Lue keskustelun säännöt.
Michelin-ravintolassa työskennellyt kokki älähti suomalaisten nirsoilusta.
Nämä superinnokkaat trendiluulotautiset kuvittelevat allergiaksi ainesosia, joista vaan ei oikeasti tykätä.
Tämmöiset pyynnöt, että ei näkyvää sipulia, ei näkyvää porkkanaa, mutta sienikastiketta saa olla, jos se on siivilöitynä. Jos sipulipihvi pyydetään ilman näkyvää sipulia, niin mikä se sitten on?
päänsärkyä aiheuttaa myös asiakkaiden tilaukset. Hänen mukaansa asiakkaat eivät osaa kertoa tilauksiensa yhteydessä allergioistaan. Hän toivookin, että asiakkaat ilmoittaisivat allergioistaan jo pöytävarausta tehdessään.
Myöskin isoja ryhmämenuja on entistä vaikeampi tehdä.
– Viime viikolla minulla oli 42 henkilön ryhmä syömässä. Alkupalaksi oli 40 henkilölle skagenit ja kahdelle kanttarellikeittoa. Kun olin saanut nostettua 40 skagenia pöytään, tulikin tieto, että kanttarellikeittoja haluttaisiinkin kahden sijaan kuusi, sillä gluteeniallergioita alkoi tulemaan lisää esiin
Ei minulla ole oikeasti allergisia ihmisiä mitään vastaan, mutta se luulotauti.
Kommentit (544)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun minä olen aikuinen ihminen, eikä minun vihdoin tarvitse syödä sellaista ruokaa, mistä en pidä. Ette te muutkaan syö sellaista ruoka, mistä ette pidä.
En silti tee minkäänlaista numeroa nirsoudestani, valitsen ruokani etukäteen niin, että haluan syödä sen.
Inhoan syvästi noita "kaikkien pakko syödä samaa"-tilanteita, koska en mm. syö skageneita. En sitä kuitenkaan allergiaan verhoa.
Epäkohteliasta on myös olla syömättä, että tein miten vaan, vika on minussa?!
Ruokasivistynyt aikuinen on yleensä jo maistamalla altistunut mitä moninaisemmille mauille. Ja eri mauista pitäminen kehittyy vain altistamalla, eli harjoitus tekee tässäkin mestarin. Kyse lienee enemminkin ennakkoluuloista että ei pidä jostain mitä ei ole edes koskaan aiemmin syönyt. No makaroonilaatikko ilman sipulia on tietty varma valinta myös näille ruokakrantuille.
Sinänsä mielenkiintoinen havaintoni, toki täysin epätieteellinen, on että nämä ruokarajoitteiset, ”en pidä” -aikuiset, ovat usein reippaasti ylipainoisia. Voisiko asioilla olla yhteyttä?
Ruokarajoitteisuus ei yleensä jostain syystä koske makeita, suolaisia ja rasvaisia ruokia. Eli ruokakrantut voivat jostain syystä usein syödä ranskiksia, karkkeja ja sipsejä. Kranttuus opitaan yleensä jo äidinmaidossa, samalla varmasti saadaan vähemmän eri makuja jo varhaislapsuudessa. Makuaisti kehittyy, samoin myös suolistomikrobiomi. Jos saat vähän eri makuja lapsuudessa, niin kranttuuden lisäksi voi olla hyvin pienellä skaalalla olevia suolistomikrobeja. Aikuisuudessa kranttuus vähentää ruokavalikoiman monipuolisuutta ja altistaa huonolle suolistomikrobistolle ja huonoille ruokavalinnoille.
Ottamatta kantaa nirsoilijoihin, mielenkiintoista on se, että allergiat usein koskevat niitä terveellisimpiä ruoka-aineita: tuoreita kasviksia, kalaa, pähkinöitä. Moniallergikkona voin sanoa, että siinä helposti menee ruokavalio epäterveelliseksi, kun sipsit, karkit ja ranskikset eivät oireita aiheuta.
Joidenkin ruokien allergeenisuus vähenee käsiteltäessä, esim. kuumennus, pakastus. Oma villi veikkaukseni on se, että myös käsittely sokerilla (ehkä suolallakin?) vähentää allergiaoireita. Tästä minulla ei ole mitään faktaa olemassa, mutta esim. säilykehedelmistä sokeriliemessä olevat allergisoi minua vähemmän kuin mehussa olevat. En tiedä miksi näin on. Helposti tästä ulkopuolinen saa sen kuvan, että kyse on pelkästä kranttuilusta ja terveellisen ruuan karttamisesta.
No ei millään pahalla, mutta sekoitat keskenään niin pahasti allergiat, eri ruoka-aineherkkyydet ja elintarvikkeessa luontaisesti esiintyvät myrkyt, että en oikein tiedä mistä aloittaisin viestisi perkaamista. Aidot allergiat eivät missään nimessä ole mutuilua, eivätkä allergiat poistu elintarvikkeesta sokeroimalla tai suolaamalla.
Aloita perkaaminen vaikka tästä artikkelista:
https://yle.fi/uutiset/3-7807498
Esim. jääkaapissa säilyttäminen voi joillakin auttaa allergiaoireisiin, koska proteiinien rakenne muuttuu. Pakastaminen, kuumentaminen, raastaminen myös auttavat. Miksei proteiinien rakenne voisi muuttua muilla käsittelyillä?
Mutta kuten sanoin, faktatietoa minulla ei ole, on vain oma kokemukseni. Suolapähkinöitä pystyn syömään, suolaamattomia en. En tiedä miksi, mutta näin vaan on. Kerro sinä, kun tiedät paremmin?
Ristiallergia on eri asia kuin ruoka-aineallergia. Siinä selitykseni.
Allerginen reaktio voi periaatteessa syntyä mistä vain ruoasta, jonka sisältämälle ainesosalle - useimmiten proteiinille eli valkuaisaineelle - henkilö herkistyy. Ruoka-allergia voi alkaa jo lapsuudessa tai ilmaantua vasta aikuisiällä. Onneksi suurin osa aikuisten ruoka-aineallergioista on lieviä.
Yleisin ruokiin liittyvä reaktio johtuu itse asiassa siitepölyallergiasta, ei varsinaisesta ruoka-allergiasta. Tämä johtuu siitä, että monissa ruoissa on siitepölyä muistuttavaa ja niiden kanssa ristireagoivaa valkuaisainetta. Tällöin henkilö on todellisuudessa herkistynyt siitepölylle, ei kyseiselle ruoka-aineelle. Ristireaktiosta johtuen ruoka kuitenkin aiheuttaa esim. suun limakalvolla kutinaa tai muita kohtalaisen lieviä oireita, koska elimistö luulee, että suussa on siitepölyä.
Esimerkiksi siitepölyallergiaan liittyvistä aiheuttajista tavallisimpia ovat omena, porkkana, kiivi, paprika, selleri ja tomaatti. Tilannetta monimutkaistaa hieman se, että jotkut ruoka-aineet (esimerkiksi pähkinät) voivat aiheuttaa oireita sekä ristireaktion että todellisen herkistymisen kautta.
Noin 2-5 prosenttia suomalaisista aikuisista saa allergiaoireita ruoka-aineista, jotka eivät liity siitepölyallergiaan. Tyypillisiä, niin sanottuja varsinaisia ruoka-allergian aiheuttajia aikuisilla ovat pähkinät, kalat ja äyriäiset. Vaikka monen lapsuudessa kokema kananmuna-, maito- ja vilja-allergia voi hävitä iän myötä, kouluiässä tai aikuisena alkanut ruoka-allergia ei yleensä katoa
Ristiallergialla ei ole mitään tekemistä tuon suolapähkinäasian kanssa. Eri perimällä, eli eri maalaisilla ihmisillä on erilaisia allergioita. Ristiallergia tarkoittaa, että siitepölyaikana voi olla allerginen sellaiselle mille muulloin ei ole allerginen.
Mainitsinkin lopussa "Tilannetta monimutkaistaa hieman se, että jotkut ruoka-aineet (esimerkiksi pähkinät) voivat aiheuttaa oireita sekä ristireaktion että todellisen herkistymisen kautta." Eli en kieltänyt, etteikö voisi olla todellinen herkistyminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun minä olen aikuinen ihminen, eikä minun vihdoin tarvitse syödä sellaista ruokaa, mistä en pidä. Ette te muutkaan syö sellaista ruoka, mistä ette pidä.
En silti tee minkäänlaista numeroa nirsoudestani, valitsen ruokani etukäteen niin, että haluan syödä sen.
Inhoan syvästi noita "kaikkien pakko syödä samaa"-tilanteita, koska en mm. syö skageneita. En sitä kuitenkaan allergiaan verhoa.
Epäkohteliasta on myös olla syömättä, että tein miten vaan, vika on minussa?!
Ruokasivistynyt aikuinen on yleensä jo maistamalla altistunut mitä moninaisemmille mauille. Ja eri mauista pitäminen kehittyy vain altistamalla, eli harjoitus tekee tässäkin mestarin. Kyse lienee enemminkin ennakkoluuloista että ei pidä jostain mitä ei ole edes koskaan aiemmin syönyt. No makaroonilaatikko ilman sipulia on tietty varma valinta myös näille ruokakrantuille.
Sinänsä mielenkiintoinen havaintoni, toki täysin epätieteellinen, on että nämä ruokarajoitteiset, ”en pidä” -aikuiset, ovat usein reippaasti ylipainoisia. Voisiko asioilla olla yhteyttä?
Ruokarajoitteisuus ei yleensä jostain syystä koske makeita, suolaisia ja rasvaisia ruokia. Eli ruokakrantut voivat jostain syystä usein syödä ranskiksia, karkkeja ja sipsejä. Kranttuus opitaan yleensä jo äidinmaidossa, samalla varmasti saadaan vähemmän eri makuja jo varhaislapsuudessa. Makuaisti kehittyy, samoin myös suolistomikrobiomi. Jos saat vähän eri makuja lapsuudessa, niin kranttuuden lisäksi voi olla hyvin pienellä skaalalla olevia suolistomikrobeja. Aikuisuudessa kranttuus vähentää ruokavalikoiman monipuolisuutta ja altistaa huonolle suolistomikrobistolle ja huonoille ruokavalinnoille.
Ottamatta kantaa nirsoilijoihin, mielenkiintoista on se, että allergiat usein koskevat niitä terveellisimpiä ruoka-aineita: tuoreita kasviksia, kalaa, pähkinöitä. Moniallergikkona voin sanoa, että siinä helposti menee ruokavalio epäterveelliseksi, kun sipsit, karkit ja ranskikset eivät oireita aiheuta.
Joidenkin ruokien allergeenisuus vähenee käsiteltäessä, esim. kuumennus, pakastus. Oma villi veikkaukseni on se, että myös käsittely sokerilla (ehkä suolallakin?) vähentää allergiaoireita. Tästä minulla ei ole mitään faktaa olemassa, mutta esim. säilykehedelmistä sokeriliemessä olevat allergisoi minua vähemmän kuin mehussa olevat. En tiedä miksi näin on. Helposti tästä ulkopuolinen saa sen kuvan, että kyse on pelkästä kranttuilusta ja terveellisen ruuan karttamisesta.
No ei millään pahalla, mutta sekoitat keskenään niin pahasti allergiat, eri ruoka-aineherkkyydet ja elintarvikkeessa luontaisesti esiintyvät myrkyt, että en oikein tiedä mistä aloittaisin viestisi perkaamista. Aidot allergiat eivät missään nimessä ole mutuilua, eivätkä allergiat poistu elintarvikkeesta sokeroimalla tai suolaamalla.
Aloita perkaaminen vaikka tästä artikkelista:
https://yle.fi/uutiset/3-7807498
Esim. jääkaapissa säilyttäminen voi joillakin auttaa allergiaoireisiin, koska proteiinien rakenne muuttuu. Pakastaminen, kuumentaminen, raastaminen myös auttavat. Miksei proteiinien rakenne voisi muuttua muilla käsittelyillä?
Mutta kuten sanoin, faktatietoa minulla ei ole, on vain oma kokemukseni. Suolapähkinöitä pystyn syömään, suolaamattomia en. En tiedä miksi, mutta näin vaan on. Kerro sinä, kun tiedät paremmin?
Ristiallergia on eri asia kuin ruoka-aineallergia. Siinä selitykseni.
Allerginen reaktio voi periaatteessa syntyä mistä vain ruoasta, jonka sisältämälle ainesosalle - useimmiten proteiinille eli valkuaisaineelle - henkilö herkistyy. Ruoka-allergia voi alkaa jo lapsuudessa tai ilmaantua vasta aikuisiällä. Onneksi suurin osa aikuisten ruoka-aineallergioista on lieviä.
Yleisin ruokiin liittyvä reaktio johtuu itse asiassa siitepölyallergiasta, ei varsinaisesta ruoka-allergiasta. Tämä johtuu siitä, että monissa ruoissa on siitepölyä muistuttavaa ja niiden kanssa ristireagoivaa valkuaisainetta. Tällöin henkilö on todellisuudessa herkistynyt siitepölylle, ei kyseiselle ruoka-aineelle. Ristireaktiosta johtuen ruoka kuitenkin aiheuttaa esim. suun limakalvolla kutinaa tai muita kohtalaisen lieviä oireita, koska elimistö luulee, että suussa on siitepölyä.
Esimerkiksi siitepölyallergiaan liittyvistä aiheuttajista tavallisimpia ovat omena, porkkana, kiivi, paprika, selleri ja tomaatti. Tilannetta monimutkaistaa hieman se, että jotkut ruoka-aineet (esimerkiksi pähkinät) voivat aiheuttaa oireita sekä ristireaktion että todellisen herkistymisen kautta.
Noin 2-5 prosenttia suomalaisista aikuisista saa allergiaoireita ruoka-aineista, jotka eivät liity siitepölyallergiaan. Tyypillisiä, niin sanottuja varsinaisia ruoka-allergian aiheuttajia aikuisilla ovat pähkinät, kalat ja äyriäiset. Vaikka monen lapsuudessa kokema kananmuna-, maito- ja vilja-allergia voi hävitä iän myötä, kouluiässä tai aikuisena alkanut ruoka-allergia ei yleensä katoa
Ristiallergialla ei ole mitään tekemistä tuon suolapähkinäasian kanssa. Eri perimällä, eli eri maalaisilla ihmisillä on erilaisia allergioita. Ristiallergia tarkoittaa, että siitepölyaikana voi olla allerginen sellaiselle mille muulloin ei ole allerginen.
Mainitsinkin lopussa "Tilannetta monimutkaistaa hieman se, että jotkut ruoka-aineet (esimerkiksi pähkinät) voivat aiheuttaa oireita sekä ristireaktion että todellisen herkistymisen kautta." Eli en kieltänyt, etteikö voisi olla todellinen herkistyminen.
Jos tarkoittaa suolapähkinöillä niitä perinteisiä suolattuja maapähkinöitä, niin selitys niiden sietämiselle saattaa olla se, että maapähkinä ei ole edes pähkinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun minä olen aikuinen ihminen, eikä minun vihdoin tarvitse syödä sellaista ruokaa, mistä en pidä. Ette te muutkaan syö sellaista ruoka, mistä ette pidä.
En silti tee minkäänlaista numeroa nirsoudestani, valitsen ruokani etukäteen niin, että haluan syödä sen.
Inhoan syvästi noita "kaikkien pakko syödä samaa"-tilanteita, koska en mm. syö skageneita. En sitä kuitenkaan allergiaan verhoa.
Epäkohteliasta on myös olla syömättä, että tein miten vaan, vika on minussa?!
Ruokasivistynyt aikuinen on yleensä jo maistamalla altistunut mitä moninaisemmille mauille. Ja eri mauista pitäminen kehittyy vain altistamalla, eli harjoitus tekee tässäkin mestarin. Kyse lienee enemminkin ennakkoluuloista että ei pidä jostain mitä ei ole edes koskaan aiemmin syönyt. No makaroonilaatikko ilman sipulia on tietty varma valinta myös näille ruokakrantuille.
Sinänsä mielenkiintoinen havaintoni, toki täysin epätieteellinen, on että nämä ruokarajoitteiset, ”en pidä” -aikuiset, ovat usein reippaasti ylipainoisia. Voisiko asioilla olla yhteyttä?
Ruokarajoitteisuus ei yleensä jostain syystä koske makeita, suolaisia ja rasvaisia ruokia. Eli ruokakrantut voivat jostain syystä usein syödä ranskiksia, karkkeja ja sipsejä. Kranttuus opitaan yleensä jo äidinmaidossa, samalla varmasti saadaan vähemmän eri makuja jo varhaislapsuudessa. Makuaisti kehittyy, samoin myös suolistomikrobiomi. Jos saat vähän eri makuja lapsuudessa, niin kranttuuden lisäksi voi olla hyvin pienellä skaalalla olevia suolistomikrobeja. Aikuisuudessa kranttuus vähentää ruokavalikoiman monipuolisuutta ja altistaa huonolle suolistomikrobistolle ja huonoille ruokavalinnoille.
Ilmankos nämä krantut ovat usein lihavia. Ja sitten syytetään geenejä ja ties mitä roskaa. Suomessa monet käyttää ruokaa uutena uskontona ja nostaa itseään näillä nirsoiluillaan. Muualla maailmassa sitä kutsuttaisiin lapselliseksi kiukutteluksi. Ilmeisesti ihmisillä on niin hyvin asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun minä olen aikuinen ihminen, eikä minun vihdoin tarvitse syödä sellaista ruokaa, mistä en pidä. Ette te muutkaan syö sellaista ruoka, mistä ette pidä.
En silti tee minkäänlaista numeroa nirsoudestani, valitsen ruokani etukäteen niin, että haluan syödä sen.
Inhoan syvästi noita "kaikkien pakko syödä samaa"-tilanteita, koska en mm. syö skageneita. En sitä kuitenkaan allergiaan verhoa.
Epäkohteliasta on myös olla syömättä, että tein miten vaan, vika on minussa?!
Ruokasivistynyt aikuinen on yleensä jo maistamalla altistunut mitä moninaisemmille mauille. Ja eri mauista pitäminen kehittyy vain altistamalla, eli harjoitus tekee tässäkin mestarin. Kyse lienee enemminkin ennakkoluuloista että ei pidä jostain mitä ei ole edes koskaan aiemmin syönyt. No makaroonilaatikko ilman sipulia on tietty varma valinta myös näille ruokakrantuille.
Sinänsä mielenkiintoinen havaintoni, toki täysin epätieteellinen, on että nämä ruokarajoitteiset, ”en pidä” -aikuiset, ovat usein reippaasti ylipainoisia. Voisiko asioilla olla yhteyttä?
Ruokarajoitteisuus ei yleensä jostain syystä koske makeita, suolaisia ja rasvaisia ruokia. Eli ruokakrantut voivat jostain syystä usein syödä ranskiksia, karkkeja ja sipsejä. Kranttuus opitaan yleensä jo äidinmaidossa, samalla varmasti saadaan vähemmän eri makuja jo varhaislapsuudessa. Makuaisti kehittyy, samoin myös suolistomikrobiomi. Jos saat vähän eri makuja lapsuudessa, niin kranttuuden lisäksi voi olla hyvin pienellä skaalalla olevia suolistomikrobeja. Aikuisuudessa kranttuus vähentää ruokavalikoiman monipuolisuutta ja altistaa huonolle suolistomikrobistolle ja huonoille ruokavalinnoille.
Ottamatta kantaa nirsoilijoihin, mielenkiintoista on se, että allergiat usein koskevat niitä terveellisimpiä ruoka-aineita: tuoreita kasviksia, kalaa, pähkinöitä. Moniallergikkona voin sanoa, että siinä helposti menee ruokavalio epäterveelliseksi, kun sipsit, karkit ja ranskikset eivät oireita aiheuta.
Joidenkin ruokien allergeenisuus vähenee käsiteltäessä, esim. kuumennus, pakastus. Oma villi veikkaukseni on se, että myös käsittely sokerilla (ehkä suolallakin?) vähentää allergiaoireita. Tästä minulla ei ole mitään faktaa olemassa, mutta esim. säilykehedelmistä sokeriliemessä olevat allergisoi minua vähemmän kuin mehussa olevat. En tiedä miksi näin on. Helposti tästä ulkopuolinen saa sen kuvan, että kyse on pelkästä kranttuilusta ja terveellisen ruuan karttamisesta.
No ei millään pahalla, mutta sekoitat keskenään niin pahasti allergiat, eri ruoka-aineherkkyydet ja elintarvikkeessa luontaisesti esiintyvät myrkyt, että en oikein tiedä mistä aloittaisin viestisi perkaamista. Aidot allergiat eivät missään nimessä ole mutuilua, eivätkä allergiat poistu elintarvikkeesta sokeroimalla tai suolaamalla.
Aloita perkaaminen vaikka tästä artikkelista:
https://yle.fi/uutiset/3-7807498
Esim. jääkaapissa säilyttäminen voi joillakin auttaa allergiaoireisiin, koska proteiinien rakenne muuttuu. Pakastaminen, kuumentaminen, raastaminen myös auttavat. Miksei proteiinien rakenne voisi muuttua muilla käsittelyillä?
Mutta kuten sanoin, faktatietoa minulla ei ole, on vain oma kokemukseni. Suolapähkinöitä pystyn syömään, suolaamattomia en. En tiedä miksi, mutta näin vaan on. Kerro sinä, kun tiedät paremmin?
Ristiallergia on eri asia kuin ruoka-aineallergia. Siinä selitykseni.
Allerginen reaktio voi periaatteessa syntyä mistä vain ruoasta, jonka sisältämälle ainesosalle - useimmiten proteiinille eli valkuaisaineelle - henkilö herkistyy. Ruoka-allergia voi alkaa jo lapsuudessa tai ilmaantua vasta aikuisiällä. Onneksi suurin osa aikuisten ruoka-aineallergioista on lieviä.
Yleisin ruokiin liittyvä reaktio johtuu itse asiassa siitepölyallergiasta, ei varsinaisesta ruoka-allergiasta. Tämä johtuu siitä, että monissa ruoissa on siitepölyä muistuttavaa ja niiden kanssa ristireagoivaa valkuaisainetta. Tällöin henkilö on todellisuudessa herkistynyt siitepölylle, ei kyseiselle ruoka-aineelle. Ristireaktiosta johtuen ruoka kuitenkin aiheuttaa esim. suun limakalvolla kutinaa tai muita kohtalaisen lieviä oireita, koska elimistö luulee, että suussa on siitepölyä.
Esimerkiksi siitepölyallergiaan liittyvistä aiheuttajista tavallisimpia ovat omena, porkkana, kiivi, paprika, selleri ja tomaatti. Tilannetta monimutkaistaa hieman se, että jotkut ruoka-aineet (esimerkiksi pähkinät) voivat aiheuttaa oireita sekä ristireaktion että todellisen herkistymisen kautta.
Noin 2-5 prosenttia suomalaisista aikuisista saa allergiaoireita ruoka-aineista, jotka eivät liity siitepölyallergiaan. Tyypillisiä, niin sanottuja varsinaisia ruoka-allergian aiheuttajia aikuisilla ovat pähkinät, kalat ja äyriäiset. Vaikka monen lapsuudessa kokema kananmuna-, maito- ja vilja-allergia voi hävitä iän myötä, kouluiässä tai aikuisena alkanut ruoka-allergia ei yleensä katoa
Ristiallergialla ei ole mitään tekemistä tuon suolapähkinäasian kanssa. Eri perimällä, eli eri maalaisilla ihmisillä on erilaisia allergioita. Ristiallergia tarkoittaa, että siitepölyaikana voi olla allerginen sellaiselle mille muulloin ei ole allerginen.
Mainitsinkin lopussa "Tilannetta monimutkaistaa hieman se, että jotkut ruoka-aineet (esimerkiksi pähkinät) voivat aiheuttaa oireita sekä ristireaktion että todellisen herkistymisen kautta." Eli en kieltänyt, etteikö voisi olla todellinen herkistyminen.
Jos tarkoittaa suolapähkinöillä niitä perinteisiä suolattuja maapähkinöitä, niin selitys niiden sietämiselle saattaa olla se, että maapähkinä ei ole edes pähkinä.
Ja? Viestissä ei eritelty. Eli voivat ihan hyvin olla cashew-, pistaasi-, manteleita ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut ulkomailla eri mantereilla nelisenkymmentä vuotta. Viimeksi Yhdysvalloissa. Meillä oli todella vilkas seuraelämä, kutsuja isoille dinnereille ja partyihin viikottain. Myös pidin noin kerran kuukaudessa kotonani kolmen ruokalajin dinner partyn.
Koskaan en kuullut kenenkään vaativan erikoisruokavaliota tai kieltäytyvän syömästä allergioihin vedoten. Vegetaristitkin olivat niin fiksuja etteivät sitä toitottaneet kaikelle kansalle vaan söivät mitä söivät, jättivät lihat ja kalat pois lautaseltaan.
Eräällä tutulla oli keliakia ja laktoosi-intoleranssi.. Hän ei siitä tehnyt numeroa, söi yleensä kotona ennen juhliin lähtöä ja juhlissa sanoi aina löytävänsä jotain syötävää. Hän ei koskaan vaatinut erikoisruokia itselleen.
Paitsi sitten se Suomesta tullut nainen, joka toitotti joka paikassa että hän ei voi syödä gluteenia. Ravintolassa halusi välttämättä tilata hampurilaisen ja vannotti tarjoilijaparkaa tekemään sen gluteenittomaan sämpylään. Ehdotin että söisi vaikka ison salaatin kun en luottanut hienojenkaan ravintoloiden kykyyn tarjota gluteenitonta. Ei, hampurilainen piti saada ja kun se tuotiin sämpylä oli ihan sama kun niiden muiden jotka tilasivat hampurilaisen. Hän pisti asiasta kauhean huudon ja aloin jo etsimään tarjoilijaa palauttaakseni hampurilaisen kun hän sanoi että oikeastaan voikin syödä tavallista gluteenista sämpylää ....halusi vain olla hienompi kun muut!
Kun tulin Suomeen olin kauhuissani kuinka täällä isoissa tilaisuuksissa hyysättiin kaiken maailman ” allergikkoja”. Jos sadasta yhdellä oli ruokarajoitteita piti tehdä häntä varten oma täytekakku sun muut tarjottavat kun ”on oikeus syödä ja vaatia erikoisannoksia kun ilmaiseksi tarjotaan”. Kahviin on miljoonia erilaisia maitoja ja kermoja jne.
Missään en ole tavannut yhtä sairasta ruokarajoitteista sakkia kun Suomessa.
Tätäpä tämä nykyään on. Säälin ravintoloita ja sairaaloja, joilla on miljoonia ruokarajoitteisia ja ylipainoisia aasiakkaita. Ihmiset ovat ennakkoluuloisia. Jossain Kuppilat kuntoon-ohjelmassa kiteytyy suomalaisten suosimat ruuat. Ihmiset syövät mielikuvituksetonta valmisruokaa. "Parempana" itseään pitävät ovat keksineet olevansa vegaaneja tai keliaakikkoja, vaikka ruhon paino on yli 100 kg.
Ei maistu tuoreet kasvikset, juurekset eikä täysjyväviljat. Sienistä, linsseistä ja sisäelimistä puhumattakaan. Osa ei jostain syystä syö minkäänlaista kalaa. Ja suomalaiset käyttävät vain 12 % tuloistaan ruokaan, kun se Ranskassa on yli 20 %. Sitä voi vain miettiä, miten ihmiset syövät..
Ranskassa taitaa nuo kasvikset olla vielä paljon halvempiakin kuin meillä Suomessa. Samaan aikaan siellä on huomattavasti vähemmän ylipainoisia, vaikka syövät myös juustoja ja makeita herkkuja. Avainsanoja taitavat olla kohtuus ja laatu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun minä olen aikuinen ihminen, eikä minun vihdoin tarvitse syödä sellaista ruokaa, mistä en pidä. Ette te muutkaan syö sellaista ruoka, mistä ette pidä.
En silti tee minkäänlaista numeroa nirsoudestani, valitsen ruokani etukäteen niin, että haluan syödä sen.
Inhoan syvästi noita "kaikkien pakko syödä samaa"-tilanteita, koska en mm. syö skageneita. En sitä kuitenkaan allergiaan verhoa.
Epäkohteliasta on myös olla syömättä, että tein miten vaan, vika on minussa?!
Ruokasivistynyt aikuinen on yleensä jo maistamalla altistunut mitä moninaisemmille mauille. Ja eri mauista pitäminen kehittyy vain altistamalla, eli harjoitus tekee tässäkin mestarin. Kyse lienee enemminkin ennakkoluuloista että ei pidä jostain mitä ei ole edes koskaan aiemmin syönyt. No makaroonilaatikko ilman sipulia on tietty varma valinta myös näille ruokakrantuille.
Sinänsä mielenkiintoinen havaintoni, toki täysin epätieteellinen, on että nämä ruokarajoitteiset, ”en pidä” -aikuiset, ovat usein reippaasti ylipainoisia. Voisiko asioilla olla yhteyttä?
Ruokarajoitteisuus ei yleensä jostain syystä koske makeita, suolaisia ja rasvaisia ruokia. Eli ruokakrantut voivat jostain syystä usein syödä ranskiksia, karkkeja ja sipsejä. Kranttuus opitaan yleensä jo äidinmaidossa, samalla varmasti saadaan vähemmän eri makuja jo varhaislapsuudessa. Makuaisti kehittyy, samoin myös suolistomikrobiomi. Jos saat vähän eri makuja lapsuudessa, niin kranttuuden lisäksi voi olla hyvin pienellä skaalalla olevia suolistomikrobeja. Aikuisuudessa kranttuus vähentää ruokavalikoiman monipuolisuutta ja altistaa huonolle suolistomikrobistolle ja huonoille ruokavalinnoille.
Ottamatta kantaa nirsoilijoihin, mielenkiintoista on se, että allergiat usein koskevat niitä terveellisimpiä ruoka-aineita: tuoreita kasviksia, kalaa, pähkinöitä. Moniallergikkona voin sanoa, että siinä helposti menee ruokavalio epäterveelliseksi, kun sipsit, karkit ja ranskikset eivät oireita aiheuta.
Joidenkin ruokien allergeenisuus vähenee käsiteltäessä, esim. kuumennus, pakastus. Oma villi veikkaukseni on se, että myös käsittely sokerilla (ehkä suolallakin?) vähentää allergiaoireita. Tästä minulla ei ole mitään faktaa olemassa, mutta esim. säilykehedelmistä sokeriliemessä olevat allergisoi minua vähemmän kuin mehussa olevat. En tiedä miksi näin on. Helposti tästä ulkopuolinen saa sen kuvan, että kyse on pelkästä kranttuilusta ja terveellisen ruuan karttamisesta.
No ei millään pahalla, mutta sekoitat keskenään niin pahasti allergiat, eri ruoka-aineherkkyydet ja elintarvikkeessa luontaisesti esiintyvät myrkyt, että en oikein tiedä mistä aloittaisin viestisi perkaamista. Aidot allergiat eivät missään nimessä ole mutuilua, eivätkä allergiat poistu elintarvikkeesta sokeroimalla tai suolaamalla.
Aloita perkaaminen vaikka tästä artikkelista:
https://yle.fi/uutiset/3-7807498
Esim. jääkaapissa säilyttäminen voi joillakin auttaa allergiaoireisiin, koska proteiinien rakenne muuttuu. Pakastaminen, kuumentaminen, raastaminen myös auttavat. Miksei proteiinien rakenne voisi muuttua muilla käsittelyillä?
Mutta kuten sanoin, faktatietoa minulla ei ole, on vain oma kokemukseni. Suolapähkinöitä pystyn syömään, suolaamattomia en. En tiedä miksi, mutta näin vaan on. Kerro sinä, kun tiedät paremmin?
Ristiallergia on eri asia kuin ruoka-aineallergia. Siinä selitykseni.
Allerginen reaktio voi periaatteessa syntyä mistä vain ruoasta, jonka sisältämälle ainesosalle - useimmiten proteiinille eli valkuaisaineelle - henkilö herkistyy. Ruoka-allergia voi alkaa jo lapsuudessa tai ilmaantua vasta aikuisiällä. Onneksi suurin osa aikuisten ruoka-aineallergioista on lieviä.
Yleisin ruokiin liittyvä reaktio johtuu itse asiassa siitepölyallergiasta, ei varsinaisesta ruoka-allergiasta. Tämä johtuu siitä, että monissa ruoissa on siitepölyä muistuttavaa ja niiden kanssa ristireagoivaa valkuaisainetta. Tällöin henkilö on todellisuudessa herkistynyt siitepölylle, ei kyseiselle ruoka-aineelle. Ristireaktiosta johtuen ruoka kuitenkin aiheuttaa esim. suun limakalvolla kutinaa tai muita kohtalaisen lieviä oireita, koska elimistö luulee, että suussa on siitepölyä.
Esimerkiksi siitepölyallergiaan liittyvistä aiheuttajista tavallisimpia ovat omena, porkkana, kiivi, paprika, selleri ja tomaatti. Tilannetta monimutkaistaa hieman se, että jotkut ruoka-aineet (esimerkiksi pähkinät) voivat aiheuttaa oireita sekä ristireaktion että todellisen herkistymisen kautta.
Noin 2-5 prosenttia suomalaisista aikuisista saa allergiaoireita ruoka-aineista, jotka eivät liity siitepölyallergiaan. Tyypillisiä, niin sanottuja varsinaisia ruoka-allergian aiheuttajia aikuisilla ovat pähkinät, kalat ja äyriäiset. Vaikka monen lapsuudessa kokema kananmuna-, maito- ja vilja-allergia voi hävitä iän myötä, kouluiässä tai aikuisena alkanut ruoka-allergia ei yleensä katoa
Ristiallergialla ei ole mitään tekemistä tuon suolapähkinäasian kanssa. Eri perimällä, eli eri maalaisilla ihmisillä on erilaisia allergioita. Ristiallergia tarkoittaa, että siitepölyaikana voi olla allerginen sellaiselle mille muulloin ei ole allerginen.
Mainitsinkin lopussa "Tilannetta monimutkaistaa hieman se, että jotkut ruoka-aineet (esimerkiksi pähkinät) voivat aiheuttaa oireita sekä ristireaktion että todellisen herkistymisen kautta." Eli en kieltänyt, etteikö voisi olla todellinen herkistyminen.
Jos tarkoittaa suolapähkinöillä niitä perinteisiä suolattuja maapähkinöitä, niin selitys niiden sietämiselle saattaa olla se, että maapähkinä ei ole edes pähkinä.
Ja? Viestissä ei eritelty. Eli voivat ihan hyvin olla cashew-, pistaasi-, manteleita ym.
Sitähän minä tuossa yritin juuri rivien välistä hakea, että sitä ei viestissä eritelty. Ei ole kovinkaan harvinaista, ettei ihmiset tiedä, ettei maapähkinä ole pähkinä. Toisaalta suurin osa tarkoittaa suolapähkinöillä nimenomaan suolattuja maapähkinöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun minä olen aikuinen ihminen, eikä minun vihdoin tarvitse syödä sellaista ruokaa, mistä en pidä. Ette te muutkaan syö sellaista ruoka, mistä ette pidä.
En silti tee minkäänlaista numeroa nirsoudestani, valitsen ruokani etukäteen niin, että haluan syödä sen.
Inhoan syvästi noita "kaikkien pakko syödä samaa"-tilanteita, koska en mm. syö skageneita. En sitä kuitenkaan allergiaan verhoa.
Epäkohteliasta on myös olla syömättä, että tein miten vaan, vika on minussa?!
Ruokasivistynyt aikuinen on yleensä jo maistamalla altistunut mitä moninaisemmille mauille. Ja eri mauista pitäminen kehittyy vain altistamalla, eli harjoitus tekee tässäkin mestarin. Kyse lienee enemminkin ennakkoluuloista että ei pidä jostain mitä ei ole edes koskaan aiemmin syönyt. No makaroonilaatikko ilman sipulia on tietty varma valinta myös näille ruokakrantuille.
Sinänsä mielenkiintoinen havaintoni, toki täysin epätieteellinen, on että nämä ruokarajoitteiset, ”en pidä” -aikuiset, ovat usein reippaasti ylipainoisia. Voisiko asioilla olla yhteyttä?
Ruokarajoitteisuus ei yleensä jostain syystä koske makeita, suolaisia ja rasvaisia ruokia. Eli ruokakrantut voivat jostain syystä usein syödä ranskiksia, karkkeja ja sipsejä. Kranttuus opitaan yleensä jo äidinmaidossa, samalla varmasti saadaan vähemmän eri makuja jo varhaislapsuudessa. Makuaisti kehittyy, samoin myös suolistomikrobiomi. Jos saat vähän eri makuja lapsuudessa, niin kranttuuden lisäksi voi olla hyvin pienellä skaalalla olevia suolistomikrobeja. Aikuisuudessa kranttuus vähentää ruokavalikoiman monipuolisuutta ja altistaa huonolle suolistomikrobistolle ja huonoille ruokavalinnoille.
Ottamatta kantaa nirsoilijoihin, mielenkiintoista on se, että allergiat usein koskevat niitä terveellisimpiä ruoka-aineita: tuoreita kasviksia, kalaa, pähkinöitä. Moniallergikkona voin sanoa, että siinä helposti menee ruokavalio epäterveelliseksi, kun sipsit, karkit ja ranskikset eivät oireita aiheuta.
Joidenkin ruokien allergeenisuus vähenee käsiteltäessä, esim. kuumennus, pakastus. Oma villi veikkaukseni on se, että myös käsittely sokerilla (ehkä suolallakin?) vähentää allergiaoireita. Tästä minulla ei ole mitään faktaa olemassa, mutta esim. säilykehedelmistä sokeriliemessä olevat allergisoi minua vähemmän kuin mehussa olevat. En tiedä miksi näin on. Helposti tästä ulkopuolinen saa sen kuvan, että kyse on pelkästä kranttuilusta ja terveellisen ruuan karttamisesta.
No ei millään pahalla, mutta sekoitat keskenään niin pahasti allergiat, eri ruoka-aineherkkyydet ja elintarvikkeessa luontaisesti esiintyvät myrkyt, että en oikein tiedä mistä aloittaisin viestisi perkaamista. Aidot allergiat eivät missään nimessä ole mutuilua, eivätkä allergiat poistu elintarvikkeesta sokeroimalla tai suolaamalla.
Aloita perkaaminen vaikka tästä artikkelista:
https://yle.fi/uutiset/3-7807498
Esim. jääkaapissa säilyttäminen voi joillakin auttaa allergiaoireisiin, koska proteiinien rakenne muuttuu. Pakastaminen, kuumentaminen, raastaminen myös auttavat. Miksei proteiinien rakenne voisi muuttua muilla käsittelyillä?
Mutta kuten sanoin, faktatietoa minulla ei ole, on vain oma kokemukseni. Suolapähkinöitä pystyn syömään, suolaamattomia en. En tiedä miksi, mutta näin vaan on. Kerro sinä, kun tiedät paremmin?
Ristiallergia on eri asia kuin ruoka-aineallergia. Siinä selitykseni.
Allerginen reaktio voi periaatteessa syntyä mistä vain ruoasta, jonka sisältämälle ainesosalle - useimmiten proteiinille eli valkuaisaineelle - henkilö herkistyy. Ruoka-allergia voi alkaa jo lapsuudessa tai ilmaantua vasta aikuisiällä. Onneksi suurin osa aikuisten ruoka-aineallergioista on lieviä.
Yleisin ruokiin liittyvä reaktio johtuu itse asiassa siitepölyallergiasta, ei varsinaisesta ruoka-allergiasta. Tämä johtuu siitä, että monissa ruoissa on siitepölyä muistuttavaa ja niiden kanssa ristireagoivaa valkuaisainetta. Tällöin henkilö on todellisuudessa herkistynyt siitepölylle, ei kyseiselle ruoka-aineelle. Ristireaktiosta johtuen ruoka kuitenkin aiheuttaa esim. suun limakalvolla kutinaa tai muita kohtalaisen lieviä oireita, koska elimistö luulee, että suussa on siitepölyä.
Esimerkiksi siitepölyallergiaan liittyvistä aiheuttajista tavallisimpia ovat omena, porkkana, kiivi, paprika, selleri ja tomaatti. Tilannetta monimutkaistaa hieman se, että jotkut ruoka-aineet (esimerkiksi pähkinät) voivat aiheuttaa oireita sekä ristireaktion että todellisen herkistymisen kautta.
Noin 2-5 prosenttia suomalaisista aikuisista saa allergiaoireita ruoka-aineista, jotka eivät liity siitepölyallergiaan. Tyypillisiä, niin sanottuja varsinaisia ruoka-allergian aiheuttajia aikuisilla ovat pähkinät, kalat ja äyriäiset. Vaikka monen lapsuudessa kokema kananmuna-, maito- ja vilja-allergia voi hävitä iän myötä, kouluiässä tai aikuisena alkanut ruoka-allergia ei yleensä katoa
Ristiallergialla ei ole mitään tekemistä tuon suolapähkinäasian kanssa. Eri perimällä, eli eri maalaisilla ihmisillä on erilaisia allergioita. Ristiallergia tarkoittaa, että siitepölyaikana voi olla allerginen sellaiselle mille muulloin ei ole allerginen.
Mainitsinkin lopussa "Tilannetta monimutkaistaa hieman se, että jotkut ruoka-aineet (esimerkiksi pähkinät) voivat aiheuttaa oireita sekä ristireaktion että todellisen herkistymisen kautta." Eli en kieltänyt, etteikö voisi olla todellinen herkistyminen.
Jos tarkoittaa suolapähkinöillä niitä perinteisiä suolattuja maapähkinöitä, niin selitys niiden sietämiselle saattaa olla se, että maapähkinä ei ole edes pähkinä.
Ja voihan olla, että suola estää maapähkinä pinnalla kasvavan homeen, joka on se oikea allergian aiheuttaja, niin kuin joillakin suklaa- allergia onkin torakka-allergiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun minä olen aikuinen ihminen, eikä minun vihdoin tarvitse syödä sellaista ruokaa, mistä en pidä. Ette te muutkaan syö sellaista ruoka, mistä ette pidä.
En silti tee minkäänlaista numeroa nirsoudestani, valitsen ruokani etukäteen niin, että haluan syödä sen.
Inhoan syvästi noita "kaikkien pakko syödä samaa"-tilanteita, koska en mm. syö skageneita. En sitä kuitenkaan allergiaan verhoa.
Epäkohteliasta on myös olla syömättä, että tein miten vaan, vika on minussa?!
Ruokasivistynyt aikuinen on yleensä jo maistamalla altistunut mitä moninaisemmille mauille. Ja eri mauista pitäminen kehittyy vain altistamalla, eli harjoitus tekee tässäkin mestarin. Kyse lienee enemminkin ennakkoluuloista että ei pidä jostain mitä ei ole edes koskaan aiemmin syönyt. No makaroonilaatikko ilman sipulia on tietty varma valinta myös näille ruokakrantuille.
Sinänsä mielenkiintoinen havaintoni, toki täysin epätieteellinen, on että nämä ruokarajoitteiset, ”en pidä” -aikuiset, ovat usein reippaasti ylipainoisia. Voisiko asioilla olla yhteyttä?
Ruokarajoitteisuus ei yleensä jostain syystä koske makeita, suolaisia ja rasvaisia ruokia. Eli ruokakrantut voivat jostain syystä usein syödä ranskiksia, karkkeja ja sipsejä. Kranttuus opitaan yleensä jo äidinmaidossa, samalla varmasti saadaan vähemmän eri makuja jo varhaislapsuudessa. Makuaisti kehittyy, samoin myös suolistomikrobiomi. Jos saat vähän eri makuja lapsuudessa, niin kranttuuden lisäksi voi olla hyvin pienellä skaalalla olevia suolistomikrobeja. Aikuisuudessa kranttuus vähentää ruokavalikoiman monipuolisuutta ja altistaa huonolle suolistomikrobistolle ja huonoille ruokavalinnoille.
Ottamatta kantaa nirsoilijoihin, mielenkiintoista on se, että allergiat usein koskevat niitä terveellisimpiä ruoka-aineita: tuoreita kasviksia, kalaa, pähkinöitä. Moniallergikkona voin sanoa, että siinä helposti menee ruokavalio epäterveelliseksi, kun sipsit, karkit ja ranskikset eivät oireita aiheuta.
Joidenkin ruokien allergeenisuus vähenee käsiteltäessä, esim. kuumennus, pakastus. Oma villi veikkaukseni on se, että myös käsittely sokerilla (ehkä suolallakin?) vähentää allergiaoireita. Tästä minulla ei ole mitään faktaa olemassa, mutta esim. säilykehedelmistä sokeriliemessä olevat allergisoi minua vähemmän kuin mehussa olevat. En tiedä miksi näin on. Helposti tästä ulkopuolinen saa sen kuvan, että kyse on pelkästä kranttuilusta ja terveellisen ruuan karttamisesta.
No ei millään pahalla, mutta sekoitat keskenään niin pahasti allergiat, eri ruoka-aineherkkyydet ja elintarvikkeessa luontaisesti esiintyvät myrkyt, että en oikein tiedä mistä aloittaisin viestisi perkaamista. Aidot allergiat eivät missään nimessä ole mutuilua, eivätkä allergiat poistu elintarvikkeesta sokeroimalla tai suolaamalla.
Aloita perkaaminen vaikka tästä artikkelista:
https://yle.fi/uutiset/3-7807498
Esim. jääkaapissa säilyttäminen voi joillakin auttaa allergiaoireisiin, koska proteiinien rakenne muuttuu. Pakastaminen, kuumentaminen, raastaminen myös auttavat. Miksei proteiinien rakenne voisi muuttua muilla käsittelyillä?
Mutta kuten sanoin, faktatietoa minulla ei ole, on vain oma kokemukseni. Suolapähkinöitä pystyn syömään, suolaamattomia en. En tiedä miksi, mutta näin vaan on. Kerro sinä, kun tiedät paremmin?
Ristiallergia on eri asia kuin ruoka-aineallergia. Siinä selitykseni.
Allerginen reaktio voi periaatteessa syntyä mistä vain ruoasta, jonka sisältämälle ainesosalle - useimmiten proteiinille eli valkuaisaineelle - henkilö herkistyy. Ruoka-allergia voi alkaa jo lapsuudessa tai ilmaantua vasta aikuisiällä. Onneksi suurin osa aikuisten ruoka-aineallergioista on lieviä.
Yleisin ruokiin liittyvä reaktio johtuu itse asiassa siitepölyallergiasta, ei varsinaisesta ruoka-allergiasta. Tämä johtuu siitä, että monissa ruoissa on siitepölyä muistuttavaa ja niiden kanssa ristireagoivaa valkuaisainetta. Tällöin henkilö on todellisuudessa herkistynyt siitepölylle, ei kyseiselle ruoka-aineelle. Ristireaktiosta johtuen ruoka kuitenkin aiheuttaa esim. suun limakalvolla kutinaa tai muita kohtalaisen lieviä oireita, koska elimistö luulee, että suussa on siitepölyä.
Esimerkiksi siitepölyallergiaan liittyvistä aiheuttajista tavallisimpia ovat omena, porkkana, kiivi, paprika, selleri ja tomaatti. Tilannetta monimutkaistaa hieman se, että jotkut ruoka-aineet (esimerkiksi pähkinät) voivat aiheuttaa oireita sekä ristireaktion että todellisen herkistymisen kautta.
Noin 2-5 prosenttia suomalaisista aikuisista saa allergiaoireita ruoka-aineista, jotka eivät liity siitepölyallergiaan. Tyypillisiä, niin sanottuja varsinaisia ruoka-allergian aiheuttajia aikuisilla ovat pähkinät, kalat ja äyriäiset. Vaikka monen lapsuudessa kokema kananmuna-, maito- ja vilja-allergia voi hävitä iän myötä, kouluiässä tai aikuisena alkanut ruoka-allergia ei yleensä katoa
Ei millään pahalla, mutta ei vastauksesi kyllä mitään selventänyt, eikä vastannut kysymyksiini. Allergioistahan tässä puhutaan, oli kyse sitten ruoka-aineallergiasta tai siitepölyyn liittyvästä ristiallergiasta. Oireet ovat joka tapauksessa allergiaoireita, ja vakavuudeltaan yksilöllisiä. Ruuan käsittely vaikuttaa joillakin oireiluun. Mikä kaikki käsittely voi auttaa?
Minulla on kokemusta koko elämän ajalta kaikenlaisista allergioista, lievistä vakaviin, risti- ja normireagointia, siitepöly- eläin- ja ruokaaineallergioita ja allergisia ihottumia, välittömiä ja viivästyneitä reaktioita. Kaikki on tuttua ja koettua, ja ihan oikeita allergioita ja oireet ovat todellisia. Elintarvikkeissa esiintyvistä myrkyistä en ole puhunut mitään, mistä sen tähän keskusteluun vetäisit?
Koska kaikki yliherkkyydet on monimutkaisia, niin miten toiset pystyy niin kepeästi jonkun allergioita kritisoimaan. Itse menen hyvään ravintolaan juuri siksi, että saan nirsoilla. Lounasruokalassa on eri hinnat ja eri odotus ruoalle. Jonkun kotona on sitäkin korkeampi kynnys "nirsoilla". Ja vielä voi lisätä allergisen ystäväni. Hän syö joskus, usein juhlissa kaikkea, mutta sitten parantelee allergiaa tiukalla dieetillä muuten. Mutta esim kansia juhlia hän ei kestä peräkkäin ja siksi Ekassa syö kaikkea, mutta tokassa joutuu nirsoilemaan. Juhlien välissä on oltava vähintään kaksi viikkoa, että vatsa paranee edellisestä "väärästä" ruuasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut ulkomailla eri mantereilla nelisenkymmentä vuotta. Viimeksi Yhdysvalloissa. Meillä oli todella vilkas seuraelämä, kutsuja isoille dinnereille ja partyihin viikottain. Myös pidin noin kerran kuukaudessa kotonani kolmen ruokalajin dinner partyn.
Koskaan en kuullut kenenkään vaativan erikoisruokavaliota tai kieltäytyvän syömästä allergioihin vedoten. Vegetaristitkin olivat niin fiksuja etteivät sitä toitottaneet kaikelle kansalle vaan söivät mitä söivät, jättivät lihat ja kalat pois lautaseltaan.
Eräällä tutulla oli keliakia ja laktoosi-intoleranssi.. Hän ei siitä tehnyt numeroa, söi yleensä kotona ennen juhliin lähtöä ja juhlissa sanoi aina löytävänsä jotain syötävää. Hän ei koskaan vaatinut erikoisruokia itselleen.
Paitsi sitten se Suomesta tullut nainen, joka toitotti joka paikassa että hän ei voi syödä gluteenia. Ravintolassa halusi välttämättä tilata hampurilaisen ja vannotti tarjoilijaparkaa tekemään sen gluteenittomaan sämpylään. Ehdotin että söisi vaikka ison salaatin kun en luottanut hienojenkaan ravintoloiden kykyyn tarjota gluteenitonta. Ei, hampurilainen piti saada ja kun se tuotiin sämpylä oli ihan sama kun niiden muiden jotka tilasivat hampurilaisen. Hän pisti asiasta kauhean huudon ja aloin jo etsimään tarjoilijaa palauttaakseni hampurilaisen kun hän sanoi että oikeastaan voikin syödä tavallista gluteenista sämpylää ....halusi vain olla hienompi kun muut!
Kun tulin Suomeen olin kauhuissani kuinka täällä isoissa tilaisuuksissa hyysättiin kaiken maailman ” allergikkoja”. Jos sadasta yhdellä oli ruokarajoitteita piti tehdä häntä varten oma täytekakku sun muut tarjottavat kun ”on oikeus syödä ja vaatia erikoisannoksia kun ilmaiseksi tarjotaan”. Kahviin on miljoonia erilaisia maitoja ja kermoja jne.
Missään en ole tavannut yhtä sairasta ruokarajoitteista sakkia kun Suomessa.
Tätäpä tämä nykyään on. Säälin ravintoloita ja sairaaloja, joilla on miljoonia ruokarajoitteisia ja ylipainoisia aasiakkaita. Ihmiset ovat ennakkoluuloisia. Jossain Kuppilat kuntoon-ohjelmassa kiteytyy suomalaisten suosimat ruuat. Ihmiset syövät mielikuvituksetonta valmisruokaa. "Parempana" itseään pitävät ovat keksineet olevansa vegaaneja tai keliaakikkoja, vaikka ruhon paino on yli 100 kg.
Ei maistu tuoreet kasvikset, juurekset eikä täysjyväviljat. Sienistä, linsseistä ja sisäelimistä puhumattakaan. Osa ei jostain syystä syö minkäänlaista kalaa. Ja suomalaiset käyttävät vain 12 % tuloistaan ruokaan, kun se Ranskassa on yli 20 %. Sitä voi vain miettiä, miten ihmiset syövät..
Ranskassa taitaa nuo kasvikset olla vielä paljon halvempiakin kuin meillä Suomessa. Samaan aikaan siellä on huomattavasti vähemmän ylipainoisia, vaikka syövät myös juustoja ja makeita herkkuja. Avainsanoja taitavat olla kohtuus ja laatu.
Mainitset kohtuuden ja laadun, mutta silti nostat juustot ja makeat ruuat esiin. Ja mainitset, että kasvikset ovat vielä halvempia kuin Suomessa. No, Suomessa kaikki metsäsienet ovat ilmaisia, samoin metsämarjat. Lisäksi lohi on Suomessa paljon halvempaa kuin Ranskassa. Ja jos suomalainen tosiaan käyttää vain 12 % tuloistaan ruokaan, niin ei se kyllä ainakaan kasviksiin rahojaan kuluta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun minä olen aikuinen ihminen, eikä minun vihdoin tarvitse syödä sellaista ruokaa, mistä en pidä. Ette te muutkaan syö sellaista ruoka, mistä ette pidä.
En silti tee minkäänlaista numeroa nirsoudestani, valitsen ruokani etukäteen niin, että haluan syödä sen.
Inhoan syvästi noita "kaikkien pakko syödä samaa"-tilanteita, koska en mm. syö skageneita. En sitä kuitenkaan allergiaan verhoa.
Epäkohteliasta on myös olla syömättä, että tein miten vaan, vika on minussa?!
Ruokasivistynyt aikuinen on yleensä jo maistamalla altistunut mitä moninaisemmille mauille. Ja eri mauista pitäminen kehittyy vain altistamalla, eli harjoitus tekee tässäkin mestarin. Kyse lienee enemminkin ennakkoluuloista että ei pidä jostain mitä ei ole edes koskaan aiemmin syönyt. No makaroonilaatikko ilman sipulia on tietty varma valinta myös näille ruokakrantuille.
Sinänsä mielenkiintoinen havaintoni, toki täysin epätieteellinen, on että nämä ruokarajoitteiset, ”en pidä” -aikuiset, ovat usein reippaasti ylipainoisia. Voisiko asioilla olla yhteyttä?
Ruokarajoitteisuus ei yleensä jostain syystä koske makeita, suolaisia ja rasvaisia ruokia. Eli ruokakrantut voivat jostain syystä usein syödä ranskiksia, karkkeja ja sipsejä. Kranttuus opitaan yleensä jo äidinmaidossa, samalla varmasti saadaan vähemmän eri makuja jo varhaislapsuudessa. Makuaisti kehittyy, samoin myös suolistomikrobiomi. Jos saat vähän eri makuja lapsuudessa, niin kranttuuden lisäksi voi olla hyvin pienellä skaalalla olevia suolistomikrobeja. Aikuisuudessa kranttuus vähentää ruokavalikoiman monipuolisuutta ja altistaa huonolle suolistomikrobistolle ja huonoille ruokavalinnoille.
Ilmankos nämä krantut ovat usein lihavia. Ja sitten syytetään geenejä ja ties mitä roskaa. Suomessa monet käyttää ruokaa uutena uskontona ja nostaa itseään näillä nirsoiluillaan. Muualla maailmassa sitä kutsuttaisiin lapselliseksi kiukutteluksi. Ilmeisesti ihmisillä on niin hyvin asiat.
Tuntemani krantut on erittäin laihoja. Meillä on varaa olla kranttu, joten miksei voisi olla? Onko pakko syödä sitä mistä ei tykkää, varsinkaan jos maksaa siitä isot rahat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun minä olen aikuinen ihminen, eikä minun vihdoin tarvitse syödä sellaista ruokaa, mistä en pidä. Ette te muutkaan syö sellaista ruoka, mistä ette pidä.
En silti tee minkäänlaista numeroa nirsoudestani, valitsen ruokani etukäteen niin, että haluan syödä sen.
Inhoan syvästi noita "kaikkien pakko syödä samaa"-tilanteita, koska en mm. syö skageneita. En sitä kuitenkaan allergiaan verhoa.
Epäkohteliasta on myös olla syömättä, että tein miten vaan, vika on minussa?!
Ruokasivistynyt aikuinen on yleensä jo maistamalla altistunut mitä moninaisemmille mauille. Ja eri mauista pitäminen kehittyy vain altistamalla, eli harjoitus tekee tässäkin mestarin. Kyse lienee enemminkin ennakkoluuloista että ei pidä jostain mitä ei ole edes koskaan aiemmin syönyt. No makaroonilaatikko ilman sipulia on tietty varma valinta myös näille ruokakrantuille.
Sinänsä mielenkiintoinen havaintoni, toki täysin epätieteellinen, on että nämä ruokarajoitteiset, ”en pidä” -aikuiset, ovat usein reippaasti ylipainoisia. Voisiko asioilla olla yhteyttä?
Ruokarajoitteisuus ei yleensä jostain syystä koske makeita, suolaisia ja rasvaisia ruokia. Eli ruokakrantut voivat jostain syystä usein syödä ranskiksia, karkkeja ja sipsejä. Kranttuus opitaan yleensä jo äidinmaidossa, samalla varmasti saadaan vähemmän eri makuja jo varhaislapsuudessa. Makuaisti kehittyy, samoin myös suolistomikrobiomi. Jos saat vähän eri makuja lapsuudessa, niin kranttuuden lisäksi voi olla hyvin pienellä skaalalla olevia suolistomikrobeja. Aikuisuudessa kranttuus vähentää ruokavalikoiman monipuolisuutta ja altistaa huonolle suolistomikrobistolle ja huonoille ruokavalinnoille.
Ottamatta kantaa nirsoilijoihin, mielenkiintoista on se, että allergiat usein koskevat niitä terveellisimpiä ruoka-aineita: tuoreita kasviksia, kalaa, pähkinöitä. Moniallergikkona voin sanoa, että siinä helposti menee ruokavalio epäterveelliseksi, kun sipsit, karkit ja ranskikset eivät oireita aiheuta.
Joidenkin ruokien allergeenisuus vähenee käsiteltäessä, esim. kuumennus, pakastus. Oma villi veikkaukseni on se, että myös käsittely sokerilla (ehkä suolallakin?) vähentää allergiaoireita. Tästä minulla ei ole mitään faktaa olemassa, mutta esim. säilykehedelmistä sokeriliemessä olevat allergisoi minua vähemmän kuin mehussa olevat. En tiedä miksi näin on. Helposti tästä ulkopuolinen saa sen kuvan, että kyse on pelkästä kranttuilusta ja terveellisen ruuan karttamisesta.
No ei millään pahalla, mutta sekoitat keskenään niin pahasti allergiat, eri ruoka-aineherkkyydet ja elintarvikkeessa luontaisesti esiintyvät myrkyt, että en oikein tiedä mistä aloittaisin viestisi perkaamista. Aidot allergiat eivät missään nimessä ole mutuilua, eivätkä allergiat poistu elintarvikkeesta sokeroimalla tai suolaamalla.
Aloita perkaaminen vaikka tästä artikkelista:
https://yle.fi/uutiset/3-7807498
Esim. jääkaapissa säilyttäminen voi joillakin auttaa allergiaoireisiin, koska proteiinien rakenne muuttuu. Pakastaminen, kuumentaminen, raastaminen myös auttavat. Miksei proteiinien rakenne voisi muuttua muilla käsittelyillä?
Mutta kuten sanoin, faktatietoa minulla ei ole, on vain oma kokemukseni. Suolapähkinöitä pystyn syömään, suolaamattomia en. En tiedä miksi, mutta näin vaan on. Kerro sinä, kun tiedät paremmin?
Ristiallergia on eri asia kuin ruoka-aineallergia. Siinä selitykseni.
Allerginen reaktio voi periaatteessa syntyä mistä vain ruoasta, jonka sisältämälle ainesosalle - useimmiten proteiinille eli valkuaisaineelle - henkilö herkistyy. Ruoka-allergia voi alkaa jo lapsuudessa tai ilmaantua vasta aikuisiällä. Onneksi suurin osa aikuisten ruoka-aineallergioista on lieviä.
Yleisin ruokiin liittyvä reaktio johtuu itse asiassa siitepölyallergiasta, ei varsinaisesta ruoka-allergiasta. Tämä johtuu siitä, että monissa ruoissa on siitepölyä muistuttavaa ja niiden kanssa ristireagoivaa valkuaisainetta. Tällöin henkilö on todellisuudessa herkistynyt siitepölylle, ei kyseiselle ruoka-aineelle. Ristireaktiosta johtuen ruoka kuitenkin aiheuttaa esim. suun limakalvolla kutinaa tai muita kohtalaisen lieviä oireita, koska elimistö luulee, että suussa on siitepölyä.
Esimerkiksi siitepölyallergiaan liittyvistä aiheuttajista tavallisimpia ovat omena, porkkana, kiivi, paprika, selleri ja tomaatti. Tilannetta monimutkaistaa hieman se, että jotkut ruoka-aineet (esimerkiksi pähkinät) voivat aiheuttaa oireita sekä ristireaktion että todellisen herkistymisen kautta.
Noin 2-5 prosenttia suomalaisista aikuisista saa allergiaoireita ruoka-aineista, jotka eivät liity siitepölyallergiaan. Tyypillisiä, niin sanottuja varsinaisia ruoka-allergian aiheuttajia aikuisilla ovat pähkinät, kalat ja äyriäiset. Vaikka monen lapsuudessa kokema kananmuna-, maito- ja vilja-allergia voi hävitä iän myötä, kouluiässä tai aikuisena alkanut ruoka-allergia ei yleensä katoa
Ei millään pahalla, mutta ei vastauksesi kyllä mitään selventänyt, eikä vastannut kysymyksiini. Allergioistahan tässä puhutaan, oli kyse sitten ruoka-aineallergiasta tai siitepölyyn liittyvästä ristiallergiasta. Oireet ovat joka tapauksessa allergiaoireita, ja vakavuudeltaan yksilöllisiä. Ruuan käsittely vaikuttaa joillakin oireiluun. Mikä kaikki käsittely voi auttaa?
Minulla on kokemusta koko elämän ajalta kaikenlaisista allergioista, lievistä vakaviin, risti- ja normireagointia, siitepöly- eläin- ja ruokaaineallergioita ja allergisia ihottumia, välittömiä ja viivästyneitä reaktioita. Kaikki on tuttua ja koettua, ja ihan oikeita allergioita ja oireet ovat todellisia. Elintarvikkeissa esiintyvistä myrkyistä en ole puhunut mitään, mistä sen tähän keskusteluun vetäisit?
Mitkä allergeenitestit olet ottanut ja missä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut ulkomailla eri mantereilla nelisenkymmentä vuotta. Viimeksi Yhdysvalloissa. Meillä oli todella vilkas seuraelämä, kutsuja isoille dinnereille ja partyihin viikottain. Myös pidin noin kerran kuukaudessa kotonani kolmen ruokalajin dinner partyn.
Koskaan en kuullut kenenkään vaativan erikoisruokavaliota tai kieltäytyvän syömästä allergioihin vedoten. Vegetaristitkin olivat niin fiksuja etteivät sitä toitottaneet kaikelle kansalle vaan söivät mitä söivät, jättivät lihat ja kalat pois lautaseltaan.
Eräällä tutulla oli keliakia ja laktoosi-intoleranssi.. Hän ei siitä tehnyt numeroa, söi yleensä kotona ennen juhliin lähtöä ja juhlissa sanoi aina löytävänsä jotain syötävää. Hän ei koskaan vaatinut erikoisruokia itselleen.
Paitsi sitten se Suomesta tullut nainen, joka toitotti joka paikassa että hän ei voi syödä gluteenia. Ravintolassa halusi välttämättä tilata hampurilaisen ja vannotti tarjoilijaparkaa tekemään sen gluteenittomaan sämpylään. Ehdotin että söisi vaikka ison salaatin kun en luottanut hienojenkaan ravintoloiden kykyyn tarjota gluteenitonta. Ei, hampurilainen piti saada ja kun se tuotiin sämpylä oli ihan sama kun niiden muiden jotka tilasivat hampurilaisen. Hän pisti asiasta kauhean huudon ja aloin jo etsimään tarjoilijaa palauttaakseni hampurilaisen kun hän sanoi että oikeastaan voikin syödä tavallista gluteenista sämpylää ....halusi vain olla hienompi kun muut!
Kun tulin Suomeen olin kauhuissani kuinka täällä isoissa tilaisuuksissa hyysättiin kaiken maailman ” allergikkoja”. Jos sadasta yhdellä oli ruokarajoitteita piti tehdä häntä varten oma täytekakku sun muut tarjottavat kun ”on oikeus syödä ja vaatia erikoisannoksia kun ilmaiseksi tarjotaan”. Kahviin on miljoonia erilaisia maitoja ja kermoja jne.
Missään en ole tavannut yhtä sairasta ruokarajoitteista sakkia kun Suomessa.
Tätäpä tämä nykyään on. Säälin ravintoloita ja sairaaloja, joilla on miljoonia ruokarajoitteisia ja ylipainoisia aasiakkaita. Ihmiset ovat ennakkoluuloisia. Jossain Kuppilat kuntoon-ohjelmassa kiteytyy suomalaisten suosimat ruuat. Ihmiset syövät mielikuvituksetonta valmisruokaa. "Parempana" itseään pitävät ovat keksineet olevansa vegaaneja tai keliaakikkoja, vaikka ruhon paino on yli 100 kg.
Ei maistu tuoreet kasvikset, juurekset eikä täysjyväviljat. Sienistä, linsseistä ja sisäelimistä puhumattakaan. Osa ei jostain syystä syö minkäänlaista kalaa. Ja suomalaiset käyttävät vain 12 % tuloistaan ruokaan, kun se Ranskassa on yli 20 %. Sitä voi vain miettiä, miten ihmiset syövät..
Ranskassa taitaa nuo kasvikset olla vielä paljon halvempiakin kuin meillä Suomessa. Samaan aikaan siellä on huomattavasti vähemmän ylipainoisia, vaikka syövät myös juustoja ja makeita herkkuja. Avainsanoja taitavat olla kohtuus ja laatu.
Mainitset kohtuuden ja laadun, mutta silti nostat juustot ja makeat ruuat esiin. Ja mainitset, että kasvikset ovat vielä halvempia kuin Suomessa. No, Suomessa kaikki metsäsienet ovat ilmaisia, samoin metsämarjat. Lisäksi lohi on Suomessa paljon halvempaa kuin Ranskassa. Ja jos suomalainen tosiaan käyttää vain 12 % tuloistaan ruokaan, niin ei se kyllä ainakaan kasviksiin rahojaan kuluta.
Niin, mikä tuossa on sinun mielestäsi ongelma? Ranskalaiset syövät niitä rasvaisia juustoja ja makeita herkkuja kohtuudella, syövät monipuolisesti myös niitä kasviksia ja arvostavat laadukkaita raaka-aineita. Jostain syystä aika harva suomalainen viitsii lähteä keräämään niitä metsän ilmaisia antimia, sen sijaan mätetään ylimäärin kaikenlaista rasvaista ja makeaa ilman mitään käsitystä kohtuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun minä olen aikuinen ihminen, eikä minun vihdoin tarvitse syödä sellaista ruokaa, mistä en pidä. Ette te muutkaan syö sellaista ruoka, mistä ette pidä.
En silti tee minkäänlaista numeroa nirsoudestani, valitsen ruokani etukäteen niin, että haluan syödä sen.
Inhoan syvästi noita "kaikkien pakko syödä samaa"-tilanteita, koska en mm. syö skageneita. En sitä kuitenkaan allergiaan verhoa.
Epäkohteliasta on myös olla syömättä, että tein miten vaan, vika on minussa?!
Ruokasivistynyt aikuinen on yleensä jo maistamalla altistunut mitä moninaisemmille mauille. Ja eri mauista pitäminen kehittyy vain altistamalla, eli harjoitus tekee tässäkin mestarin. Kyse lienee enemminkin ennakkoluuloista että ei pidä jostain mitä ei ole edes koskaan aiemmin syönyt. No makaroonilaatikko ilman sipulia on tietty varma valinta myös näille ruokakrantuille.
Sinänsä mielenkiintoinen havaintoni, toki täysin epätieteellinen, on että nämä ruokarajoitteiset, ”en pidä” -aikuiset, ovat usein reippaasti ylipainoisia. Voisiko asioilla olla yhteyttä?
Ruokarajoitteisuus ei yleensä jostain syystä koske makeita, suolaisia ja rasvaisia ruokia. Eli ruokakrantut voivat jostain syystä usein syödä ranskiksia, karkkeja ja sipsejä. Kranttuus opitaan yleensä jo äidinmaidossa, samalla varmasti saadaan vähemmän eri makuja jo varhaislapsuudessa. Makuaisti kehittyy, samoin myös suolistomikrobiomi. Jos saat vähän eri makuja lapsuudessa, niin kranttuuden lisäksi voi olla hyvin pienellä skaalalla olevia suolistomikrobeja. Aikuisuudessa kranttuus vähentää ruokavalikoiman monipuolisuutta ja altistaa huonolle suolistomikrobistolle ja huonoille ruokavalinnoille.
Ottamatta kantaa nirsoilijoihin, mielenkiintoista on se, että allergiat usein koskevat niitä terveellisimpiä ruoka-aineita: tuoreita kasviksia, kalaa, pähkinöitä. Moniallergikkona voin sanoa, että siinä helposti menee ruokavalio epäterveelliseksi, kun sipsit, karkit ja ranskikset eivät oireita aiheuta.
Joidenkin ruokien allergeenisuus vähenee käsiteltäessä, esim. kuumennus, pakastus. Oma villi veikkaukseni on se, että myös käsittely sokerilla (ehkä suolallakin?) vähentää allergiaoireita. Tästä minulla ei ole mitään faktaa olemassa, mutta esim. säilykehedelmistä sokeriliemessä olevat allergisoi minua vähemmän kuin mehussa olevat. En tiedä miksi näin on. Helposti tästä ulkopuolinen saa sen kuvan, että kyse on pelkästä kranttuilusta ja terveellisen ruuan karttamisesta.
No ei millään pahalla, mutta sekoitat keskenään niin pahasti allergiat, eri ruoka-aineherkkyydet ja elintarvikkeessa luontaisesti esiintyvät myrkyt, että en oikein tiedä mistä aloittaisin viestisi perkaamista. Aidot allergiat eivät missään nimessä ole mutuilua, eivätkä allergiat poistu elintarvikkeesta sokeroimalla tai suolaamalla.
Aloita perkaaminen vaikka tästä artikkelista:
https://yle.fi/uutiset/3-7807498
Esim. jääkaapissa säilyttäminen voi joillakin auttaa allergiaoireisiin, koska proteiinien rakenne muuttuu. Pakastaminen, kuumentaminen, raastaminen myös auttavat. Miksei proteiinien rakenne voisi muuttua muilla käsittelyillä?
Mutta kuten sanoin, faktatietoa minulla ei ole, on vain oma kokemukseni. Suolapähkinöitä pystyn syömään, suolaamattomia en. En tiedä miksi, mutta näin vaan on. Kerro sinä, kun tiedät paremmin?
Ristiallergia on eri asia kuin ruoka-aineallergia. Siinä selitykseni.
Allerginen reaktio voi periaatteessa syntyä mistä vain ruoasta, jonka sisältämälle ainesosalle - useimmiten proteiinille eli valkuaisaineelle - henkilö herkistyy. Ruoka-allergia voi alkaa jo lapsuudessa tai ilmaantua vasta aikuisiällä. Onneksi suurin osa aikuisten ruoka-aineallergioista on lieviä.
Yleisin ruokiin liittyvä reaktio johtuu itse asiassa siitepölyallergiasta, ei varsinaisesta ruoka-allergiasta. Tämä johtuu siitä, että monissa ruoissa on siitepölyä muistuttavaa ja niiden kanssa ristireagoivaa valkuaisainetta. Tällöin henkilö on todellisuudessa herkistynyt siitepölylle, ei kyseiselle ruoka-aineelle. Ristireaktiosta johtuen ruoka kuitenkin aiheuttaa esim. suun limakalvolla kutinaa tai muita kohtalaisen lieviä oireita, koska elimistö luulee, että suussa on siitepölyä.
Esimerkiksi siitepölyallergiaan liittyvistä aiheuttajista tavallisimpia ovat omena, porkkana, kiivi, paprika, selleri ja tomaatti. Tilannetta monimutkaistaa hieman se, että jotkut ruoka-aineet (esimerkiksi pähkinät) voivat aiheuttaa oireita sekä ristireaktion että todellisen herkistymisen kautta.
Noin 2-5 prosenttia suomalaisista aikuisista saa allergiaoireita ruoka-aineista, jotka eivät liity siitepölyallergiaan. Tyypillisiä, niin sanottuja varsinaisia ruoka-allergian aiheuttajia aikuisilla ovat pähkinät, kalat ja äyriäiset. Vaikka monen lapsuudessa kokema kananmuna-, maito- ja vilja-allergia voi hävitä iän myötä, kouluiässä tai aikuisena alkanut ruoka-allergia ei yleensä katoa
Ristiallergialla ei ole mitään tekemistä tuon suolapähkinäasian kanssa. Eri perimällä, eli eri maalaisilla ihmisillä on erilaisia allergioita. Ristiallergia tarkoittaa, että siitepölyaikana voi olla allerginen sellaiselle mille muulloin ei ole allerginen.
Mainitsinkin lopussa "Tilannetta monimutkaistaa hieman se, että jotkut ruoka-aineet (esimerkiksi pähkinät) voivat aiheuttaa oireita sekä ristireaktion että todellisen herkistymisen kautta." Eli en kieltänyt, etteikö voisi olla todellinen herkistyminen.
Jos tarkoittaa suolapähkinöillä niitä perinteisiä suolattuja maapähkinöitä, niin selitys niiden sietämiselle saattaa olla se, että maapähkinä ei ole edes pähkinä.
Ja voihan olla, että suola estää maapähkinä pinnalla kasvavan homeen, joka on se oikea allergian aiheuttaja, niin kuin joillakin suklaa- allergia onkin torakka-allergiaa.
En silti sanoisi, että suolapähkinä on kovin terveellinen vaihtoehto, vaikka suola estäisi homemyrkyn tai -sienen kasvamisen..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun minä olen aikuinen ihminen, eikä minun vihdoin tarvitse syödä sellaista ruokaa, mistä en pidä. Ette te muutkaan syö sellaista ruoka, mistä ette pidä.
En silti tee minkäänlaista numeroa nirsoudestani, valitsen ruokani etukäteen niin, että haluan syödä sen.
Inhoan syvästi noita "kaikkien pakko syödä samaa"-tilanteita, koska en mm. syö skageneita. En sitä kuitenkaan allergiaan verhoa.
Epäkohteliasta on myös olla syömättä, että tein miten vaan, vika on minussa?!
Ruokasivistynyt aikuinen on yleensä jo maistamalla altistunut mitä moninaisemmille mauille. Ja eri mauista pitäminen kehittyy vain altistamalla, eli harjoitus tekee tässäkin mestarin. Kyse lienee enemminkin ennakkoluuloista että ei pidä jostain mitä ei ole edes koskaan aiemmin syönyt. No makaroonilaatikko ilman sipulia on tietty varma valinta myös näille ruokakrantuille.
Sinänsä mielenkiintoinen havaintoni, toki täysin epätieteellinen, on että nämä ruokarajoitteiset, ”en pidä” -aikuiset, ovat usein reippaasti ylipainoisia. Voisiko asioilla olla yhteyttä?
Ruokarajoitteisuus ei yleensä jostain syystä koske makeita, suolaisia ja rasvaisia ruokia. Eli ruokakrantut voivat jostain syystä usein syödä ranskiksia, karkkeja ja sipsejä. Kranttuus opitaan yleensä jo äidinmaidossa, samalla varmasti saadaan vähemmän eri makuja jo varhaislapsuudessa. Makuaisti kehittyy, samoin myös suolistomikrobiomi. Jos saat vähän eri makuja lapsuudessa, niin kranttuuden lisäksi voi olla hyvin pienellä skaalalla olevia suolistomikrobeja. Aikuisuudessa kranttuus vähentää ruokavalikoiman monipuolisuutta ja altistaa huonolle suolistomikrobistolle ja huonoille ruokavalinnoille.
Ottamatta kantaa nirsoilijoihin, mielenkiintoista on se, että allergiat usein koskevat niitä terveellisimpiä ruoka-aineita: tuoreita kasviksia, kalaa, pähkinöitä. Moniallergikkona voin sanoa, että siinä helposti menee ruokavalio epäterveelliseksi, kun sipsit, karkit ja ranskikset eivät oireita aiheuta.
Joidenkin ruokien allergeenisuus vähenee käsiteltäessä, esim. kuumennus, pakastus. Oma villi veikkaukseni on se, että myös käsittely sokerilla (ehkä suolallakin?) vähentää allergiaoireita. Tästä minulla ei ole mitään faktaa olemassa, mutta esim. säilykehedelmistä sokeriliemessä olevat allergisoi minua vähemmän kuin mehussa olevat. En tiedä miksi näin on. Helposti tästä ulkopuolinen saa sen kuvan, että kyse on pelkästä kranttuilusta ja terveellisen ruuan karttamisesta.
No ei millään pahalla, mutta sekoitat keskenään niin pahasti allergiat, eri ruoka-aineherkkyydet ja elintarvikkeessa luontaisesti esiintyvät myrkyt, että en oikein tiedä mistä aloittaisin viestisi perkaamista. Aidot allergiat eivät missään nimessä ole mutuilua, eivätkä allergiat poistu elintarvikkeesta sokeroimalla tai suolaamalla.
Aloita perkaaminen vaikka tästä artikkelista:
https://yle.fi/uutiset/3-7807498
Esim. jääkaapissa säilyttäminen voi joillakin auttaa allergiaoireisiin, koska proteiinien rakenne muuttuu. Pakastaminen, kuumentaminen, raastaminen myös auttavat. Miksei proteiinien rakenne voisi muuttua muilla käsittelyillä?
Mutta kuten sanoin, faktatietoa minulla ei ole, on vain oma kokemukseni. Suolapähkinöitä pystyn syömään, suolaamattomia en. En tiedä miksi, mutta näin vaan on. Kerro sinä, kun tiedät paremmin?
Ristiallergia on eri asia kuin ruoka-aineallergia. Siinä selitykseni.
Allerginen reaktio voi periaatteessa syntyä mistä vain ruoasta, jonka sisältämälle ainesosalle - useimmiten proteiinille eli valkuaisaineelle - henkilö herkistyy. Ruoka-allergia voi alkaa jo lapsuudessa tai ilmaantua vasta aikuisiällä. Onneksi suurin osa aikuisten ruoka-aineallergioista on lieviä.
Yleisin ruokiin liittyvä reaktio johtuu itse asiassa siitepölyallergiasta, ei varsinaisesta ruoka-allergiasta. Tämä johtuu siitä, että monissa ruoissa on siitepölyä muistuttavaa ja niiden kanssa ristireagoivaa valkuaisainetta. Tällöin henkilö on todellisuudessa herkistynyt siitepölylle, ei kyseiselle ruoka-aineelle. Ristireaktiosta johtuen ruoka kuitenkin aiheuttaa esim. suun limakalvolla kutinaa tai muita kohtalaisen lieviä oireita, koska elimistö luulee, että suussa on siitepölyä.
Esimerkiksi siitepölyallergiaan liittyvistä aiheuttajista tavallisimpia ovat omena, porkkana, kiivi, paprika, selleri ja tomaatti. Tilannetta monimutkaistaa hieman se, että jotkut ruoka-aineet (esimerkiksi pähkinät) voivat aiheuttaa oireita sekä ristireaktion että todellisen herkistymisen kautta.
Noin 2-5 prosenttia suomalaisista aikuisista saa allergiaoireita ruoka-aineista, jotka eivät liity siitepölyallergiaan. Tyypillisiä, niin sanottuja varsinaisia ruoka-allergian aiheuttajia aikuisilla ovat pähkinät, kalat ja äyriäiset. Vaikka monen lapsuudessa kokema kananmuna-, maito- ja vilja-allergia voi hävitä iän myötä, kouluiässä tai aikuisena alkanut ruoka-allergia ei yleensä katoa
Ristiallergialla ei ole mitään tekemistä tuon suolapähkinäasian kanssa. Eri perimällä, eli eri maalaisilla ihmisillä on erilaisia allergioita. Ristiallergia tarkoittaa, että siitepölyaikana voi olla allerginen sellaiselle mille muulloin ei ole allerginen.
Mainitsinkin lopussa "Tilannetta monimutkaistaa hieman se, että jotkut ruoka-aineet (esimerkiksi pähkinät) voivat aiheuttaa oireita sekä ristireaktion että todellisen herkistymisen kautta." Eli en kieltänyt, etteikö voisi olla todellinen herkistyminen.
Jos tarkoittaa suolapähkinöillä niitä perinteisiä suolattuja maapähkinöitä, niin selitys niiden sietämiselle saattaa olla se, että maapähkinä ei ole edes pähkinä.
Olen allerginen kaikille (kokeilemilleni) pähkinöille, ja maapähkinälle, ja mantelille. Muita en ole suolattuna kokeillut kuin maapähkinää, jota siis en pysty syömään suolaamattomana/käsittelemättömänä. Suolattuna voin maistella, oireita tulee mutta lieviä. Ehkäpä lievempi oireilu liittyy sitten paahtamiseen eikä suolaamiseen, en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Nirsoilen ravintolassa. Menen sinne sen takia, että saan nauttia. Olen lähettänyt ruuan takaisin keittiöön ja saanut kompensaatiota ilmaisen ruuan. Ja kyse oli vain tilatun pihvin kypsyydestä. Ruoka on nautinto ja todellakin nirsoilen. Eri asia jos ruokaa ei ole tarjolla tai sitä on tosi vähän. Olen tosiaan syönyt jänteitä, korvia, kiveksiä, hyönteisiä, koska niitä on ollut tarjolla. Kerrankin sian korvat oli parasta mitä henkilö minulle pystyi tarjoamaan. Söin, enkä nirsoillut. Mutta suomalaisessa kalliissa ravintolassa nirsoilen.
Alapeukusta päätellen suomalainen ei saa valittaa mistään. Jos olen tilannut erittäin kalliin medium pihvin, niin palautan vääränlaisen. Ei ole vaatinut kompensaatiota vaan luvatunlaisen pihvin. Yllätys oli se, että annoksestani ei tarvinnut maksaa, vain juomat ja muut ruuat laskutetyiin. Mutta tämähän on väärin ja nirsoilua pitäisi rangaista, eikä palkita, vai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun minä olen aikuinen ihminen, eikä minun vihdoin tarvitse syödä sellaista ruokaa, mistä en pidä. Ette te muutkaan syö sellaista ruoka, mistä ette pidä.
En silti tee minkäänlaista numeroa nirsoudestani, valitsen ruokani etukäteen niin, että haluan syödä sen.
Inhoan syvästi noita "kaikkien pakko syödä samaa"-tilanteita, koska en mm. syö skageneita. En sitä kuitenkaan allergiaan verhoa.
Epäkohteliasta on myös olla syömättä, että tein miten vaan, vika on minussa?!
Ruokasivistynyt aikuinen on yleensä jo maistamalla altistunut mitä moninaisemmille mauille. Ja eri mauista pitäminen kehittyy vain altistamalla, eli harjoitus tekee tässäkin mestarin. Kyse lienee enemminkin ennakkoluuloista että ei pidä jostain mitä ei ole edes koskaan aiemmin syönyt. No makaroonilaatikko ilman sipulia on tietty varma valinta myös näille ruokakrantuille.
Sinänsä mielenkiintoinen havaintoni, toki täysin epätieteellinen, on että nämä ruokarajoitteiset, ”en pidä” -aikuiset, ovat usein reippaasti ylipainoisia. Voisiko asioilla olla yhteyttä?
Ruokarajoitteisuus ei yleensä jostain syystä koske makeita, suolaisia ja rasvaisia ruokia. Eli ruokakrantut voivat jostain syystä usein syödä ranskiksia, karkkeja ja sipsejä. Kranttuus opitaan yleensä jo äidinmaidossa, samalla varmasti saadaan vähemmän eri makuja jo varhaislapsuudessa. Makuaisti kehittyy, samoin myös suolistomikrobiomi. Jos saat vähän eri makuja lapsuudessa, niin kranttuuden lisäksi voi olla hyvin pienellä skaalalla olevia suolistomikrobeja. Aikuisuudessa kranttuus vähentää ruokavalikoiman monipuolisuutta ja altistaa huonolle suolistomikrobistolle ja huonoille ruokavalinnoille.
Ottamatta kantaa nirsoilijoihin, mielenkiintoista on se, että allergiat usein koskevat niitä terveellisimpiä ruoka-aineita: tuoreita kasviksia, kalaa, pähkinöitä. Moniallergikkona voin sanoa, että siinä helposti menee ruokavalio epäterveelliseksi, kun sipsit, karkit ja ranskikset eivät oireita aiheuta.
Joidenkin ruokien allergeenisuus vähenee käsiteltäessä, esim. kuumennus, pakastus. Oma villi veikkaukseni on se, että myös käsittely sokerilla (ehkä suolallakin?) vähentää allergiaoireita. Tästä minulla ei ole mitään faktaa olemassa, mutta esim. säilykehedelmistä sokeriliemessä olevat allergisoi minua vähemmän kuin mehussa olevat. En tiedä miksi näin on. Helposti tästä ulkopuolinen saa sen kuvan, että kyse on pelkästä kranttuilusta ja terveellisen ruuan karttamisesta.
No ei millään pahalla, mutta sekoitat keskenään niin pahasti allergiat, eri ruoka-aineherkkyydet ja elintarvikkeessa luontaisesti esiintyvät myrkyt, että en oikein tiedä mistä aloittaisin viestisi perkaamista. Aidot allergiat eivät missään nimessä ole mutuilua, eivätkä allergiat poistu elintarvikkeesta sokeroimalla tai suolaamalla.
Aloita perkaaminen vaikka tästä artikkelista:
https://yle.fi/uutiset/3-7807498
Esim. jääkaapissa säilyttäminen voi joillakin auttaa allergiaoireisiin, koska proteiinien rakenne muuttuu. Pakastaminen, kuumentaminen, raastaminen myös auttavat. Miksei proteiinien rakenne voisi muuttua muilla käsittelyillä?
Mutta kuten sanoin, faktatietoa minulla ei ole, on vain oma kokemukseni. Suolapähkinöitä pystyn syömään, suolaamattomia en. En tiedä miksi, mutta näin vaan on. Kerro sinä, kun tiedät paremmin?
Ristiallergia on eri asia kuin ruoka-aineallergia. Siinä selitykseni.
Allerginen reaktio voi periaatteessa syntyä mistä vain ruoasta, jonka sisältämälle ainesosalle - useimmiten proteiinille eli valkuaisaineelle - henkilö herkistyy. Ruoka-allergia voi alkaa jo lapsuudessa tai ilmaantua vasta aikuisiällä. Onneksi suurin osa aikuisten ruoka-aineallergioista on lieviä.
Yleisin ruokiin liittyvä reaktio johtuu itse asiassa siitepölyallergiasta, ei varsinaisesta ruoka-allergiasta. Tämä johtuu siitä, että monissa ruoissa on siitepölyä muistuttavaa ja niiden kanssa ristireagoivaa valkuaisainetta. Tällöin henkilö on todellisuudessa herkistynyt siitepölylle, ei kyseiselle ruoka-aineelle. Ristireaktiosta johtuen ruoka kuitenkin aiheuttaa esim. suun limakalvolla kutinaa tai muita kohtalaisen lieviä oireita, koska elimistö luulee, että suussa on siitepölyä.
Esimerkiksi siitepölyallergiaan liittyvistä aiheuttajista tavallisimpia ovat omena, porkkana, kiivi, paprika, selleri ja tomaatti. Tilannetta monimutkaistaa hieman se, että jotkut ruoka-aineet (esimerkiksi pähkinät) voivat aiheuttaa oireita sekä ristireaktion että todellisen herkistymisen kautta.
Noin 2-5 prosenttia suomalaisista aikuisista saa allergiaoireita ruoka-aineista, jotka eivät liity siitepölyallergiaan. Tyypillisiä, niin sanottuja varsinaisia ruoka-allergian aiheuttajia aikuisilla ovat pähkinät, kalat ja äyriäiset. Vaikka monen lapsuudessa kokema kananmuna-, maito- ja vilja-allergia voi hävitä iän myötä, kouluiässä tai aikuisena alkanut ruoka-allergia ei yleensä katoa
Ei millään pahalla, mutta ei vastauksesi kyllä mitään selventänyt, eikä vastannut kysymyksiini. Allergioistahan tässä puhutaan, oli kyse sitten ruoka-aineallergiasta tai siitepölyyn liittyvästä ristiallergiasta. Oireet ovat joka tapauksessa allergiaoireita, ja vakavuudeltaan yksilöllisiä. Ruuan käsittely vaikuttaa joillakin oireiluun. Mikä kaikki käsittely voi auttaa?
Minulla on kokemusta koko elämän ajalta kaikenlaisista allergioista, lievistä vakaviin, risti- ja normireagointia, siitepöly- eläin- ja ruokaaineallergioita ja allergisia ihottumia, välittömiä ja viivästyneitä reaktioita. Kaikki on tuttua ja koettua, ja ihan oikeita allergioita ja oireet ovat todellisia. Elintarvikkeissa esiintyvistä myrkyistä en ole puhunut mitään, mistä sen tähän keskusteluun vetäisit?
Mitkä allergeenitestit olet ottanut ja missä?
Ajat sitten, lapsena on tehty testit, joista en muista paljoa, prick-testit ainakin. Osa allergioista lieventynyt iän myötä, mutta myös uusia vakavia on tullut tilalle. Allergialääkkeet käytössä ympäri vuoden ja Epipen kulkee mukana.
Uusia ruoka-aineita en oikein uskalla kokeilla, joten syön mitä tähänkin mennessä olen syönyt. Ja välttelen ravintoloita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä. Miksi ei voida ilmoittaa allergiasta kuin vasta sitten kun annos on tuotu? Miten vaikeata se voi olla???
”Ai tää olikin tällaista, tuo toinen näyttää paremmalta. Tarjoilija, olen allerginen tälle, haluan tuota toista!”
Nimin. tarjoilija joka näkee tätä harva se päivä. Siksi ei voida ilmottaa ”allergiaa” etukäteen. Oikeasti allergiset kyllä tunnistaa ja he osaavat kyllä sanoa jo etukäteen.
Tämä! Samaa tullut vastaan "vegaaneilla". Ensin kerrotaan, että ollaan vegaaneja, mutta kun naapuri saa parsaa hollandaise kastikkeella, kananmuna alkaakin maistumaan..
Kouluissa taas on usein näitä että lapsi/opiskelija on merkattu vegaaniksi, mutta koskaan kukaan ei tule sitä vegaaniruokaa hakemaan.
Olisikohan nämä koulutapaukset ainakin pienempien osalta jotain ideologiavegaaniperheiden lapsia, joilta välttämättä ei ole ainakaan aidosti kysytty omaa mielipidettä, että mitä siihen ruokavaliokyselyyn laitetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä lainkaan sellaisia ihmisiä jotka menevät ravintolaan syömään, vaikka eivät voi syödä sitä mitä ravintola normaalisti listallaan tarjoaa.
Aivan yhtä typerää olisi mennä linja-autoon joka on menossa poriin ja pyytää kuskia ajamaan raumalle koska pori ei minulle oikein sovi.
Missä ihmeessä ruokarajoitteisten sun mielestä kuuluu syödä?
Aseman vessassa?Näitä juttuja kun lukee niin alkaa tuntumaan että ravintolasulku voisi kestää vaikka vuoden. Ei tarvitsisi kokkien laittaa ruokaa nirsoille ihmisille. Sehän olisi ihan win-win.
Joo, meidän kaupungissa on tasan yksi ravintola, missä voin yliherkkyyksien puolesta syödä mitä tahansa. Toisaalta en kyllä sielläkään halua ihan kaikkia ruokalajeja syödä, kun kerran maksaa ruuasta niin luulisi saavansa valita mitä haluaa syödä.
Saathan sinä valita. Ei sinun ole pakko mennä ravintolaan jonka ruokaa et "halua" syödä.
Jotenkin ihmeessä näillä "ruokarajoitteisilla" on aina tilanne jossa on pakko syödä ravintolassa. Kotona ei voi syödä, ja muutaman tunnin syömättömyys on tekemätön paikka.
Joku voisi oikeasti perustaa ravintolan "Aseman vessa", jossa ei olisi valmiita annoksia lainkaan, vaan pitkät listat eri raaka-aineita. Siitä asiakas sitten valitsee mitä haluaa. Esim rypsiöljyssä paistettu pihvi, ei maitoa(voita). Kookoksella leivitetty, höyryssä kuumennettu "wieninleike", nam nam.
No jos on reissun päällä, ja majapaikkana hotellihuone jossa ei ole minkäänlaisia ruoanvalmistusmahdollisuuksia, niin on vähän pakko syödä ravintolassa. Joskus kiireinen päiväkin voi tehdä samaa, jos tekee vaikka kahdelle eri työnantajalle neljän tunnin vuoron johon ei sisälly siis taukoa, eikä ehdi käymään niiden välissä kotona koska asuu kauempana. Olisi kyllä näin ruokarajoitteisena ja myös koronanvälttelijänä aika lailla ihanaa, jos olisi mahdollista vaikka maksua vastaan päästä kaupungilla johonkin kopperoon, jossa on pöytä ja mikro. Ruokailuvälineet plussaa, mutta kai nekin voisi kuljettaa mukana. Tällaisia ei kuitenkaan ole olemassa. Pelastus on, että mulle käy Hesburgerin gluteeniton hampurilainen. Hese löytyy kutakuinkin joka kaupungista, tuotteet ovat niissä jokaisessa täsmälleen samoja, tuoteseloste löytyy netistä ja kaikilla toimipaikoilla on myös samat protokollat kontaminaatioiden välttämiseen.
Tätäpä tämä nykyään on. Säälin ravintoloita ja sairaaloja, joilla on miljoonia ruokarajoitteisia ja ylipainoisia aasiakkaita. Ihmiset ovat ennakkoluuloisia. Jossain Kuppilat kuntoon-ohjelmassa kiteytyy suomalaisten suosimat ruuat. Ihmiset syövät mielikuvituksetonta valmisruokaa. "Parempana" itseään pitävät ovat keksineet olevansa vegaaneja tai keliaakikkoja, vaikka ruhon paino on yli 100 kg.
Ei maistu tuoreet kasvikset, juurekset eikä täysjyväviljat. Sienistä, linsseistä ja sisäelimistä puhumattakaan. Osa ei jostain syystä syö minkäänlaista kalaa. Ja suomalaiset käyttävät vain 12 % tuloistaan ruokaan, kun se Ranskassa on yli 20 %. Sitä voi vain miettiä, miten ihmiset syövät..