Lue keskustelun säännöt.
Michelin-ravintolassa työskennellyt kokki älähti suomalaisten nirsoilusta.
Nämä superinnokkaat trendiluulotautiset kuvittelevat allergiaksi ainesosia, joista vaan ei oikeasti tykätä.
Tämmöiset pyynnöt, että ei näkyvää sipulia, ei näkyvää porkkanaa, mutta sienikastiketta saa olla, jos se on siivilöitynä. Jos sipulipihvi pyydetään ilman näkyvää sipulia, niin mikä se sitten on?
päänsärkyä aiheuttaa myös asiakkaiden tilaukset. Hänen mukaansa asiakkaat eivät osaa kertoa tilauksiensa yhteydessä allergioistaan. Hän toivookin, että asiakkaat ilmoittaisivat allergioistaan jo pöytävarausta tehdessään.
Myöskin isoja ryhmämenuja on entistä vaikeampi tehdä.
– Viime viikolla minulla oli 42 henkilön ryhmä syömässä. Alkupalaksi oli 40 henkilölle skagenit ja kahdelle kanttarellikeittoa. Kun olin saanut nostettua 40 skagenia pöytään, tulikin tieto, että kanttarellikeittoja haluttaisiinkin kahden sijaan kuusi, sillä gluteeniallergioita alkoi tulemaan lisää esiin
Ei minulla ole oikeasti allergisia ihmisiä mitään vastaan, mutta se luulotauti.
Kommentit (544)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa, ammattikokki ja vielä huipputason sellainen osaa aika nopeasti reagoida tällaisiin ja saa aikaan kaikille sopivaa syötävää nopeastikin.
Olen kyllä samaa mieltä siinä, että ihmisten ruokkiminen nykyään on työlästä ja suht ärsyttävää, etenkin kun on vain tavallinen ihminen joka oman toimen ohella yrittää järjestää vaikka rippijuhlat. Ei tarvitse olla kuin 10 vierasta, ja joudut väsäämään montaa eri sorttia tarjottavaa. Eikä kyse ole välttämättä edes allergiasta tai sairaudesta vaan vain special-ruokavaliosta.No jossain Michelin ravintolassa jotain pullarusinaa saatetaan tehdä 3 päivää. Pitäisi olla perustuslaissa, että jos ei kelpaa, niin saa saarioisten pizzan tilalle.
😄 Touche!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän ravintolaan tuli kerran pariskunta syömään pitkän kaavan mukaan; alkuruuat, pääruuat, jälkkärit ja eritysesti kaikki juomat mukaan: alkudrinkki, reilusti viiniä, jälkkäriviinit, konjakkia.
Kun oltiin loppupäässä hommaa, alkaa asiakas tivaamaan tarjoilijalta jälkikäteen että ” ei kait tuossa ruuassa ollut pippuria, mähän sanoin ettei saa olla pippuria, olen kamalan allerginen!!!”. Tarjoilija ihan peloissaan, ettei muista kyllä tästä olleen mitään puhetta. Meteliä pidettiin.
Kuulin sen keittiön puolelle ja päätin ratkaista asian. Sanoin että kummityttörelläni on sama juttu, että nyt tilataan ambulanssi ja lähdetään saman tien. Mä laitan putiikin kiinni ja tulen mukaan. Olen tehnyt tuon ruuan ja osaan selittää mistä on kysymys. Mä haen takin ja soitan sen lanssin nyt heti.”Potilas” alkaa epäröidä: ei kait tässä niin hätä ole, ei tunnu ollenkaan niin pahalta, kurkkukaan ei ole turvoksissa ollenkaan, ei siinä varmaan ollut paljon sitä pippuria, minä vain säikähdin, me mennään vaan kotiin lepäämään niin kyllä tää menee ohi...
Minä vaadin kivenkovaan että kyllä nyt pitää lähteä kiireellä sairaalaan, tiedän tämän sattumalta hyvin, ei voi ottaa yhtään riskiä.
”Potilas” alkaa silmissä parantumaan ja haluaakin kotiinsa huilaamaan.
Ai jaa, no jos olette ihan varmoja, niin ei kat sitte. Tässä olis sitten tämä lasku.
Väite: olivat tehneet tätä ennenkin. Olivat kalastamassa ilmaista juhla-ateriaa ja kännit talon puolesta. Ei onnannut tällä kertaa.
Tää oli ihan paras! ❤
Tätä ilmiötä huomaa muuallakin kuin ravintola-alalla. Järjestin pari vuotta sitten ystävälleni polttarit, ja kysyin etukäteen osallistujien erikoisruokavalioita. En saanut yhden yhtä vastausta, mikä on Suomessa melko harvinaista. Juhlapäivänä sitten tilasin porukalle pitsat, muutama perhepitsa eri mauilla. Pian alkoi marina:
"Niin siis olihan näissä juusto laktoositonta? Mä en voi syödä yhtään laktoosia."
"Niin mähän en voi tuota tonnikalaa syödä, kun en tykkää kalasta."
"Hyi, onks tossa sipulia? No, kaipa mä voin ne nyppiä pois..." (ja päälle nyrpeä ilme)
"Miks on vaan yksi lihaton pizza? Mä olen kasvissyöjä, etkö sä muista?" (olen siis useamman kerran nähnyt kyseisen ihmisen syövän lihaa)
Ja sitten sain haukut, kun en ollut näitä ruokavalioita huomioon. Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun minä olen aikuinen ihminen, eikä minun vihdoin tarvitse syödä sellaista ruokaa, mistä en pidä. Ette te muutkaan syö sellaista ruoka, mistä ette pidä.
En silti tee minkäänlaista numeroa nirsoudestani, valitsen ruokani etukäteen niin, että haluan syödä sen.
Inhoan syvästi noita "kaikkien pakko syödä samaa"-tilanteita, koska en mm. syö skageneita. En sitä kuitenkaan allergiaan verhoa.
Epäkohteliasta on myös olla syömättä, että tein miten vaan, vika on minussa?!
Ruokasivistynyt aikuinen on yleensä jo maistamalla altistunut mitä moninaisemmille mauille. Ja eri mauista pitäminen kehittyy vain altistamalla, eli harjoitus tekee tässäkin mestarin. Kyse lienee enemminkin ennakkoluuloista että ei pidä jostain mitä ei ole edes koskaan aiemmin syönyt. No makaroonilaatikko ilman sipulia on tietty varma valinta myös näille ruokakrantuille.
Sinänsä mielenkiintoinen havaintoni, toki täysin epätieteellinen, on että nämä ruokarajoitteiset, ”en pidä” -aikuiset, ovat usein reippaasti ylipainoisia. Voisiko asioilla olla yhteyttä?
Ruokarajoitteisuus ei yleensä jostain syystä koske makeita, suolaisia ja rasvaisia ruokia. Eli ruokakrantut voivat jostain syystä usein syödä ranskiksia, karkkeja ja sipsejä. Kranttuus opitaan yleensä jo äidinmaidossa, samalla varmasti saadaan vähemmän eri makuja jo varhaislapsuudessa. Makuaisti kehittyy, samoin myös suolistomikrobiomi. Jos saat vähän eri makuja lapsuudessa, niin kranttuuden lisäksi voi olla hyvin pienellä skaalalla olevia suolistomikrobeja. Aikuisuudessa kranttuus vähentää ruokavalikoiman monipuolisuutta ja altistaa huonolle suolistomikrobistolle ja huonoille ruokavalinnoille.
Ottamatta kantaa nirsoilijoihin, mielenkiintoista on se, että allergiat usein koskevat niitä terveellisimpiä ruoka-aineita: tuoreita kasviksia, kalaa, pähkinöitä. Moniallergikkona voin sanoa, että siinä helposti menee ruokavalio epäterveelliseksi, kun sipsit, karkit ja ranskikset eivät oireita aiheuta.
Joidenkin ruokien allergeenisuus vähenee käsiteltäessä, esim. kuumennus, pakastus. Oma villi veikkaukseni on se, että myös käsittely sokerilla (ehkä suolallakin?) vähentää allergiaoireita. Tästä minulla ei ole mitään faktaa olemassa, mutta esim. säilykehedelmistä sokeriliemessä olevat allergisoi minua vähemmän kuin mehussa olevat. En tiedä miksi näin on. Helposti tästä ulkopuolinen saa sen kuvan, että kyse on pelkästä kranttuilusta ja terveellisen ruuan karttamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Jos listalta ei löydy valmiiksi sopivaa vaihtoehtoai niin olen aina ilmoittanut että en pidä asiasta x, haluaisin ennemmin asian y tai voiko tuon annoksen saada ilman sitä. Aina on toiveet toteutettu ilman että on tarvinnut valehdella olevani allerginen. En tiedä mistä tämä juontuu että pitää valehdella, jokainen kokki ja tarjoilija tietää että joutuu kuitenkin tekemään annoksen uusiksi jos se on väärin.
Minulla on ruokarajoitteita, sekä yliherkkyyksiä että itse valittu kasvisruokavalio. Tarkistan aina etukäteen, että ravintolassa on minulle sopivaa ruokaa. Jos ei ole, menen johonkin missä on. Aina jostain löytyy.
En ihan ymmärrä tätä ongelmaa. Kai tilaamisen pitäisi onnistua niin, että asiakas kysyy, saako ruoan X ilman Y:tä, eikä ole tarvetta alkaa selitellä tarjoilijalle syytä. Jos tarjoilija kysyy kontaminaatioriskin takia, onko asiakas allerginen, siihen vastataan joo tai ei. Mikä tässä on niin vaikeaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun minä olen aikuinen ihminen, eikä minun vihdoin tarvitse syödä sellaista ruokaa, mistä en pidä. Ette te muutkaan syö sellaista ruoka, mistä ette pidä.
En silti tee minkäänlaista numeroa nirsoudestani, valitsen ruokani etukäteen niin, että haluan syödä sen.
Inhoan syvästi noita "kaikkien pakko syödä samaa"-tilanteita, koska en mm. syö skageneita. En sitä kuitenkaan allergiaan verhoa.
Epäkohteliasta on myös olla syömättä, että tein miten vaan, vika on minussa?!
Ruokasivistynyt aikuinen on yleensä jo maistamalla altistunut mitä moninaisemmille mauille. Ja eri mauista pitäminen kehittyy vain altistamalla, eli harjoitus tekee tässäkin mestarin. Kyse lienee enemminkin ennakkoluuloista että ei pidä jostain mitä ei ole edes koskaan aiemmin syönyt. No makaroonilaatikko ilman sipulia on tietty varma valinta myös näille ruokakrantuille.
Sinänsä mielenkiintoinen havaintoni, toki täysin epätieteellinen, on että nämä ruokarajoitteiset, ”en pidä” -aikuiset, ovat usein reippaasti ylipainoisia. Voisiko asioilla olla yhteyttä?
Ruokarajoitteisuus ei yleensä jostain syystä koske makeita, suolaisia ja rasvaisia ruokia. Eli ruokakrantut voivat jostain syystä usein syödä ranskiksia, karkkeja ja sipsejä. Kranttuus opitaan yleensä jo äidinmaidossa, samalla varmasti saadaan vähemmän eri makuja jo varhaislapsuudessa. Makuaisti kehittyy, samoin myös suolistomikrobiomi. Jos saat vähän eri makuja lapsuudessa, niin kranttuuden lisäksi voi olla hyvin pienellä skaalalla olevia suolistomikrobeja. Aikuisuudessa kranttuus vähentää ruokavalikoiman monipuolisuutta ja altistaa huonolle suolistomikrobistolle ja huonoille ruokavalinnoille.
Ottamatta kantaa nirsoilijoihin, mielenkiintoista on se, että allergiat usein koskevat niitä terveellisimpiä ruoka-aineita: tuoreita kasviksia, kalaa, pähkinöitä. Moniallergikkona voin sanoa, että siinä helposti menee ruokavalio epäterveelliseksi, kun sipsit, karkit ja ranskikset eivät oireita aiheuta.
Joidenkin ruokien allergeenisuus vähenee käsiteltäessä, esim. kuumennus, pakastus. Oma villi veikkaukseni on se, että myös käsittely sokerilla (ehkä suolallakin?) vähentää allergiaoireita. Tästä minulla ei ole mitään faktaa olemassa, mutta esim. säilykehedelmistä sokeriliemessä olevat allergisoi minua vähemmän kuin mehussa olevat. En tiedä miksi näin on. Helposti tästä ulkopuolinen saa sen kuvan, että kyse on pelkästä kranttuilusta ja terveellisen ruuan karttamisesta.
No ei millään pahalla, mutta sekoitat keskenään niin pahasti allergiat, eri ruoka-aineherkkyydet ja elintarvikkeessa luontaisesti esiintyvät myrkyt, että en oikein tiedä mistä aloittaisin viestisi perkaamista. Aidot allergiat eivät missään nimessä ole mutuilua, eivätkä allergiat poistu elintarvikkeesta sokeroimalla tai suolaamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun minä olen aikuinen ihminen, eikä minun vihdoin tarvitse syödä sellaista ruokaa, mistä en pidä. Ette te muutkaan syö sellaista ruoka, mistä ette pidä.
En silti tee minkäänlaista numeroa nirsoudestani, valitsen ruokani etukäteen niin, että haluan syödä sen.
Inhoan syvästi noita "kaikkien pakko syödä samaa"-tilanteita, koska en mm. syö skageneita. En sitä kuitenkaan allergiaan verhoa.
Epäkohteliasta on myös olla syömättä, että tein miten vaan, vika on minussa?!
Ruokasivistynyt aikuinen on yleensä jo maistamalla altistunut mitä moninaisemmille mauille. Ja eri mauista pitäminen kehittyy vain altistamalla, eli harjoitus tekee tässäkin mestarin. Kyse lienee enemminkin ennakkoluuloista että ei pidä jostain mitä ei ole edes koskaan aiemmin syönyt. No makaroonilaatikko ilman sipulia on tietty varma valinta myös näille ruokakrantuille.
Sinänsä mielenkiintoinen havaintoni, toki täysin epätieteellinen, on että nämä ruokarajoitteiset, ”en pidä” -aikuiset, ovat usein reippaasti ylipainoisia. Voisiko asioilla olla yhteyttä?
Ruokarajoitteisuus ei yleensä jostain syystä koske makeita, suolaisia ja rasvaisia ruokia. Eli ruokakrantut voivat jostain syystä usein syödä ranskiksia, karkkeja ja sipsejä. Kranttuus opitaan yleensä jo äidinmaidossa, samalla varmasti saadaan vähemmän eri makuja jo varhaislapsuudessa. Makuaisti kehittyy, samoin myös suolistomikrobiomi. Jos saat vähän eri makuja lapsuudessa, niin kranttuuden lisäksi voi olla hyvin pienellä skaalalla olevia suolistomikrobeja. Aikuisuudessa kranttuus vähentää ruokavalikoiman monipuolisuutta ja altistaa huonolle suolistomikrobistolle ja huonoille ruokavalinnoille.
Ottamatta kantaa nirsoilijoihin, mielenkiintoista on se, että allergiat usein koskevat niitä terveellisimpiä ruoka-aineita: tuoreita kasviksia, kalaa, pähkinöitä. Moniallergikkona voin sanoa, että siinä helposti menee ruokavalio epäterveelliseksi, kun sipsit, karkit ja ranskikset eivät oireita aiheuta.
Joidenkin ruokien allergeenisuus vähenee käsiteltäessä, esim. kuumennus, pakastus. Oma villi veikkaukseni on se, että myös käsittely sokerilla (ehkä suolallakin?) vähentää allergiaoireita. Tästä minulla ei ole mitään faktaa olemassa, mutta esim. säilykehedelmistä sokeriliemessä olevat allergisoi minua vähemmän kuin mehussa olevat. En tiedä miksi näin on. Helposti tästä ulkopuolinen saa sen kuvan, että kyse on pelkästä kranttuilusta ja terveellisen ruuan karttamisesta.
No ei millään pahalla, mutta sekoitat keskenään niin pahasti allergiat, eri ruoka-aineherkkyydet ja elintarvikkeessa luontaisesti esiintyvät myrkyt, että en oikein tiedä mistä aloittaisin viestisi perkaamista. Aidot allergiat eivät missään nimessä ole mutuilua, eivätkä allergiat poistu elintarvikkeesta sokeroimalla tai suolaamalla.
Aloita perkaaminen vaikka tästä artikkelista:
https://yle.fi/uutiset/3-7807498
Esim. jääkaapissa säilyttäminen voi joillakin auttaa allergiaoireisiin, koska proteiinien rakenne muuttuu. Pakastaminen, kuumentaminen, raastaminen myös auttavat. Miksei proteiinien rakenne voisi muuttua muilla käsittelyillä?
Mutta kuten sanoin, faktatietoa minulla ei ole, on vain oma kokemukseni. Suolapähkinöitä pystyn syömään, suolaamattomia en. En tiedä miksi, mutta näin vaan on. Kerro sinä, kun tiedät paremmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän ravintolaan tuli kerran pariskunta syömään pitkän kaavan mukaan; alkuruuat, pääruuat, jälkkärit ja eritysesti kaikki juomat mukaan: alkudrinkki, reilusti viiniä, jälkkäriviinit, konjakkia.
Kun oltiin loppupäässä hommaa, alkaa asiakas tivaamaan tarjoilijalta jälkikäteen että ” ei kait tuossa ruuassa ollut pippuria, mähän sanoin ettei saa olla pippuria, olen kamalan allerginen!!!”. Tarjoilija ihan peloissaan, ettei muista kyllä tästä olleen mitään puhetta. Meteliä pidettiin.
Kuulin sen keittiön puolelle ja päätin ratkaista asian. Sanoin että kummityttörelläni on sama juttu, että nyt tilataan ambulanssi ja lähdetään saman tien. Mä laitan putiikin kiinni ja tulen mukaan. Olen tehnyt tuon ruuan ja osaan selittää mistä on kysymys. Mä haen takin ja soitan sen lanssin nyt heti.”Potilas” alkaa epäröidä: ei kait tässä niin hätä ole, ei tunnu ollenkaan niin pahalta, kurkkukaan ei ole turvoksissa ollenkaan, ei siinä varmaan ollut paljon sitä pippuria, minä vain säikähdin, me mennään vaan kotiin lepäämään niin kyllä tää menee ohi...
Minä vaadin kivenkovaan että kyllä nyt pitää lähteä kiireellä sairaalaan, tiedän tämän sattumalta hyvin, ei voi ottaa yhtään riskiä.
”Potilas” alkaa silmissä parantumaan ja haluaakin kotiinsa huilaamaan.
Ai jaa, no jos olette ihan varmoja, niin ei kat sitte. Tässä olis sitten tämä lasku.
Väite: olivat tehneet tätä ennenkin. Olivat kalastamassa ilmaista juhla-ateriaa ja kännit talon puolesta. Ei onnannut tällä kertaa.
Tää oli ihan paras! ❤
Joo, onkohan ollut sama pariskunta kyseessä, kuin lähipiirin ravintolassa. Ravintolaan tuli kaksikko, jotka tilasivat kaikenlaista, ruokailivat pitkän kaavan mukaan. Soittivat parin tunnin kuluttua ravintolaan ja väittivät, että olivat saaneet ruokamyrkytyksen ravintolasta. Vaativat rahat takaisin koko ravintolakäynnistä.
No, tämä tuttavani pyysi heitä käymään laboratoriossa otattamassa potilasnäytteen. Sanoi, että puhelimessa koko juttu haiskahti todella pahasti. En viitsi kertoa lisätietoja miksi näin, ettei joku huijaava taho ottaisi kyseistä huijauskeinoa paranneltuna tavakseen asioida ravintoloissa. Tapaus sattui Tampereen seudulla n. 5 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun minä olen aikuinen ihminen, eikä minun vihdoin tarvitse syödä sellaista ruokaa, mistä en pidä. Ette te muutkaan syö sellaista ruoka, mistä ette pidä.
En silti tee minkäänlaista numeroa nirsoudestani, valitsen ruokani etukäteen niin, että haluan syödä sen.
Inhoan syvästi noita "kaikkien pakko syödä samaa"-tilanteita, koska en mm. syö skageneita. En sitä kuitenkaan allergiaan verhoa.
Epäkohteliasta on myös olla syömättä, että tein miten vaan, vika on minussa?!
Ruokasivistynyt aikuinen on yleensä jo maistamalla altistunut mitä moninaisemmille mauille. Ja eri mauista pitäminen kehittyy vain altistamalla, eli harjoitus tekee tässäkin mestarin. Kyse lienee enemminkin ennakkoluuloista että ei pidä jostain mitä ei ole edes koskaan aiemmin syönyt. No makaroonilaatikko ilman sipulia on tietty varma valinta myös näille ruokakrantuille.
Sinänsä mielenkiintoinen havaintoni, toki täysin epätieteellinen, on että nämä ruokarajoitteiset, ”en pidä” -aikuiset, ovat usein reippaasti ylipainoisia. Voisiko asioilla olla yhteyttä?
Ruokarajoitteisuus ei yleensä jostain syystä koske makeita, suolaisia ja rasvaisia ruokia. Eli ruokakrantut voivat jostain syystä usein syödä ranskiksia, karkkeja ja sipsejä. Kranttuus opitaan yleensä jo äidinmaidossa, samalla varmasti saadaan vähemmän eri makuja jo varhaislapsuudessa. Makuaisti kehittyy, samoin myös suolistomikrobiomi. Jos saat vähän eri makuja lapsuudessa, niin kranttuuden lisäksi voi olla hyvin pienellä skaalalla olevia suolistomikrobeja. Aikuisuudessa kranttuus vähentää ruokavalikoiman monipuolisuutta ja altistaa huonolle suolistomikrobistolle ja huonoille ruokavalinnoille.
Ottamatta kantaa nirsoilijoihin, mielenkiintoista on se, että allergiat usein koskevat niitä terveellisimpiä ruoka-aineita: tuoreita kasviksia, kalaa, pähkinöitä. Moniallergikkona voin sanoa, että siinä helposti menee ruokavalio epäterveelliseksi, kun sipsit, karkit ja ranskikset eivät oireita aiheuta.
Joidenkin ruokien allergeenisuus vähenee käsiteltäessä, esim. kuumennus, pakastus. Oma villi veikkaukseni on se, että myös käsittely sokerilla (ehkä suolallakin?) vähentää allergiaoireita. Tästä minulla ei ole mitään faktaa olemassa, mutta esim. säilykehedelmistä sokeriliemessä olevat allergisoi minua vähemmän kuin mehussa olevat. En tiedä miksi näin on. Helposti tästä ulkopuolinen saa sen kuvan, että kyse on pelkästä kranttuilusta ja terveellisen ruuan karttamisesta.
No ei millään pahalla, mutta sekoitat keskenään niin pahasti allergiat, eri ruoka-aineherkkyydet ja elintarvikkeessa luontaisesti esiintyvät myrkyt, että en oikein tiedä mistä aloittaisin viestisi perkaamista. Aidot allergiat eivät missään nimessä ole mutuilua, eivätkä allergiat poistu elintarvikkeesta sokeroimalla tai suolaamalla.
Aloita perkaaminen vaikka tästä artikkelista:
https://yle.fi/uutiset/3-7807498
Esim. jääkaapissa säilyttäminen voi joillakin auttaa allergiaoireisiin, koska proteiinien rakenne muuttuu. Pakastaminen, kuumentaminen, raastaminen myös auttavat. Miksei proteiinien rakenne voisi muuttua muilla käsittelyillä?
Mutta kuten sanoin, faktatietoa minulla ei ole, on vain oma kokemukseni. Suolapähkinöitä pystyn syömään, suolaamattomia en. En tiedä miksi, mutta näin vaan on. Kerro sinä, kun tiedät paremmin?
Kerran allergiasairaalassa ihmettelin koska joskus lapselle kävi kananmuna ja joskus ei, niin kuulin että kananmuna vehnä kanssa kuumennettuna muuttaa proteiinia. Eli vehnä ja kananmuna on eri asia kuin kananmuna yksinään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiakkaat ovat ihmeellisiä välillä.
Oma "hauskin" kokemus heistä on, kun lounasravintolaamme tuli eläkeläispariskunta, ottivat tiskiltä oman valintansa mukaan kalaa kermakastikkeessa ja kermaperunoilla. Menee vartti, ja mies tulee tiskille, kaksi lähes nuoltua lautasta käsissään, ja toteaa että "nämä annokset eivät kyllä olleet hyviä, eivät sopineet raaka-aineet yhteen, mitä saan korvaukseksi?" :D
Teki mieli kysyä, että miksi sitten valitsitte tällaisen annoksen ja miksi edes söittä ne kokonaat, jos kerta on pahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun minä olen aikuinen ihminen, eikä minun vihdoin tarvitse syödä sellaista ruokaa, mistä en pidä. Ette te muutkaan syö sellaista ruoka, mistä ette pidä.
En silti tee minkäänlaista numeroa nirsoudestani, valitsen ruokani etukäteen niin, että haluan syödä sen.
Inhoan syvästi noita "kaikkien pakko syödä samaa"-tilanteita, koska en mm. syö skageneita. En sitä kuitenkaan allergiaan verhoa.
Epäkohteliasta on myös olla syömättä, että tein miten vaan, vika on minussa?!
Ruokasivistynyt aikuinen on yleensä jo maistamalla altistunut mitä moninaisemmille mauille. Ja eri mauista pitäminen kehittyy vain altistamalla, eli harjoitus tekee tässäkin mestarin. Kyse lienee enemminkin ennakkoluuloista että ei pidä jostain mitä ei ole edes koskaan aiemmin syönyt. No makaroonilaatikko ilman sipulia on tietty varma valinta myös näille ruokakrantuille.
Sinänsä mielenkiintoinen havaintoni, toki täysin epätieteellinen, on että nämä ruokarajoitteiset, ”en pidä” -aikuiset, ovat usein reippaasti ylipainoisia. Voisiko asioilla olla yhteyttä?
Ruokarajoitteisuus ei yleensä jostain syystä koske makeita, suolaisia ja rasvaisia ruokia. Eli ruokakrantut voivat jostain syystä usein syödä ranskiksia, karkkeja ja sipsejä. Kranttuus opitaan yleensä jo äidinmaidossa, samalla varmasti saadaan vähemmän eri makuja jo varhaislapsuudessa. Makuaisti kehittyy, samoin myös suolistomikrobiomi. Jos saat vähän eri makuja lapsuudessa, niin kranttuuden lisäksi voi olla hyvin pienellä skaalalla olevia suolistomikrobeja. Aikuisuudessa kranttuus vähentää ruokavalikoiman monipuolisuutta ja altistaa huonolle suolistomikrobistolle ja huonoille ruokavalinnoille.
Ottamatta kantaa nirsoilijoihin, mielenkiintoista on se, että allergiat usein koskevat niitä terveellisimpiä ruoka-aineita: tuoreita kasviksia, kalaa, pähkinöitä. Moniallergikkona voin sanoa, että siinä helposti menee ruokavalio epäterveelliseksi, kun sipsit, karkit ja ranskikset eivät oireita aiheuta.
Joidenkin ruokien allergeenisuus vähenee käsiteltäessä, esim. kuumennus, pakastus. Oma villi veikkaukseni on se, että myös käsittely sokerilla (ehkä suolallakin?) vähentää allergiaoireita. Tästä minulla ei ole mitään faktaa olemassa, mutta esim. säilykehedelmistä sokeriliemessä olevat allergisoi minua vähemmän kuin mehussa olevat. En tiedä miksi näin on. Helposti tästä ulkopuolinen saa sen kuvan, että kyse on pelkästä kranttuilusta ja terveellisen ruuan karttamisesta.
No ei millään pahalla, mutta sekoitat keskenään niin pahasti allergiat, eri ruoka-aineherkkyydet ja elintarvikkeessa luontaisesti esiintyvät myrkyt, että en oikein tiedä mistä aloittaisin viestisi perkaamista. Aidot allergiat eivät missään nimessä ole mutuilua, eivätkä allergiat poistu elintarvikkeesta sokeroimalla tai suolaamalla.
Aloita perkaaminen vaikka tästä artikkelista:
https://yle.fi/uutiset/3-7807498
Esim. jääkaapissa säilyttäminen voi joillakin auttaa allergiaoireisiin, koska proteiinien rakenne muuttuu. Pakastaminen, kuumentaminen, raastaminen myös auttavat. Miksei proteiinien rakenne voisi muuttua muilla käsittelyillä?
Mutta kuten sanoin, faktatietoa minulla ei ole, on vain oma kokemukseni. Suolapähkinöitä pystyn syömään, suolaamattomia en. En tiedä miksi, mutta näin vaan on. Kerro sinä, kun tiedät paremmin?
Ristiallergia on eri asia kuin ruoka-aineallergia. Siinä selitykseni.
Allerginen reaktio voi periaatteessa syntyä mistä vain ruoasta, jonka sisältämälle ainesosalle - useimmiten proteiinille eli valkuaisaineelle - henkilö herkistyy. Ruoka-allergia voi alkaa jo lapsuudessa tai ilmaantua vasta aikuisiällä. Onneksi suurin osa aikuisten ruoka-aineallergioista on lieviä.
Yleisin ruokiin liittyvä reaktio johtuu itse asiassa siitepölyallergiasta, ei varsinaisesta ruoka-allergiasta. Tämä johtuu siitä, että monissa ruoissa on siitepölyä muistuttavaa ja niiden kanssa ristireagoivaa valkuaisainetta. Tällöin henkilö on todellisuudessa herkistynyt siitepölylle, ei kyseiselle ruoka-aineelle. Ristireaktiosta johtuen ruoka kuitenkin aiheuttaa esim. suun limakalvolla kutinaa tai muita kohtalaisen lieviä oireita, koska elimistö luulee, että suussa on siitepölyä.
Esimerkiksi siitepölyallergiaan liittyvistä aiheuttajista tavallisimpia ovat omena, porkkana, kiivi, paprika, selleri ja tomaatti. Tilannetta monimutkaistaa hieman se, että jotkut ruoka-aineet (esimerkiksi pähkinät) voivat aiheuttaa oireita sekä ristireaktion että todellisen herkistymisen kautta.
Noin 2-5 prosenttia suomalaisista aikuisista saa allergiaoireita ruoka-aineista, jotka eivät liity siitepölyallergiaan. Tyypillisiä, niin sanottuja varsinaisia ruoka-allergian aiheuttajia aikuisilla ovat pähkinät, kalat ja äyriäiset. Vaikka monen lapsuudessa kokema kananmuna-, maito- ja vilja-allergia voi hävitä iän myötä, kouluiässä tai aikuisena alkanut ruoka-allergia ei yleensä katoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen asunut ulkomailla eri mantereilla nelisenkymmentä vuotta. Viimeksi Yhdysvalloissa. Meillä oli todella vilkas seuraelämä, kutsuja isoille dinnereille ja partyihin viikottain. Myös pidin noin kerran kuukaudessa kotonani kolmen ruokalajin dinner partyn.
Koskaan en kuullut kenenkään vaativan erikoisruokavaliota tai kieltäytyvän syömästä allergioihin vedoten. Vegetaristitkin olivat niin fiksuja etteivät sitä toitottaneet kaikelle kansalle vaan söivät mitä söivät, jättivät lihat ja kalat pois lautaseltaan.
Eräällä tutulla oli keliakia ja laktoosi-intoleranssi.. Hän ei siitä tehnyt numeroa, söi yleensä kotona ennen juhliin lähtöä ja juhlissa sanoi aina löytävänsä jotain syötävää. Hän ei koskaan vaatinut erikoisruokia itselleen.
Paitsi sitten se Suomesta tullut nainen, joka toitotti joka paikassa että hän ei voi syödä gluteenia. Ravintolassa halusi välttämättä tilata hampurilaisen ja vannotti tarjoilijaparkaa tekemään sen gluteenittomaan sämpylään. Ehdotin että söisi vaikka ison salaatin kun en luottanut hienojenkaan ravintoloiden kykyyn tarjota gluteenitonta. Ei, hampurilainen piti saada ja kun se tuotiin sämpylä oli ihan sama kun niiden muiden jotka tilasivat hampurilaisen. Hän pisti asiasta kauhean huudon ja aloin jo etsimään tarjoilijaa palauttaakseni hampurilaisen kun hän sanoi että oikeastaan voikin syödä tavallista gluteenista sämpylää ....halusi vain olla hienompi kun muut!
Kun tulin Suomeen olin kauhuissani kuinka täällä isoissa tilaisuuksissa hyysättiin kaiken maailman ” allergikkoja”. Jos sadasta yhdellä oli ruokarajoitteita piti tehdä häntä varten oma täytekakku sun muut tarjottavat kun ”on oikeus syödä ja vaatia erikoisannoksia kun ilmaiseksi tarjotaan”. Kahviin on miljoonia erilaisia maitoja ja kermoja jne.
Missään en ole tavannut yhtä sairasta ruokarajoitteista sakkia kun Suomessa.
Allergia on yliherkyys. Tunnetuin niistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut ulkomailla eri mantereilla nelisenkymmentä vuotta. Viimeksi Yhdysvalloissa. Meillä oli todella vilkas seuraelämä, kutsuja isoille dinnereille ja partyihin viikottain. Myös pidin noin kerran kuukaudessa kotonani kolmen ruokalajin dinner partyn.
Koskaan en kuullut kenenkään vaativan erikoisruokavaliota tai kieltäytyvän syömästä allergioihin vedoten. Vegetaristitkin olivat niin fiksuja etteivät sitä toitottaneet kaikelle kansalle vaan söivät mitä söivät, jättivät lihat ja kalat pois lautaseltaan.
Eräällä tutulla oli keliakia ja laktoosi-intoleranssi.. Hän ei siitä tehnyt numeroa, söi yleensä kotona ennen juhliin lähtöä ja juhlissa sanoi aina löytävänsä jotain syötävää. Hän ei koskaan vaatinut erikoisruokia itselleen.
Paitsi sitten se Suomesta tullut nainen, joka toitotti joka paikassa että hän ei voi syödä gluteenia. Ravintolassa halusi välttämättä tilata hampurilaisen ja vannotti tarjoilijaparkaa tekemään sen gluteenittomaan sämpylään. Ehdotin että söisi vaikka ison salaatin kun en luottanut hienojenkaan ravintoloiden kykyyn tarjota gluteenitonta. Ei, hampurilainen piti saada ja kun se tuotiin sämpylä oli ihan sama kun niiden muiden jotka tilasivat hampurilaisen. Hän pisti asiasta kauhean huudon ja aloin jo etsimään tarjoilijaa palauttaakseni hampurilaisen kun hän sanoi että oikeastaan voikin syödä tavallista gluteenista sämpylää ....halusi vain olla hienompi kun muut!
Kun tulin Suomeen olin kauhuissani kuinka täällä isoissa tilaisuuksissa hyysättiin kaiken maailman ” allergikkoja”. Jos sadasta yhdellä oli ruokarajoitteita piti tehdä häntä varten oma täytekakku sun muut tarjottavat kun ”on oikeus syödä ja vaatia erikoisannoksia kun ilmaiseksi tarjotaan”. Kahviin on miljoonia erilaisia maitoja ja kermoja jne.
Missään en ole tavannut yhtä sairasta ruokarajoitteista sakkia kun Suomessa.
Minun ulkomaalaiset allergiset ystävät ovat olleen onnellisia Suomessa, koska saavat niin helposti sopivaa ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun minä olen aikuinen ihminen, eikä minun vihdoin tarvitse syödä sellaista ruokaa, mistä en pidä. Ette te muutkaan syö sellaista ruoka, mistä ette pidä.
En silti tee minkäänlaista numeroa nirsoudestani, valitsen ruokani etukäteen niin, että haluan syödä sen.
Inhoan syvästi noita "kaikkien pakko syödä samaa"-tilanteita, koska en mm. syö skageneita. En sitä kuitenkaan allergiaan verhoa.
Epäkohteliasta on myös olla syömättä, että tein miten vaan, vika on minussa?!
Ruokasivistynyt aikuinen on yleensä jo maistamalla altistunut mitä moninaisemmille mauille. Ja eri mauista pitäminen kehittyy vain altistamalla, eli harjoitus tekee tässäkin mestarin. Kyse lienee enemminkin ennakkoluuloista että ei pidä jostain mitä ei ole edes koskaan aiemmin syönyt. No makaroonilaatikko ilman sipulia on tietty varma valinta myös näille ruokakrantuille.
Sinänsä mielenkiintoinen havaintoni, toki täysin epätieteellinen, on että nämä ruokarajoitteiset, ”en pidä” -aikuiset, ovat usein reippaasti ylipainoisia. Voisiko asioilla olla yhteyttä?
Ruokarajoitteisuus ei yleensä jostain syystä koske makeita, suolaisia ja rasvaisia ruokia. Eli ruokakrantut voivat jostain syystä usein syödä ranskiksia, karkkeja ja sipsejä. Kranttuus opitaan yleensä jo äidinmaidossa, samalla varmasti saadaan vähemmän eri makuja jo varhaislapsuudessa. Makuaisti kehittyy, samoin myös suolistomikrobiomi. Jos saat vähän eri makuja lapsuudessa, niin kranttuuden lisäksi voi olla hyvin pienellä skaalalla olevia suolistomikrobeja. Aikuisuudessa kranttuus vähentää ruokavalikoiman monipuolisuutta ja altistaa huonolle suolistomikrobistolle ja huonoille ruokavalinnoille.
Ottamatta kantaa nirsoilijoihin, mielenkiintoista on se, että allergiat usein koskevat niitä terveellisimpiä ruoka-aineita: tuoreita kasviksia, kalaa, pähkinöitä. Moniallergikkona voin sanoa, että siinä helposti menee ruokavalio epäterveelliseksi, kun sipsit, karkit ja ranskikset eivät oireita aiheuta.
Joidenkin ruokien allergeenisuus vähenee käsiteltäessä, esim. kuumennus, pakastus. Oma villi veikkaukseni on se, että myös käsittely sokerilla (ehkä suolallakin?) vähentää allergiaoireita. Tästä minulla ei ole mitään faktaa olemassa, mutta esim. säilykehedelmistä sokeriliemessä olevat allergisoi minua vähemmän kuin mehussa olevat. En tiedä miksi näin on. Helposti tästä ulkopuolinen saa sen kuvan, että kyse on pelkästä kranttuilusta ja terveellisen ruuan karttamisesta.
No ei millään pahalla, mutta sekoitat keskenään niin pahasti allergiat, eri ruoka-aineherkkyydet ja elintarvikkeessa luontaisesti esiintyvät myrkyt, että en oikein tiedä mistä aloittaisin viestisi perkaamista. Aidot allergiat eivät missään nimessä ole mutuilua, eivätkä allergiat poistu elintarvikkeesta sokeroimalla tai suolaamalla.
Aloita perkaaminen vaikka tästä artikkelista:
https://yle.fi/uutiset/3-7807498
Esim. jääkaapissa säilyttäminen voi joillakin auttaa allergiaoireisiin, koska proteiinien rakenne muuttuu. Pakastaminen, kuumentaminen, raastaminen myös auttavat. Miksei proteiinien rakenne voisi muuttua muilla käsittelyillä?
Mutta kuten sanoin, faktatietoa minulla ei ole, on vain oma kokemukseni. Suolapähkinöitä pystyn syömään, suolaamattomia en. En tiedä miksi, mutta näin vaan on. Kerro sinä, kun tiedät paremmin?
Kerran allergiasairaalassa ihmettelin koska joskus lapselle kävi kananmuna ja joskus ei, niin kuulin että kananmuna vehnä kanssa kuumennettuna muuttaa proteiinia. Eli vehnä ja kananmuna on eri asia kuin kananmuna yksinään.
Paljon mahdollista, minulle kananmuna leivonnaisissa ainakin on paha. Pienestä lapsesta asti opin vaistomaisesti välttelemään leivonnaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä. Miksi ei voida ilmoittaa allergiasta kuin vasta sitten kun annos on tuotu? Miten vaikeata se voi olla???
”Ai tää olikin tällaista, tuo toinen näyttää paremmalta. Tarjoilija, olen allerginen tälle, haluan tuota toista!”
Nimin. tarjoilija joka näkee tätä harva se päivä. Siksi ei voida ilmottaa ”allergiaa” etukäteen. Oikeasti allergiset kyllä tunnistaa ja he osaavat kyllä sanoa jo etukäteen.
Tämä! Samaa tullut vastaan "vegaaneilla". Ensin kerrotaan, että ollaan vegaaneja, mutta kun naapuri saa parsaa hollandaise kastikkeella, kananmuna alkaakin maistumaan..
Kouluissa taas on usein näitä että lapsi/opiskelija on merkattu vegaaniksi, mutta koskaan kukaan ei tule sitä vegaaniruokaa hakemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun minä olen aikuinen ihminen, eikä minun vihdoin tarvitse syödä sellaista ruokaa, mistä en pidä. Ette te muutkaan syö sellaista ruoka, mistä ette pidä.
En silti tee minkäänlaista numeroa nirsoudestani, valitsen ruokani etukäteen niin, että haluan syödä sen.
Inhoan syvästi noita "kaikkien pakko syödä samaa"-tilanteita, koska en mm. syö skageneita. En sitä kuitenkaan allergiaan verhoa.
Epäkohteliasta on myös olla syömättä, että tein miten vaan, vika on minussa?!
Ruokasivistynyt aikuinen on yleensä jo maistamalla altistunut mitä moninaisemmille mauille. Ja eri mauista pitäminen kehittyy vain altistamalla, eli harjoitus tekee tässäkin mestarin. Kyse lienee enemminkin ennakkoluuloista että ei pidä jostain mitä ei ole edes koskaan aiemmin syönyt. No makaroonilaatikko ilman sipulia on tietty varma valinta myös näille ruokakrantuille.
Sinänsä mielenkiintoinen havaintoni, toki täysin epätieteellinen, on että nämä ruokarajoitteiset, ”en pidä” -aikuiset, ovat usein reippaasti ylipainoisia. Voisiko asioilla olla yhteyttä?
Ruokarajoitteisuus ei yleensä jostain syystä koske makeita, suolaisia ja rasvaisia ruokia. Eli ruokakrantut voivat jostain syystä usein syödä ranskiksia, karkkeja ja sipsejä. Kranttuus opitaan yleensä jo äidinmaidossa, samalla varmasti saadaan vähemmän eri makuja jo varhaislapsuudessa. Makuaisti kehittyy, samoin myös suolistomikrobiomi. Jos saat vähän eri makuja lapsuudessa, niin kranttuuden lisäksi voi olla hyvin pienellä skaalalla olevia suolistomikrobeja. Aikuisuudessa kranttuus vähentää ruokavalikoiman monipuolisuutta ja altistaa huonolle suolistomikrobistolle ja huonoille ruokavalinnoille.
Ottamatta kantaa nirsoilijoihin, mielenkiintoista on se, että allergiat usein koskevat niitä terveellisimpiä ruoka-aineita: tuoreita kasviksia, kalaa, pähkinöitä. Moniallergikkona voin sanoa, että siinä helposti menee ruokavalio epäterveelliseksi, kun sipsit, karkit ja ranskikset eivät oireita aiheuta.
Joidenkin ruokien allergeenisuus vähenee käsiteltäessä, esim. kuumennus, pakastus. Oma villi veikkaukseni on se, että myös käsittely sokerilla (ehkä suolallakin?) vähentää allergiaoireita. Tästä minulla ei ole mitään faktaa olemassa, mutta esim. säilykehedelmistä sokeriliemessä olevat allergisoi minua vähemmän kuin mehussa olevat. En tiedä miksi näin on. Helposti tästä ulkopuolinen saa sen kuvan, että kyse on pelkästä kranttuilusta ja terveellisen ruuan karttamisesta.
No ei millään pahalla, mutta sekoitat keskenään niin pahasti allergiat, eri ruoka-aineherkkyydet ja elintarvikkeessa luontaisesti esiintyvät myrkyt, että en oikein tiedä mistä aloittaisin viestisi perkaamista. Aidot allergiat eivät missään nimessä ole mutuilua, eivätkä allergiat poistu elintarvikkeesta sokeroimalla tai suolaamalla.
Aloita perkaaminen vaikka tästä artikkelista:
https://yle.fi/uutiset/3-7807498
Esim. jääkaapissa säilyttäminen voi joillakin auttaa allergiaoireisiin, koska proteiinien rakenne muuttuu. Pakastaminen, kuumentaminen, raastaminen myös auttavat. Miksei proteiinien rakenne voisi muuttua muilla käsittelyillä?
Mutta kuten sanoin, faktatietoa minulla ei ole, on vain oma kokemukseni. Suolapähkinöitä pystyn syömään, suolaamattomia en. En tiedä miksi, mutta näin vaan on. Kerro sinä, kun tiedät paremmin?
Ristiallergia on eri asia kuin ruoka-aineallergia. Siinä selitykseni.
Allerginen reaktio voi periaatteessa syntyä mistä vain ruoasta, jonka sisältämälle ainesosalle - useimmiten proteiinille eli valkuaisaineelle - henkilö herkistyy. Ruoka-allergia voi alkaa jo lapsuudessa tai ilmaantua vasta aikuisiällä. Onneksi suurin osa aikuisten ruoka-aineallergioista on lieviä.
Yleisin ruokiin liittyvä reaktio johtuu itse asiassa siitepölyallergiasta, ei varsinaisesta ruoka-allergiasta. Tämä johtuu siitä, että monissa ruoissa on siitepölyä muistuttavaa ja niiden kanssa ristireagoivaa valkuaisainetta. Tällöin henkilö on todellisuudessa herkistynyt siitepölylle, ei kyseiselle ruoka-aineelle. Ristireaktiosta johtuen ruoka kuitenkin aiheuttaa esim. suun limakalvolla kutinaa tai muita kohtalaisen lieviä oireita, koska elimistö luulee, että suussa on siitepölyä.
Esimerkiksi siitepölyallergiaan liittyvistä aiheuttajista tavallisimpia ovat omena, porkkana, kiivi, paprika, selleri ja tomaatti. Tilannetta monimutkaistaa hieman se, että jotkut ruoka-aineet (esimerkiksi pähkinät) voivat aiheuttaa oireita sekä ristireaktion että todellisen herkistymisen kautta.
Noin 2-5 prosenttia suomalaisista aikuisista saa allergiaoireita ruoka-aineista, jotka eivät liity siitepölyallergiaan. Tyypillisiä, niin sanottuja varsinaisia ruoka-allergian aiheuttajia aikuisilla ovat pähkinät, kalat ja äyriäiset. Vaikka monen lapsuudessa kokema kananmuna-, maito- ja vilja-allergia voi hävitä iän myötä, kouluiässä tai aikuisena alkanut ruoka-allergia ei yleensä katoa
Ristiallergialla ei ole mitään tekemistä tuon suolapähkinäasian kanssa. Eri perimällä, eli eri maalaisilla ihmisillä on erilaisia allergioita. Ristiallergia tarkoittaa, että siitepölyaikana voi olla allerginen sellaiselle mille muulloin ei ole allerginen.
Allergiat ja yliherkkyydet ovat eri, koska niissä muodostuu eri immunoglobuliineja. Yleensä terveydenhuollossa testataan vain allergian immunoglobuliineja. Myös yliherkkyysimmunoglobuliinit aiheuttavat terveysoireita sekä heikentävät elämänlaatua (päänsäryt, niveloireeet, atopia, hengitystietulehdukset, väsymys, lihominen, turvotus), mutta eivät aiheuta anafylaktista shokkia, vaan oireet tulevat yleensä tuntien tai jopa muutaman vuorokauden viiveellä. Jos nauttii herkistäviä ruoka-aineita pysyvästi ruokavaliossaan, oireet ovat päällä jatkuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Allergiat ja yliherkkyydet ovat eri, koska niissä muodostuu eri immunoglobuliineja. Yleensä terveydenhuollossa testataan vain allergian immunoglobuliineja. Myös yliherkkyysimmunoglobuliinit aiheuttavat terveysoireita sekä heikentävät elämänlaatua (päänsäryt, niveloireeet, atopia, hengitystietulehdukset, väsymys, lihominen, turvotus), mutta eivät aiheuta anafylaktista shokkia, vaan oireet tulevat yleensä tuntien tai jopa muutaman vuorokauden viiveellä. Jos nauttii herkistäviä ruoka-aineita pysyvästi ruokavaliossaan, oireet ovat päällä jatkuvasti.
Allergia kuuluu yliherkkyyksiin. Niitä on erilaisia.
Toistan, en ole syyttänyt yhtään ketään. Minun allergiani ja valinnan vaikeuteni eivät ole ravintolan syy, enkä siirrä vastuuta kenellekään. Kerroin vain valinnan vaikeuksista allergisena ravintolassa. Raha nyt vaan on kuvioissa mukana väkisinkin jos jotain aion syödä. Sen kummempaa en sillä tarkoittanut enkä ymmärrä miksi siihen takerruit.