikasta ja fysiikasta.

Maailma muuttui.

Mihin perustuu väitteesi musiikkiluokista? Ainakin täällä Espoossa on peruskoulussa musiikkiluokkia, liikuntaluokista en ole kuullut.

Helsingissä on lakkautettu musiikkiluokkia vuosia. Ennen niitä oli 15, nyt 5. Luokille pääseminen vaatii käytännössä sen, että 2-luokalla on instrumentista hyvät taidot, teoriaa käyty ja muutenkin kasvanut musiikkipiireissä.

Kielet vievät valinnaisaineet, mm. 3./4. lk:lla aloitettu A2-kieli vie yläasteen valinnaisaineen. Jos aloittaa vielä ylimääräisen kielen, niin käytännössä mitään valinnaisaineita ei voi yläasteella valita. Jos et ole painotusluokalla (jossa painotusainetta on enemmän muutenkin), voi kaikki taide- ja taitoaineet, projektit, kansainväliset retket jne. jäädä välistä. 

Jos kieliä haluttaisiin opiskeltavan, niiden pitäisi tulla valinnaisainekakun päälle.

Vierailija kirjoitti:

Haittaruotsi syö hyödylliset kielet.

Miten on mahdollista että 16 henkeä on käynyt alapeukuttamassa tätä? Vai onko modelle taas käsky käynyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haittaruotsi syö hyödylliset kielet.

Jos kaikki on vain pakkoruotsista kiinni niin miksi ruotsi ei sitten syönyt muita kieliopintoja vaikkapa 90-luvulla? Nykyäänhän ruotsia ei ole edes pakko kirjoittaa, joten siihen ei tarvitse käytännössä panostaa ollenkaan jos ei halua. 

Ruotsi alkaa nykyään kuutosella. Ei kolme kieltä ala-asteella ole kaikille ihan helppo juttu.

Mikä kolme kieltä? Hyvin harva ottaa muutenkin vitosella vieraan kielen. Nythän kai ongelma on se, ettei yläkoulussa enää aloiteta uutta kieltä. Nythän siihen olisi hyvä mahdollisuus, kun kerran ruotsi alkaa jo alakoulussa.

Suurin osa aloittaa näin:

1. lk: englanti

3.lk: joku muu

6.lk: ruotsi

Ja tuota jotain muuta eli A2 ei monetkaan valitse, koska se sitoo koko peruskoulun loppuun asti ja vie valinnaisaineet.

"Onko teillä saatu halutut kielivalinnat?"

Ei täällä saa haluta muuta kuin ruotsia. 

Oman lapseni ohjasin yläasteella ottamaan valinnaisina helpompia aineita, liikuntaa, köksää. Osalle varmasti myös kuvis ja musiikki näitä. Perusaineet vievät jo lukuaikaa runsaasti kerkinkertaiselta opiskelijalta. Lisäksi tavoitteellinen harrastus vie iltaisin useamman tunnin vapaa-ajasta. Oli onnistunut ohjaus, todistus riitti haluamiinsa jatko-opintoihin, joihin ei vaadittu kielien osaamista englantia enempää.

Tämä! Mielestäni ihminen, joka osaa vain suomea ja englantia, on äärimmäisen tyhmä ja kielitaidoton. Ehdottomasti on osattava ranskaa ja saksaa, mielellään espanjaa ja venäjää, ja seurattava maailman uutisia muistakin kuin englannin- tai suomenkielisistä viestimistä. Muutoin maailmankuva jää kapeaksi.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi ei ole vieras kieli, vaan kansalaistaito.

Ruotsia ei opeteta ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, vaan myös siksi, että suomenkielisetkin voisivat käyttää mm. ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja, lukea suomenruotsalaisia lehtiä ja myös kirjoittaa niihin mielipiteensä ilmaisemiseksi.

Vieraita, muiden maiden kieliä opetetaan ammatillisiin tarkoituksiin. Ruotsin kieltä opetetaan kansalaistarpeisiin, jotta voisimme puhua ruotsinkielisten ystäviemme, perheenjäsentemme ja sukulaistemme kanssa heidän omalla kielellään. Kaikki se on osa Suomen kansaan kuulumista ja suomalaisuutta.

Paitsi Ahvenanmaalla, jossa on katsottu, ettei suomi ole mikään kansalaistaito ja ihan turha niille suomalaisille on suomea puhua.

Vierailija kirjoitti:

Miksi niissä kielissä on niin isot ryhmävaatimukset? Miksi usean koulun oppilaita ei yhdisteitä ryhmäksi? Olen englannin, ruotsin ja Saksan opettaja. Mielelläni opettaisin pienempiäkin Saksan ryhmiä.

No yksi syy on se että eri koulut eivät ole aina ihan vierekkäin. Oppilailla ei lähtökotaisesti ole oppituntien välissä 45min aikaa siirtyä bussilla toiseen kouluun. Täällä, missä 2km säteellä olisi kaksi koulua, yritetään joka vuosi yhteistä ranskan ryhmää. Sitä ei koskaan synny.

Vierailija kirjoitti:

Kieliä ei enää arvosteta, koska englannilla pärjää lähes kaikkialla ja loput kielet voi googlekääntää jo ihan luettavaksi. Koko ajan myös luodaan sitä diskurssia, että tulevaisuudessa meillä on automaattiset kääntäjät, voidaan keskustella reaaliajassa vierailla kielillä osaamatta niitä ollenkaan.

Kääntäjillekään ei ole enää töitä, parikymmentä vuotta sitten se työllisti tosi hyvin. Miksi sitten olisi kysyntää turistikielitaidolle - kun jopa Ranskassa pärjää englannilla? Jos on turistina maassa, jossa englantia ei osata, ei sitä kieltä koulussakaan opeteta. Työelämässä turistikielitaidolla ei tee mitään.

20-30 vuotta sitten oltiin musiikkiluokilla ja luettiin paljon kieliä. Se oli ainoa keino pidentää yo-todistusta.

Tänään suuntaudutaan mieluummin liikuntaluokalle, musaluokkia on jo ajettu alas. Kieliä ei enää lueta. Pitkän yo-todistuksen saa reaaliaineilla ja todistusvalinnassa parhaat pisteet saa matikasta ja fysiikasta.

Maailma muuttui.

Englannilla ei todellakaan pärjää lähes kaikkialla! Itse asiassa sitä osataan suuressa osassa Eurooppaakin melko heikosti. Lisäksi pelkkä "pärjääminen" on aika alhainen kriteeri moneen elämäntilanteeseen. Esimerkiksi bisneksessä on ihan ylivoimainen etu voida keskustella vastapuolen kanssa hänen omalla äidinkielellään.

Tämän lisäksi eri kielien osaaminen linkittyy myös maailmankuvan rakentumiseen. Kielen osaaminen on avain maan kulttuurin ja yhteiskunnan ymmärtämiseen. Anglosaksinen kielikunta on ihan hirveän pieni osa maailmaa, mutta tiedämme siitä tällä hetkellä tosi paljon enemmän kuin mistään muusta. Tiedätkö sinä, mistä esimerkiksi Intiassa tällä hetkellä puhutaan? Tai mikä on pääuutinen ranskaa puhuvassa Afrikan maassa?

Sain 90-00-luvuilla valita pikkupaikkakunnalla pitkän saksan ja keskipitkän ranskan, ryhmät pieneni vuosi vuodelta. Hukkaan meni sekin upea mahdollisuus ja oppitunnit, kukaan ei oppinut koulun kielitunneilla mitään, ei pakkoruotsissa eikä etenkään valinnaisissa kielissä.

Ehkä nykylapset on fiksumpia eikä tuhlaa kallista nuoruuttaan turhiin prepositiorimpsuihin, jos kielen opetuksen taso on yhä yhtä onnetonta kun mun aikana...

Vierailija kirjoitti:

Miksi niissä kielissä on niin isot ryhmävaatimukset? Miksi usean koulun oppilaita ei yhdisteitä ryhmäksi? Olen englannin, ruotsin ja Saksan opettaja. Mielelläni opettaisin pienempiäkin Saksan ryhmiä.

Rahahan tuohon on syynä. On päätetty säästää kielistä. Nykyään ryhmäkokovaatimus on ihan turhan suuri. Toisaalta tuttu kielenopettaja sanoi, että tosi pienessä ryhmässä opetus ei enää ole mielekästä, kun esim puheharjoitukset tehdään sitten aina yhden tai kahden saman tyypin kanssa ja vaihtelevia sosiaalisia oppimistilanteita on vaikea rakentaa ja ne just olis tärkeitä.

Helsingin kaupungin lukioissa noita lyhyiden kielien ryhmiä yhdistellään yli koulurajojen, mikä ylläpitää tarjontaa. Ei silti ole ideaalia, että saattaa joutua kesken päivän käymään toisessa paikassa niitä kielentunteja varten, varmasti lisää todennäköisyyttä että lopettaa kielen opiskelun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei munkaan koulussa tullut danskan ryhmää aikoinaan vaikka 2 halukasta yritti käännytyää meitä jotka haluttiin. Saksa

Eiköhän tämä liity myös koulujen kokoon. Meidän yläasteella oli noin 350 oppilasta ja joka vuosi tuli sekä ranskan että saksan ryhmät. 90-luvulla siis.

Lapsen yläkoulussa myös 350 oppilasta, välillä tulee yksi saksan ryhmä, välillä ei edes sitä.

Vierailija kirjoitti:

Sain 90-00-luvuilla valita pikkupaikkakunnalla pitkän saksan ja keskipitkän ranskan, ryhmät pieneni vuosi vuodelta. Hukkaan meni sekin upea mahdollisuus ja oppitunnit, kukaan ei oppinut koulun kielitunneilla mitään, ei pakkoruotsissa eikä etenkään valinnaisissa kielissä.

Ehkä nykylapset on fiksumpia eikä tuhlaa kallista nuoruuttaan turhiin prepositiorimpsuihin, jos kielen opetuksen taso on yhä yhtä onnetonta kun mun aikana...

Se mitä on ollut jossain pikkukunnassa viime vuosituhannella ei kyllä kerro mitään siitä, minkälaista kielenopetus on nykyisin ja yleensä isommissa paikoissa kuin missä itse olit.

Vierailija kirjoitti:

Sain 90-00-luvuilla valita pikkupaikkakunnalla pitkän saksan ja keskipitkän ranskan, ryhmät pieneni vuosi vuodelta. Hukkaan meni sekin upea mahdollisuus ja oppitunnit, kukaan ei oppinut koulun kielitunneilla mitään, ei pakkoruotsissa eikä etenkään valinnaisissa kielissä.

Ehkä nykylapset on fiksumpia eikä tuhlaa kallista nuoruuttaan turhiin prepositiorimpsuihin, jos kielen opetuksen taso on yhä yhtä onnetonta kun mun aikana...

Miten niin ei oppinut? Jos jättää läksyt lukematta ja tehtävät tekemättä, niin lopputulos on taattu. Miksi kukaan olisi niin idiootti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haittaruotsi syö hyödylliset kielet.

Jos kaikki on vain pakkoruotsista kiinni niin miksi ruotsi ei sitten syönyt muita kieliopintoja vaikkapa 90-luvulla? Nykyäänhän ruotsia ei ole edes pakko kirjoittaa, joten siihen ei tarvitse käytännössä panostaa ollenkaan jos ei halua. 

Ruotsi alkaa nykyään kuutosella. Ei kolme kieltä ala-asteella ole kaikille ihan helppo juttu.

Mikä kolme kieltä? Hyvin harva ottaa muutenkin vitosella vieraan kielen. Nythän kai ongelma on se, ettei yläkoulussa enää aloiteta uutta kieltä. Nythän siihen olisi hyvä mahdollisuus, kun kerran ruotsi alkaa jo alakoulussa.

Suurin osa aloittaa näin:

1. lk: englanti

3.lk: joku muu

6.lk: ruotsi

Ja tuota jotain muuta eli A2 ei monetkaan valitse, koska se sitoo koko peruskoulun loppuun asti ja vie valinnaisaineet.

No ei se nyt kaikkia valinnaisaineita vie. Yhden lyhyen kurssin kasilta ja ysiltä. Pitkä valinnainen ja yksi lyhyt jää jäljelle. Meillä ainakin 3. luokalla syntyi ryhmät useammastakin kielestä ilman mitään ongelmia.

Meidän lähikoulussa alakoulun kieli-infoissa oikein erityisesti painotetaan, että kannattaa miettiä tosi tosi tarkkaan, jaksaako niitä valittuja kieliä lukea ja että muut ei ole niin helppoja kuin englanti.

Onpa sit ihme, että ei tule ryhmiä. Jos on tavallisen hyvä koulussa eikä selkeitä oppimisvaikeuksia ole, aivan hyvin pystyy kahta pitkää kieltä lukemaan. Toinenhan niistä on enkku, mikä tulee aika helposti nykyään lähes kaikille.

Vierailija kirjoitti:

"Onko teillä saatu halutut kielivalinnat?"

Ei täällä saa haluta muuta kuin ruotsia. 

Luin jo 80-luvulla peruskoulussa ilman ongelmia englantia, ruotsia ja saksaa. Nykyään lapset haluavat päästä helpolla ja valinnaisaineissa otetaan jotain helppoa ja vaivatonta kuten kuvaamataito, musiikki, käsityöt tai kotitalous.

Surkeinta kehityksessä on se, että englanninkielisen kulttuurin ja kulttuurisen tulkinnan ylivalta saa järjettömät mittasuhteet. Kun toimittajat eivät osaa enää lukea saksaksi, mitä Saksassa tapahtuu, he kääntävät englanninkielisten medioiden juttuja, jotka voivat olla valmiiksi värittyneitä ja värittyvät kääntäessä vain lisää.

Kielitaidoton media tarkoittaa perinteistä rikkinäistä puhelinta, jossa toistellaan muiden viestejä viestin koko ajan muuttuessa.

Olen todella kiitollinen siitä, että pystyn lukemaan uutisia englannin lisäksi espanjaksi, venäjäksi ja saksaksi. Se avartaa maailmaa todella paljon verrattuna siihen, että lukisi vain englanninkielistä sisältöä.

Maailma on erilainen eri maissa, eikä se englanninkielistä aineistoa lukemalla paljastu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sain 90-00-luvuilla valita pikkupaikkakunnalla pitkän saksan ja keskipitkän ranskan, ryhmät pieneni vuosi vuodelta. Hukkaan meni sekin upea mahdollisuus ja oppitunnit, kukaan ei oppinut koulun kielitunneilla mitään, ei pakkoruotsissa eikä etenkään valinnaisissa kielissä.

Ehkä nykylapset on fiksumpia eikä tuhlaa kallista nuoruuttaan turhiin prepositiorimpsuihin, jos kielen opetuksen taso on yhä yhtä onnetonta kun mun aikana...

Se mitä on ollut jossain pikkukunnassa viime vuosituhannella ei kyllä kerro mitään siitä, minkälaista kielenopetus on nykyisin ja yleensä isommissa paikoissa kuin missä itse olit.

Toivottavasti ei, mut monet ikätoverini on nykyään niiden lasten vanhempia, jotka kielivalintojaan koulussa pohtivat, ja sanoisin että monille itseni ikäisille syntyi tuosta aikamoinen asennevamma kielten opiskeluun.

Aloitettiin innolla, mut opettajat vaihtui pari-kolme kertaa lukukaudessa, perusasiat jäi oppimatta vaikka kielioppia jankattiin ja jankattiin, kielen käyttämistä puhumalla harjoiteltiin hyvin satunnaisesti, ja lopulta kielen jatkaminen alkoi tuntua rangaistukselta kun söivät kaikki valinnaiset, eikä muuta mahtunut sekaan.