Kieliä ei enää voi opiskella kuten ennen. Meilläkään ei alkanut kasilla saksa EIKÄ ranska. Hs:n juttu, linkki

Ennen, ruotsi 3. Englanti 6. Saksa 8 lk,

Eli 10 v ruotsia, englantia 7v, 5 v saksaa jotkut ranskaa, pitkä matikka lukiossa kuten fysiikka ja kemia.

Yliopistossa ranskaa, saksaa, englantia lisää, huvikseen muiden ohella.

Mikä näitä vaivaa.

Saatiin A2-kieli, mutta oli hilkulla. Lapsi valitsi saksan, ei tullut tarpeeksi osallistujia, rehtori laittoi saksan valinneille, että kiinnostaisiko ketään valita ruotsia, niin saataisiin ryhmä täyteen. Ja lapsi halusi ruotsin, niin pääsi aloittamaan A2-kielen. A2-kielestä saa muuten saman verran pisteitä nykyisissä korkeakouluvalinnoissa kuin A1-kielestä, vaikka koe on helpompi. Tietysti voi vielä valintakriteerit muuttua.

Vierailija kirjoitti:

Just joo. Englanti on maailmankieli ja esim. tiedamaailmassa tarvitaan hyvää kirjoitustaitoa (julkaisut ym. englanniksi). On jokseenkin kornia syyttää oppilaita siitä, että haluavat oppia oikeasti hyödyllistä kieltä, kun samaan aikaan on pakko opiskella täysin hyödytöntä marginaalikieltä... Itsellä aikanaan jäi valinnaiset kielet ottamatta juuri ruotsin takia. Aivoni ovat matemaattiset (nykyään tekniikan tohtori), joten ei ollut resursseja kolmeen kieleen.

Luin lukiossa 2 pitkää kieltä (englanti ja ranska), keskipitkän ruotsin ja lyhyen espanjan. Tämän lisäksi toki pitkä matematiikka ja kemia. Tekosyysi on huono.

T. DI

Mulla alkoi ranska 1.luokalta, luin ihan lukion loppuun saakka, eli 12 vuotta

Englanti alkoi 4. luokalla, sitä siis 9 vuotta

Ruotsi alkoi 7.luokalla, sitä 3 vuotta

+ Pitkä matematiikka 15 kurssia

Ei tämä oikeasti ole niin vaikeaa. Nykyään ei vaan saisi mikään teettää työtä tai olla yhtään haastavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haittaruotsi syö hyödylliset kielet.

Jos kaikki on vain pakkoruotsista kiinni niin miksi ruotsi ei sitten syönyt muita kieliopintoja vaikkapa 90-luvulla? Nykyäänhän ruotsia ei ole edes pakko kirjoittaa, joten siihen ei tarvitse käytännössä panostaa ollenkaan jos ei halua. 

Ruotsiin on pakko panostaa, jos aikoo yliopistoon opiskelemaan. Siellä kun on pakollinen ruotsin virkamiestutkinto. Tämähän on jo ongelma joillakin aloilla, koska opiskelijat eivät saa tätä suoritettua ja valmistuminen on tästä kiinni.

Ruotsi on yksi maailman helpoimmista kielistä. Sitä voi harjoittaa joka päivä katsomalla vaikka Suomessa televisiota. Jos yliopistossa opiskeleva ihminen ei kykene suoriutumaan tuosta testistä hänen paikkansa ei ole yliopistossa. Ruotsia voi kuunnella Suomessa siitä asti kun pieni lapsi ja muutamassa vuodessa siinä voi olla jo todella hyvä, jos vaan viitsii opiskella ja kuunnella sitä. Varsinkin kun puhumme suomenruotsista, joka on siis sekä helppo ääntää, että kuunnella ja joka on siis se jota vaaditaan yliopistolla.

Mutta kun sillä suomenruotsin opiskelulla ei pärjää alkuunkaan Ruotsissa eikä ymmärrä riikinruotsia. Ja kaikki suomenruotsalaiset taas puhuvat suomea paljon paremmin kuin suomenkieliset ruotsia.

Eikä tuota suomenruotsiakaan kyllä rannikkoseudun ulkopuolella asuvat lapset koskaan kuule missään.

Helppous on myös makuasia.

Vierailija kirjoitti:

Oman lapsen (synt. 2006)  alakoulussa tuli englanti 1. luokalla. Ruotsi alkoi 6.luokalla. A2-kielistä (ranska ja saksa) tuli ryhmät 4. luokalla. Nämä ryhmät syntyvät yleensä vuosittain, eikä ryhmien kasaamisessa ole ollut ongelmia. En tiedä johtuuko tämä alueen vanhempien tulotasosta / koulutustaustasta vai mistä, mutta noin 2/3 luokka-asteesta valitsee vuosittain A2 kielen. Ranska ja saksa ainoat vaihtoehdot. Kyseessä normaali lähikoulu Espoossa.

Meillä A2-kielivalinnat määräävät mihin yläkouluun lapset siirtyvät. Tästä johtuen moni jättää tuon ranskan pois, jotta pääsevät toiseen yläkouluun (=siihen, johon ns. kaikki muut vanhat luokkakaverit siirtyvät). Täällä A2-kielinä saksa ja espanja.

Oma lapseni siirtyi urheiluluokalle yläkouluun ja tässä koulussa ei ollut mahdollista jatkaa A2 ranskaa, joten jouduimme tiputtamaan tämän pois. Ei pystynyt valitsemaan sitä myöskään valinnaisena 8-9 luokille.

Nyt, kun digiloikasta on kokemusta, niin ryhmiä voisi kasata lähikoulujen kesken. Opetus pääasiassa ns. etäkouluna eli ruudun välityksellä luokkahuoneiden/ryhmien kesken, mutta välillä joku tunti voisi olla "livenä". Meilläkin on 4 alakoulua noin 2,5 kilometrin säteellä toisistaan, joten tunteja/ryhmiä voisi hyvin yhdistää koulujen kesken. Näin saisimme enemmän kielivaihtoehtoja oppilaille. Meilläkin olisi mieluummin valittu espanja ranskan tilalle, jos se olisi ollut mahdollista.

Espoossa edelleen tietyillä alueilla (Tapiola, Westend ja pari muuta) syntyy ryhmät ala-asteella saksalle ja ranskalle. Se on tosiaan alueellista, kielistä alkaa tulla eliitin lasten juttu. Omat tutut on sanoneet, etteivät halua lapsensa lukevan mitään englantia vaikeampaa, koska eivät itsekään sitä osaa, eivätkä siten voi auttaa läksyissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just joo. Englanti on maailmankieli ja esim. tiedamaailmassa tarvitaan hyvää kirjoitustaitoa (julkaisut ym. englanniksi). On jokseenkin kornia syyttää oppilaita siitä, että haluavat oppia oikeasti hyödyllistä kieltä, kun samaan aikaan on pakko opiskella täysin hyödytöntä marginaalikieltä... Itsellä aikanaan jäi valinnaiset kielet ottamatta juuri ruotsin takia. Aivoni ovat matemaattiset (nykyään tekniikan tohtori), joten ei ollut resursseja kolmeen kieleen.

Luin lukiossa 2 pitkää kieltä (englanti ja ranska), keskipitkän ruotsin ja lyhyen espanjan. Tämän lisäksi toki pitkä matematiikka ja kemia. Tekosyysi on huono.

T. DI

Juuri näin. Oikeastaan matematiikkakin on kieli. T: FT, jolla pitkät ruotsi ja englanti sekä lyhyet ranska ja venäjä - ja pitkä matikka, fysiikka ja kemia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kieliä ei enää arvosteta, koska englannilla pärjää lähes kaikkialla ja loput kielet voi googlekääntää jo ihan luettavaksi. Koko ajan myös luodaan sitä diskurssia, että tulevaisuudessa meillä on automaattiset kääntäjät, voidaan keskustella reaaliajassa vierailla kielillä osaamatta niitä ollenkaan.

Kääntäjillekään ei ole enää töitä, parikymmentä vuotta sitten se työllisti tosi hyvin. Miksi sitten olisi kysyntää turistikielitaidolle - kun jopa Ranskassa pärjää englannilla? Jos on turistina maassa, jossa englantia ei osata, ei sitä kieltä koulussakaan opeteta. Työelämässä turistikielitaidolla ei tee mitään.

20-30 vuotta sitten oltiin musiikkiluokilla ja luettiin paljon kieliä. Se oli ainoa keino pidentää yo-todistusta.

Tänään suuntaudutaan mieluummin liikuntaluokalle, musaluokkia on jo ajettu alas. Kieliä ei enää lueta. Pitkän yo-todistuksen saa reaaliaineilla ja todistusvalinnassa parhaat pisteet saa matikasta ja fysiikasta.

Maailma muuttui.

Englannilla ei todellakaan pärjää lähes kaikkialla! Itse asiassa sitä osataan suuressa osassa Eurooppaakin melko heikosti. Lisäksi pelkkä "pärjääminen" on aika alhainen kriteeri moneen elämäntilanteeseen. Esimerkiksi bisneksessä on ihan ylivoimainen etu voida keskustella vastapuolen kanssa hänen omalla äidinkielellään.

Tämän lisäksi eri kielien osaaminen linkittyy myös maailmankuvan rakentumiseen. Kielen osaaminen on avain maan kulttuurin ja yhteiskunnan ymmärtämiseen. Anglosaksinen kielikunta on ihan hirveän pieni osa maailmaa, mutta tiedämme siitä tällä hetkellä tosi paljon enemmän kuin mistään muusta. Tiedätkö sinä, mistä esimerkiksi Intiassa tällä hetkellä puhutaan? Tai mikä on pääuutinen ranskaa puhuvassa Afrikan maassa?

Mutta toisaalta pelkällä kielitaidolla ei tee silläkään mitään.

Vaan pitää olla joko tekninen ja kaupallinen tutkinto, ja ne taas vaativat laajaa matikkaa, fysiikka, kemiaa, muita reaaliaineita. Kieliä voi opiskella aikuisenakin (usein tehokkaampaakin), mutta jos sulla ei ole edellytyksiä tehdä korkeakoulututkintoa muista kuin kielistä, niin et sä käytännössä mitän kv-uraa tulisi tekemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haittaruotsi syö hyödylliset kielet.

Jos kaikki on vain pakkoruotsista kiinni niin miksi ruotsi ei sitten syönyt muita kieliopintoja vaikkapa 90-luvulla? Nykyäänhän ruotsia ei ole edes pakko kirjoittaa, joten siihen ei tarvitse käytännössä panostaa ollenkaan jos ei halua. 

Ruotsi alkaa nykyään kuutosella. Ei kolme kieltä ala-asteella ole kaikille ihan helppo juttu.

Mikä kolme kieltä? Hyvin harva ottaa muutenkin vitosella vieraan kielen. Nythän kai ongelma on se, ettei yläkoulussa enää aloiteta uutta kieltä. Nythän siihen olisi hyvä mahdollisuus, kun kerran ruotsi alkaa jo alakoulussa.

Suurin osa aloittaa näin:

1. lk: englanti

3.lk: joku muu

6.lk: ruotsi

Ja tuota jotain muuta eli A2 ei monetkaan valitse, koska se sitoo koko peruskoulun loppuun asti ja vie valinnaisaineet.

No ei se nyt kaikkia valinnaisaineita vie. Yhden lyhyen kurssin kasilta ja ysiltä. Pitkä valinnainen ja yksi lyhyt jää jäljelle. Meillä ainakin 3. luokalla syntyi ryhmät useammastakin kielestä ilman mitään ongelmia.

A2 vie yhden laajan valinnaisaineen.

B2 vie toisen laajan valinnaisaineen.

Kaikissa kouluissa ei välttämättä ole tarjolla sitten mitään. Jos olet painotetussa opetuksessa, se voi viedä kolmanne. Esim. olet musiikki- tai luma-luokalla ja luet kahta kieltä --> et voi ottaa mitään mielenkiintoisia ja myös TARPEELLISIA valinnaisia. Eli kyllä nuo kielet vievät suhteettoman paljon valinnaisaineista. Valinnaisaineissa olisi kuitenkin mahdollisuus syventää osaamistaan ja miettiä jatkovalintoja. Ei saksa, ranska tai venäjän kieli ole kenellekään sellainen, mihin haluaisi tuossa vaiheessa tutustua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sain 90-00-luvuilla valita pikkupaikkakunnalla pitkän saksan ja keskipitkän ranskan, ryhmät pieneni vuosi vuodelta. Hukkaan meni sekin upea mahdollisuus ja oppitunnit, kukaan ei oppinut koulun kielitunneilla mitään, ei pakkoruotsissa eikä etenkään valinnaisissa kielissä.

Ehkä nykylapset on fiksumpia eikä tuhlaa kallista nuoruuttaan turhiin prepositiorimpsuihin, jos kielen opetuksen taso on yhä yhtä onnetonta kun mun aikana...

Se mitä on ollut jossain pikkukunnassa viime vuosituhannella ei kyllä kerro mitään siitä, minkälaista kielenopetus on nykyisin ja yleensä isommissa paikoissa kuin missä itse olit.

Toivottavasti ei, mut monet ikätoverini on nykyään niiden lasten vanhempia, jotka kielivalintojaan koulussa pohtivat, ja sanoisin että monille itseni ikäisille syntyi tuosta aikamoinen asennevamma kielten opiskeluun.

Aloitettiin innolla, mut opettajat vaihtui pari-kolme kertaa lukukaudessa, perusasiat jäi oppimatta vaikka kielioppia jankattiin ja jankattiin, kielen käyttämistä puhumalla harjoiteltiin hyvin satunnaisesti, ja lopulta kielen jatkaminen alkoi tuntua rangaistukselta kun söivät kaikki valinnaiset, eikä muuta mahtunut sekaan.

Kyllä niitä vanhankansan kielten opettajia on vieläkin. Ei harjoitella puhumista, vaan tankataan just verbien epäsäännöllisiä muotoja ja prepositioita. Lapset eivät opi käytännön kielitaidosta välttämättä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haittaruotsi syö hyödylliset kielet.

Jos kaikki on vain pakkoruotsista kiinni niin miksi ruotsi ei sitten syönyt muita kieliopintoja vaikkapa 90-luvulla? Nykyäänhän ruotsia ei ole edes pakko kirjoittaa, joten siihen ei tarvitse käytännössä panostaa ollenkaan jos ei halua. 

Ruotsi alkaa nykyään kuutosella. Ei kolme kieltä ala-asteella ole kaikille ihan helppo juttu.

Mikä kolme kieltä? Hyvin harva ottaa muutenkin vitosella vieraan kielen. Nythän kai ongelma on se, ettei yläkoulussa enää aloiteta uutta kieltä. Nythän siihen olisi hyvä mahdollisuus, kun kerran ruotsi alkaa jo alakoulussa.

Suurin osa aloittaa näin:

1. lk: englanti

3.lk: joku muu

6.lk: ruotsi

Ja tuota jotain muuta eli A2 ei monetkaan valitse, koska se sitoo koko peruskoulun loppuun asti ja vie valinnaisaineet.

No ei se nyt kaikkia valinnaisaineita vie. Yhden lyhyen kurssin kasilta ja ysiltä. Pitkä valinnainen ja yksi lyhyt jää jäljelle. Meillä ainakin 3. luokalla syntyi ryhmät useammastakin kielestä ilman mitään ongelmia.

A2 vie yhden laajan valinnaisaineen.

B2 vie toisen laajan valinnaisaineen.

Kaikissa kouluissa ei välttämättä ole tarjolla sitten mitään. Jos olet painotetussa opetuksessa, se voi viedä kolmanne. Esim. olet musiikki- tai luma-luokalla ja luet kahta kieltä --> et voi ottaa mitään mielenkiintoisia ja myös TARPEELLISIA valinnaisia. Eli kyllä nuo kielet vievät suhteettoman paljon valinnaisaineista. Valinnaisaineissa olisi kuitenkin mahdollisuus syventää osaamistaan ja miettiä jatkovalintoja. Ei saksa, ranska tai venäjän kieli ole kenellekään sellainen, mihin haluaisi tuossa vaiheessa tutustua.

Onkohan tämä muuttunut? Koska opiskelin itse A2-kieltä, mutta kyllä minulla oli kaksi laajaa valinnaista silti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No noista on lista kuinka monta tuntia suunnilleen menee, että oppii jonkun kielen. Ruotsi 450h, kiina 1100h. En tiedä miten opiskelet, mutta 6 vuotta Saksassa ja puhut miehesi kanssa saksaa on kyllä hidasta oppimista.

Nuo tunnit perustuvat oppituntien määrään, eivät kielen opiskelun määrään. Lisäksi noilla tuntimäärillä ollaan hyvin kaukana sujuvasta kielitaidosta.

Roman Schatz on kiinnostunut kielistä ja tehnyt työtä suomenkin oppimiseksi. Silti hänen suomessaan on edelleen puutteita, vaikka hän on asunut Suomessa hyvin kauan. Edelleenkin hän korvaa monet suomenkieliset ilmaisut lainoilla.

Myöskään erittäin testiälykkääksi mitattu Neil Hardwick ei ole oppinut täydellistä suomea, vaan puheessa on selvää horjuvuutta, vaikka hän kertoo itse kokevansa suomensa sujuvaksi.

Niin vaikeaa on kielen oppiminen. Vaikka asuisi vuosikymmeniä maassa ja käyttäisi kieltä aktiivisesti, silti kielitaitoon jää ilmeisiä puutteita, jotka eivät liity pelkästään ääntämiseen ja intonaatioon vaan myös sisältöön. 

On aika kamala kuva maailmasta, jos ilmaisuvoimaiseksi kieleksi ei riitä kieli, jolla voi kirjoittaa romaanin, kun täydellinen pitää olla.

Esimerkiksi työelämään ja ihmissuhteisiin riittävän ilmaisuvoiman ja sujuvan kielitaidon voivat useimmat saavuttaa reilusti alle 6 vuoden maassa asumisella. Täydellinen kielitaito taas on hyvän kielitaidon pahin vihollinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kielet vievät valinnaisaineet, mm. 3./4. lk:lla aloitettu A2-kieli vie yläasteen valinnaisaineen. Jos aloittaa vielä ylimääräisen kielen, niin käytännössä mitään valinnaisaineita ei voi yläasteella valita. Jos et ole painotusluokalla (jossa painotusainetta on enemmän muutenkin), voi kaikki taide- ja taitoaineet, projektit, kansainväliset retket jne. jäädä välistä. 

Jos kieliä haluttaisiin opiskeltavan, niiden pitäisi tulla valinnaisainekakun päälle.

Kielet ovat myös niitä valinnaisaineita.

Kyllä, mutta muita valinnaisaineita ei valita ala-asteen kolmannella. Kun teiniltä kysyy, että haluaako pitkän A-saksan tunnille vai kotitalouden japani-teemaiselle kurssille tai tietokoneavusteisen sävellyksen/piirtämisen tai pelisuunnittelun kurssille, niin moni on valmis luopumaan siis A-saksasta tai on valitsematta ainakaan B2-venäjää/ranskaa/espanjaa/latinaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi niissä kielissä on niin isot ryhmävaatimukset? Miksi usean koulun oppilaita ei yhdisteitä ryhmäksi? Olen englannin, ruotsin ja Saksan opettaja. Mielelläni opettaisin pienempiäkin Saksan ryhmiä.

Rahahan tuohon on syynä. On päätetty säästää kielistä. Nykyään ryhmäkokovaatimus on ihan turhan suuri. Toisaalta tuttu kielenopettaja sanoi, että tosi pienessä ryhmässä opetus ei enää ole mielekästä, kun esim puheharjoitukset tehdään sitten aina yhden tai kahden saman tyypin kanssa ja vaihtelevia sosiaalisia oppimistilanteita on vaikea rakentaa ja ne just olis tärkeitä.

Kuinka hyödyllisiä nuo puheharjoitukset edes ovat? Kuinka moni lapsi sanoo siinä tilanteessa kaverilleen (tai kenties jopa kiusaajalleen), että sori, lausuit sanan 'kitchen' väärin? Puheharjoitukset ovat sellaisia, että lapset supisevat sanoja toisilleen ja aina kun opettajan silmä välttää, puhuvat ihan muita juttuja. Höpöhöpöä laittaa lapset "opettamaan" toisiaan aineessa, jota eivät vielä osaa.

Huvittaa asenteesi, koska voin kuvitella sinut kieltämässä jotain aikuista, kieltä ulkomailla oppinutta, toimimaan sijaisopettajana, koska "eihän hän ole edes auskultoinut, ei ole pätevä" samalla kun mielestäsi puheharjoitukset epäonnistuvat vain siksi, että luokalla ei ole tarpeeksi oppilaita.  

Puheharjoitukset ja ääntäminenhän ovat tärkeimpiä asioita koko kielessä! Huono ääntäminen tappaa keskusteluinnon nopeasti, ja vaikeuttaa sujuvan puheen muodostumista. Mikäli ääntäminen on surkeaa, muuten kieliopillisestikin oikea kieli kuulostaa aina huonolta, ja pienet virheet pomppaavat paljon tehokkaammin silmille. Mikäli puhe ja rytmiikka ovat toisaalta kunnossa, virheet peittyvät soljuvaan puheeseen helposti eivätkä siten laske kielellistä itsetuntoa niin tehokkaasti. Suomessa on tältä osin ihan väärä suhtautuminen ääntämiseen. Sanotaan, ettei ääntämisellä ole mitään väliä, yritä vain. Alkuun pääsemisen kannalta se voi olla hyödyllistä, mutta mikäli ääntämistä harjoiteltaisiin kielissä paljon enemmän jo heti kielenopiskelun alkuvaiheessa, sujuisivat monen kieliopinnot paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Saatiin A2-kieli, mutta oli hilkulla. Lapsi valitsi saksan, ei tullut tarpeeksi osallistujia, rehtori laittoi saksan valinneille, että kiinnostaisiko ketään valita ruotsia, niin saataisiin ryhmä täyteen. Ja lapsi halusi ruotsin, niin pääsi aloittamaan A2-kielen. A2-kielestä saa muuten saman verran pisteitä nykyisissä korkeakouluvalinnoissa kuin A1-kielestä, vaikka koe on helpompi. Tietysti voi vielä valintakriteerit muuttua.

A2-kielessä saavutetaan ala-asteen loppuun mennessä A1-kieltä vastaava taso ja yläkoulussa A1- ja A2-ryhmät voidaan yhdistää. Siksi niistä saa saman verran pisteitä, koska ovat sisällöltään samanlaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saatiin A2-kieli, mutta oli hilkulla. Lapsi valitsi saksan, ei tullut tarpeeksi osallistujia, rehtori laittoi saksan valinneille, että kiinnostaisiko ketään valita ruotsia, niin saataisiin ryhmä täyteen. Ja lapsi halusi ruotsin, niin pääsi aloittamaan A2-kielen. A2-kielestä saa muuten saman verran pisteitä nykyisissä korkeakouluvalinnoissa kuin A1-kielestä, vaikka koe on helpompi. Tietysti voi vielä valintakriteerit muuttua.

A2-kielessä saavutetaan ala-asteen loppuun mennessä A1-kieltä vastaava taso ja yläkoulussa A1- ja A2-ryhmät voidaan yhdistää. Siksi niistä saa saman verran pisteitä, koska ovat sisällöltään samanlaisia.

Molemmat ovat pitkiä kieliä, ja molemmat voidaan kirjoittaa ylioppilaskokeissa pitkänä kielenä. Sitä A tarkoittaa.

Englannin kieli valtaa pikku hiljaa koko maapallon, sivistys rapisee.

Ei jakseta enää seikkailla toisen maan kieleen ja sitä kautta kulttuuriin. Msailma on "liian helppo", ainakin ennen koronaa oli; vapaa liikkuvuus ja englanti.

Vierailija kirjoitti:

On aika kamala kuva maailmasta, jos ilmaisuvoimaiseksi kieleksi ei riitä kieli, jolla voi kirjoittaa romaanin

Romaani on aina kustannustoimittajan korjaama ja muokkaama. Minäkin olen kirjoittanut oppaan saksaksi. Kustannustoimittaja runteli sitä kovalla kädellä, jotta siitä olisi tullut oikeakielinen ja ilmaisullisesti luonteva. Sisällölliset muutokset tulivat vielä kielikorjausten päälle.

Ei minulla edelleenkään ole kykyä hassutella tai leikitellä kielellisesti mieheni kanssa samaan tapaan kuin osaan suomeksi. Suomeksi pystyn keksimään omia sanojakin, jotka muut ymmärtävät, mutta saksaksi se on mahdotonta. Hellät ja roisit puheet esimerkiksi seksin yhteydessä ovat hankalia.

Siitä, että pystyy opiskelemaan yliopistossa, kirjoittamaan esseitä ja ymmärtämään luentoja, on pitkä matka siihen, että pystyy osallistumaan sujuvasti polveilevaan duunarikeskusteluun baaripöydässä. Muodollinen kieli on helpointa kieltä. Kun mukaan tulevat saksan lukuisat murteet ja luova duunaritason kielenkäyttö, hommasta tulee vaikeampaa.

Saksalainen professori voi pystyä opettamaan suomeksi suomalaisessa yliopistossa, mutta jos hänen pitäisi pystyä ymmärtämään emotionaalisesti aggressiivi, ei hän välttämättä siihen pysty. Hän voi ymmärtää selityksen ja sitä kautta aggressiivin käytön, mutta hänelle ei synny siitä samanlaista tunnekokemusta kuin suomalaiselle.

Kieli on asia, joka menee uskomattoman syvälle ihmisen tunteisiin. Vasta ulkomailla asuessa ja kielen käyttöön pakotettua ymmärtää, miten heikko oma kielitaito on, vaikka toinen suomalainen saattaisi kuvitella, että kielitaito on täydellinen, koska se kuulostaa täydelliseltä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kieliä ei enää arvosteta, koska englannilla pärjää lähes kaikkialla ja loput kielet voi googlekääntää jo ihan luettavaksi. Koko ajan myös luodaan sitä diskurssia, että tulevaisuudessa meillä on automaattiset kääntäjät, voidaan keskustella reaaliajassa vierailla kielillä osaamatta niitä ollenkaan.

Kääntäjillekään ei ole enää töitä, parikymmentä vuotta sitten se työllisti tosi hyvin. Miksi sitten olisi kysyntää turistikielitaidolle - kun jopa Ranskassa pärjää englannilla? Jos on turistina maassa, jossa englantia ei osata, ei sitä kieltä koulussakaan opeteta. Työelämässä turistikielitaidolla ei tee mitään.

20-30 vuotta sitten oltiin musiikkiluokilla ja luettiin paljon kieliä. Se oli ainoa keino pidentää yo-todistusta.

Tänään suuntaudutaan mieluummin liikuntaluokalle, musaluokkia on jo ajettu alas. Kieliä ei enää lueta. Pitkän yo-todistuksen saa reaaliaineilla ja todistusvalinnassa parhaat pisteet saa matikasta ja fysiikasta.

Maailma muuttui.

Englannilla ei todellakaan pärjää lähes kaikkialla! Itse asiassa sitä osataan suuressa osassa Eurooppaakin melko heikosti. Lisäksi pelkkä "pärjääminen" on aika alhainen kriteeri moneen elämäntilanteeseen. Esimerkiksi bisneksessä on ihan ylivoimainen etu voida keskustella vastapuolen kanssa hänen omalla äidinkielellään.

Tämän lisäksi eri kielien osaaminen linkittyy myös maailmankuvan rakentumiseen. Kielen osaaminen on avain maan kulttuurin ja yhteiskunnan ymmärtämiseen. Anglosaksinen kielikunta on ihan hirveän pieni osa maailmaa, mutta tiedämme siitä tällä hetkellä tosi paljon enemmän kuin mistään muusta. Tiedätkö sinä, mistä esimerkiksi Intiassa tällä hetkellä puhutaan? Tai mikä on pääuutinen ranskaa puhuvassa Afrikan maassa?

Mutta toisaalta pelkällä kielitaidolla ei tee silläkään mitään.

Vaan pitää olla joko tekninen ja kaupallinen tutkinto, ja ne taas vaativat laajaa matikkaa, fysiikka, kemiaa, muita reaaliaineita. Kieliä voi opiskella aikuisenakin (usein tehokkaampaakin), mutta jos sulla ei ole edellytyksiä tehdä korkeakoulututkintoa muista kuin kielistä, niin et sä käytännössä mitän kv-uraa tulisi tekemään.

Tämä on taas tätä vastenmielistä stereotypiaa siitä, että kieliä opiskelleet eivät "osaa mitään" muuta.

Itselläni on maisteri kielistä ja olen tehnyt kv-uraa ihan siksi, että työt opitaan töissä tekemällä, ei koulunpenkillä istuen. Kielistä on aina ollut hyötyä eri töitä oppiessa ja tehdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kieliä ei enää arvosteta, koska englannilla pärjää lähes kaikkialla ja loput kielet voi googlekääntää jo ihan luettavaksi. Koko ajan myös luodaan sitä diskurssia, että tulevaisuudessa meillä on automaattiset kääntäjät, voidaan keskustella reaaliajassa vierailla kielillä osaamatta niitä ollenkaan.

Kääntäjillekään ei ole enää töitä, parikymmentä vuotta sitten se työllisti tosi hyvin. Miksi sitten olisi kysyntää turistikielitaidolle - kun jopa Ranskassa pärjää englannilla? Jos on turistina maassa, jossa englantia ei osata, ei sitä kieltä koulussakaan opeteta. Työelämässä turistikielitaidolla ei tee mitään.

20-30 vuotta sitten oltiin musiikkiluokilla ja luettiin paljon kieliä. Se oli ainoa keino pidentää yo-todistusta.

Tänään suuntaudutaan mieluummin liikuntaluokalle, musaluokkia on jo ajettu alas. Kieliä ei enää lueta. Pitkän yo-todistuksen saa reaaliaineilla ja todistusvalinnassa parhaat pisteet saa matikasta ja fysiikasta.

Maailma muuttui.

Englannilla ei todellakaan pärjää lähes kaikkialla! Itse asiassa sitä osataan suuressa osassa Eurooppaakin melko heikosti. Lisäksi pelkkä "pärjääminen" on aika alhainen kriteeri moneen elämäntilanteeseen. Esimerkiksi bisneksessä on ihan ylivoimainen etu voida keskustella vastapuolen kanssa hänen omalla äidinkielellään.

Tämän lisäksi eri kielien osaaminen linkittyy myös maailmankuvan rakentumiseen. Kielen osaaminen on avain maan kulttuurin ja yhteiskunnan ymmärtämiseen. Anglosaksinen kielikunta on ihan hirveän pieni osa maailmaa, mutta tiedämme siitä tällä hetkellä tosi paljon enemmän kuin mistään muusta. Tiedätkö sinä, mistä esimerkiksi Intiassa tällä hetkellä puhutaan? Tai mikä on pääuutinen ranskaa puhuvassa Afrikan maassa?

Mutta toisaalta pelkällä kielitaidolla ei tee silläkään mitään.

Vaan pitää olla joko tekninen ja kaupallinen tutkinto, ja ne taas vaativat laajaa matikkaa, fysiikka, kemiaa, muita reaaliaineita. Kieliä voi opiskella aikuisenakin (usein tehokkaampaakin), mutta jos sulla ei ole edellytyksiä tehdä korkeakoulututkintoa muista kuin kielistä, niin et sä käytännössä mitän kv-uraa tulisi tekemään.

Tämä on taas tätä vastenmielistä stereotypiaa siitä, että kieliä opiskelleet eivät "osaa mitään" muuta.

Lisäksi kieliä opiskelleita tai humanisteja palkataan monissa maissa mitä erilaisimpiin tehtäviin, joissa arvostetaan pelkästään sitä, että ihmisellä on korkeakoulutus. Työ ja lisäkoulutus sitten opettaa työn asettamat erityisvaatimukset.

Suomessa on aivan poikkeuksellinen kulttuuri, koska täällä koulun penkiltä valmistuneen pitäisi olla täsmälleen sopiva tehtäväänsä, minkä lisäksi häneltä vaaditaan 15 vuotta kokemusta alalta. Suomi on ihan nurinkurinen maa, koska täällä työnantajat odottavat valmista, vaikka koulusta lähtiessään kukaan ei ole valmis.