Lue keskustelun säännöt.
Tajusin juuri, ettei mua auta kukaan vanhana
08.03.2021 |
Toinen lapseni on kehitysvammainen, toinen lähti Helsinkiin opiskelemaan, ja tuskin muuttaa kotopaikkakunnalle koskaan takaisin.
Itse autan lähellä asuvaa lähes 80v äitiäni viikottain, esim tietokoneasioissa, kuskaamisessa, jne. Hänen ei itse tarvinnut auttaa vanhempiaan, kuolivat suht nuorena, kuten suvun miehetkin.
Kaikki apu kun ei ole sellaista, että voi ostaa palveluna, vähän alkoi mietityttää.
Kommentit (371)
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsia hankita siksi, että olisi joku joka auttaa kun on itse vanha. Lapset saattavat muuttaa työn perässä ulkomaille, lapsi voi kuolla ennen vanhempiaan, välit voivat mennä jostain syystä poikki jne., ja muutenkaan lapsilla ei ole mitään velvollisuutta huolehtia vanhemmistaan, he voivat elää ihan omaa elämäänsä.
Itse aion hankkia kaikki mahdolliset ostopalvelut, ja jos en pärjää, niin eihän sille sitten mitään voi.
Hyvin harvalla on niin huonot välit lapsiinsa, ettei lapsista mitään turvaa olisi. Vaikka asuu kaukana, lapsi voi puhelimessa neuvoa. Ja ylipäätään pitää vanhemman puolia, valvoa edes jollain tasolla vanhemman oikeuksien toteutumista ja avustaa palveluiden hankkimisessa. Jos hankkii useamman lapsen, on aika epätodennäköistä, että aivan sataprosenttisen omillaan olisi selvittävä. Vaikka on se tietysti mahdollista. Ja ei, en väitä, että sitä kannattaisi pitää ainoana, saati kovin painavana syynä lisääntyä, jos ei muuten kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina voi ostaa loppuelämän risteilyn, eläkerahoilla maksaa helposti sen 800-1200e/kk, ja täys hoito, aurinkoa voi ottaa kannella, laivalääkäri auttaa vaivoihin.
Voittaa taatusti laitoksessa makaamisen paskat housussa.
Äitini halusi mennä ystävänsä hautajaisiin (ennen koronaa). Minä olin siellä mukana saattajana, katsottiin vaatteet, hommasin kukat, kuskasin jne. En kyllä tiedä mistä tällaisen palvelun olisi halutessaan voinut ostaa.
Itse muutan vanhuksena johonkin kommuuniin. Siellä me höperöt sitten autellaan toisiamme ja loput hoidetaan rahalla.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on usein länkytetty ikäeropareista ja naisia on peloteltu, että jos mies on vanhempi, niin onpa hauskaa olla omaishoitajana kun itse parhaassa iässä. Minulle tulee todella kauhea mielikuva tuollaisista täysin empatiakyvyttömistä naisista. Tulevaisuudessa tuskin on niin hyviä palveluita vanhuksille, joten on paljon järkevämpää hoitaa asia jo ennakolta kuntoon. Eli miesten kannattaa ottaa sen verran nuorempi vaimo, ettei joudu mihinkään laitokseen, vaan oma rakas vaimo on tukena ja turvana viimeiseen saakka.
Kerropas empatiakykyisenä, kuka sen vaimon turvana sitten on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse muutan vanhuksena johonkin kommuuniin. Siellä me höperöt sitten autellaan toisiamme ja loput hoidetaan rahalla.
Heh kavereiden kanssa ollaan mietitty ihan samaa vitsillä. Hommataan kimppakämppä ja ostetaan palveluita niin paljon kuin vain voi.
Hassua että moni täällä kuvittelee että naapuritytön saa tuosta noin vaan avuksi tai rahalla saa palveluja. Siinä vaiheessa ei ole lapsia enää joka kulmalla kun nykyiset ikäpolvet vanhenee ja voi olla että naapurina on vain toisia yhtä kykenemättömiä vanhuksia. Kun väestö kutistuu, on kamppailu jo siinä saadaanko työntekijöitä ylläpitämään tärkeitä peruspalveluita, joten toiveet uusista ideoista kuten ”aviomiespalvelu” ovat aika epärealistisia, ei niihin löydy nuoria työntekijöitä, ellei ole valmis maksamaan koko omaisuutta. Työntekijöillä on silloin vara valita ja isompaa palkkaa tarjotaan varmasti mielekkäämmistäkin töistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä pari lukioikäistä. Ihan normisti menee heidän kanssa jne. Mutta kyllähän sitä miettii, että tulevaisuudessa he lienevät lähes ainoa vanhuuden turva. En tiedä missä tulevat asumaan ja miten paljon pystyvät auttamaan. Mutta fakta on se, että lapsettomilla vanhuksilla tulee olemaan todella yksinäistä ja vaikeaa.
Pötyä. Fakta on se että "vanhukset" OSTAVAT palveluita kotiin , ruokatilaukset tehdään netissä tai puhelimella ja ei tarvitse olla TAAKKANA sukulaisille. Näin minä teen jo nyt t. 65- vuotias "vanhus".
Hyvä sulle! Ei kaikilla ole kuitenkaan ole varaa tähän.
Kuljetan äitiäni aina tarvittaessa, käyn kaupassa ja sitä sun tätä. Ihan maksutta. Ajattelen, että hän on hoitanut minut ja lapsianikin aivan pyyteettä. Ei kai mikään maksullinen palvelu voi korvata rakastavia ihmissuhteita?
Jos voi, niin ainakin rahaa tulee olla.
Vierailija kirjoitti:
Äitini halusi mennä ystävänsä hautajaisiin (ennen koronaa). Minä olin siellä mukana saattajana, katsottiin vaatteet, hommasin kukat, kuskasin jne. En kyllä tiedä mistä tällaisen palvelun olisi halutessaan voinut ostaa.
Kaikkea apua ei tietenkään voi ostaa.Monesta asiasta täytyy ehkä luopua.Jos on tuttavia ja ystäviä lähellä,heiltä on ehkä mahdollisuus saada joskus apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina voi ostaa loppuelämän risteilyn, eläkerahoilla maksaa helposti sen 800-1200e/kk, ja täys hoito, aurinkoa voi ottaa kannella, laivalääkäri auttaa vaivoihin.
Voittaa taatusti laitoksessa makaamisen paskat housussa.
Totta, mukavampaa se on laivan kannella köllötellä ja buffetissa herkutella paskat housuissa.
Vierailija kirjoitti:
Äitini halusi mennä ystävänsä hautajaisiin (ennen koronaa). Minä olin siellä mukana saattajana, katsottiin vaatteet, hommasin kukat, kuskasin jne. En kyllä tiedä mistä tällaisen palvelun olisi halutessaan voinut ostaa.
No ihan palkata ihminen sitä hoitamaan. Itse ainakin sijoitan ja säästän, jotta vanhana on varaa palkata apua noita kaikkia pikkujuttuja hoitamaan vaikka se mukava naapurin teini. Rahalla kyllä saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olen joskus vanha, raihnainen yksin asuva leski, voisin palkata siivooja-apulaisen, joka kävisi kerran viikossa pari tuntia minua avustamassa (siivous, hankalat lampun vaihdot + muut pikku tehtävät, joista ei itse suoriudu). Netistä voi tilata ruokatarvikkeita ja myös valmisruokia eri ravintoloista. SPR:n tai seurakunnan ystäväpalvelusta pyytäisin ilmaisen ystävän ulkoiluun ja rupatteluhetkiin. On tärkeää pitää yllä myös omia ystävyys- ja sukulaissuhteita, jotta on juttuseuraa vanhanakin. Minulla on 2 lasta, mutta he asuvat kaukana, joten heidän avun varaan en voi mitään laskea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä pari lukioikäistä. Ihan normisti menee heidän kanssa jne. Mutta kyllähän sitä miettii, että tulevaisuudessa he lienevät lähes ainoa vanhuuden turva. En tiedä missä tulevat asumaan ja miten paljon pystyvät auttamaan. Mutta fakta on se, että lapsettomilla vanhuksilla tulee olemaan todella yksinäistä ja vaikeaa.
Pötyä. Fakta on se että "vanhukset" OSTAVAT palveluita kotiin , ruokatilaukset tehdään netissä tai puhelimella ja ei tarvitse olla TAAKKANA sukulaisille. Näin minä teen jo nyt t. 65- vuotias "vanhus".
Näin teen minäkin ja olen 70 v vanhus, mutta onko tilanne sama vielä esim 10 vuoden päästä. Nykyään eletään helposti 90 vuotiaaksi. Monen kohdalla saattaa olla monta vuotta siellä elämän loppupäässä, että joutuu turvautumaan läheisiin esim raha-asioissa ja se ei mielestäni ole mitenkään hyvä juttu. Raha-asioiden itsenäinen hoitaminen on kuitenkin ollut pitkään hyvän toimintakyvyn mitta, nythän ko kyky on kiinni koko ajan monimutkaistuvasta tekniikasta. Laitteet, ohjelmistot ja palveluntuottajat muuttuvat yhä kiivaammalla tahdilla. Mukaan tulevat kaikki uhkat ja koijarit ulkomaita myöten, jotka luovat epävarmuutta. Kaiken maailman kauppaajat häiriköivät niin puhelimessa kuin sähköpostissakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse muutan vanhuksena johonkin kommuuniin. Siellä me höperöt sitten autellaan toisiamme ja loput hoidetaan rahalla.
Sehän on hyvä. Meidän suvussa kaikki vanhukset on riidoissa keskenään ja ystävät on jääneet aikaa sitten. Ihmeellistä jääräpäistä kyräilyä. Vain omilta lapsilta otetaan apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini halusi mennä ystävänsä hautajaisiin (ennen koronaa). Minä olin siellä mukana saattajana, katsottiin vaatteet, hommasin kukat, kuskasin jne. En kyllä tiedä mistä tällaisen palvelun olisi halutessaan voinut ostaa.
No ihan palkata ihminen sitä hoitamaan. Itse ainakin sijoitan ja säästän, jotta vanhana on varaa palkata apua noita kaikkia pikkujuttuja hoitamaan vaikka se mukava naapurin teini. Rahalla kyllä saa.
Laitapa linkki, mistä se ihminen tilataan
Minä aion kiristää perinnöllä sisarusten lapsia hoitamaan minua ja asioitani. Kyllä se horisontissa häämöttävä perintö aina saa liikkeelle. Ja sitten testamenttaankin kaikki kirkolle, kjäh kjäh!
Isäni, joka oli hoitanut kaikki talousasiat ja pihatyöt, kuoli vatsasyöpään 2019 todella yllättäen. Voi sitä raivon ja huudon määrää kun me lapset emme ottaneetkaan hoitaaksemme kolmea eri paikkakunnalla sijaitsevaa omakotitaloa, jotka on ollut pakko pitää vain koska ei voi päästää irti.
Ei omaa elämäänsä voi kaataa lasten niskaan. Nykypäivänä elämä on riittävän vaikeaa muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Aina voi ostaa loppuelämän risteilyn, eläkerahoilla maksaa helposti sen 800-1200e/kk, ja täys hoito, aurinkoa voi ottaa kannella, laivalääkäri auttaa vaivoihin.
Voittaa taatusti laitoksessa makaamisen paskat housussa.
Niinköhän ne sinut ottaa sinne risteilylle vuodepotilaana?
Asetat kommentissasi nuo vaihtoehdoiksi risteily versus makaaminen p*skat housussa laitoksessa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, toivottavasti tulevaisuudessa voi ostaa sellaista pienten asioitten apua. Joku joka käy 1-2h joka viikko ja auttaa etsimään kadonneet sakset, vaihtaa jouluverhot jne.
Nykyiset vanhukset ei palveluista suostu maksamaan, tulevaisuudessa ehkä toisin.Nykyään on jo totuttu ostaaan palveluita. Tilataan ruuat kotiinkuljetuksella, ostetaan siivous- ja handymanpalveluita jne... Varmasti täysin normaalia ostaa ne palvelut vanhempanakin, jos vain varaa on.
Mistä voi ostaa välittämistä? Mistä voi ostaa 75 v juhliin lähimmäisiä? Mistä voi ostaa jouluna kyläileviä lapsia ja lastenlapsia? Mistä voi ostaa aitoa huolenpitoa, joka ei katso kelloa? Mistä voi ostaa palvelua, jonka kanssa muistellaan yhteisiä lomareissuja 40 vuoden takaa?
Entä jos ei ole varaa edes siivouspalveluun, niin miten hoidetaan nämä em. vanhuksille tärkeät asiat?
Kannattaa muistaa sellainen asia, että voi olla miniöistäsi/vävyistäsi kiinni, kyläilevätkö lapsesi ja lapsenlapsesi jouluisin luonasi vai eivät.
Totta. Myös kannattaa muistaa, että jos ei ole omia lapsia, niin ei ole edes teoreettista mahdollisuutta tähän. Valtaosa perheistä on normaaleja ja tulee appivanhempien kanssa ainakin kohteliaisuuden vuoksi toimeen. On tietysti joitain harvoja, jotka ovat riidoissa. Mutta niitä on kyllä varsin harvassa.
Te, jotka laskette oman vanhuutenne lastenne varaan, oletteko myös valmiita vanhana muuttamaan parin kolmen vuoden välein? Jos siis lapsenne tai heidän puolisonsa ovat esimerkiksi sellaisessa työssä, jossa expatteina kiertävät ympäri maailmaa? Eli kun miniänne tai vävynne työkomennus Miamissa päättyy, olette valmiita muuttamaan heidän perässään vaikka Singaporeen muutamaksi vuodeksi? Ja sieltä Berliiniin, sitten Tokioon jne? Mun tyttäreni ulkomaalaisen puolisonsa kanssa asuu nyt Suomessa, mutta ei ole mitään takeita, etteivätkö muuttaisi pandemian jälkeen rapakon taakse. Jos mä sitten kaadun kotona, ei 10 000 km päästä Atlantin takaa noin vaan tulla nostamaan mua ylös, vaikka heille soittaisinkin. Ja jos silloin sattuisi olemaan taas joku kiva pikku pandemia, joutuisin odottamaan ehkä pari kolme vuotta lattialla maaten. Omaan vanhuuteen - olipa lapsia tai ei - täytyy varautua siten, että varmasti saa apua.