Lue keskustelun säännöt.
Kieliä ei enää voi opiskella kuten ennen. Meilläkään ei alkanut kasilla saksa EIKÄ ranska. Hs:n juttu, linkki
19.03.2021 |
Mielestäni kauheaa. Onko teillä saatu halutut kielivalinnat?
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haittaruotsi syö hyödylliset kielet.
Jos kaikki on vain pakkoruotsista kiinni niin miksi ruotsi ei sitten syönyt muita kieliopintoja vaikkapa 90-luvulla? Nykyäänhän ruotsia ei ole edes pakko kirjoittaa, joten siihen ei tarvitse käytännössä panostaa ollenkaan jos ei halua.
Ruotsiin on pakko panostaa, jos aikoo yliopistoon opiskelemaan. Siellä kun on pakollinen ruotsin virkamiestutkinto. Tämähän on jo ongelma joillakin aloilla, koska opiskelijat eivät saa tätä suoritettua ja valmistuminen on tästä kiinni.
Ruotsi on yksi maailman helpoimmista kielistä.
Aktiivisena kieltenopiskeljana on todettava, että mikään kieli ei ole helppo, koska todellisuudessa kieltä ei voi oppia kuin toistamalla, toistamalla ja toistamalla. Vaikka kielioppi olisi helpompi kuin jossain toisessa kielessä, sen vaikutus opiskelun työläyteen on mitätön, koska yhä vain opiskelu perustuu käytännössä ulkoa oppimiseen.
Venäjässä on erittäin mutkikas kielioppi, mutta kun verrataan työmäärää, joka vaaditaan oikeasti kommunikatiivisen venäjän ja ruotsin oppimiseen, se on hyvin samankaltainen, koska todellinen kielitaito perustuu ulkoa opittuun ja automatisoituneeseen.
En ymmärrä jauhamista ruotsin helppoudesta. Jotta ruotsia oppisi, täytyy opiskella aivan hirveästi ulkoa niin kuin muissakin kielissä, eikä siihen auta kuin kova työ.
Minulta meni oikeasti ilmaisuvoimaisen ja kieliopillisesti suht ehjän saksan oppimiseen kuusi vuotta, vaikka olin lukenut koulussa pitkän saksan, asuin koko ajan saksassa ja minulla on saksalainen mies, jonka kanssa puhun kotonani saksaa.
Kun joku väittää, että kielen oppii tuosta noin vain, kysymys on lähes aina siitä, että ihminen ei ymmärrä, miten järjettömän työmäärän oikeasti hyvä kielitaito vaatii. Huonon kielitaidon käyttöarvo taas on vähäinen. Sillä voi tilata ruokaa, mutta ei siitä todellisen kommunikoinnin ja ymmärryksen avuksi ole.
No jaa. En juuri panostanut ruotsiin ikinä, mutta niin vaan asun ruotsinkielisellä pohjanmaalla ja käytän kieltä työkseni...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haittaruotsi syö hyödylliset kielet.
Jos kaikki on vain pakkoruotsista kiinni niin miksi ruotsi ei sitten syönyt muita kieliopintoja vaikkapa 90-luvulla? Nykyäänhän ruotsia ei ole edes pakko kirjoittaa, joten siihen ei tarvitse käytännössä panostaa ollenkaan jos ei halua.
Ruotsi alkaa nykyään kuutosella. Ei kolme kieltä ala-asteella ole kaikille ihan helppo juttu.
Mikä kolme kieltä? Hyvin harva ottaa muutenkin vitosella vieraan kielen. Nythän kai ongelma on se, ettei yläkoulussa enää aloiteta uutta kieltä. Nythän siihen olisi hyvä mahdollisuus, kun kerran ruotsi alkaa jo alakoulussa.
Suurin osa aloittaa näin:
1. lk: englanti
3.lk: joku muu
6.lk: ruotsiJa tuota jotain muuta eli A2 ei monetkaan valitse, koska se sitoo koko peruskoulun loppuun asti ja vie valinnaisaineet.
Mistä lähtien englanti on alkanut jo ensimmäisellä luokalla?
Fiksut vanhemmat valitsevat A1-kieleksi saksan tai ranskan. Englannin oppii kyllä ihan väkisinkin.
Saksa on Suomelle tärkeä kauppakumppani, eikä siellä ihmisten kielitaito välttämättä ole kovin hyvä.
Se, että hinkuu jonkun valinnaisaineet (köksä, kässä, kuvis, liikunta) perään on todella typerää, kun kyse on kuitenkin tulevaisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma kärjistyy viimeistään lukiossa. Nykyinen korkeakoulujen valintasysteemi ei todellakaan kannusta opiskelemaan kieliä, vaan mafyke -aineita.
Mitähän tuohon uskaltaisi sanoa? " Mafyke" on hirmuisen tärkeää, mutta on aika sivistymätöntä olla osaamatta saksaa ja ranskaa. Emme tosiaankaan ole enää pohjoismaa, kun nousevan polven ruotsin taito on retuperällä.
Pitäisikö lukio pidentää nelivuotiseksi, jotta kaikki tärkeä saataisiin mahtumaan lukujärjestyksiin?
Tämä. Jokainen ruotsista jankkaaja voi miettiä, mitä se tekee pitemmän päälle, jos maassa osaa ruotsia vain valopäät. Kun itäpuolella on mitä on, olemme muiden silmissä joko pohjoismaa, pohjoisbaltteja tai läntinen etupiirialue. On ymmärrettävää, että niko ja petteri eivät ymmärrä miten tämä heihin liittyy, mutta jos heidän täytyy lähteä tiukassa paikassa merta edemmäs kalaan, olisi hyvä osata auttavasti naapurin kieltä. Kumman naapurin, se vaikuttaa siihen miten herkästi hänen lapsenlapsensa ovat isoveljen alusmaalaisia.
Jos et pysty hahmottamaan asiaa tällä tasolla, ole hyvä äläkä kitise vaan lue ne ruotsinläksysi edes jotenkuten. Se on paljon vähemmän vaikeaa jos ei vasiten päätä inhota asiaa.
Ihme homma, että pitänyt poistaa ihan asiallisia pakkoruotsiin liittyviä kommentteja aamulta. Vastasin ketjuun silloin ja tulin nyt katsomaan niin ekat vastaukset hävinneet. Ja niissä ei varmasti ollut mitään sääntöjen vastaista. Ihme palsta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma kärjistyy viimeistään lukiossa. Nykyinen korkeakoulujen valintasysteemi ei todellakaan kannusta opiskelemaan kieliä, vaan mafyke -aineita.
Mitähän tuohon uskaltaisi sanoa? " Mafyke" on hirmuisen tärkeää, mutta on aika sivistymätöntä olla osaamatta saksaa ja ranskaa. Emme tosiaankaan ole enää pohjoismaa, kun nousevan polven ruotsin taito on retuperällä.
Pitäisikö lukio pidentää nelivuotiseksi, jotta kaikki tärkeä saataisiin mahtumaan lukujärjestyksiin?
Tämä. Jokainen ruotsista jankkaaja voi miettiä, mitä se tekee pitemmän päälle, jos maassa osaa ruotsia vain valopäät. Kun itäpuolella on mitä on, olemme muiden silmissä joko pohjoismaa, pohjoisbaltteja tai läntinen etupiirialue. On ymmärrettävää, että niko ja petteri eivät ymmärrä miten tämä heihin liittyy, mutta jos heidän täytyy lähteä tiukassa paikassa merta edemmäs kalaan, olisi hyvä osata auttavasti naapurin kieltä. Kumman naapurin, se vaikuttaa siihen miten herkästi hänen lapsenlapsensa ovat isoveljen alusmaalaisia.
Jos et pysty hahmottamaan asiaa tällä tasolla, ole hyvä äläkä kitise vaan lue ne ruotsinläksysi edes jotenkuten. Se on paljon vähemmän vaikeaa jos ei vasiten päätä inhota asiaa.
Kuule suuri osa maailman ihmisistä ei tiedä meidän pakkoruotsista mitään ja silti Suomea pidetään ja se on Pohjoismaa. Tuo oli ehkä typerin pakkoruotsiveruke; mitä ne meistä ajattelee.
Maailma on englanninkielinen ja muita kieliä ei lueta / koeta että tarvitaan enää. Ei lapsia/nuoria voi pakottaa monikielisiksi, heillä on eri intressit kuin edellisellä sukupolvella (ICT ym) ja hyvä niin. Laiskuudesta ei ole kyse vaan siitä että nuoret liikkuvat lomillaan maailmalla, asioiden englanniksi. Näkevät että pärjää englannilla ja osaavat kielen. Netti on englanninkielinen ja he luovat siellä verkostoja.
Kv-kauppa hoituu englanniksi, turistina olen liikkunut vaikka missä jeerassa englannilla pärjäten (jopa Ruotsissa!). Kielten opiskelu hiipuu mutta onko se suuri menetys? Ehkä on kulttuurisesti mutta ei muuten. Englanti on ja tulee olemaan ainoa kieli millä on merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Resurssikysymyshän tämä on. Itse nautin, kun meillä oli vain joku 7 hengen ranskan ryhmä. Sai hyvin yksilöllistä opetusta.
Meillä oli kahden hengen saksanryhmä, oli kivaa jos toinen ei päässyt paikalle. :D
Outoa. Nythän sen pitäisi juuri olla helppoa kun kielen opetuksen voi järjestää etänä. Jos joku haluaa opiskella klingonia niin aina siihen pitäisi riittävästi opiskelijoita löytyä. Voihan sen opiskelun tehdä itsenäisestikin niin minkään ryhmäkoon ei pitäisi edes merkitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haittaruotsi syö hyödylliset kielet.
Jos kaikki on vain pakkoruotsista kiinni niin miksi ruotsi ei sitten syönyt muita kieliopintoja vaikkapa 90-luvulla? Nykyäänhän ruotsia ei ole edes pakko kirjoittaa, joten siihen ei tarvitse käytännössä panostaa ollenkaan jos ei halua.
Ruotsiin on pakko panostaa, jos aikoo yliopistoon opiskelemaan. Siellä kun on pakollinen ruotsin virkamiestutkinto. Tämähän on jo ongelma joillakin aloilla, koska opiskelijat eivät saa tätä suoritettua ja valmistuminen on tästä kiinni.
Ruotsi on yksi maailman helpoimmista kielistä. Sitä voi harjoittaa joka päivä katsomalla vaikka Suomessa televisiota. Jos yliopistossa opiskeleva ihminen ei kykene suoriutumaan tuosta testistä hänen paikkansa ei ole yliopistossa. Ruotsia voi kuunnella Suomessa siitä asti kun pieni lapsi ja muutamassa vuodessa siinä voi olla jo todella hyvä, jos vaan viitsii opiskella ja kuunnella sitä. Varsinkin kun puhumme suomenruotsista, joka on siis sekä helppo ääntää, että kuunnella ja joka on siis se jota vaaditaan yliopistolla.
Mutta kun sillä suomenruotsin opiskelulla ei pärjää alkuunkaan Ruotsissa eikä ymmärrä riikinruotsia. Ja kaikki suomenruotsalaiset taas puhuvat suomea paljon paremmin kuin suomenkieliset ruotsia.
Eikä tuota suomenruotsiakaan kyllä rannikkoseudun ulkopuolella asuvat lapset koskaan kuule missään.
Helppous on myös makuasia.
Helppous ei ole makuasia. Kai sinä nyt tiedät, että pitkässä ja lyhyessä matikassa on vaikeuseroja. Aivan samalla tavalla on kielissä. Kiina nyt vaan on vaikeampi kieli oppia länsimaalaisille kuin ruotsi.
Nyt ei ollut kyse pärjäätkö Skånessa, vaan selviätkö virkamiesruotsista yliopistossa ja osaatko virkamiehenä puhua Suomessa ruotsinkieltä.
Mutta vaikka sinä kuvittelet etteikö suomenruotsilla pärjää Ruotsissa, niin kyllä sillä pärjää. Ne eivät ole kaksi eri kieltä vaikka ääntäminen ehkä vähän eroaakin toisistaan. Sanat ovat samoja. Eikä kirjaimilla ole jotain toisia merkityksiä. Jos kykenet brittienglannilla kuuntelemaan amerikkalaisten tai aussien ääntämistä, niin kyllä kykenet suomenruotsin kanssa ymmärtämään riikinruotsia.
Ehkä jos katsoo vain Subia, niin nuo ruotsinkieliset ohjelmat jäävät näkemättä, mutta haluttaessa voit joka päivä katsoa ne päivän uutiset vaikka ruotsiksi, niin ne uutiset, joita yliopisto opiskelijan kannattaisi katsoa ihan oman yleissivistyksensä takia.
Mikä siinä on, että kun ilmaiseksi opetetaan, niin silti itketään kun joutuu opiskelemaan ja oppimaan jotain. Jos minulle tulisi mahdollisuus aloittaa ekaluokka uudestaan 6 vuotiaana ja valita aineet, niin kävisin tunnin lisää päivässä, jotta oppisin sekä kiinan, arabian, japanin että turkinkielen. Ihan vaan vaikka suht huonolla tasolla. Monen muun aineen, kuten vaikka historian tai maantiedon voi opetella muutamassa kuukaudessa, mutta kielten kohdalla näin ei voi tehdä.
Kyllä noita sanoja voi helposti oppia tuhansia vuodessa, jos vaan on kunnon opetusmetodit käytössä. Kun pääsee tasolle, että saa luettua kirjoja kielitaito kehittyy nopeasti.
Tulevaisuus on yksikielinen kirjoitti:
Maailma on englanninkielinen ja muita kieliä ei lueta / koeta että tarvitaan enää. Ei lapsia/nuoria voi pakottaa monikielisiksi, heillä on eri intressit kuin edellisellä sukupolvella (ICT ym) ja hyvä niin. Laiskuudesta ei ole kyse vaan siitä että nuoret liikkuvat lomillaan maailmalla, asioiden englanniksi. Näkevät että pärjää englannilla ja osaavat kielen. Netti on englanninkielinen ja he luovat siellä verkostoja.
Kv-kauppa hoituu englanniksi, turistina olen liikkunut vaikka missä jeerassa englannilla pärjäten (jopa Ruotsissa!). Kielten opiskelu hiipuu mutta onko se suuri menetys? Ehkä on kulttuurisesti mutta ei muuten. Englanti on ja tulee olemaan ainoa kieli millä on merkitystä.
EU:ssa ei ole enää yhtään englanninkielistä maata. Odota vaan kun kohta EU sanoo ettei englantia voi enää käyttää virallisissa kokouksissa. Netti on englanninkielinen sinusta, koska sinä käyt vain englanninkielisillä sivuilla. Mutta monessa maassa se on heidän oman maansa kielinen. Kiinassa netti ei todellakaan ole englannin kielinen. Eikä Japanissa, eikä Ranskassa, eikä Venäjällä. Kohta ei tarvita englantia, vaan on kääntäjät. Kaikki käyttävät omaa kieltään tai sitten sen maan kieltä, jossa ovat. Joten jos sinä kuvittelet muuttavansa Espanjaan ja turistikeskuksen ulkopuolella pystyväni käyttämään englantia tulevaisuudessa, niin saattaa käydä toisin. Hekin ovat ajatelleet, että kielten opiskelu on turhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma kärjistyy viimeistään lukiossa. Nykyinen korkeakoulujen valintasysteemi ei todellakaan kannusta opiskelemaan kieliä, vaan mafyke -aineita.
Mitähän tuohon uskaltaisi sanoa? " Mafyke" on hirmuisen tärkeää, mutta on aika sivistymätöntä olla osaamatta saksaa ja ranskaa. Emme tosiaankaan ole enää pohjoismaa, kun nousevan polven ruotsin taito on retuperällä.
Pitäisikö lukio pidentää nelivuotiseksi, jotta kaikki tärkeä saataisiin mahtumaan lukujärjestyksiin?
Tämä. Jokainen ruotsista jankkaaja voi miettiä, mitä se tekee pitemmän päälle, jos maassa osaa ruotsia vain valopäät. Kun itäpuolella on mitä on, olemme muiden silmissä joko pohjoismaa, pohjoisbaltteja tai läntinen etupiirialue. On ymmärrettävää, että niko ja petteri eivät ymmärrä miten tämä heihin liittyy, mutta jos heidän täytyy lähteä tiukassa paikassa merta edemmäs kalaan, olisi hyvä osata auttavasti naapurin kieltä. Kumman naapurin, se vaikuttaa siihen miten herkästi hänen lapsenlapsensa ovat isoveljen alusmaalaisia.
Jos et pysty hahmottamaan asiaa tällä tasolla, ole hyvä äläkä kitise vaan lue ne ruotsinläksysi edes jotenkuten. Se on paljon vähemmän vaikeaa jos ei vasiten päätä inhota asiaa.
Niko ja Petteri voisi minusta lopettaa koulunsa jo 14 vuotiaina. Turhaa heihin on tuhlata rahaa. Näille nuorille, joilla on älyä ja halua kuului keskittää resurssit ja heitä voisi kouluttaa ja rahoittaa niin kauan ja niin korkealle kuin rahkeet riittää.
Vierailija kirjoitti:
Tulevaisuus on yksikielinen kirjoitti:
Maailma on englanninkielinen ja muita kieliä ei lueta / koeta että tarvitaan enää. Ei lapsia/nuoria voi pakottaa monikielisiksi, heillä on eri intressit kuin edellisellä sukupolvella (ICT ym) ja hyvä niin. Laiskuudesta ei ole kyse vaan siitä että nuoret liikkuvat lomillaan maailmalla, asioiden englanniksi. Näkevät että pärjää englannilla ja osaavat kielen. Netti on englanninkielinen ja he luovat siellä verkostoja.
Kv-kauppa hoituu englanniksi, turistina olen liikkunut vaikka missä jeerassa englannilla pärjäten (jopa Ruotsissa!). Kielten opiskelu hiipuu mutta onko se suuri menetys? Ehkä on kulttuurisesti mutta ei muuten. Englanti on ja tulee olemaan ainoa kieli millä on merkitystä.
EU:ssa ei ole enää yhtään englanninkielistä maata. Odota vaan kun kohta EU sanoo ettei englantia voi enää käyttää virallisissa kokouksissa. Netti on englanninkielinen sinusta, koska sinä käyt vain englanninkielisillä sivuilla. Mutta monessa maassa se on heidän oman maansa kielinen. Kiinassa netti ei todellakaan ole englannin kielinen. Eikä Japanissa, eikä Ranskassa, eikä Venäjällä. Kohta ei tarvita englantia, vaan on kääntäjät. Kaikki käyttävät omaa kieltään tai sitten sen maan kieltä, jossa ovat. Joten jos sinä kuvittelet muuttavansa Espanjaan ja turistikeskuksen ulkopuolella pystyväni käyttämään englantia tulevaisuudessa, niin saattaa käydä toisin. Hekin ovat ajatelleet, että kielten opiskelu on turhaa.
Muun kuin englannin opiskelu on turhaa. Jos ei olisi niin niitä opiskeltaisiin. Ihan huuhaata myös että englannin merkitys pienenisi jonkin Brexitin takia, ei tule käymään. Olen muuten käynyt Espanjassa turistialueiden ulkopuolella (kuten Saksassa, Venäjällä jne) ja aina olen saanut hyvää palvelua - englanniksi. heräähän sinäkin nyt tähän päivään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen muuten käynyt Espanjassa turistialueiden ulkopuolella (kuten Saksassa, Venäjällä jne) ja aina olen saanut hyvää palvelua - englanniksi. heräähän sinäkin nyt tähän päivään.
Siitä palvelusta on vain prun pitkä matka aitoon englanninkielisyyteen.
Suosittelen asumista ulkomailla aidossa ympäristössä (ei opiskelijoita eikä korkeakoulutettuja expateja), niin todellisuus paljastuu.
Vierailija kirjoitti:
Fiksut vanhemmat valitsevat A1-kieleksi saksan tai ranskan. Englannin oppii kyllä ihan väkisinkin.
Saksa on Suomelle tärkeä kauppakumppani, eikä siellä ihmisten kielitaito välttämättä ole kovin hyvä.
Se, että hinkuu jonkun valinnaisaineet (köksä, kässä, kuvis, liikunta) perään on todella typerää, kun kyse on kuitenkin tulevaisuudesta.
Repesin tälle. Jopa entisellä idän alueella takahikiän huoltoasemalla osattiin tyydyttävää englantia. Ihan kuin kv-kaupassa ei osattaisi. Mulla oli "onneksi" fiksut vanhemmat ja osasin lukioaikaan magnan tasoista ranskaa. Yo-kirjoitusten jälkeen en ole sitä missään tarvinnut.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun koronan takia ollaan harpattu etäopiskeluun niin toivoisin, että kielistä voitaisiin koota etäryhmiä ympäri maata. Kouluihin voisi hommata pari äänieristettyä lukusoppia mitä joissain toimistoissakin jo on, joissa voisi sitten puhua muita häiritsemättä.
No tämä just. Miksei näin ole jo tehty? Tietotekniikan käytön yhdessä edelläkävijämaassa? Osan tunneista voisi kokeilla siirtää esim. illaksi tai iltapäiväksi, etäyhteys ja kielikerhot pystyyn. Samalla voi verkostoitua pitkin Suomea ja ehkä saada nettikavereita ko. kieltä puhuvista maista.
Luulisi tarjonnan kaventumisen satavan kielistä kiinnostuneiden laariin. Mutta kummallista se kaventuminen on - esimerkiksi nyt noissa mm-hiihtokisoissa pisti silmään, ettei löytynyt YLE:ltä ilmeisesti yhtään venäjän- tai ranskankielistä tyyppiä. Kaikki mielenkiintoisimmat jutut jäi kääntämättä. Nippa nappa osataan bröyken inglish ja muutama sana ruotsia.
Vierailija kirjoitti:
Miksi niissä kielissä on niin isot ryhmävaatimukset? Miksi usean koulun oppilaita ei yhdisteitä ryhmäksi? Olen englannin, ruotsin ja Saksan opettaja. Mielelläni opettaisin pienempiäkin Saksan ryhmiä.
Olen oppinut enemmän "Saksaa" parissa kuukaudessa Duolingossa kuin kolmen lukiokurssin ja kahden kuukauden Saksassa oleskelun aikana.
Mitenhän nämä nykyään menee?
Mä kirjoitin aikoinaan pitkän ruotsin, pitkän englannin, pitkän saksan ja lyhyen ranskan. Lisäksi pitkän matematiikan, pitkän fysiikan (tai no reaalissa sai valita mitä kirjoittaa) ja tietyst äikän. Lisäksi luin pitkän biologian, pitkän kemia, valinnaisina oli myös kuvis ja liikunta.
Sulkeeko nykyään matematiikka tai fysiikka kielen pois? Miksi?