Onko arkkuhautauksen haluamisella jotain kristillisiä perusteita?

"Juuri oli lehdessä juttu Kiinasta, jossa hautausmaiden tila loppuu jo viiden vuoden päästä. Hautapaikan hinta on noussut pilviin. Köyhillä ei ole mitään mahdollisuuksia "arvokkaaseen" hautaan." Anteeksi, mistä lehdestä tämä kyseinen juttu on? Haluaisin lukea alkuperäisen jutun. :)

Voidaan löytää monia ns.  teologisiaperusteluja vainajan polttohautaukselle. Oikea totuus on että tuhlausta edistetään puhtaasti kustannussyistä. Uurnahauta vie vähän tilaa ja suurissa kaupungeissa tonttimaa on kallista. Jos katselee vaikka Helsingin kaavoitussuunnitelmia ei niissä juuri viheralueita tai hautausmaita ole, tiivistä asumista kylläkin. Helsingin evl.srk-yhtymän tavoitteena on 80 %:n tuhkausaste, näin kaikille löytyy "hautasija". Tässä on tilanne vähän kuin Titannic-risteilijällä, jossa pelastusvenepaikkoja ei oltu edes suunniteltu kaikille. Kun laiva oli uppoamassa, 2. ja 3.  luokan matkustajille ei edes kerrottu laivan uppoamista tai heiltä estettiin ulospääsy. Varustamon omistaja toki itse meni ensimmäisten joukossa pelastusveneeseen. En ole kuullut yhtään luterilaista piispaa poltetun, mutta sosiaalitoimella on ohjeet tuhlata entiset asiakkaansa. Ei polttohautaus ole mikään kristillinen hautaustapa, mutta kirkko on muutenkin etääntynyt uskostaan ja perinteistään, että heikompaa hirvittää.

Totta tuokin, että ihminen on syntynyt ihan mistä vaan. Miksei siitä voisi tulla mitä vaan. Jos on sana tomu eikä maan tomu. Onkohan alkukielessä tomu vai maan tomu, miten lie. Tuoko joitakuita ohjaa.



8 onko isäsi uskossa oleva pappi? (Kaikki papithan eivät oikeasti usko sanomaansa.)



Aiemmin olen ajatellut ainakin niin, että se on jotenkin konkreettisempaa mennä haudalle myöhemmin suremaan, kun siellä on kokonaisena maatuva ruumis. Muisto, että tuonne se rakas läheinen laskettiin sen näköisenä kuin hän oli kuollessaan. Jotenkin tyhjempi olo varmaan, jos siellä ei ole kuin ihan vähän tuhkaa vain. Eli ei ehkä tunnu niin mielekkäältä käydä juuri haudalla muistelemassa. En tiedä.



Tuhkauksessa on sekin huono puoli, että jos tulee kuolinsyystä joku rikosepäily myöhemmin, niin ei voi enää kaivaa ylös ja todistaa. (Kuten Bodom-järveen ruumiit tai murhaajahoitajan ruumiit, jotka kaivettiin haudoistaan. Osa oli tuhkattu ja ei voitu siis tutkia.)



Tuhkauksessa on se hyvä puoli, että kun hauta 25 vuoden kuluttua uudelleenkäytetään, ei tapahdu ruumiin häpäisyä. Siellähän ne luut ovat vielä aika hyvässä kunnossa. Kaivettiinhan ne melkein viisikymppiset Bodom-järven luutkin esiin tutkimuksia varten ja jopa tsaariperheen luita kaivettiin esiin ja haudattiin uudelleen noin 80 vuoden päästä. Arkkuhautojen kierrätys on mielestäni jotenkin vastenmielistä.



Mutta sitten on niitä, jotka jotenkin uskoon vedoten eivät pidä polttohautauksesta ja sitä tässä siis mietin, että mitä kaikkea siinä olisi takana.



ap

mutta olen kyllä kuullut uskovaisten perusteluita, että arkkuhautaus on kristillisempi. Raamattu ei tunne polttohautausta.

arkkuhautaus olisi kristillisempi?



Onko vain sattumanvaraista, että hautaamiskysymystä ei käsitellä raamatussa. Oli vissiin siihen aikaan tapana haudata muuten kuin polttamalla. (Luoliin ainakin Jerusalemissa)



ap

vain Apostolien teoissa, käytännössä.

siitä vainajasta, jonka uurnaan se laitetaan. Vai meneekö vähän sekaisinkin. Ties kenen tuhkaa.

Olen ortodoksi, enkä ole koskaan kuullut, että ortodoksia olisi tuhkattu. Perinteen vuoksi haluan myös itse tulla haudatuksi arkussa.

Mitä muuhun uskooni tulee, niin kuulun tähän "kaikki pääsevät taivaaseen" -porukkaan, eli hautaustapa ei ainakaan ole se ratkaisev asia minun silmissäni.

Eihän sitä uunia millään painepesurilla pestä puhtaaksi, samanlailla vedetään tuhkat pesästä kuin leivinuunistakin.

siitä vainajasta, jonka uurnaan se laitetaan. Vai meneekö vähän sekaisinkin. Ties kenen tuhkaa.

haluta tuhkausta. Luulisi, että kirkkomaan haltija siihen painostaisi, kun keskeiset hautausmaat alkavat täyttyä. Eli miten ortodoksikirkko perustelee halunsa arkkupaikoille?



ap

ruumiista sitten uurnassa.



Jotenkin tuntuu jo oudolta mennä katsomaan hautaa, jossa on vainaja tuhkana. Vielä oudommaksi sen tekee, että sitä tuhkaa on niin valtavan vähän ja sekin voi olla sekoittunut uunissa.



Tulee jotenkin olo, ettei uurnavainajaa viitsisi mennä edes muistelemaan ja kynttilöitä sytyttämään hautausmaalle, kun siellä nyt vaan on ihan vähän tuhkaa. Arkkuvainaja on siellä sentään kokonaisena laitettuna alun perin ainakin ja vuoden päästä on luuranko jäljellä.



Jos nyt menisin kaivamaan ukkivainajani hautaa, niin kyllähän sieltä hänen pääkallonsa ainakin vielä löytyisi tai osia siitä. Siis jotain konkreettista hänestä. Käyn tavallaan katsomassa paikkaa, jossa hänen luunsa makaavat maan alla. Haluan, että luiden päällä on kaunis hauta.



Kuolema on niin suuri juttu, että en halua sen suhteen olla tippaakaan ekologinen. Ei mitään nopeasti maatuvaa arkkua tms. Menee arvo koko hautajaisjuhlalta.

Tuhkattu vainajako ei ole yhtä arvokas kuin arkkuhaudattu?

Juuri oli lehdessä juttu Kiinasta, jossa hautausmaiden tila loppuu jo viiden vuoden päästä. Hautapaikan hinta on noussut pilviin. Köyhillä ei ole mitään mahdollisuuksia "arvokkaaseen" hautaan.

Miettikää vielä asenteitanne. Ihmisen muiston arvokkuus ei ole kiinni hautapaikasta. Arvokkaisiin hautajaisiin ei tarvita arkkuhautausta tai kalliita ja epäekologisia arkkuja. Jos ei viitsi mennä muistelemaan uurnavainajaa, ongelma on jossain aivan muualla kuin tuhkauksessa.

Jotenkin tuntuu jo oudolta mennä katsomaan hautaa, jossa on vainaja tuhkana. Vielä oudommaksi sen tekee, että sitä tuhkaa on niin valtavan vähän ja sekin voi olla sekoittunut uunissa.

Tulee jotenkin olo, ettei uurnavainajaa viitsisi mennä edes muistelemaan ja kynttilöitä sytyttämään hautausmaalle, kun siellä nyt vaan on ihan vähän tuhkaa. Arkkuvainaja on siellä sentään kokonaisena laitettuna alun perin ainakin ja vuoden päästä on luuranko jäljellä.

Jos nyt menisin kaivamaan ukkivainajani hautaa, niin kyllähän sieltä hänen pääkallonsa ainakin vielä löytyisi tai osia siitä. Siis jotain konkreettista hänestä. Käyn tavallaan katsomassa paikkaa, jossa hänen luunsa makaavat maan alla. Haluan, että luiden päällä on kaunis hauta.

Kuolema on niin suuri juttu, että en halua sen suhteen olla tippaakaan ekologinen. Ei mitään nopeasti maatuvaa arkkua tms. Menee arvo koko hautajaisjuhlalta.

ap

Suurin osa kristityistä pitää polttohautausta ihan yhtä hyvänä hautaustapana kuin ruumishautaustakin. Näin ollut jo viimeistään 1800-luvulta asti. Osa on kuitenkin vieläkin toista mieltä.



Osin siihen vaikuttavat vanhat traditiot: Ennen 1800-lukua kuolemaan tuomittujen rikollisten ja itsemurhaajien ruumiit poltettiin (osin koska myös kuollutta ruumista ajateltiin voitavan rangaista ja osin koska ei haluttu hautapaikkoja, jotka muistuttaisivat näistä ihmisistä tai joille voisi syntyä joku kultti (esim kerettiläisten tai valtiopettureiden tapauksessa) ja osin koska se oli leimaava viittaus "epäkristilisyyteen". Kukaan normaali ihminen ei sitten halunnut tulla yhdistetyksi tämmöiseen rikollisjoukkoon.



Toinen taustalla oleva tekijä, joka vaikutti jo näihin 1800-lukua edeltäneisiin rangaistuskäytäntöihin oli, että silloin kun kristinusko levisi etenkin tänne pohjoiseen, kristityt erottautuivat vanhoista uskonnoista niin, että siirtyivät polttohautauksesta ruumishautaukseen. Silloin polttohautaukseen liittyi pakanallisuus.



Ja kolmas tekijä on ajatus siitä, että ruumiin ylösnousemus edellyttää sitä, että on joku ruumis, joka voisi nousta ylös - huono homma, jos ruumis on poltettu. Tämä ei ole nykyteologian mukainen käsitys, koska tajuaahan nyt jokainen, että ei niiden vuonna 35 kuolleiden kristittyjen ruumiista missään tapaukseessa ole mitään jäljellä kuitenkaan. Jos oletetaan,e ttä ruumiin ylösnousemus tulee niin Jumalan täytyy pystyä järjestämään se ihan ilman minkäänlaisia fyysisiä jäänteitä.

1800-luvulla käytiin aika paljon keskustelua polttohautauksen hyväksymisestä. Maria Koskinen on kirjoittanut väitöskirjan tästä keskustelusta Englannissa. Löytyy esim yliopistojen kirjastoista.

Siis voitaisiin olettaa, että ylösnousemus vaatisi, että ruumiin jäännökset olisivat paikallaan ja näistä jäännöksistä sitten voitaisiin ylösnousemuksessa kerätä uusi keho. Siis mullaksi maatunut muuttuisi takaisin ihmiseksi. (Poltettu olisi hävinnyt taivaan tuuliin.)



Tätähän uskomusta toteutetaan nykyäänkin laittamalla vainajat siihen suuntaan, että katse on ylösnousemukseen päin. Toisaalta taas hautapaikkoja käytetään uudelleen ja vanha ruumis sekoitetaan täysin uutta ruumista haudattaessa ja osa vanhasta ruumiista voi jopa joutua hautausmaan jätemaakasaan. Ristiriitaista menettelyä laittaa ihmiset katse ylösnousemukseen päin, mutta uutta haudattaessa sitten penkoa koko hauta sekaisin.



Mietityttää siis se, että ovatko kirkot vaan ahneuttaan ja hautapaikkojen rajallisuuden vuoksi markkinoimassa tuota polttohautausta.



Kiitos ja lisää kirjoituksia luen mielelläni.



ap

Siis voitaisiin olettaa, että ylösnousemus vaatisi, että ruumiin jäännökset olisivat paikallaan ja näistä jäännöksistä sitten voitaisiin ylösnousemuksessa kerätä uusi keho. Siis mullaksi maatunut muuttuisi takaisin ihmiseksi. (Poltettu olisi hävinnyt taivaan tuuliin.)

ap

vainajat toki haudataan mieluusti itä-länsisuuntaan, mutta ei ollenkaan aina. Ja tuota ruumiin jäännösten löytymistä yhdetä paikasta ei ole koskaan, missään vaiheessa oikeasti pidetty ylösnousemuksen ehtona, sillä suuri osa alkukirkon marttyyreitä ja pyhimyksistä kuoli potettuina. Eihän nyt heiltä sentään voida evätä ylösnousemusta!

Tässä ei ole kyse teologiasta, vaan ns. "eletystä uskosta" eli siitä, mitä tavisihmiset ajattelevat. Siihen vaikuttaa uskon lisäksi aina iso kasa muita asioita, kuten just noi kulttuurihistoriallisen piirteet, jotka teki polttohautuaksesta kovin leimaavan.

Mut sekin on totta, että alunperin polttohautausta alkoivat markkinoida kirkkoihin kuulumattomat ja ateistiset tahot.

Mietityttää sitten myös se kohta siinä ruumiin siunauksessa, että maaksi sinun pitää jälleen tuleman (ja sitten viimeisenä päivänä sieltä herätetään). Eli ei poltetusta tule maata. Onko se jotenkin huono asia. Onko tuolle: " maaksi sinun pitää jällen tuleman", kristillisiä perusteita. Onko jostain syystä pakko tulla maaksi ja miksi on tuo lause?



Olen miettinyt tätä viime aikoina paljon ja olen kiitollinen vastauksistanne.



ap

Mietityttää sitten myös se kohta siinä ruumiin siunauksessa, että maaksi sinun pitää jälleen tuleman (ja sitten viimeisenä päivänä sieltä herätetään). Eli ei poltetusta tule maata. Onko se jotenkin huono asia. Onko tuolle: " maaksi sinun pitää jällen tuleman", kristillisiä perusteita. Onko jostain syystä pakko tulla maaksi ja miksi on tuo lause?

ap

nykyinen englanninkielinen versio dust to dust, ashes to ashes mukailee paljon selvemmin alkuperäistä latinankielistä hautauskaavaa. Sen idea ei ole "maassa" sinänsä, vaan siinä, että kiertokulku kiertää ja ihminen muuttaa lopulta taas kaikeksi siksi, mistä on syntynytkin. Luomiskirtomuksessahan puhutaan "maan tomusta", joka taas, kuten varmaan käsität, tarkoittaa sattumanvaraista käteenraapaistua kasaa "ihanmitävaan", josta sitten Jumalan hengen voimasta syntyi ihminen. Niinpä ihmisen kuoleman jälkeen jää myös jäjelle sattumanvarainen kasa merkityksetöntä ainetta ja sitten henki, joka on Jumlan voimasta ja armosta. On siis ihan sama, mitä se aine on - Siitä tulee jotain kuitenki nvasta Jumalan voimasta. Näin siis sanoo teologia.

mutta oma isäni (pappi) hautasi oman läheisen veljensä polttohautauksella. (Veli vanha poika isäni siis päätti ja järjesti kaiken hänen hautaamiseensa liittyvän). Isäni on sanonut että hänet saa itsensäkin aikanaan polttohaudata, valitsemme sitten tavan käytännön järjestelyjen perusteella, hänelle asialla ei ole väliä. Tuskin olisi valinnut polttohautausta jos se estäisi ylösnousemuksen.