Tajusin juuri, ettei mua auta kukaan vanhana
Toinen lapseni on kehitysvammainen, toinen lähti Helsinkiin opiskelemaan, ja tuskin muuttaa kotopaikkakunnalle koskaan takaisin.
Itse autan lähellä asuvaa lähes 80v äitiäni viikottain, esim tietokoneasioissa, kuskaamisessa, jne. Hänen ei itse tarvinnut auttaa vanhempiaan, kuolivat suht nuorena, kuten suvun miehetkin.
Kaikki apu kun ei ole sellaista, että voi ostaa palveluna, vähän alkoi mietityttää.
Kommentit (371)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun 75v äiti ei halua enää opetella mitään uutta, vihaa kaikkea tietotekniikkaan liittyvää ja suuttuu, jos joku asia muuttuu, esim viimeksi verkkopankki muuttui erinäköiseksi.
Vihaa ja suuttuu. Kai ymmärrät miksi? Koska hän kokee sen ylivoimaiseksi ja stressaavaksi tilanteessa, jossa oma riittämättömyys on muutenkin jo päivänselvää.
Minäkin ahdistun joka kerta, kun huomaan, että tutussa kaupassa tavaroiden paikat on yllättäen muutettu.Minäkään en ole vielä neljääkymmentä, mutta ärsyttää ja turhauttaa aina kun joku nettipalvelu päivittyy erilaiseksi, voin vain kuvitella millaista se on silloin kun muutenkin kokee että maailma muuttuu ympärillä eikä itse enää oikein pysy perässä, voi olla jo alkavia muistihäiriöitä tai muuten vaan väsyttää muutokset.
Mä olen jo 60 ja aina ilahdun, kun jonkin asian voikin hoitaa netissä. Varsinkin nyt pandemian aikana ollut aivan loistava juttu. Maailma muuttuu koko ajan. Ihan erilaistahan nyt on kuin mun lapsuudessani 1960-luvulla. Jos joku olisi silloin sanonut, että tulevaisuudessa alle kouluikäisetkin kulkevat oma puhelin ja oma televisio taskussaan, en olisi uskonut. On tietysti mahdollista, että vanhana, kun muisti alkaa jo pätkiä, tulee muutosvastarintaa. Tulee ehkä tunne, että ei halua minkään enää muuttuvan. Haluaa, että Osuuspankin verkkopankki on väritykseltään edelleenkin oranssia ja valkoista ja jos pirulaiset menevät vaihtamaan värityksen siniseksi ja vaalean harmaaksi, silloin on maailmankirjat sekaisin. Onhan näitä jääriä, joiden mielestä kaiken pitäisi olla kuin "silloin ennen".
60-vuotias muistaa vielä ajan, kun asioita hoidettiin ilman verkkopalveluita. Ja sen vuoksi ymmärtää, miten paljon helpompaa on hoitaa asiat netissä kuin lähteä lippujen ja lappujen kanssa toiselle puolelle kaupunkia jonottamaan johonkin palvelupisteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ahdistaisi ihan mielettömästi, jos tietäisi että vanhemmat suunnittelevat itsekseen, että sittenpä vain soittelen vaikka keskellä yötä ja monta kertaa viikossa apua, kyllä ne lapset hoitaa. Ja jeesustelee että tämä on sitten merkki siitä aidosta välittämisestä.
Kuulkaas: minulla on tässä oma elämä elettävänä. Yksi ainut elämä. Haluan tehdä vaikka mitä. Haluan työuran, haluan ehkä asua ulkomailla joskus. Ja sinä suunnittelet heittäytyväsi minun apuni varaan kun olet vanha. Maksan valtavasti veroja, että ylläpidämme järjestelmää joka turvaa vanhuutesi. En elä sinua varten, haluan elää itse.
Varo vain, ettei karma iske sitten, kun olet vanha, sairas ja avuton. Ei se verovaroilla kustannettu järjestelmä tule soittamaan ovikelloasi ja kysymään, tarvitsetko apua. Jonkun täytyy aina ryhtyä huolehtimaan lääkäriajoista, kotihoitajien järjestämisestä, ateriapalvelusta, siivouksesta, pankkiasioista...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun 75v äiti ei halua enää opetella mitään uutta, vihaa kaikkea tietotekniikkaan liittyvää ja suuttuu, jos joku asia muuttuu, esim viimeksi verkkopankki muuttui erinäköiseksi.
Vihaa ja suuttuu. Kai ymmärrät miksi? Koska hän kokee sen ylivoimaiseksi ja stressaavaksi tilanteessa, jossa oma riittämättömyys on muutenkin jo päivänselvää.
Minäkin ahdistun joka kerta, kun huomaan, että tutussa kaupassa tavaroiden paikat on yllättäen muutettu.Minäkään en ole vielä neljääkymmentä, mutta ärsyttää ja turhauttaa aina kun joku nettipalvelu päivittyy erilaiseksi, voin vain kuvitella millaista se on silloin kun muutenkin kokee että maailma muuttuu ympärillä eikä itse enää oikein pysy perässä, voi olla jo alkavia muistihäiriöitä tai muuten vaan väsyttää muutokset.
Niin, sinulle muutokset ovat inhottavia ja se tekee elämästäsi vaikeaa. Itse taas innostun uusista nettipalveluista ja kokeilen aina uutta versiota kun sitä mahdollisuutta tarjotaan. Asenne tuossa on ongelma, ei ikä.
Voi hyvänen aika mikä kommentti! Toivon, että sinäkin pääset nauttimaan vanhana päivittäin uudistuvista verkkopalveluista, jolloin et enää pääse kirjautumaan sivustolle ennen kuin olet päivittänyt uusimman version.
Tiedoksi sinulle: vanhemmiten aivojen kapasiteetti ja vastaanottokyky heikkenee, sille ei mahda mitään, se on tosiasia, ei asenne. Kaikki uuden oppiminen on vaivalloista punnerrusta, eikä jää heti mieleen. Se verottaa henkisiä ja fyysisiä voimia. Siksi vanhemmat ihmiset väsyvät asioista, jotka nuorena olivat itsestään selviä, no problem.
Tätä ei voi loputtomiin kompensoida aivojen ja kehon aktivoinnilla, joskin muutokset tapahtuvat usein hitaammin, kun ihminen käyttää aktiivisesti kehoaan ja päätään.
Vain ymmärtämätön nuori ihminen voi kirjoittaa tuon edellisen kaltaisen kommentin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ahdistaisi ihan mielettömästi, jos tietäisi että vanhemmat suunnittelevat itsekseen, että sittenpä vain soittelen vaikka keskellä yötä ja monta kertaa viikossa apua, kyllä ne lapset hoitaa. Ja jeesustelee että tämä on sitten merkki siitä aidosta välittämisestä.
Kuulkaas: minulla on tässä oma elämä elettävänä. Yksi ainut elämä. Haluan tehdä vaikka mitä. Haluan työuran, haluan ehkä asua ulkomailla joskus. Ja sinä suunnittelet heittäytyväsi minun apuni varaan kun olet vanha. Maksan valtavasti veroja, että ylläpidämme järjestelmää joka turvaa vanhuutesi. En elä sinua varten, haluan elää itse.
Varo vain, ettei karma iske sitten, kun olet vanha, sairas ja avuton. Ei se verovaroilla kustannettu järjestelmä tule soittamaan ovikelloasi ja kysymään, tarvitsetko apua. Jonkun täytyy aina ryhtyä huolehtimaan lääkäriajoista, kotihoitajien järjestämisestä, ateriapalvelusta, siivouksesta, pankkiasioista...
Ei kaikilla ole omaisia. Sossu hoitaa. Homma alkaa rullaamaan kun joku (usein naapuri) tekee huoli-ilmoituksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun 75v äiti ei halua enää opetella mitään uutta, vihaa kaikkea tietotekniikkaan liittyvää ja suuttuu, jos joku asia muuttuu, esim viimeksi verkkopankki muuttui erinäköiseksi.
Vihaa ja suuttuu. Kai ymmärrät miksi? Koska hän kokee sen ylivoimaiseksi ja stressaavaksi tilanteessa, jossa oma riittämättömyys on muutenkin jo päivänselvää.
Minäkin ahdistun joka kerta, kun huomaan, että tutussa kaupassa tavaroiden paikat on yllättäen muutettu.Minäkään en ole vielä neljääkymmentä, mutta ärsyttää ja turhauttaa aina kun joku nettipalvelu päivittyy erilaiseksi, voin vain kuvitella millaista se on silloin kun muutenkin kokee että maailma muuttuu ympärillä eikä itse enää oikein pysy perässä, voi olla jo alkavia muistihäiriöitä tai muuten vaan väsyttää muutokset.
Niin, sinulle muutokset ovat inhottavia ja se tekee elämästäsi vaikeaa. Itse taas innostun uusista nettipalveluista ja kokeilen aina uutta versiota kun sitä mahdollisuutta tarjotaan. Asenne tuossa on ongelma, ei ikä.
Näin ehtoopuolelle ehtineenä eläkeläisenä en välitä uusista nettipalveluista enkä tykkää, että ne muuttuvat koko ajan. Se, että sinä "innostut" ei tarkoita, että kaikki innostuvat. Pankkipalvelut kuten myös terveyspalvelut ovat peruspalveluita ja ne pitäisi jo ihan demokratian takia pitää mahdollisimman yksinkertaisina ja selkeinä. Mikään "nörttien" muutosvimma ei saa monimutkaistaa palveluita turhan takia.
Jos satut elämään vielä vaikka vain 15v , niin voin taata ,että elämäsi menee kyllä tosi hankalaksi, jos jo nyt lakkaat käyttämästä nettiä ja hyppäät siitä kyydistä pois, sääli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ahdistaisi ihan mielettömästi, jos tietäisi että vanhemmat suunnittelevat itsekseen, että sittenpä vain soittelen vaikka keskellä yötä ja monta kertaa viikossa apua, kyllä ne lapset hoitaa. Ja jeesustelee että tämä on sitten merkki siitä aidosta välittämisestä.
Kuulkaas: minulla on tässä oma elämä elettävänä. Yksi ainut elämä. Haluan tehdä vaikka mitä. Haluan työuran, haluan ehkä asua ulkomailla joskus. Ja sinä suunnittelet heittäytyväsi minun apuni varaan kun olet vanha. Maksan valtavasti veroja, että ylläpidämme järjestelmää joka turvaa vanhuutesi. En elä sinua varten, haluan elää itse.
Miksi olet katkera vanhemmillesi? Kyllä hekin veroja ovat maksaneet ja sinua kasvattaneet. Yölliset itkusi ovat hoitaneet ja pyllyn pyyhkineet. Toki, jos näin ei ole, niin olet syystäkin katkera.
No meillä monilla on todella paskat vanhemmat. Ei siinä ole mitään tavatonta. Ihan normaali jakauma on vanhemmissakin, siis vaikka 10% narsisteja, 5% psykopatteja, 10% alkkiksia, 3% pedofiileja.
Oma vanhempi kuuluu yhteen yllämainituista ja en todellakaan ole väleissä, enkä suostu enää lapsuuden helvettiin palaamaan siten että alkaisin vanhuksena hoitaa tätä ihmistä joka on tehnyt minulle hirveitä asioita. Ihmisoikeusrikkomuksia. Traumatisoivia asioita.Se kuka väittää että mun pitäisi alkaa tuota pahuuden ruumillistumaa hoitamaan on itse häiriintynyt.
Olisko linkkiä näihin prosentteihin? Esim. pedofiilejä ei todellakaan ole 3 % väestöstä! Ei myöskään narsisteja ole kymmentä prosenttia!
Surullista, jos sinulla on ollut vaikea lapsuus. Mutta ei pidä väittää, että se olisi yleistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun 75v äiti ei halua enää opetella mitään uutta, vihaa kaikkea tietotekniikkaan liittyvää ja suuttuu, jos joku asia muuttuu, esim viimeksi verkkopankki muuttui erinäköiseksi.
Vihaa ja suuttuu. Kai ymmärrät miksi? Koska hän kokee sen ylivoimaiseksi ja stressaavaksi tilanteessa, jossa oma riittämättömyys on muutenkin jo päivänselvää.
Minäkin ahdistun joka kerta, kun huomaan, että tutussa kaupassa tavaroiden paikat on yllättäen muutettu.Minäkään en ole vielä neljääkymmentä, mutta ärsyttää ja turhauttaa aina kun joku nettipalvelu päivittyy erilaiseksi, voin vain kuvitella millaista se on silloin kun muutenkin kokee että maailma muuttuu ympärillä eikä itse enää oikein pysy perässä, voi olla jo alkavia muistihäiriöitä tai muuten vaan väsyttää muutokset.
Niin, sinulle muutokset ovat inhottavia ja se tekee elämästäsi vaikeaa. Itse taas innostun uusista nettipalveluista ja kokeilen aina uutta versiota kun sitä mahdollisuutta tarjotaan. Asenne tuossa on ongelma, ei ikä.
Näin ehtoopuolelle ehtineenä eläkeläisenä en välitä uusista nettipalveluista enkä tykkää, että ne muuttuvat koko ajan. Se, että sinä "innostut" ei tarkoita, että kaikki innostuvat. Pankkipalvelut kuten myös terveyspalvelut ovat peruspalveluita ja ne pitäisi jo ihan demokratian takia pitää mahdollisimman yksinkertaisina ja selkeinä. Mikään "nörttien" muutosvimma ei saa monimutkaistaa palveluita turhan takia.
En sanonut että kaikki innostuvat. Sanoin että osa ihmisistä vastustaa kaikkea muutosta ihan periaatteesta. He ovat yhtä hankalia nuorina ja vanhoina. Siihen liittyy juuri tuo kuvitelma, että jokainen muutos on suunnattu henkilökohtaisesti minua vastaan ja huvin vuoksi tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun 75v äiti ei halua enää opetella mitään uutta, vihaa kaikkea tietotekniikkaan liittyvää ja suuttuu, jos joku asia muuttuu, esim viimeksi verkkopankki muuttui erinäköiseksi.
Vihaa ja suuttuu. Kai ymmärrät miksi? Koska hän kokee sen ylivoimaiseksi ja stressaavaksi tilanteessa, jossa oma riittämättömyys on muutenkin jo päivänselvää.
Minäkin ahdistun joka kerta, kun huomaan, että tutussa kaupassa tavaroiden paikat on yllättäen muutettu.Minäkään en ole vielä neljääkymmentä, mutta ärsyttää ja turhauttaa aina kun joku nettipalvelu päivittyy erilaiseksi, voin vain kuvitella millaista se on silloin kun muutenkin kokee että maailma muuttuu ympärillä eikä itse enää oikein pysy perässä, voi olla jo alkavia muistihäiriöitä tai muuten vaan väsyttää muutokset.
Niin, sinulle muutokset ovat inhottavia ja se tekee elämästäsi vaikeaa. Itse taas innostun uusista nettipalveluista ja kokeilen aina uutta versiota kun sitä mahdollisuutta tarjotaan. Asenne tuossa on ongelma, ei ikä.
Nuoret aina syyttää vanhempiaan asenneongelmaisiksi. Omanikin syytti, kun jostain mobiilipankkiasiasta keskusteltiin. Kerroin sitten mistä on oma pankkiasiakkuuteni alkanut eli paperisesta pankkikirjasta, johon käsin merkittiin nostot ja talletukset. Sitten tuli ne pankin tuulikaapin automaatit, vähitellen verkkopankit ja nyt mobiilipankki ym. Samaan aikaan nämä nuoret on nyt opetelleet tasan kaksi pankkitoimintoa, verkko- ja mobiilipankki ja nekin hyvin samanlaisia keskenään ja muutenkin ovat melkein syntymästään saakka tietokoneiden kanssa värkänneet. Ei kannata asenneongelmaksi syyttää jos ei ole samaa itse kokenut. Jokaiselle tulee joskus mitta täyteen jatkuvista muutoksista, etenkin kun se edellinen tapakin oli ihan toimiva (ja usein turvallisempikin). Usassa käyttävät edelleen shekkejä mm. Meillä ne oli käytössä yli 30v sitten viimeksi. Sekin piti opetella aikanaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini halusi mennä ystävänsä hautajaisiin (ennen koronaa). Minä olin siellä mukana saattajana, katsottiin vaatteet, hommasin kukat, kuskasin jne. En kyllä tiedä mistä tällaisen palvelun olisi halutessaan voinut ostaa.
No ihan palkata ihminen sitä hoitamaan. Itse ainakin sijoitan ja säästän, jotta vanhana on varaa palkata apua noita kaikkia pikkujuttuja hoitamaan vaikka se mukava naapurin teini. Rahalla kyllä saa.
Laitapa linkki, mistä se ihminen tilataan
Ihan ilmaiseksi saa ilmoituksen laittaa.
Työehdot 2h nyt heti tällä viikolla (vaatteet +kukat) ja sitten 2viikon päästä ne hautajaiset 3h. Oma auto pitää olla ja omat hautajaisiin sopivat vaatteet. Palkka 20e/h. Siihen päälle työsopimuksen teko, vakuutus, sivukulujen ja verojen maksu. Tähän pitää palkata eri henkilö. No hoituu kyllä keltä vaan 80-vuotiaalta.
En todellakaan lähtisi ventovieraan kanssa läheisen hautajaisiin. Enkä laittaisi omaa äitiäni mol.fi henkilön kanssa matkaan, kyllä tuollaiselle reissulle pitää löytyä joku tuttu ihminen.
Älä ole niin varma, etteikö lapsesi muuttaisi kotipaikkakunnalle tai ainakin lähemmäs jossain vaiheessa. Ei kaikki siellä Helsingissä viihdy. Itse muutin 400km:n päähän kotipaikkakunnasta, keskisuuresta kaupungista toiseen samanmoiseen, ja kyllä etenkin nyt kun toinen vanhempani kuoli olen miettinyt paljon äitiäni ja sitä että tahtoisin olla hänen elämässään enemmän mukana, varsinkin kun suvussa on myös muistisairautta.'
En usko, että muutan ihan heti kotipaikkakunnalle takaisin, mutta toivottavasti ainakin lähemmäs, tunnin-puolentoista matkan päähän, josta on helpompi ja nopeampi käydä kylässä kuin täältä, mistä bussilla on neljän ja puolen tunnin matka. Jos äitini sairastuisi vakavasti harkitsisin kyllä vakavasti muuttoa lähelle lapsuudenkotiani tai jopa sinne, tilaa kun on. Jos olet ollut hyvä äiti niin luulisi, että lapsesi haluaa myös auttaa sinua parhaansa mukaan vanhetessasi. Tiedän ihmisiä, jotka ovat keski-ikäisenäkin muuttaneet kotipaikkakunnalleen auttamaan ikääntyviä, sairaita vanhempiaan. Tietenkään se ei ole kaikille mahdollistakaan, mutta en nyt vielä miettisi liikaa tulevaa, jos olet vielä terve ja hyvässä kunnossa oleva keski-ikäinen.
Tulevaisuudessa on myös paljon enemmän ihmisiä, jotka ovat valinneet lapsettomuuden ja uskoisin, että erilaiset arjen apupalvelutkin tulevat yleistymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ahdistaisi ihan mielettömästi, jos tietäisi että vanhemmat suunnittelevat itsekseen, että sittenpä vain soittelen vaikka keskellä yötä ja monta kertaa viikossa apua, kyllä ne lapset hoitaa. Ja jeesustelee että tämä on sitten merkki siitä aidosta välittämisestä.
Kuulkaas: minulla on tässä oma elämä elettävänä. Yksi ainut elämä. Haluan tehdä vaikka mitä. Haluan työuran, haluan ehkä asua ulkomailla joskus. Ja sinä suunnittelet heittäytyväsi minun apuni varaan kun olet vanha. Maksan valtavasti veroja, että ylläpidämme järjestelmää joka turvaa vanhuutesi. En elä sinua varten, haluan elää itse.
Miksi olet katkera vanhemmillesi? Kyllä hekin veroja ovat maksaneet ja sinua kasvattaneet. Yölliset itkusi ovat hoitaneet ja pyllyn pyyhkineet. Toki, jos näin ei ole, niin olet syystäkin katkera.
No meillä monilla on todella paskat vanhemmat. Ei siinä ole mitään tavatonta. Ihan normaali jakauma on vanhemmissakin, siis vaikka 10% narsisteja, 5% psykopatteja, 10% alkkiksia, 3% pedofiileja.
Oma vanhempi kuuluu yhteen yllämainituista ja en todellakaan ole väleissä, enkä suostu enää lapsuuden helvettiin palaamaan siten että alkaisin vanhuksena hoitaa tätä ihmistä joka on tehnyt minulle hirveitä asioita. Ihmisoikeusrikkomuksia. Traumatisoivia asioita.Se kuka väittää että mun pitäisi alkaa tuota pahuuden ruumillistumaa hoitamaan on itse häiriintynyt.
Olisko linkkiä näihin prosentteihin? Esim. pedofiilejä ei todellakaan ole 3 % väestöstä! Ei myöskään narsisteja ole kymmentä prosenttia!
Surullista, jos sinulla on ollut vaikea lapsuus. Mutta ei pidä väittää, että se olisi yleistä.
Narsisteja on suurista ikäluokista 10-15% eli enemmän kuin yleensä väestöstä. Väestön tasolla prosentit on aliarvioitu. Ihan joka saakelin sivulta löytyy esim tuo että persoonallisuushäiriö on 10%llla.
Mikä ihmeen vimma sulla on maalata kaikki kauniin vaaleanpunaiseksi? Etkö tajua miten yleistä on huono vanhemmuus??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ahdistaisi ihan mielettömästi, jos tietäisi että vanhemmat suunnittelevat itsekseen, että sittenpä vain soittelen vaikka keskellä yötä ja monta kertaa viikossa apua, kyllä ne lapset hoitaa. Ja jeesustelee että tämä on sitten merkki siitä aidosta välittämisestä.
Kuulkaas: minulla on tässä oma elämä elettävänä. Yksi ainut elämä. Haluan tehdä vaikka mitä. Haluan työuran, haluan ehkä asua ulkomailla joskus. Ja sinä suunnittelet heittäytyväsi minun apuni varaan kun olet vanha. Maksan valtavasti veroja, että ylläpidämme järjestelmää joka turvaa vanhuutesi. En elä sinua varten, haluan elää itse.
Varo vain, ettei karma iske sitten, kun olet vanha, sairas ja avuton. Ei se verovaroilla kustannettu järjestelmä tule soittamaan ovikelloasi ja kysymään, tarvitsetko apua. Jonkun täytyy aina ryhtyä huolehtimaan lääkäriajoista, kotihoitajien järjestämisestä, ateriapalvelusta, siivouksesta, pankkiasioista...
Ei kaikilla ole omaisia. Sossu hoitaa. Homma alkaa rullaamaan kun joku (usein naapuri) tekee huoli-ilmoituksen.
Rullaako, todellako? Olen kuullut aivan toisenlaisia kertomuksia. Tulee vaan mieleen ne otsikot unohdetuista vanhuksista, jotka löytyivät kuolleina asunnnostaan vuosi kuoleman jälkeen ym. Mutta jos on suhteet kunnossa omiin lapsiin, niin näin ei käy.
Olisiko toivoa, että muistisairauteen olisi keksitty (lähi)tulevaisuudessa ennalta ehkäisevä lääkitys tai parantava lääkitys... en tiedä, nämä ovat ilmaan heitettyjä toiveita.
Lukekaapa ketjua ”70-luvun äitien lapset”.
Siinä vähän käsitystä teille millaisia vanhempia suuret ikäluokat oli. Ja siinä vähän käsitystä että ei todellakaan kaikki vanhemmat ansaitse lastensa apua vanhuksina.
Lukekaapa ajatuksella: NIIN MAKAA KUIN PETAA.
Nyt alkaa olla kohta nuo suuret ikäluokat tosi avuntarpeessa ja omat lapset ei auta. Ja syystä. Ja se syyllinen on se vanhus itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ahdistaisi ihan mielettömästi, jos tietäisi että vanhemmat suunnittelevat itsekseen, että sittenpä vain soittelen vaikka keskellä yötä ja monta kertaa viikossa apua, kyllä ne lapset hoitaa. Ja jeesustelee että tämä on sitten merkki siitä aidosta välittämisestä.
Kuulkaas: minulla on tässä oma elämä elettävänä. Yksi ainut elämä. Haluan tehdä vaikka mitä. Haluan työuran, haluan ehkä asua ulkomailla joskus. Ja sinä suunnittelet heittäytyväsi minun apuni varaan kun olet vanha. Maksan valtavasti veroja, että ylläpidämme järjestelmää joka turvaa vanhuutesi. En elä sinua varten, haluan elää itse.
Varo vain, ettei karma iske sitten, kun olet vanha, sairas ja avuton. Ei se verovaroilla kustannettu järjestelmä tule soittamaan ovikelloasi ja kysymään, tarvitsetko apua. Jonkun täytyy aina ryhtyä huolehtimaan lääkäriajoista, kotihoitajien järjestämisestä, ateriapalvelusta, siivouksesta, pankkiasioista...
Ei kaikilla ole omaisia. Sossu hoitaa. Homma alkaa rullaamaan kun joku (usein naapuri) tekee huoli-ilmoituksen.
Rullaako, todellako? Olen kuullut aivan toisenlaisia kertomuksia. Tulee vaan mieleen ne otsikot unohdetuista vanhuksista, jotka löytyivät kuolleina asunnnostaan vuosi kuoleman jälkeen ym. Mutta jos on suhteet kunnossa omiin lapsiin, niin näin ei käy.
Rullaa se niillä joilla ei ole välejä lapsiinsa tai ei ollenkaan lapsia. Silloin sossu tietää että ei ole omaisia jotka auttaa. Sossu ottaa vetovastuun silloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap luulen, että pystyt kyllä itse hoitamaan asiasi vanhanakin kun nytkin niitä hoitelet toisenkin puolesta. Avuttomia vanhuksia ovat yleensä ne, joilla aina puoliso tai aikuiset lapset ovat hoitaneet kaikki asiat eikä ole itse tarvinnut opetella tai vaivautua.
Tilanne on tietysti eri jos tulee esim. muistisairaus. Silloin ei jossain kohtaa pysty enää asumaan yksin ja hoitamaan asioitaan. Palvelutaloon sitten siinä vaiheessa.
Kuka huolehtii siitä, että muistisairas ikäihminen pääsee muistitesteihin? Kuka alkaa soitella ja taistella hoitopaikan saamisen puolesta?
No miten asia tällä hetkellä hoidetaan? Kyllä ne vanhukset pääsevät palvelutaloihin ilman omaisiakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ahdistaisi ihan mielettömästi, jos tietäisi että vanhemmat suunnittelevat itsekseen, että sittenpä vain soittelen vaikka keskellä yötä ja monta kertaa viikossa apua, kyllä ne lapset hoitaa. Ja jeesustelee että tämä on sitten merkki siitä aidosta välittämisestä.
Kuulkaas: minulla on tässä oma elämä elettävänä. Yksi ainut elämä. Haluan tehdä vaikka mitä. Haluan työuran, haluan ehkä asua ulkomailla joskus. Ja sinä suunnittelet heittäytyväsi minun apuni varaan kun olet vanha. Maksan valtavasti veroja, että ylläpidämme järjestelmää joka turvaa vanhuutesi. En elä sinua varten, haluan elää itse.
Miksi olet katkera vanhemmillesi? Kyllä hekin veroja ovat maksaneet ja sinua kasvattaneet. Yölliset itkusi ovat hoitaneet ja pyllyn pyyhkineet. Toki, jos näin ei ole, niin olet syystäkin katkera.
No meillä monilla on todella paskat vanhemmat. Ei siinä ole mitään tavatonta. Ihan normaali jakauma on vanhemmissakin, siis vaikka 10% narsisteja, 5% psykopatteja, 10% alkkiksia, 3% pedofiileja.
Oma vanhempi kuuluu yhteen yllämainituista ja en todellakaan ole väleissä, enkä suostu enää lapsuuden helvettiin palaamaan siten että alkaisin vanhuksena hoitaa tätä ihmistä joka on tehnyt minulle hirveitä asioita. Ihmisoikeusrikkomuksia. Traumatisoivia asioita.Se kuka väittää että mun pitäisi alkaa tuota pahuuden ruumillistumaa hoitamaan on itse häiriintynyt.
Olisko linkkiä näihin prosentteihin? Esim. pedofiilejä ei todellakaan ole 3 % väestöstä! Ei myöskään narsisteja ole kymmentä prosenttia!
Surullista, jos sinulla on ollut vaikea lapsuus. Mutta ei pidä väittää, että se olisi yleistä.
Narsisteja on suurista ikäluokista 10-15% eli enemmän kuin yleensä väestöstä. Väestön tasolla prosentit on aliarvioitu. Ihan joka saakelin sivulta löytyy esim tuo että persoonallisuushäiriö on 10%llla.
Mikä ihmeen vimma sulla on maalata kaikki kauniin vaaleanpunaiseksi? Etkö tajua miten yleistä on huono vanhemmuus??
Tuossa yksi linkki. Narsisteja on noin yksi (1) prosentti. Ei siis suinkaan kymmentä prosenttia!
https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000006704406.html
Laitatko vielä linkin siihen, missä väitetään ne muut prosentit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ahdistaisi ihan mielettömästi, jos tietäisi että vanhemmat suunnittelevat itsekseen, että sittenpä vain soittelen vaikka keskellä yötä ja monta kertaa viikossa apua, kyllä ne lapset hoitaa. Ja jeesustelee että tämä on sitten merkki siitä aidosta välittämisestä.
Kuulkaas: minulla on tässä oma elämä elettävänä. Yksi ainut elämä. Haluan tehdä vaikka mitä. Haluan työuran, haluan ehkä asua ulkomailla joskus. Ja sinä suunnittelet heittäytyväsi minun apuni varaan kun olet vanha. Maksan valtavasti veroja, että ylläpidämme järjestelmää joka turvaa vanhuutesi. En elä sinua varten, haluan elää itse.
Varo vain, ettei karma iske sitten, kun olet vanha, sairas ja avuton. Ei se verovaroilla kustannettu järjestelmä tule soittamaan ovikelloasi ja kysymään, tarvitsetko apua. Jonkun täytyy aina ryhtyä huolehtimaan lääkäriajoista, kotihoitajien järjestämisestä, ateriapalvelusta, siivouksesta, pankkiasioista...
Juuri tuo suunnaton ilkeys, ahneus ja itsekkyys risoo tässä keskustelussa. Oletat ilman muuta että nuori ihminen tukahduttaa oman elämänsä ja luopuu unelmistaan helpottaakseen sinun tyhjää elämääsi. Vingut apua maassa, joka tarjoaa maailman parhaan sosiaaliturvan. Silti lapsesi pitäisi tuhlata ainut elämänsä viihdyttääkseen sinua. Tuollainen itsekkyys pitäisi olla rikos, sillä kaltaisesi pystyvät tukahduttamaan monta elämää tuolla häikäilemättömän itsekkäällä syyllistämisellä. Surullisimpia kohtaloita on niillä, jotka ovat ainoita lapsia ja sitten kaltaisesi vanhempi käy koko voimallaan tämän yhden kimppuun. Ja onnistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ahdistaisi ihan mielettömästi, jos tietäisi että vanhemmat suunnittelevat itsekseen, että sittenpä vain soittelen vaikka keskellä yötä ja monta kertaa viikossa apua, kyllä ne lapset hoitaa. Ja jeesustelee että tämä on sitten merkki siitä aidosta välittämisestä.
Kuulkaas: minulla on tässä oma elämä elettävänä. Yksi ainut elämä. Haluan tehdä vaikka mitä. Haluan työuran, haluan ehkä asua ulkomailla joskus. Ja sinä suunnittelet heittäytyväsi minun apuni varaan kun olet vanha. Maksan valtavasti veroja, että ylläpidämme järjestelmää joka turvaa vanhuutesi. En elä sinua varten, haluan elää itse.
Miksi olet katkera vanhemmillesi? Kyllä hekin veroja ovat maksaneet ja sinua kasvattaneet. Yölliset itkusi ovat hoitaneet ja pyllyn pyyhkineet. Toki, jos näin ei ole, niin olet syystäkin katkera.
No meillä monilla on todella paskat vanhemmat. Ei siinä ole mitään tavatonta. Ihan normaali jakauma on vanhemmissakin, siis vaikka 10% narsisteja, 5% psykopatteja, 10% alkkiksia, 3% pedofiileja.
Oma vanhempi kuuluu yhteen yllämainituista ja en todellakaan ole väleissä, enkä suostu enää lapsuuden helvettiin palaamaan siten että alkaisin vanhuksena hoitaa tätä ihmistä joka on tehnyt minulle hirveitä asioita. Ihmisoikeusrikkomuksia. Traumatisoivia asioita.Se kuka väittää että mun pitäisi alkaa tuota pahuuden ruumillistumaa hoitamaan on itse häiriintynyt.
Olisko linkkiä näihin prosentteihin? Esim. pedofiilejä ei todellakaan ole 3 % väestöstä! Ei myöskään narsisteja ole kymmentä prosenttia!
Surullista, jos sinulla on ollut vaikea lapsuus. Mutta ei pidä väittää, että se olisi yleistä.
Narsisteja on suurista ikäluokista 10-15% eli enemmän kuin yleensä väestöstä. Väestön tasolla prosentit on aliarvioitu. Ihan joka saakelin sivulta löytyy esim tuo että persoonallisuushäiriö on 10%llla.
Mikä ihmeen vimma sulla on maalata kaikki kauniin vaaleanpunaiseksi? Etkö tajua miten yleistä on huono vanhemmuus??
Tuossa yksi linkki. Narsisteja on noin yksi (1) prosentti. Ei siis suinkaan kymmentä prosenttia!
https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000006704406.html
Laitatko vielä linkin siihen, missä väitetään ne muut prosentit.
Jumaliste ilta-sanomien linkki ei ole tiedettä nähnytkään! Lue joka terveyssivustl, duodecim vaikka alkuun!
Omat lapseni ( ja vävyni )kyllä tarjoavat apuaan aivan kysymättä. Otan heidän lapsiaan vastavuoroisesti hoitoon meille ja mökkireissuille.