Kieliä ei enää voi opiskella kuten ennen. Meilläkään ei alkanut kasilla saksa EIKÄ ranska. Hs:n juttu, linkki

Oman lapsen (synt. 2006)  alakoulussa tuli englanti 1. luokalla. Ruotsi alkoi 6.luokalla. A2-kielistä (ranska ja saksa) tuli ryhmät 4. luokalla. Nämä ryhmät syntyvät yleensä vuosittain, eikä ryhmien kasaamisessa ole ollut ongelmia. En tiedä johtuuko tämä alueen vanhempien tulotasosta / koulutustaustasta vai mistä, mutta noin 2/3 luokka-asteesta valitsee vuosittain A2 kielen. Ranska ja saksa ainoat vaihtoehdot. Kyseessä normaali lähikoulu Espoossa.

Meillä A2-kielivalinnat määräävät mihin yläkouluun lapset siirtyvät. Tästä johtuen moni jättää tuon ranskan pois, jotta pääsevät toiseen yläkouluun (=siihen, johon ns. kaikki muut vanhat luokkakaverit siirtyvät). Täällä A2-kielinä saksa ja espanja.

Oma lapseni siirtyi urheiluluokalle yläkouluun ja tässä koulussa ei ollut mahdollista jatkaa A2 ranskaa, joten jouduimme tiputtamaan tämän pois. Ei pystynyt valitsemaan sitä myöskään valinnaisena 8-9 luokille.

Nyt, kun digiloikasta on kokemusta, niin ryhmiä voisi kasata lähikoulujen kesken. Opetus pääasiassa ns. etäkouluna eli ruudun välityksellä luokkahuoneiden/ryhmien kesken, mutta välillä joku tunti voisi olla "livenä". Meilläkin on 4 alakoulua noin 2,5 kilometrin säteellä toisistaan, joten tunteja/ryhmiä voisi hyvin yhdistää koulujen kesken. Näin saisimme enemmän kielivaihtoehtoja oppilaille. Meilläkin olisi mieluummin valittu espanja ranskan tilalle, jos se olisi ollut mahdollista.

Onneksi yliopistoissa on kielikeskukset, joissa voi sitten täydentää kielitaitoaan. Myös työväenopistoissa oppii, kun sitten aikuisena tietää, mitä kieliä oikeasti tarvitsee.

Ja englannin osaaminen ei ole enää mikään plussa työhakemuksissa, vaan itsestäänselvyys.

Minustakin on pelottavaa kuinka suuri valta englannin kielellä on. Jos ajettelee muiden kielten olevan hyödyttömiä niin sitten suomen kieli olisi ensimmäisten joukossa häviämässä pienenä kielenä. Tämän ajatuksen takia minusta on vaan hienoa, että osaa muita kieliä ja jopa niitä harvinaisempia.

"noin 2/3 luokka-asteesta valitsee vuosittain A2 kielen"

ja

"Meillä A2-kielivalinnat määräävät mihin yläkouluun lapset siirtyvät. Tästä johtuen moni jättää tuon ranskan pois, jotta pääsevät toiseen yläkouluun (=siihen, johon ns. kaikki muut vanhat luokkakaverit siirtyvät)."

Hieman ristiriitaista nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sain 90-00-luvuilla valita pikkupaikkakunnalla pitkän saksan ja keskipitkän ranskan, ryhmät pieneni vuosi vuodelta. Hukkaan meni sekin upea mahdollisuus ja oppitunnit, kukaan ei oppinut koulun kielitunneilla mitään, ei pakkoruotsissa eikä etenkään valinnaisissa kielissä.

Ehkä nykylapset on fiksumpia eikä tuhlaa kallista nuoruuttaan turhiin prepositiorimpsuihin, jos kielen opetuksen taso on yhä yhtä onnetonta kun mun aikana...

Se mitä on ollut jossain pikkukunnassa viime vuosituhannella ei kyllä kerro mitään siitä, minkälaista kielenopetus on nykyisin ja yleensä isommissa paikoissa kuin missä itse olit.

Tämän ketjun perusteella vaikuttaa, ettei sitä kieltenopetusta ole nykyisin juuri ollenkaan, koska kukaan ei valitse kieliä. Turha siis vertaillakaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi niissä kielissä on niin isot ryhmävaatimukset? Miksi usean koulun oppilaita ei yhdisteitä ryhmäksi? Olen englannin, ruotsin ja Saksan opettaja. Mielelläni opettaisin pienempiäkin Saksan ryhmiä.

Rahahan tuohon on syynä. On päätetty säästää kielistä. Nykyään ryhmäkokovaatimus on ihan turhan suuri. Toisaalta tuttu kielenopettaja sanoi, että tosi pienessä ryhmässä opetus ei enää ole mielekästä, kun esim puheharjoitukset tehdään sitten aina yhden tai kahden saman tyypin kanssa ja vaihtelevia sosiaalisia oppimistilanteita on vaikea rakentaa ja ne just olis tärkeitä.

Kuinka hyödyllisiä nuo puheharjoitukset edes ovat? Kuinka moni lapsi sanoo siinä tilanteessa kaverilleen (tai kenties jopa kiusaajalleen), että sori, lausuit sanan 'kitchen' väärin? Puheharjoitukset ovat sellaisia, että lapset supisevat sanoja toisilleen ja aina kun opettajan silmä välttää, puhuvat ihan muita juttuja. Höpöhöpöä laittaa lapset "opettamaan" toisiaan aineessa, jota eivät vielä osaa.

Huvittaa asenteesi, koska voin kuvitella sinut kieltämässä jotain aikuista, kieltä ulkomailla oppinutta, toimimaan sijaisopettajana, koska "eihän hän ole edes auskultoinut, ei ole pätevä" samalla kun mielestäsi puheharjoitukset epäonnistuvat vain siksi, että luokalla ei ole tarpeeksi oppilaita.  

Vierailija kirjoitti:

Poikani ei saanut ala-asteelle muita vieraita kieliä kuin englannin ja ruotsin. Molemmat haut muihin A-kieliin meni hukkaan kun ei kieliryhmiä syntynyt. Molemmilla kerroilla ryhmän syntyminen oli 1-2 oppilaasta kiinni. Kummallakaan kertaa tuota asiaa ei mainostettu vanhemmille. Eli opettajat eivät viestineet koteihin että tarvittaisiin vielä yksi hakija.

Meillä oli täysin sama ongelma. Todella epäreilua, että yläkoulussa muista kouluista tulleet olivat saksankielen opiskelussa valovuoden edellä, koska meidän tytär ei sitä voinut aikaisemmin aloittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haittaruotsi syö hyödylliset kielet.

Jos kaikki on vain pakkoruotsista kiinni niin miksi ruotsi ei sitten syönyt muita kieliopintoja vaikkapa 90-luvulla? Nykyäänhän ruotsia ei ole edes pakko kirjoittaa, joten siihen ei tarvitse käytännössä panostaa ollenkaan jos ei halua. 

Ruotsi alkaa nykyään kuutosella. Ei kolme kieltä ala-asteella ole kaikille ihan helppo juttu.

Mikä kolme kieltä? Hyvin harva ottaa muutenkin vitosella vieraan kielen. Nythän kai ongelma on se, ettei yläkoulussa enää aloiteta uutta kieltä. Nythän siihen olisi hyvä mahdollisuus, kun kerran ruotsi alkaa jo alakoulussa.

Suurin osa aloittaa näin:

1. lk: englanti

3.lk: joku muu

6.lk: ruotsi

Ja tuota jotain muuta eli A2 ei monetkaan valitse, koska se sitoo koko peruskoulun loppuun asti ja vie valinnaisaineet.

Miksi toisaalta pitäisikään ottaa enää kolmatta kieltä? Kunhan oppisivat edes äidinkielen, mutta taitaa olla niistä tunneista verotettu nuo ylimääräiset kieliopinnot.

Vierailija kirjoitti:

Just joo. Englanti on maailmankieli ja esim. tiedamaailmassa tarvitaan hyvää kirjoitustaitoa (julkaisut ym. englanniksi). On jokseenkin kornia syyttää oppilaita siitä, että haluavat oppia oikeasti hyödyllistä kieltä, kun samaan aikaan on pakko opiskella täysin hyödytöntä marginaalikieltä... Itsellä aikanaan jäi valinnaiset kielet ottamatta juuri ruotsin takia. Aivoni ovat matemaattiset (nykyään tekniikan tohtori), joten ei ollut resursseja kolmeen kieleen.

Tää on niin totta. Ja jostain kumman syystä siitä ei koskaan lue valitusta kirjoituksissa , missä valitetaan että oppilaat eivät lue saksaa tai ranskaa.

Pakkoruotsi pois, niin johan tulee sksan ja ranskan lukijoita. Näin käy väistämättä, jos pidetään kaksi vierasta kieltä pakollisena. Kyllä niitä ruotsinkin lukijoita tulee, mutta ei ihan niin paljon kuin ennen. Kielipohja laajenee, liikemaailma hyötyy, kaikki hyötyy.

Mitä jos mafyke aineet ei ole omaa juttua? Itse en jaksa opiskella niitä enkä opi niitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haittaruotsi syö hyödylliset kielet.

Jos kaikki on vain pakkoruotsista kiinni niin miksi ruotsi ei sitten syönyt muita kieliopintoja vaikkapa 90-luvulla? Nykyäänhän ruotsia ei ole edes pakko kirjoittaa, joten siihen ei tarvitse käytännössä panostaa ollenkaan jos ei halua. 

Ruotsiin on pakko panostaa, jos aikoo yliopistoon opiskelemaan. Siellä kun on pakollinen ruotsin virkamiestutkinto. Tämähän on jo ongelma joillakin aloilla, koska opiskelijat eivät saa tätä suoritettua ja valmistuminen on tästä kiinni.

Ruotsi on yksi maailman helpoimmista kielistä. Sitä voi harjoittaa joka päivä katsomalla vaikka Suomessa televisiota. Jos yliopistossa opiskeleva ihminen ei kykene suoriutumaan tuosta testistä hänen paikkansa ei ole yliopistossa. Ruotsia voi kuunnella Suomessa siitä asti kun pieni lapsi ja muutamassa vuodessa siinä voi olla jo todella hyvä, jos vaan viitsii opiskella ja kuunnella sitä. Varsinkin kun puhumme suomenruotsista, joka on siis sekä helppo ääntää, että kuunnella ja joka on siis se jota vaaditaan yliopistolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just joo. Englanti on maailmankieli ja esim. tiedamaailmassa tarvitaan hyvää kirjoitustaitoa (julkaisut ym. englanniksi). On jokseenkin kornia syyttää oppilaita siitä, että haluavat oppia oikeasti hyödyllistä kieltä, kun samaan aikaan on pakko opiskella täysin hyödytöntä marginaalikieltä... Itsellä aikanaan jäi valinnaiset kielet ottamatta juuri ruotsin takia. Aivoni ovat matemaattiset (nykyään tekniikan tohtori), joten ei ollut resursseja kolmeen kieleen.

Tää on niin totta. Ja jostain kumman syystä siitä ei koskaan lue valitusta kirjoituksissa , missä valitetaan että oppilaat eivät lue saksaa tai ranskaa.

Pakkoruotsi pois, niin johan tulee sksan ja ranskan lukijoita. Näin käy väistämättä, jos pidetään kaksi vierasta kieltä pakollisena. Kyllä niitä ruotsinkin lukijoita tulee, mutta ei ihan niin paljon kuin ennen. Kielipohja laajenee, liikemaailma hyötyy, kaikki hyötyy.

Päinvastoin pitäisi olla, että pakkoruotsin kanssa tulee pakko saksa ja sitten vielä pakko joku muu EU-kieli. Jos taas on liian heikkolahjainen, niin heiltä voitaisiin poistaa koko koulupakko. Näiden päähän kun on vaikeaa mahduttaa ylipäätään jotain. Älykkäille 5- 6 kieltä ei ole vaikeaa, varsinkin jos aloittaa niiden opettamisen ennen näitä pitkiä matikoita ja fysiikkaa ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Onko teillä saatu halutut kielivalinnat?"

Ei täällä saa haluta muuta kuin ruotsia. 

Luin jo 80-luvulla peruskoulussa ilman ongelmia englantia, ruotsia ja saksaa. Nykyään lapset haluavat päästä helpolla ja valinnaisaineissa otetaan jotain helppoa ja vaivatonta kuten kuvaamataito, musiikki, käsityöt tai kotitalous.

80-luvulla koulussa tarvitsi osata ehkä neljäsosa siitä englannin sanastosta mitä tänä päivänä tarvitsee. Ruotsia ei tarvinnut osata silloin eikä nyt, läpi pääsee kun osaa sanoa oman nimensä. Jos saksan aloittaa ala-asteella, niin joutuu lukemaan pitkön oppimäärän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haittaruotsi syö hyödylliset kielet.

Jos kaikki on vain pakkoruotsista kiinni niin miksi ruotsi ei sitten syönyt muita kieliopintoja vaikkapa 90-luvulla? Nykyäänhän ruotsia ei ole edes pakko kirjoittaa, joten siihen ei tarvitse käytännössä panostaa ollenkaan jos ei halua. 

Ruotsiin on pakko panostaa, jos aikoo yliopistoon opiskelemaan. Siellä kun on pakollinen ruotsin virkamiestutkinto. Tämähän on jo ongelma joillakin aloilla, koska opiskelijat eivät saa tätä suoritettua ja valmistuminen on tästä kiinni.

Ruotsi on yksi maailman helpoimmista kielistä.

Aktiivisena kieltenopiskeljana on todettava, että mikään kieli ei ole helppo, koska todellisuudessa kieltä ei voi oppia kuin toistamalla, toistamalla ja toistamalla. Vaikka kielioppi olisi helpompi kuin jossain toisessa kielessä, sen vaikutus opiskelun työläyteen on mitätön, koska yhä vain opiskelu perustuu käytännössä ulkoa oppimiseen.

Venäjässä on erittäin mutkikas kielioppi, mutta kun verrataan työmäärää, joka vaaditaan oikeasti kommunikatiivisen venäjän ja ruotsin oppimiseen, se on hyvin samankaltainen, koska todellinen kielitaito perustuu ulkoa opittuun ja automatisoituneeseen. 

En ymmärrä jauhamista ruotsin helppoudesta. Jotta ruotsia oppisi, täytyy opiskella aivan hirveästi ulkoa niin kuin muissakin kielissä, eikä siihen auta kuin kova työ.

Minulta meni oikeasti ilmaisuvoimaisen ja kieliopillisesti suht ehjän saksan oppimiseen kuusi vuotta, vaikka olin lukenut koulussa pitkän saksan, asuin koko ajan saksassa ja minulla on saksalainen mies, jonka kanssa puhun kotonani saksaa.

Kun joku väittää, että kielen oppii tuosta noin vain, kysymys on lähes aina siitä, että ihminen ei ymmärrä, miten järjettömän työmäärän oikeasti hyvä kielitaito vaatii. Huonon kielitaidon käyttöarvo taas on vähäinen. Sillä voi tilata ruokaa, mutta ei siitä todellisen kommunikoinnin ja ymmärryksen avuksi ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haittaruotsi syö hyödylliset kielet.

Jos kaikki on vain pakkoruotsista kiinni niin miksi ruotsi ei sitten syönyt muita kieliopintoja vaikkapa 90-luvulla? Nykyäänhän ruotsia ei ole edes pakko kirjoittaa, joten siihen ei tarvitse käytännössä panostaa ollenkaan jos ei halua. 

Tämän hallituksen hallitusohjelmassa on pakkoruotsin palauttaminen ylioppilaskirjoituksiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haittaruotsi syö hyödylliset kielet.

Jos kaikki on vain pakkoruotsista kiinni niin miksi ruotsi ei sitten syönyt muita kieliopintoja vaikkapa 90-luvulla? Nykyäänhän ruotsia ei ole edes pakko kirjoittaa, joten siihen ei tarvitse käytännössä panostaa ollenkaan jos ei halua. 

Ruotsiin on pakko panostaa, jos aikoo yliopistoon opiskelemaan. Siellä kun on pakollinen ruotsin virkamiestutkinto. Tämähän on jo ongelma joillakin aloilla, koska opiskelijat eivät saa tätä suoritettua ja valmistuminen on tästä kiinni.

Ruotsi on yksi maailman helpoimmista kielistä.

Aktiivisena kieltenopiskeljana on todettava, että mikään kieli ei ole helppo, koska todellisuudessa kieltä ei voi oppia kuin toistamalla, toistamalla ja toistamalla. Vaikka kielioppi olisi helpompi kuin jossain toisessa kielessä, sen vaikutus opiskelun työläyteen on mitätön, koska yhä vain opiskelu perustuu käytännössä ulkoa oppimiseen.

Venäjässä on erittäin mutkikas kielioppi, mutta kun verrataan työmäärää, joka vaaditaan oikeasti kommunikatiivisen venäjän ja ruotsin oppimiseen, se on hyvin samankaltainen, koska todellinen kielitaito perustuu ulkoa opittuun ja automatisoituneeseen. 

En ymmärrä jauhamista ruotsin helppoudesta. Jotta ruotsia oppisi, täytyy opiskella aivan hirveästi ulkoa niin kuin muissakin kielissä, eikä siihen auta kuin kova työ.

Minulta meni oikeasti ilmaisuvoimaisen ja kieliopillisesti suht ehjän saksan oppimiseen kuusi vuotta, vaikka olin lukenut koulussa pitkän saksan, asuin koko ajan saksassa ja minulla on saksalainen mies, jonka kanssa puhun kotonani saksaa.

Kun joku väittää, että kielen oppii tuosta noin vain, kysymys on lähes aina siitä, että ihminen ei ymmärrä, miten järjettömän työmäärän oikeasti hyvä kielitaito vaatii. Huonon kielitaidon käyttöarvo taas on vähäinen. Sillä voi tilata ruokaa, mutta ei siitä todellisen kommunikoinnin ja ymmärryksen avuksi ole.

No noista on lista kuinka monta tuntia suunnilleen menee, että oppii jonkun kielen. Ruotsi 450h, kiina 1100h. En tiedä miten opiskelet, mutta 6 vuotta Saksassa ja puhut miehesi kanssa saksaa on kyllä hidasta oppimista. Varsinkin kun kummassakin sekä ruotsissa, että saksassa on helppo kielioppi, jos sen kerran opiskelee. Vuodessa olisi kyllä pitänyt minusta pitkän saksan jäljiltä olla parempi kuin heikko kielitaito ja pelkästään kyky tilata ruokaa. Ruuan tilaaminen onnistui minulta kuukauden turkin opettelun jälkeen. Joka on siis täysin erilainen kieli kuin saksa, Ruotsi ja englanti, joissa voi hyötyä jonkun näiden sanavarastossa.

Vierailija kirjoitti:

No noista on lista kuinka monta tuntia suunnilleen menee, että oppii jonkun kielen. Ruotsi 450h, kiina 1100h. En tiedä miten opiskelet, mutta 6 vuotta Saksassa ja puhut miehesi kanssa saksaa on kyllä hidasta oppimista.

Nuo tunnit perustuvat oppituntien määrään, eivät kielen opiskelun määrään. Lisäksi noilla tuntimäärillä ollaan hyvin kaukana sujuvasta kielitaidosta.

Roman Schatz on kiinnostunut kielistä ja tehnyt työtä suomenkin oppimiseksi. Silti hänen suomessaan on edelleen puutteita, vaikka hän on asunut Suomessa hyvin kauan. Edelleenkin hän korvaa monet suomenkieliset ilmaisut lainoilla.

Myöskään erittäin testiälykkääksi mitattu Neil Hardwick ei ole oppinut täydellistä suomea, vaan puheessa on selvää horjuvuutta, vaikka hän kertoo itse kokevansa suomensa sujuvaksi.

Niin vaikeaa on kielen oppiminen. Vaikka asuisi vuosikymmeniä maassa ja käyttäisi kieltä aktiivisesti, silti kielitaitoon jää ilmeisiä puutteita, jotka eivät liity pelkästään ääntämiseen ja intonaatioon vaan myös sisältöön. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haittaruotsi syö hyödylliset kielet.

Jos kaikki on vain pakkoruotsista kiinni niin miksi ruotsi ei sitten syönyt muita kieliopintoja vaikkapa 90-luvulla? Nykyäänhän ruotsia ei ole edes pakko kirjoittaa, joten siihen ei tarvitse käytännössä panostaa ollenkaan jos ei halua. 

Ruotsiin on pakko panostaa, jos aikoo yliopistoon opiskelemaan. Siellä kun on pakollinen ruotsin virkamiestutkinto. Tämähän on jo ongelma joillakin aloilla, koska opiskelijat eivät saa tätä suoritettua ja valmistuminen on tästä kiinni.

Virkamiesruotsin koe on kyllä ihan piis of kaakkupala tällaisellekkin jolla ruotsi oli vitonen. Käytännössä sen mitä siinä tarvitsee voi opetella jopa ulkoa. Tätä ei kenenkään tarvitse pelätä. Eri juttu on sitten se jos opiskelumateriaalia on myös ruotsiksi ja sen kanssa on pärjättävä. Oletan että esim. historiaa ja museoaloja opiskelevilla on paljon ruotsinkielistä materiaalia.

Vierailija kirjoitti:

Kielet vievät valinnaisaineet, mm. 3./4. lk:lla aloitettu A2-kieli vie yläasteen valinnaisaineen. Jos aloittaa vielä ylimääräisen kielen, niin käytännössä mitään valinnaisaineita ei voi yläasteella valita. Jos et ole painotusluokalla (jossa painotusainetta on enemmän muutenkin), voi kaikki taide- ja taitoaineet, projektit, kansainväliset retket jne. jäädä välistä. 

Jos kieliä haluttaisiin opiskeltavan, niiden pitäisi tulla valinnaisainekakun päälle.

Kielet ovat myös niitä valinnaisaineita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi niissä kielissä on niin isot ryhmävaatimukset? Miksi usean koulun oppilaita ei yhdisteitä ryhmäksi? Olen englannin, ruotsin ja Saksan opettaja. Mielelläni opettaisin pienempiäkin Saksan ryhmiä.

Rahahan tuohon on syynä. On päätetty säästää kielistä. Nykyään ryhmäkokovaatimus on ihan turhan suuri. Toisaalta tuttu kielenopettaja sanoi, että tosi pienessä ryhmässä opetus ei enää ole mielekästä, kun esim puheharjoitukset tehdään sitten aina yhden tai kahden saman tyypin kanssa ja vaihtelevia sosiaalisia oppimistilanteita on vaikea rakentaa ja ne just olis tärkeitä.

Kuinka hyödyllisiä nuo puheharjoitukset edes ovat? Kuinka moni lapsi sanoo siinä tilanteessa kaverilleen (tai kenties jopa kiusaajalleen), että sori, lausuit sanan 'kitchen' väärin? Puheharjoitukset ovat sellaisia, että lapset supisevat sanoja toisilleen ja aina kun opettajan silmä välttää, puhuvat ihan muita juttuja. Höpöhöpöä laittaa lapset "opettamaan" toisiaan aineessa, jota eivät vielä osaa.

Huvittaa asenteesi, koska voin kuvitella sinut kieltämässä jotain aikuista, kieltä ulkomailla oppinutta, toimimaan sijaisopettajana, koska "eihän hän ole edes auskultoinut, ei ole pätevä" samalla kun mielestäsi puheharjoitukset epäonnistuvat vain siksi, että luokalla ei ole tarpeeksi oppilaita.  

Kiitos päivän nauruista! Todellakin lähti kuvittelu sulla laukalle.