Kieliä ei enää voi opiskella kuten ennen. Meilläkään ei alkanut kasilla saksa EIKÄ ranska. Hs:n juttu, linkki

Poikani ei saanut ala-asteelle muita vieraita kieliä kuin englannin ja ruotsin. Molemmat haut muihin A-kieliin meni hukkaan kun ei kieliryhmiä syntynyt. Molemmilla kerroilla ryhmän syntyminen oli 1-2 oppilaasta kiinni. Kummallakaan kertaa tuota asiaa ei mainostettu vanhemmille. Eli opettajat eivät viestineet koteihin että tarvittaisiin vielä yksi hakija.

Ongelma kärjistyy viimeistään lukiossa. Nykyinen korkeakoulujen valintasysteemi ei todellakaan kannusta opiskelemaan kieliä, vaan mafyke -aineita.

Vierailija kirjoitti:

Haittaruotsi syö hyödylliset kielet.

Jos kaikki on vain pakkoruotsista kiinni niin miksi ruotsi ei sitten syönyt muita kieliopintoja vaikkapa 90-luvulla? Nykyäänhän ruotsia ei ole edes pakko kirjoittaa, joten siihen ei tarvitse käytännössä panostaa ollenkaan jos ei halua. 

Just joo. Englanti on maailmankieli ja esim. tiedamaailmassa tarvitaan hyvää kirjoitustaitoa (julkaisut ym. englanniksi). On jokseenkin kornia syyttää oppilaita siitä, että haluavat oppia oikeasti hyödyllistä kieltä, kun samaan aikaan on pakko opiskella täysin hyödytöntä marginaalikieltä... Itsellä aikanaan jäi valinnaiset kielet ottamatta juuri ruotsin takia. Aivoni ovat matemaattiset (nykyään tekniikan tohtori), joten ei ollut resursseja kolmeen kieleen.

Vierailija kirjoitti:

Haittaruotsi syö hyödylliset kielet.

Ruotsikin sentään mainittiin tuossa HS:n artikkelissa parin virkkeen verran, vaikka suurin osa oli jeremiaadia englannin ylivallasta.

Miksi niissä kielissä on niin isot ryhmävaatimukset? Miksi usean koulun oppilaita ei yhdisteitä ryhmäksi? Olen englannin, ruotsin ja Saksan opettaja. Mielelläni opettaisin pienempiäkin Saksan ryhmiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haittaruotsi syö hyödylliset kielet.

Jos kaikki on vain pakkoruotsista kiinni niin miksi ruotsi ei sitten syönyt muita kieliopintoja vaikkapa 90-luvulla? Nykyäänhän ruotsia ei ole edes pakko kirjoittaa, joten siihen ei tarvitse käytännössä panostaa ollenkaan jos ei halua. 

Kyllä se vaikutti jo silloin. Omassa koulussani oli vain saksanryhmä, koska muille kielille ei tullut koskaan ryhmää. (Opettaja olisi ollut ainakin ranskalle ja espanjalle). Nykyään on toki vielä sekin, että kouluissa on yhä enemmän lapsia, joilla äidinkieli on muu kuin suomi, joten heille tulee toki vielä enemmän haasteita tästä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi niissä kielissä on niin isot ryhmävaatimukset? Miksi usean koulun oppilaita ei yhdisteitä ryhmäksi? Olen englannin, ruotsin ja Saksan opettaja. Mielelläni opettaisin pienempiäkin Saksan ryhmiä.

Et ole kieltenopettaja. Et osaa edes kirjoittaa saksa.

Kielet eivät enää kiinnosta nuoria. Ruotsia siihen on turha sotkea, vaikka toki turhake onkin.

Ei munkaan koulussa tullut danskan ryhmää aikoinaan vaikka 2 halukasta yritti käännytyää meitä jotka haluttiin. Saksa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haittaruotsi syö hyödylliset kielet.

Jos kaikki on vain pakkoruotsista kiinni niin miksi ruotsi ei sitten syönyt muita kieliopintoja vaikkapa 90-luvulla? Nykyäänhän ruotsia ei ole edes pakko kirjoittaa, joten siihen ei tarvitse käytännössä panostaa ollenkaan jos ei halua. 

Ruotsiin on pakko panostaa, jos aikoo yliopistoon opiskelemaan. Siellä kun on pakollinen ruotsin virkamiestutkinto. Tämähän on jo ongelma joillakin aloilla, koska opiskelijat eivät saa tätä suoritettua ja valmistuminen on tästä kiinni.

Ruotsi ei ole vieras kieli, vaan kansalaistaito.

Ruotsia ei opeteta ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, vaan myös siksi, että suomenkielisetkin voisivat käyttää mm. ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja, lukea suomenruotsalaisia lehtiä ja myös kirjoittaa niihin mielipiteensä ilmaisemiseksi.

Vieraita, muiden maiden kieliä opetetaan ammatillisiin tarkoituksiin. Ruotsin kieltä opetetaan kansalaistarpeisiin, jotta voisimme puhua ruotsinkielisten ystäviemme, perheenjäsentemme ja sukulaistemme kanssa heidän omalla kielellään. Kaikki se on osa Suomen kansaan kuulumista ja suomalaisuutta.

Kielten opiskelu vaatii paljon vaivaa. Nykyaikana halutaan ehkä kursseja helpommalla, kun ei keskittymiskykyäkään ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haittaruotsi syö hyödylliset kielet.

Jos kaikki on vain pakkoruotsista kiinni niin miksi ruotsi ei sitten syönyt muita kieliopintoja vaikkapa 90-luvulla? Nykyäänhän ruotsia ei ole edes pakko kirjoittaa, joten siihen ei tarvitse käytännössä panostaa ollenkaan jos ei halua. 

Ruotsiin on pakko panostaa, jos aikoo yliopistoon opiskelemaan. Siellä kun on pakollinen ruotsin virkamiestutkinto. Tämähän on jo ongelma joillakin aloilla, koska opiskelijat eivät saa tätä suoritettua ja valmistuminen on tästä kiinni.

Virkamiesruotsi on täyttä höpöhöpöä. Siitä pääsee kyllä läpi A:n taidoilla.

Vierailija kirjoitti:

Ei munkaan koulussa tullut danskan ryhmää aikoinaan vaikka 2 halukasta yritti käännytyää meitä jotka haluttiin. Saksa

Eiköhän tämä liity myös koulujen kokoon. Meidän yläasteella oli noin 350 oppilasta ja joka vuosi tuli sekä ranskan että saksan ryhmät. 90-luvulla siis.

Juttu ei näy kuin tilaajille. Miten siellä siis perusteltiin, että nimenomaan ruotsi syö mahdollisuudet muiden kielien opiskeluun. Ei tietenkään kasiluokalla voi lukea saksaa tai ranskaa, jos niitä ei valitse valinnaisaineiksi, ei tule ryhmiä tai ei ole opettajia. Nämä eivät liity oikein mitenkään ruotsin kieleen. 

Pikkukaupungissa asutaan ja lapseni kulki 5.luokasta saakka opiskelemassa ranskaa toisessa koulussa. Lukiossa ranskasta ei tullut ryhmää. Pitkä matikka jyrää koska siitä saa pisteet yliopistoon.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi ei ole vieras kieli, vaan kansalaistaito.

Ruotsia ei opeteta ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, vaan myös siksi, että suomenkielisetkin voisivat käyttää mm. ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja, lukea suomenruotsalaisia lehtiä ja myös kirjoittaa niihin mielipiteensä ilmaisemiseksi.

Vieraita, muiden maiden kieliä opetetaan ammatillisiin tarkoituksiin. Ruotsin kieltä opetetaan kansalaistarpeisiin, jotta voisimme puhua ruotsinkielisten ystäviemme, perheenjäsentemme ja sukulaistemme kanssa heidän omalla kielellään. Kaikki se on osa Suomen kansaan kuulumista ja suomalaisuutta.

Onko suomenruotsalaisilla jotain salaisia asioita vai miksi Suomessa pitäisi lukea lehtiä ruotsiksi? Kun rannikon kuplassa elävät suomenruotsalaiset poistuvat kylästään tai katsovat elokuvia, heille on kyllä tekstitykset tai tulkit, joten miksi tämä ei toimisi toisinpäin? Nuo lehdet ovat niitä kuplassa eläjiä varten, joilla ei ole velvoitetta oppia suomea, vaikka ovat suomalaisia. Millä tavalla tämä poikkeaa siitä, että kuuleva suomalainen opettelisi viittomakieltä voidakseen kerrata jo kuulemansa asiat vielä viittomakielisistä uutisista?

Vierailija kirjoitti:

Poikani ei saanut ala-asteelle muita vieraita kieliä kuin englannin ja ruotsin. Molemmat haut muihin A-kieliin meni hukkaan kun ei kieliryhmiä syntynyt. Molemmilla kerroilla ryhmän syntyminen oli 1-2 oppilaasta kiinni. Kummallakaan kertaa tuota asiaa ei mainostettu vanhemmille. Eli opettajat eivät viestineet koteihin että tarvittaisiin vielä yksi hakija.

Meidän koulussa taas mainostetaan liikaakin, että saadaan ryhmät.. Lähes kaikki ottavat kielen heti kun mahdollista ja se tarkoittaa sitä, että melkein kaikilla erityisemmilläkin on kolme kieltä kuudennella. Se on aivan liikaa. Lopputulos on se, että noistakin ryhmistä on tullut rauhattomia ja kukaan ei voi opiskella mitään.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma kärjistyy viimeistään lukiossa. Nykyinen korkeakoulujen valintasysteemi ei todellakaan kannusta opiskelemaan kieliä, vaan mafyke -aineita.

Mitähän tuohon uskaltaisi sanoa? " Mafyke" on hirmuisen tärkeää, mutta on aika sivistymätöntä olla osaamatta saksaa ja ranskaa. Emme tosiaankaan ole enää pohjoismaa, kun nousevan polven ruotsin taito on retuperällä.

Pitäisikö lukio pidentää nelivuotiseksi, jotta kaikki tärkeä saataisiin mahtumaan lukujärjestyksiin?