Tajusin juuri, ettei mua auta kukaan vanhana
Toinen lapseni on kehitysvammainen, toinen lähti Helsinkiin opiskelemaan, ja tuskin muuttaa kotopaikkakunnalle koskaan takaisin.
Itse autan lähellä asuvaa lähes 80v äitiäni viikottain, esim tietokoneasioissa, kuskaamisessa, jne. Hänen ei itse tarvinnut auttaa vanhempiaan, kuolivat suht nuorena, kuten suvun miehetkin.
Kaikki apu kun ei ole sellaista, että voi ostaa palveluna, vähän alkoi mietityttää.
Kommentit (371)
Vierailija kirjoitti:
Sellainen pointti vielä, että se on tytär, joka huolehtii. Lähipiiriä ja tuttavia kun katsoo, niin 90% vanhoista vanhemmistaan huolehtivista on tyttäriä. Silloinkin, kun poika asuu naapurissa ja tyrär kaukana.
Mun isovanhempien kohdalla tuossa on sitten ollut suuri poikkeus. Molemmilla oli paljon lapsia sekä tyttöjä että poikia. Toisten isovanhempien kohdalla pappa kuoli saappaat jalassa ja mummon asioita hoiti neljä pojista ja toisten kohdalla molempien isovanhempien asioita hoiti kaksi pojista loppuun asti. Tyttöjä ei kauheasti kiinnostanut, vaikka yksi on jopa sairaanhoitaja koulutukseltaan.
Tässä yksi varsin tyypillinen esimerkki, miten aikuinen lapsi tappelee vanhan isänsä puolesta. Juuri tätä se huolenpito on. Soittelua vanhukselle ja asioista selvillä olemista. Jos huomataan, että jokin homma ei suju, niin kääritään hihat ja aletaan selvittämään mistä on kyse. Tässä soitetaan terveyskeskukseen ja kysellään, että missä se vanhukselle kuuluva rokote viipyy? Usein vanhukset on opetettu niin kuuliaisiksi, että eivät aina osaa vaatia omia oikeuksiaan.
Vaikka onkin julkkis, niin silti hyvin kuvaa sitä, mistä siinä huolenpidossa on kysymys:
50 luvunlapsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama tilanne kuin AP:lla. Olen nähnyt mitä vanhuus tuo tullessaan. Itse en aio jäädä vanhainkodin kidutettavaksi. Hoidan asian muulla menettelyllä.
Selvisin juuri syövästä, mutta nyt siivoan kotiani valmiiksi, seuraava kerta voi viedä.
Ja että haluanko maata jossain "palvelukodissa" märissä vaipoissa jne ehkä jopa nyky lääketieteen vaulla 10 v. Tuskin. Kumpa eutanasia keskustelu ja lainsäädäntö saataisiin viimein suomessakin aikaan.
Yksi tuttu hankki eutanasian Zurichin "itsemurha klinikalla", maksoi 2000 EUR + matkat.
-
Ihmiset matkustavat kaikkialta maailmasta Sveitsiin tappaakseen itsensä, sillä Zürichissä toimiva Dignitas-yhdistys avustaa itsemurhassa fyysisesti tai psyykkisesti vaikeasti sairaita. Arvokkuudeksi nimetyn yhdistyksen klinikka on tullut viime vuosina yhä suosituimmaksi etenkin ulkomaalaisten parissa.
Saadaan toivottavasti sama Suomeenkin kunhan boomerit kuolee pois ensin kehitystä jarruttamasta.
Masennukseen lailliset psykedeelihoidot tietysti myös. Laillista kannabista kipulääkkeeksi jne.
Olen juossut tällä viikolla 3 kertaa äitini luona tietokoneasioissa. Ensin oli yhtiökokous Teamsissa, sitten kone jumissa (bootti auttoi) ja sitten tuli windows päivitys, eikä äiti uskaltanut painaa mistään nappulasta. Ilman mua olis ilman tietokonettakin. Eikä mikään ostopalvelu tule tunnin sisään tekemään jotain 5min juttua, tai jos tulee, niin muhkea lasku perässä.
Mä en aio hankkia lapsia ja sisaruksia ei ole ja luultavasti vanhemmat kuolee ennen kun minä nii oon aatellu, että itsemurha voi olla hyvä ratkasu sitten kun ei ite enää jaksa hoitaa asioitaan. Mihinkään palvelutaloon en suostu.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, miten lapsen asuminen toisella paikkakunnalla estäisi häntä auttamasta sinua. Kaikki nuo nettiajanvaraukset yms. pystyy ihan helposti hoitamaan puhelimella tai netissä etänä vaikka toiselta puolelta maailmaa. Muuhun apuun voi sitten ostaa palveluja.
Olen itse hoitanut vanhan äitini asioita ulkomailta käsin, ei se niin vaikeaa ole. Äitini on antanut minulle sitä varten sähköpostinsa salasanan. Nettipankkia hän osaa käyttää itse.
Kaikki on vielä hyvin siinä vaiheessa, kun vanhus kykenee hoitamaan asioitaan itsellisesti ja tarvitsee vain joskus hieman apua.
Mutta vanhuus tuo esiin yllättäviäkin asioita, joita ei todellakaan pysty hoitamaan ulkomailta käsin tai toiselta paikkakunnalta. Niitä palveluja ei voi ihan kaikkeen ostaa. Siinä tarvitaan sitten jo naapuriapua tms.
Esim. äitini yksi tapaus. Hän asuu viidennessä kerroksessa, hissi on kyllä, mutta äiti on pahasti liikuntavammainen. Pääsee kyllä liikkumaan, mutta äärettömän hitaasti.
Häneltä putosi silmälasit parvekkeelta maahan. Äiti odotti pitkän aikaa, että joku olisi tullut siihen näkyville tai edes kuullut jonkun tulevan käytävään, mutta ketään ei näkynyt eikä kuulunut. Niinpä hän itse sitten lähti niitä hakemaan, mutta aikaa kului kyllä varmaan sata kertaa kauemmin kuin jollain, joka olisi ne tuosta vaan käväissyt noukkimassa. Onneksi ne löytyi sitten ehjinä vielä.
Mutta minkä palvelun tähän olisi voinut ostaa? Siinähän oli suuri vaara, että joku olisi astunut niitten lasien päälle, joten olisi pitänyt toimia nopeasti.
Tällaisia arjen hankaluuksia on yllättävän paljon, eikä sitä tule nuorena ajatelleeksi, että joskus niitten hoitaminen onkin ylivoimaisen vaikeata.
Ei kovin monilla ainakaan minun äitini ikäisellä ole sähköpostia, eikä nettiä yleensäkään. Ikinä hän ei oppisi enää sellaista käyttämäänkään, jonkunhan täytyisi olla koko ajan siinä hänen kanssaan, joten turhaa luullakin. Monet vielä ns. nuoret eläkeläisethän ovat kyllä jo joutuneet työssään käyttämään nettiä, mutta yksikään yli 90-vuotias ei ole. Ja hyvin harva enää siinä iässä oppiikaan enää. Kyllähän näitä teräsihmisiä on, mutta harvassa.
Mikä ostopalvelu olisi sellainen, että kävisi valitsemassa ja ostamassa äidille uudet rintaliivit?
Vierailija kirjoitti:
Ette varmaan ihan tajunneet pointtia mutta kun niitä pikkujuttuja riittää joka viikoksi. Seuraavaksi pitää varata aika koronarokukseen netin kautta, soitot ei mene läpi. Toiksekseen ei tykkää hoitaa virallisia asoita puhelimessa, koska kuulo huonontunut. Lisäksi, se että käyn vähintään kerran viikossa, näen koko ajan onko kaikki ok. Tai jos äitini ei vastaa puhelimeen, olen vartissa siellä katsomassa onko joku hätänä.
Onneksi sentään tajusi luopua omakotitalosta, siinä tavaroiden läpikäymisessä meni vuosi, ei ikinä olis tullut valmista ilman mun apua.
Ap
Olen 76v , mutta eipä ole tullut vielä sellaista asiaa eteen ,etten olisi voinut palvelua ostaa. Toki hallitsen i padin ym netin käytön erinomaisesti. Aina ,kun tulee uusi asia , opettelen sen välittömästi. 99%: sesti ihan itse. Lukemalla ja tekemällä ne asiat selviää ja kaikki muutkin asiat hoidan netin kautta. Ruokakassit tulee sujuvasti eteiseen sopivin väliajoin.
Joskus olen kilauttanut appletukeen, sieltä osataan neuvoa padin erikoisjuttuja ,jos en itse löydä tietoa riittävästi .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette varmaan ihan tajunneet pointtia mutta kun niitä pikkujuttuja riittää joka viikoksi. Seuraavaksi pitää varata aika koronarokukseen netin kautta, soitot ei mene läpi. Toiksekseen ei tykkää hoitaa virallisia asoita puhelimessa, koska kuulo huonontunut. Lisäksi, se että käyn vähintään kerran viikossa, näen koko ajan onko kaikki ok. Tai jos äitini ei vastaa puhelimeen, olen vartissa siellä katsomassa onko joku hätänä.
Onneksi sentään tajusi luopua omakotitalosta, siinä tavaroiden läpikäymisessä meni vuosi, ei ikinä olis tullut valmista ilman mun apua.
ApOlen 76v , mutta eipä ole tullut vielä sellaista asiaa eteen ,etten olisi voinut palvelua ostaa. Toki hallitsen i padin ym netin käytön erinomaisesti. Aina ,kun tulee uusi asia , opettelen sen välittömästi. 99%: sesti ihan itse. Lukemalla ja tekemällä ne asiat selviää ja kaikki muutkin asiat hoidan netin kautta. Ruokakassit tulee sujuvasti eteiseen sopivin väliajoin.
Joskus olen kilauttanut appletukeen, sieltä osataan neuvoa padin erikoisjuttuja ,jos en itse löydä tietoa riittävästi .
No mutta sinähän oletkin vielä vireässä iässä! Tottakai sinä nyt vielä pystyt kaikki asiasi hoitamaan etkä joudukaan sellaisen eteen, että et jotain kykenisi itse tekemään ja tarvitsisit palvelua, mutta sellaista ei siihen hätään olisi olemassa. Jokainenhan meistä on omatoiminen niin pitkään kuin voi ja seitsemänkymppisillä terveillä ihmisillä pelaa hoksottimet siinä kuin nuoremmillakin.
Kyllä minunkin veljeni ja vaimonsa, jotka ovat sun ikäluokkaa, on ihan kykeneviä hoitamaan omia asioitaan ja tietotekniikka-asiat osaavat ihan täysin. Mutta fyysinen kunto veljelläni romahti vaikean sairauden takia. Ilman vaimoaan hän ei pärjäisi arkielämässä. Jos hän olisi yksin, hänellä olisi juuri noita arjen pieniä hankaluuksia riesanaan. Ja ne on juuri niitä, mihin ei siihen hätään mistään mitään maksettuakaan palvelua saa.
Ei vanha välttämättä tarvitse apuja sukulaisilta.
Isäni kuoli mun ikäisenä eikä koskaan tarvinnut apuja.
Äitini asui kotonaan mutta muutti viimeisiksi vuosiksi palvelutaloon kun ei enää pärjännyt ison talon lämmityksistä puilla.
Vierailija kirjoitti:
Ei vanha välttämättä tarvitse apuja sukulaisilta.
Isäni kuoli mun ikäisenä eikä koskaan tarvinnut apuja.
Äitini asui kotonaan mutta muutti viimeisiksi vuosiksi palvelutaloon kun ei enää pärjännyt ison talon lämmityksistä puilla.
Ei nykyään ole mitään palvelutaloja. Sitä vaan muutetaan pienempään kämppään, jossa on sähkölämmitys.
Jos haluaa lapsestaan vanhuuden turvan, niin kannattaa varmistaa jo hyvin nuorena että se jää kotiseudulleen asumaan ja opiskelee sellaisen ammatin että saa sieltä töitä. Ulkomaille ei kannata kannustaa eikä opiskelemaan sellaista alaa, joka voisi viedä ulkomaille. Oikeastaan kielten opiskelussakin on jo vaara ja kansainvälisissä päiväkodeissa, vaihto-opiskelussa yms. Nykyään on nuorille hurjasti houkutteita, jotka vie ulkomaille. Ulkomailta taas ei tulla auttelemaan äitiä ja isää pikkuasioissa eikä oikein suuremmissakaan.