Lue keskustelun säännöt.
Tajusin juuri, ettei mua auta kukaan vanhana
08.03.2021 |
Toinen lapseni on kehitysvammainen, toinen lähti Helsinkiin opiskelemaan, ja tuskin muuttaa kotopaikkakunnalle koskaan takaisin.
Itse autan lähellä asuvaa lähes 80v äitiäni viikottain, esim tietokoneasioissa, kuskaamisessa, jne. Hänen ei itse tarvinnut auttaa vanhempiaan, kuolivat suht nuorena, kuten suvun miehetkin.
Kaikki apu kun ei ole sellaista, että voi ostaa palveluna, vähän alkoi mietityttää.
Kommentit (371)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä apua ei voi ostaa palveluna?
Mistä ostaisit esim avun, jos on hölmöyttään tilannut puhelinmyyjältä ET-lehden, muttei haluakaan sitä, eikä osaa netissä sitä perua?
Miksi joku on niin hölmö ,että alkaa edes puhumaan puhelinmyyjien kanssa. Itse laitan san tien puhelun poikki, ei kiitos
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsia hankita siksi, että olisi joku joka auttaa kun on itse vanha. Lapset saattavat muuttaa työn perässä ulkomaille, lapsi voi kuolla ennen vanhempiaan, välit voivat mennä jostain syystä poikki jne., ja muutenkaan lapsilla ei ole mitään velvollisuutta huolehtia vanhemmistaan, he voivat elää ihan omaa elämäänsä.
Itse aion hankkia kaikki mahdolliset ostopalvelut, ja jos en pärjää, niin eihän sille sitten mitään voi.
Hyvin harvalla on niin huonot välit lapsiinsa, ettei lapsista mitään turvaa olisi. Vaikka asuu kaukana, lapsi voi puhelimessa neuvoa. Ja ylipäätään pitää vanhemman puolia, valvoa edes jollain tasolla vanhemman oikeuksien toteutumista ja avustaa palveluiden hankkimisessa. Jos hankkii useamman lapsen, on aika epätodennäköistä, että aivan sataprosenttisen omillaan olisi selvittävä. Vaikka on se tietysti mahdollista. Ja ei, en väitä, että sitä kannattaisi pitää ainoana, saati kovin painavana syynä lisääntyä, jos ei muuten kiinnosta.
Tunnen aivan todella ison määrän ihmisiä joilla on välit poikki vanhempiinsa. Ei aikuinen lapsi enää aikuisena halua kaltoinkohtelua. Sulla on selkeesti hyvät vanhemmat etkä tajua millaista on olla narsistin lapsi, juopon lapsi, hyväksikäyttäjän lapsi, rikollisen lapsi. Sellaisiin ei vaan aina voi olla väleissä.
Minulla oli hyvät vanhemmat (r.i.p.). Ja lapsuuden kaveripiirissä valtaosa oli normaaleja. Ja nekin perheet, joissa ryypättiin, niin heillä on silti edelleen yhteydet kunnossa. Väitän, että suurin osa perhesuhteista on tavallisia, ei väkivaltaisia, eikä rikollisia. Sinä olet ilmeisesti kasvanut melkoisen turvattomassa kodissa, jos pidät mainitsemiasi asioita yleisinä.
Ne OVAT yleisiä. Sinun pumpulilapsuutesi missä kaikki oli ihanaa sen sijaan ei ole yleinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini halusi mennä ystävänsä hautajaisiin (ennen koronaa). Minä olin siellä mukana saattajana, katsottiin vaatteet, hommasin kukat, kuskasin jne. En kyllä tiedä mistä tällaisen palvelun olisi halutessaan voinut ostaa.
No ihan palkata ihminen sitä hoitamaan. Itse ainakin sijoitan ja säästän, jotta vanhana on varaa palkata apua noita kaikkia pikkujuttuja hoitamaan vaikka se mukava naapurin teini. Rahalla kyllä saa.
Laitapa linkki, mistä se ihminen tilataan
Ihan ilmaiseksi saa ilmoituksen laittaa.
Työehdot 2h nyt heti tällä viikolla (vaatteet +kukat) ja sitten 2viikon päästä ne hautajaiset 3h. Oma auto pitää olla ja omat hautajaisiin sopivat vaatteet. Palkka 20e/h. Siihen päälle työsopimuksen teko, vakuutus, sivukulujen ja verojen maksu. Tähän pitää palkata eri henkilö. No hoituu kyllä keltä vaan 80-vuotiaalta.
Vierailija kirjoitti:
Henkilökohtaisen avustajan voi palkata, esim kaupan ilmoitustaululle lappu tai työvoimatoimistot sivuille ilmoitus. Sanoo vaikka 5 tuntia viikossa ja keksii erilaista apupuuhaa
Ja sinä luulet, että osaavia, rehellisiä jokapaikan höyliä tulisi jonossa pimputtamaan ovikelloa? Dream on. Avustajien palkka on yleensä n. 10€/h. Kiinnostaisiko itseäsi tämmöinen pikku hyväntekeväisyys?
Näinhän se menee että vaikka olisi 10 lasta, jotka äiti on yksin hoitanut, niin he eivät saa yhtä äitiä/isää hoidettua keskenään, riitelemättä. Eikä niihin omiin aikuisiin lapsiinsakaan voi raha-asioissa välttämättä luottaa. Monen monta surullista tarinaa ollut mediassakin miten tilit on tyhjennetty muutamassa kuukaudessa, samoin edunvalvojilla on ollut joskus tapana. En tiedä miten ne rahansa suojaisi, että ne käytettäisiin minuun ja vanhuuden sairauksien hoitoon eikä lasten shoppailuun. Vaikka toisaalta kukapa täällä haluaisi kitua vuosikausia sängynpohjalla tai yksin omassa kämpässään toisten riesana ja pilkkanaurettavana. Onneksi minulla ainakin on keino päästä pois, satavarmasti ja ihan milloin haluan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylläpä ahdistaisi ihan mielettömästi, jos tietäisi että vanhemmat suunnittelevat itsekseen, että sittenpä vain soittelen vaikka keskellä yötä ja monta kertaa viikossa apua, kyllä ne lapset hoitaa. Ja jeesustelee että tämä on sitten merkki siitä aidosta välittämisestä.
Kuulkaas: minulla on tässä oma elämä elettävänä. Yksi ainut elämä. Haluan tehdä vaikka mitä. Haluan työuran, haluan ehkä asua ulkomailla joskus. Ja sinä suunnittelet heittäytyväsi minun apuni varaan kun olet vanha. Maksan valtavasti veroja, että ylläpidämme järjestelmää joka turvaa vanhuutesi. En elä sinua varten, haluan elää itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsia hankita siksi, että olisi joku joka auttaa kun on itse vanha. Lapset saattavat muuttaa työn perässä ulkomaille, lapsi voi kuolla ennen vanhempiaan, välit voivat mennä jostain syystä poikki jne., ja muutenkaan lapsilla ei ole mitään velvollisuutta huolehtia vanhemmistaan, he voivat elää ihan omaa elämäänsä.
Itse aion hankkia kaikki mahdolliset ostopalvelut, ja jos en pärjää, niin eihän sille sitten mitään voi.
Kyllähän monet menee naimisiinkin siksi että on sitten joku joka kokkaa, tiskaa, pyykkää, siivoaa, huoltaa auton ja talon, kuskaa, tekee pihatyöt jne. Miksi sitten lapsilta ei voisi odottaa auttamista yhtä lailla, jos asuvat lähellä? Yhdessähän tätä elämää eletään kuitenkin ja kova työ siinä lapsen kasvattamisessakin on.
Vanhemmuus on lahja, jonka antaa lapselleen annettavaksi edelleen.
Ei se ole vippi, joka peritään takaisin.
Kovin kypsymätöntä kuvitella kaiken pyörivän itsen ympärillä ja rakkauden aiheuttavan kiitollisuudenvelkaa.
Meillä on tämä kehittynyt hyvinvointiyhteiskunta ihan sitä varten, että se huolehtii meistä vanhoina.
Siksi kannattaakin miettiä, antaako päätösvallan sellaisten ihmisten käsiin, joiden mielestä on ihan ok tappaa äänestäjät ja vanhat kulkutautiin, koska elinkeinoelämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun 75v äiti ei halua enää opetella mitään uutta, vihaa kaikkea tietotekniikkaan liittyvää ja suuttuu, jos joku asia muuttuu, esim viimeksi verkkopankki muuttui erinäköiseksi.
Vihaa ja suuttuu. Kai ymmärrät miksi? Koska hän kokee sen ylivoimaiseksi ja stressaavaksi tilanteessa, jossa oma riittämättömyys on muutenkin jo päivänselvää.
Minäkin ahdistun joka kerta, kun huomaan, että tutussa kaupassa tavaroiden paikat on yllättäen muutettu.Minäkään en ole vielä neljääkymmentä, mutta ärsyttää ja turhauttaa aina kun joku nettipalvelu päivittyy erilaiseksi, voin vain kuvitella millaista se on silloin kun muutenkin kokee että maailma muuttuu ympärillä eikä itse enää oikein pysy perässä, voi olla jo alkavia muistihäiriöitä tai muuten vaan väsyttää muutokset.
Mä olen jo 60 ja aina ilahdun, kun jonkin asian voikin hoitaa netissä. Varsinkin nyt pandemian aikana ollut aivan loistava juttu. Maailma muuttuu koko ajan. Ihan erilaistahan nyt on kuin mun lapsuudessani 1960-luvulla. Jos joku olisi silloin sanonut, että tulevaisuudessa alle kouluikäisetkin kulkevat oma puhelin ja oma televisio taskussaan, en olisi uskonut. On tietysti mahdollista, että vanhana, kun muisti alkaa jo pätkiä, tulee muutosvastarintaa. Tulee ehkä tunne, että ei halua minkään enää muuttuvan. Haluaa, että Osuuspankin verkkopankki on väritykseltään edelleenkin oranssia ja valkoista ja jos pirulaiset menevät vaihtamaan värityksen siniseksi ja vaalean harmaaksi, silloin on maailmankirjat sekaisin. Onhan näitä jääriä, joiden mielestä kaiken pitäisi olla kuin "silloin ennen".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilökohtaisen avustajan voi palkata, esim kaupan ilmoitustaululle lappu tai työvoimatoimistot sivuille ilmoitus. Sanoo vaikka 5 tuntia viikossa ja keksii erilaista apupuuhaa
Ja sinä luulet, että osaavia, rehellisiä jokapaikan höyliä tulisi jonossa pimputtamaan ovikelloa? Dream on. Avustajien palkka on yleensä n. 10€/h. Kiinnostaisiko itseäsi tämmöinen pikku hyväntekeväisyys?
No viimeksi kun etsittiin läheiselle avustjaa, niin yllätyin, miten paljon hakemuksia tuli. Ja eikai kukaan millään 10 eurolla mitään tee: 14€ ainakin meillä on ollut palkkana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsia hankita siksi, että olisi joku joka auttaa kun on itse vanha. Lapset saattavat muuttaa työn perässä ulkomaille, lapsi voi kuolla ennen vanhempiaan, välit voivat mennä jostain syystä poikki jne., ja muutenkaan lapsilla ei ole mitään velvollisuutta huolehtia vanhemmistaan, he voivat elää ihan omaa elämäänsä.
Itse aion hankkia kaikki mahdolliset ostopalvelut, ja jos en pärjää, niin eihän sille sitten mitään voi.
Hyvin harvalla on niin huonot välit lapsiinsa, ettei lapsista mitään turvaa olisi. Vaikka asuu kaukana, lapsi voi puhelimessa neuvoa. Ja ylipäätään pitää vanhemman puolia, valvoa edes jollain tasolla vanhemman oikeuksien toteutumista ja avustaa palveluiden hankkimisessa. Jos hankkii useamman lapsen, on aika epätodennäköistä, että aivan sataprosenttisen omillaan olisi selvittävä. Vaikka on se tietysti mahdollista. Ja ei, en väitä, että sitä kannattaisi pitää ainoana, saati kovin painavana syynä lisääntyä, jos ei muuten kiinnosta.
Tunnen aivan todella ison määrän ihmisiä joilla on välit poikki vanhempiinsa. Ei aikuinen lapsi enää aikuisena halua kaltoinkohtelua. Sulla on selkeesti hyvät vanhemmat etkä tajua millaista on olla narsistin lapsi, juopon lapsi, hyväksikäyttäjän lapsi, rikollisen lapsi. Sellaisiin ei vaan aina voi olla väleissä.
Minulla oli hyvät vanhemmat (r.i.p.). Ja lapsuuden kaveripiirissä valtaosa oli normaaleja. Ja nekin perheet, joissa ryypättiin, niin heillä on silti edelleen yhteydet kunnossa. Väitän, että suurin osa perhesuhteista on tavallisia, ei väkivaltaisia, eikä rikollisia. Sinä olet ilmeisesti kasvanut melkoisen turvattomassa kodissa, jos pidät mainitsemiasi asioita yleisinä.
Ne OVAT yleisiä. Sinun pumpulilapsuutesi missä kaikki oli ihanaa sen sijaan ei ole yleinen.
Tilastot puhuvat toista. Valtaosa perheista ei ole päihdeongelmaisia, ei rikollisia, eikä ole hyväksikäyttötapauksia. Kyllä nuo em. ovat pieni vähemmistö, joka saa paljon lööppitilaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa.
Nyt voitkin alkaa varautumaan siihen. Otat selvää, mistä apua saa, mitä maksaa jne, onko jotain apuvälineitä, milloin kunta on velvollinen auttamaan, missä voi tutustua ihmisiin, mitä kaikkea kivaa voi harrastaa itsekseen kotona jne. Niin me muutkin tehdään.
Kaikkein isoimmassa liemessä ovat kroonista puheripulia potevat ekstrovertit joiden pitäisi saada kaikki ilmaiseksi ja hetipaikalla. Niin kuin tuo yksi joka ei voi viedä kodinkonettaan takuuhuoltoon taksilla koska taksi maksaa. No niin maksaa juu, mutta huolto ei edelleenkään maksa, ja kone tulee kuntoon, eli ongelma poistuu päiväjärjestyksestä taksimatkan hinnalla. Ei se lasten apukaan lopulta ilmaista ole, niitä pitää syöttää, vipata rahaa, olla ilmaisena lastenhoitoapuna jne.
Säälittää vanhemmat jotka ovat laskeneet lastensa avuliaisuuden varaan, mutta lapset ovatkin päättäneet elää omaa elämäänsä, mihin heillä onkin täysi oikeus.
Kohtuullisena pitäisin, että jos vanhempi auttaa aikuisia lapsiaan taloudellisesti ja esim. hoitaa lapsenlapsia, käy loma-aikoina tsekkaamassa postit ja kastelee kukat + pihan ym. normaalia, niin lapsetkin puolestaan tekevät pieniä palveluksia toiseen suuntaan. Voisihan vanhempikin vaan kieltäytyä, jolloin lasten olisi mietittävä miten asiat hoitavat. Mutta todennäköisesti sitä seuraisi perhesuhteiden viilentyminen.
Olen miettinyt itse paljon sitä että avun pitäisi olla vastavuoroista. Mulla on aika kamalat vanhemmat, eivät oikein välitä lapsistaan, heittivät jokaisen lapsensa kotoa kun 18v tuli täyteen. Sen jälkeen kukaan lapsista ei saanut mitään apua tai tukea, ei rahaa, ei edes joululahjaa koskaan, ei neuvoja tai ohjeita.
Vanhemmat päin näköä sanoi että missään emme auta koskaan, itse saatte hoitaa ongelmanne.
Uhkaus on pitänyt. Pahassakaan hädässä en ole saanut apua koskaan edes pieneksi hetkeksi. Lapsiani ei ole hoidettu tietenkään koskaan, eivät välitä lapsenlapsistaan eivätkä halua ollenkaan tavata heitä. Eivät ole kiiinnostuneet yhtään millään lailla lastensa perheistä tai elämistä.
Miten tällaisen tylytyksen ja paskan vanhemmuuden jälkeen saa kaivettua mitään halua auttamiseen? Ovat nyt 74 ja 75 eli ihan voimissaan, mutta miten pitkään, en tiedä. Ei tippaakaan huvita auttaa kun on saanut aina vain ilkeää kohtelua. Mutta sen verran ovat osanneet syyllistää lapsiaan että koen kuitenkin syyllisyydentuntoa että on PAKKO auttaa.
Epämiellyttäviä ja itsekkäitä ovat enkä rakasta tippaakaan vanhempiani. Ovat olleet aina kylmiä ja ilkeitä ja pahantahtoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilökohtaisen avustajan voi palkata, esim kaupan ilmoitustaululle lappu tai työvoimatoimistot sivuille ilmoitus. Sanoo vaikka 5 tuntia viikossa ja keksii erilaista apupuuhaa
Ja sinä luulet, että osaavia, rehellisiä jokapaikan höyliä tulisi jonossa pimputtamaan ovikelloa? Dream on. Avustajien palkka on yleensä n. 10€/h. Kiinnostaisiko itseäsi tämmöinen pikku hyväntekeväisyys?
No mitä luulet, kiinnostaako niitä lapsia? -eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun 75v äiti ei halua enää opetella mitään uutta, vihaa kaikkea tietotekniikkaan liittyvää ja suuttuu, jos joku asia muuttuu, esim viimeksi verkkopankki muuttui erinäköiseksi.
Vihaa ja suuttuu. Kai ymmärrät miksi? Koska hän kokee sen ylivoimaiseksi ja stressaavaksi tilanteessa, jossa oma riittämättömyys on muutenkin jo päivänselvää.
Minäkin ahdistun joka kerta, kun huomaan, että tutussa kaupassa tavaroiden paikat on yllättäen muutettu.Minäkään en ole vielä neljääkymmentä, mutta ärsyttää ja turhauttaa aina kun joku nettipalvelu päivittyy erilaiseksi, voin vain kuvitella millaista se on silloin kun muutenkin kokee että maailma muuttuu ympärillä eikä itse enää oikein pysy perässä, voi olla jo alkavia muistihäiriöitä tai muuten vaan väsyttää muutokset.
Niin, sinulle muutokset ovat inhottavia ja se tekee elämästäsi vaikeaa. Itse taas innostun uusista nettipalveluista ja kokeilen aina uutta versiota kun sitä mahdollisuutta tarjotaan. Asenne tuossa on ongelma, ei ikä.
Näin ehtoopuolelle ehtineenä eläkeläisenä en välitä uusista nettipalveluista enkä tykkää, että ne muuttuvat koko ajan. Se, että sinä "innostut" ei tarkoita, että kaikki innostuvat. Pankkipalvelut kuten myös terveyspalvelut ovat peruspalveluita ja ne pitäisi jo ihan demokratian takia pitää mahdollisimman yksinkertaisina ja selkeinä. Mikään "nörttien" muutosvimma ei saa monimutkaistaa palveluita turhan takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap luulen, että pystyt kyllä itse hoitamaan asiasi vanhanakin kun nytkin niitä hoitelet toisenkin puolesta. Avuttomia vanhuksia ovat yleensä ne, joilla aina puoliso tai aikuiset lapset ovat hoitaneet kaikki asiat eikä ole itse tarvinnut opetella tai vaivautua.
Tilanne on tietysti eri jos tulee esim. muistisairaus. Silloin ei jossain kohtaa pysty enää asumaan yksin ja hoitamaan asioitaan. Palvelutaloon sitten siinä vaiheessa.
Kuka huolehtii siitä, että muistisairas ikäihminen pääsee muistitesteihin? Kuka alkaa soitella ja taistella hoitopaikan saamisen puolesta?
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ahdistaisi ihan mielettömästi, jos tietäisi että vanhemmat suunnittelevat itsekseen, että sittenpä vain soittelen vaikka keskellä yötä ja monta kertaa viikossa apua, kyllä ne lapset hoitaa. Ja jeesustelee että tämä on sitten merkki siitä aidosta välittämisestä.
Kuulkaas: minulla on tässä oma elämä elettävänä. Yksi ainut elämä. Haluan tehdä vaikka mitä. Haluan työuran, haluan ehkä asua ulkomailla joskus. Ja sinä suunnittelet heittäytyväsi minun apuni varaan kun olet vanha. Maksan valtavasti veroja, että ylläpidämme järjestelmää joka turvaa vanhuutesi. En elä sinua varten, haluan elää itse.
Miksi olet katkera vanhemmillesi? Kyllä hekin veroja ovat maksaneet ja sinua kasvattaneet. Yölliset itkusi ovat hoitaneet ja pyllyn pyyhkineet. Toki, jos näin ei ole, niin olet syystäkin katkera.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun 75v äiti ei halua enää opetella mitään uutta, vihaa kaikkea tietotekniikkaan liittyvää ja suuttuu, jos joku asia muuttuu, esim viimeksi verkkopankki muuttui erinäköiseksi.
Vihaa ja suuttuu. Kai ymmärrät miksi? Koska hän kokee sen ylivoimaiseksi ja stressaavaksi tilanteessa, jossa oma riittämättömyys on muutenkin jo päivänselvää.
Minäkin ahdistun joka kerta, kun huomaan, että tutussa kaupassa tavaroiden paikat on yllättäen muutettu.Minäkään en ole vielä neljääkymmentä, mutta ärsyttää ja turhauttaa aina kun joku nettipalvelu päivittyy erilaiseksi, voin vain kuvitella millaista se on silloin kun muutenkin kokee että maailma muuttuu ympärillä eikä itse enää oikein pysy perässä, voi olla jo alkavia muistihäiriöitä tai muuten vaan väsyttää muutokset.
En voi ymmärtää, miksi jotkut vielä ährää jonkun sellaisen tietokoneen kautta, missä tulee niitä hankalia päivityksiä( sivusta myös seurannut) .Itse käytän i pad air taplettia. Kaikki sujuu ,kuin linnun laulu. Hyvä ,kun hampaat ehdin pestä ,niin uusin päivitys tapahtuu. Käytän tablettiani kaikkeen mahdolliseen, omavero ,kanta.fi , e-terveys, ajantilaukset, trafin jutut , kauppakassitilaukset, suomi .fi ect . E-kirjojen ja äänikirjojen luku , e-aikakausilehtien luku, päivälehden olen jo lukenut sielta yli 5 v. Heti ,kun jotain uutta sisäistän toiminnan. Ihan helppoa se on. Olen vasta 74v.
Itselläni ei ole lapsia, mutta onneksi sisarusten lapsia ja kummilapsia riittää ja toki muita läheisiä ystäviä. Taloudellisesti toimin niin, että tulevaisuudessa saan omat hoitoni ja apuni maksettua. Toki toivon, että hyvät välit läheisiin jatkuvat ja että he oikeasti haluavat tulla käymään ja tapaamaan. Rahalla saa palvelut, mutta eihän se ihmissuhteita korvaa. Olisi kuitenkin kamala ajatella, että jonkun pitäisi velvollisuudentunnosta tulla ja auttaa. En todellakaan sitä halua, sitten olen mielummin yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ahdistaisi ihan mielettömästi, jos tietäisi että vanhemmat suunnittelevat itsekseen, että sittenpä vain soittelen vaikka keskellä yötä ja monta kertaa viikossa apua, kyllä ne lapset hoitaa. Ja jeesustelee että tämä on sitten merkki siitä aidosta välittämisestä.
Kuulkaas: minulla on tässä oma elämä elettävänä. Yksi ainut elämä. Haluan tehdä vaikka mitä. Haluan työuran, haluan ehkä asua ulkomailla joskus. Ja sinä suunnittelet heittäytyväsi minun apuni varaan kun olet vanha. Maksan valtavasti veroja, että ylläpidämme järjestelmää joka turvaa vanhuutesi. En elä sinua varten, haluan elää itse.
Miksi olet katkera vanhemmillesi? Kyllä hekin veroja ovat maksaneet ja sinua kasvattaneet. Yölliset itkusi ovat hoitaneet ja pyllyn pyyhkineet. Toki, jos näin ei ole, niin olet syystäkin katkera.
No meillä monilla on todella paskat vanhemmat. Ei siinä ole mitään tavatonta. Ihan normaali jakauma on vanhemmissakin, siis vaikka 10% narsisteja, 5% psykopatteja, 10% alkkiksia, 3% pedofiileja.
Oma vanhempi kuuluu yhteen yllämainituista ja en todellakaan ole väleissä, enkä suostu enää lapsuuden helvettiin palaamaan siten että alkaisin vanhuksena hoitaa tätä ihmistä joka on tehnyt minulle hirveitä asioita. Ihmisoikeusrikkomuksia. Traumatisoivia asioita.
Se kuka väittää että mun pitäisi alkaa tuota pahuuden ruumillistumaa hoitamaan on itse häiriintynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap luulen, että pystyt kyllä itse hoitamaan asiasi vanhanakin kun nytkin niitä hoitelet toisenkin puolesta. Avuttomia vanhuksia ovat yleensä ne, joilla aina puoliso tai aikuiset lapset ovat hoitaneet kaikki asiat eikä ole itse tarvinnut opetella tai vaivautua.
Tilanne on tietysti eri jos tulee esim. muistisairaus. Silloin ei jossain kohtaa pysty enää asumaan yksin ja hoitamaan asioitaan. Palvelutaloon sitten siinä vaiheessa.
Kuka huolehtii siitä, että muistisairas ikäihminen pääsee muistitesteihin? Kuka alkaa soitella ja taistella hoitopaikan saamisen puolesta?
Niinpä! Tämä on se pointti, jota monet ei täällä tajua! Kuka huolehtii, jos itse ei pysty tai jaksa? Hoitopaikkaan ei niin vain mennä. Sinne pitää tapellen päästä. Miten vanhus jaksaa taistella omien etujen puolesta, jos on heikko ja väsynyt? Siinä vaiheessa aikuiset lapset ottavat ohjat käsiinsä.
Sinun on aika opetella internetin käyttö nyt kun vielä voit.