Lue keskustelun säännöt.
Hirveintä mitä sinulle on sanottu läheisen kuoleman jälkeen?
Kommentit (465)
Isäni kuoli ja työttömänä ollessani eräs konsultti totesi että sillä ei ole mitään merkitystä että isäsi kuoli ja on hautajaiset järjestettävänä kun minä haluan sinun tekevän nämä kaikki asiat ennen kun minä jään kesälomalle ja jos et niitä tee sinulle tulee rangaistuksia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aattelin tässä kun kaksi lähiomaista on kuollut parin vuoden sisällä, toinen ennen aikojaan ja toinen vanhuksena, niin en ole saanut lainkaan mitään surunvalittelukortteja tai kukkia yhtään keneltäkään. Onko tämä tavallista nykyään?
Minä lähetän aina jotain kaunista, joko kortin tai kukkia, kun kuulen jonkun menettäneen läheisiä. Ei se ole kova vaiva, ja usein olen jopa tehnyt itse henkilökohtaisen kortin.
En ole siis saanut minkäänlaisia surunvalitteluja, ja täytyy myöntää, että se tuntuu vähän pahalta. Ilmeisesti kulttuurimme on muuttunut kylmemmäksi tässä(kin) suhteessa, vai mistä on kyse?
Itsekin lähettelen paljon kortteja, niin onnittelukortteja kuin surunvalittelukortteja. Myös adresseja lähetän. Itse saan onnittelut/ osanotot Whatsappina tai tekstarina. Myös hääonnittelu tuli tekstarina tyypiltä jolle itse ostin 50 euron häälahjan vaikkei edes kutsunut häihin. Näin se vaan menee...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
6kk oli kulunut lapsemme kuolemasta kun saimme kuulla, että nyt on surtu tarpeeksi. Unohtakaa kuollut lapsi ja jatkakaa eteenpäin.
2 viikkoa isäni kuoleman jälkeen eräs aikuinen mies kysyi että joko alkaa tuntua hyvältä? Menin täysin sanattomaksi.
Vai paremmalta?
Käytti sanaa hyvältä. Ehkä tarkoitti paremmalta mutta valitsi väärän sanan. En alkanut kyselemään tarkemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
6kk oli kulunut lapsemme kuolemasta kun saimme kuulla, että nyt on surtu tarpeeksi. Unohtakaa kuollut lapsi ja jatkakaa eteenpäin.
2 viikkoa isäni kuoleman jälkeen eräs aikuinen mies kysyi että joko alkaa tuntua hyvältä? Menin täysin sanattomaksi.
Vai paremmalta?
Käytti sanaa hyvältä. Ehkä tarkoitti paremmalta mutta valitsi väärän sanan. En alkanut kyselemään tarkemmin.
Katkaisitko kuitenkin välit?
"Miten vanha? 83? Oli niin vanha, ei tuossa ole suremista. Minun isäni kuoli nuorempana"
Työkaverin reaktio, kun kerroin, että isäni oli kuollut. Olivat isäni kanssa puolituttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
6kk oli kulunut lapsemme kuolemasta kun saimme kuulla, että nyt on surtu tarpeeksi. Unohtakaa kuollut lapsi ja jatkakaa eteenpäin.
Voi hyvä luoja😱😭 Nyt sydämestäni syvästi toivon että henkilöä karma todella ottaa ja kolauttaa. Olen todella pahoillani puolestanne😪
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
6kk oli kulunut lapsemme kuolemasta kun saimme kuulla, että nyt on surtu tarpeeksi. Unohtakaa kuollut lapsi ja jatkakaa eteenpäin.
2 viikkoa isäni kuoleman jälkeen eräs aikuinen mies kysyi että joko alkaa tuntua hyvältä? Menin täysin sanattomaksi.
Vai paremmalta?
Käytti sanaa hyvältä. Ehkä tarkoitti paremmalta mutta valitsi väärän sanan. En alkanut kyselemään tarkemmin.
Katkaisitko kuitenkin välit?
En tietenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun ihana veljeni kuoli 45 - vuotiaana, ystäväni kysyi että oliko veli uskossa. Sain jotenkin soperrettua että hän oli hyvä ihminen. Niin kuin olikin. Ystäväni vastasi pontevasti että, ei se riitä!
Isämme kuoli, sisareni sanoi minulle: "Ehkä näin oli parempi". He eivät olleet läheisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toiselta perheenjäseneltä: x (vainaja) olisi kyllä niin pettynyt jos tietäisi miten sä vieläkin suret hänen kuolemaa ja vieläkin välillä itket.
Kuolemasta oli vuosi, se oli hyvin traumaattinen ja kuollut henkilö oli minulle elämässäni tärkein.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että äitisi vihdoin kuoli niin sinulla jää enemmän aikaa minun huomioimiseen kun äitisi vei niin paljon sinun huomiota. Ja se kehtaisi vielä ihmetellä minkä takia se suhde loppui tuohon lauseeseen
No huh huh. Onneksi erosit tuosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä pahimpia on ne jotka eivät yhtään asetu surevan asemaan. Aletaan vaan kertoa omista kuolleista koirista tai päivitellä jotain arkipäiväistä. Ei tarvitsisi toisten kertoa vaan omasta elämästä, olisi kiva kun vaan sanoo että on pahoillaan tai jotain perusjuttua.
Myös se että sureminen pitäisi parissa viikossa lopettaa ja sitten päästä jotenkin asian yli. Läheisten kuolemasta ei päästä ikinä yli, niiden kanssa vain pitää oppia elämään.
Kun isäni löydettiin kuolleena kotoa, kaveri heitti läppää siitä kuinka ärsyttävää varmaan ollut näillä naapureilla eritteitä ja kalman hajua siellä haistella omasta asunnossaan. Isä oli kuollut äkillisesti eikä varmasti ehtinyt olla gajya. Ja jos olisikin, tuo olisi todella typerästi sanottu heti kuoleman jälkeen kun olin ihan hajalla. Hän vain höpötti muutenkin omia juttujaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kerroin Stockmannin esimiehelle mummini kuolemasta niin kysyi että minkä ikänen oli ja sitten tokaisi että jo oli aikakin kuolla. Kiitos Päivi!
Eikö mitään saa sanoa- ihmettelijöille:
Otan osaa ja olen pahoillani on aina hyvä. Voi myös kysyä miten toinen jaksaa ja voiko tehdä/auttaa mitenkään.
Sen päälle KUUNNELLAAN. Jos toinen haluaa puhua. Ei tarvitse sanoa paljon mitään, vain kuunnellaan. Ei kerrota miltä itsestä tuntui kun hamsteri kuoli. Ei päivitellä turhanpäiväisiä. Kuunnellaan ja sanotaan aina väliin jotain sopivaa tyyliin olen niin pahoillani, voi voi ja on sulla kulta pieni nyt raskasta.
Olin raskaana kun isäni kuoli. Työtoveri sanoi " niin se vaan menee, että kun uusi syntyy niin vanha lähtee". Tuli tunne, että minun raskauteni takia isäni kuoli.
Vierailija kirjoitti:
"Hän on nyt paremmassa paikassa"
Paitsi että ei ole koska kuoleman jälkeen ei ole mitään.
Mistäpä sinä sen tiedät?
Vierailija kirjoitti:
Pahin on ehkä sosiaalityöntekijän tiuskaisu mene mielenterveys toimistoon jos sinulla on ongelmia. Surevalle omaiselle siis. Esimiehen tokaisu: luvaton poissaolo joka ei saa toistua. Henkilö oli äitinsä hautajaisissa jonka esimies tiesi. En ole uskonnollinen mutta rukoilen ettei minusta tuollaista tulisi.
Äiti on lähiomainen ja lähiomaisen hautajaiset on palkallinen vapaapäivä, ainakin julkisella puolella.
Hyvä että äitisi vihdoin kuoli niin sinulla jää enemmän aikaa minun huomioimiseen kun äitisi vei niin paljon sinun huomiota. Ja se kehtaisi vielä ihmetellä minkä takia se suhde loppui tuohon lauseeseen