Lue keskustelun säännöt.
Mikä on varhaisin lapsuusmuistosi? Minkä ikäinen olit ja mitä silloin tapahtui?
Luin äsken haastattelua, jossa vanhempi henkilö kertoi että hänellä on vain vähän muistoja alle 10 vuoden ikäisestä. Minusta tämä oli outoa, koska väitän itse muistavani paljon asioita jo 2-3 vuoden ikäisestä. Kirjoitan niitä myös tähän ketjuun.
Kuinka varhaisia muistoja muilla on?
Kommentit (243)
Olin ehkä neljä, olimme lenkillä rankkojen sateiden jälkeen ja pikkuveljeni päätti hyvätä syoraan johonkin tulvivaan ojaan. Siellä se sitten kellui kädet levällään ja äiti kahlasi onkimaan sen sieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otettiin minun 1 v kuvaa. Ketutti kun hirveästi neuvottiin miten olla ja mikä nalle ottaa ja kun en osannut vielä vastat elikkäs puhua mitään, vaikka muiden puheet ymmärsin täysin.
2- vuotiaana, sain joululahjaksi lähes itseni kokoisen nuken, jonka nostin pahvilaatikosta. Nukke on vieläkin tallessa.
Ihminen laskeutui ensi kertaa kuuhun. Tuli suorana telkkarista yöllä. Isi herätti katsomaan, vaikka olin vasta 5-v.
2v 9kk. Tutkittiin toistuvia rakkotulehduksia ja sairaalassa otettiin katetrilla pissanäyte ja se sattui. Sen jälkeen äiti vei kahvilaan syömään hienon leivoksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan kun kaksivuotiaana vaarini talutti minua kädestä. Menimme katsomaan pellolla olevaa varsaa. Vaari kuoli pian sen jälkeen, enkä muista siitä ajasta muuta. Seuraava muisto on kolmevuotiaana. Otettiin keväällä kellarista perunoita kylvöön. Olin mukana ja minulta hukkui mollamaija sinne kellariin ja tuli kauhea hätä. Onneksi se kuitenkin löytyi. Muistan tarkkaan miten lämmin ilma silloin oli ja myös, että minulla oli vielä pitkähihainen leninki. Muistan sen kankaan kuvion. Siinä oli punaisella pohjalla valkoisia kukkia. Siitä lähtien minulla on monia yksittäisiä muistoja ja muistan sen lapsen ajatusmaailman, kun ei vielä oikein käsittänyt asioita.
Vierailija kirjoitti:
Insesti. Tekijä isä. Alkoi jo vauvana. Vaikka en älyllä vielä tajunnut, muisto on kuin kuvana. Kehokin muistaa.
On mahdollista muistaa aivan pienestä, varsinkin jos asia on vaikuttanut voimakkaasti.
Äidin hokema oli "ei lapsi muista, ei lapsi muista".
Minulla on vastaavaa. Pakotettiin leikin varjolla koskemaan sukupuolielimiä. Tajusin vasta melkein aikuisena, mitä oli tapahtunut ja silloin kyseinen sukulainen on jo kuollut. Vastenmielisiä muistoja, joita yritän olla ajattelematta. Mitäänhän asialle ei sinänsä ole enää tehtävissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varhaisimmat muistot liittyvät varmaankin isän ottamiin kaitafilmeihin kuten siihen että olin 3-vuotiaana rantalomalla Italiassa. Samoin jotain lapsuuden muistoja tulee mieleen katsomalla vanhoja valokuvia. Tosin siihen aikaan valokuvien ottaminen ja filmaaminen oli huomattavasti nykyistä vähäisempää ja ne valokuvat piti varta vasten kehittää, jotta näki mitä niissä oli.
Digi- ja kännykkäkameroiden aikakaudella nykylapsilla ja nuorilla tulee olemaan huomattavasti enemmän tuota visuaalista materiaalia omasta lapsuudesta eikä vain niitä loma-, joulu- ja syntymäpäiväkuvia.
Vierailija kirjoitti:
Olin 3 v. kun pikkuveljeni syntyi. Äiti lähti synnyttämään ja muistan, kun taksi tuli ja katsoin ikkunasta ikävissäni äidin menevän autoon ruskea ulsteri päällä.
Jäin siskon kanssa lapsenvahdin huomaan. Isä oli töissä.
Minun siskoni syntyi muutamaa viikkoa ennen kuin täytin 3 vuotta eli 2-vuotiaana aikaisin muisto. Muistan, kun minut vietiin illalla mummolaan kun äiti lähti synnyttämään, ja mummo oli jo nukkumassa.
Mummolassa olin myös silloin, kun äitini lähetti minulle 4-vuotissyntymäpäiväksi kakun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihminen laskeutui ensi kertaa kuuhun. Tuli suorana telkkarista yöllä. Isi herätti katsomaan, vaikka olin vasta 5-v.
Varhaisin tv-ohjelma, jonka muistan katsoneeni suorana lähetyksenä oli jalkapalloilun MM-finaali Länsi-Saksa vs Hollanti kesällä 1974. Katsoimme sen serkkujeni ja muiden sukulaisten kanssa kesämökillä mustavalkoisesta matkateleviosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Insesti. Tekijä isä. Alkoi jo vauvana. Vaikka en älyllä vielä tajunnut, muisto on kuin kuvana. Kehokin muistaa.
On mahdollista muistaa aivan pienestä, varsinkin jos asia on vaikuttanut voimakkaasti.
Äidin hokema oli "ei lapsi muista, ei lapsi muista".Minulla on vastaavaa. Pakotettiin leikin varjolla koskemaan sukupuolielimiä. Tajusin vasta melkein aikuisena, mitä oli tapahtunut ja silloin kyseinen sukulainen on jo kuollut. Vastenmielisiä muistoja, joita yritän olla ajattelematta. Mitäänhän asialle ei sinänsä ole enää tehtävissä.
Muistan myös hyvin pienestä kun ei ollut samanikäisiä tyttöjä vaan monta vuotta vanhempia poikia joiden perässä kuljin ja jotka hyväksikäytti. En ollut varmaan kuin 4-5 vuotias. En ymmärtänyt mitään. Isompana tyttönä ymmärsin ja häpesin. En uskaltanut puhua kenellekään. Pysyin sitten heistä kaukana. Maalla ei silloin niin lapsia vahdittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutaman vuoden ikäinen. Olen ollut.
Ksikki varhaiset muistot liittyvät johonkin ikävään.
Pelästyin jotain, sattui tms.
Äiti laittoi uunin edessä pikkuveljelle pesuvettä, kaatoi kattilassa lämmitettyä vettä vatiin, oli ottamassa kylmää vettä hanasta, kun veli astui siihen kiehuvaan veteen.
Oli siis kävelevä, mutta vaippaikäinen. Itse olen 2v vanhempi.
Muistan myös kun kotona kävi terveydenhoitaja vaihtamassa jalkaan rasvakääreen.
Muistoja on myös siitä, kun navetassa leikimme veljen kanssa vasikoiden seimessä, silitin kissaa, joka hermostui ja silpaisi minulta lakin päästä. Ei voitu kovin isoja olla.
Osasin jo seistä mutta en puhua niin ikää en niin tarkkaan tiedä. Muisto on sellainen missä seison vanhempien välissä jotenkin ja äiti kommentoi nenäni mallia. Surkea itsetunto varmaan peruja jo tuosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistikuva on myös ukkini hautajaisista kun olin 4.
Olin ehkä kolmen vuoden ikäinen, kun olin äidin kanssa saunassa, ja putosin lauteilla. Minulla oli paise takapuolessa, ja se puhkesi siinä rytäkässä. Äidin oli ollut tarkoitus viedä minut seuraavana päivänä lääkäriin siksi että paise piti puhkaista. Näin tapahtui 60 vuotta sitten!
Olin 3 v ja tein naapurin pojan kanssa tötteröitä sanomalehtipaperista ja savivelliä laitettiin sinne tötteröön jäätelöksi.
En ollu ikinä livenä nähnyt jäätelötötteröä,mutta naapurin poika oli.
Olen 71 v
Erikoista, että joku voi muistaa tapahtumia 1-4 vuoden iästä. Minä en muista yhtään mitään siitä ajasta.
Ensimmäinen muistoni on kun olin 5-vuotias ja perheeni kanssa Ruotsissa lomalla. Vuosi oli 1995.
Muistan,kun nukuin pinnasängyssä, jota meillä kutsuttiin häkkisängyksi. Muistan, miten opin kiipeämään pois sängystä. Ensin hilasin itseni vatsalleni sängyn laidalle, siitä kiepautin itseni ympäri, niin että pystyin sitten pudottautumaan sängyn vieressä olevalle tuolille. Isoäiti eli mamma laittoi minut iltaisin nukkumaan ja lauloi aina samaa laulua "Onpa taivaassa tarjolla lapsillekin". Peittona minulla oli vaaleansininen huopa, jossa oli oravankuvia ja palloja. Luultavasti se oli äitiyspakkauksesta, jonka varhaisiin saajiin kuuluin.
Muistan myös, miten äiti vei minua neuvolaan rokotettavaksi, kun olin alle 3-vuotias. Muistan miten makasin paljas peppu pystyssä hoitopöydällä ja neuvolan täti iski piikin kankkuun. Se kävi kipeää, vaikka äiti oli etukäteen rauhoitellut, ettei se koske yhtään. Pienen tytön mielessä rokutusneula muutti muotoaan ja väitin äidilleni pitkään, että neulassa oli sininen pallo päässä. Vasta aikuisena käsitin, että rokotusneula ja nuppineula olivat menneet lapsen mielessä sekaisin. Äiti oli ompelija ja hänellä oli hienoja lasipäisiä nuppineuloja, joissa oli eri värisiä nuppeja, siis myös sinisiä.
Minulla on myös monia välähdyksenomaisia muistikuvia, joita en pysty ajoittamaan. Osa niistä lienee varsin varhaisia.
Meille rakennettiin uutta kotia. Tästä on yksi selvä muisto. Olin vähän alle 2 v.
Olin 3v 3kk kun pikkusiskoni syntyi, sen muistan.