Avoeroapua
Tarvitsisin neuvoja tai näkemyksiä hankalaan tilanteeseen. 15 vuoden avoliitto on päättymässä, koska yhteiselo on käynyt mahdottomaksi. Asumme miehen omistamassa asunnossa ja asuntoa on vaihdettu isompaan pari kertaa vuosien aikana. Miehellä on lisäksi muutakin omaisuutta (mökki ja auto), mutta myös vielä jonkin verran asuntovelkaa.
Suhteen alkuvaiheessa olin opiskelija, nyttemmin matalapalkkaisessa työelämässä, mutta olen koko suhteemme ajan maksanut kodin vastikekulut. Lisäksi olen tietenkin osallistunut ruokamenoihin, mutta mies on enimmäkseen hoitanut sähkö-, netti- yms. laskut. Oikeastaan kaikki kotityöt ovat olleet myös kontollani.
Tiedän, että omistusasiat olisi ollut järkevää hoitaa toisin/kuntoon, mutta tilanne on nyt tämä. Oikeudentajuni sanoo että tästä yhteisestä kodista jokin osuus kuuluisi minullekin. Miehen muuhun omaisuuteen minulla ei tietenkään ole minkäänlaista intressiä. Miten asiaa tulisi lähteä setvimään? Onko minulla ylipäätään mahdollisuuksia johonkin hyvitykseen? Joutuisin hoitamaan asiaa pitkälti yksin, sillä mies ei suostu edes keskustelemaan eron mahdollisuudesta.
Kommentit (355)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinä et ole oikeutettu puoleen miehen omaisuudesta vain sillä, että olet asunut siellä.
Ja jos tarkasti luet, niin huomaat, etten missään vaiheessa ole mistään puolesta omaisuudesta puhunutkaan. Ainoastaan jonkinlaisesta kohtuullisesta uuden elämän alkuun auttavasta summasta.
-ap
Millaista uutta elämää tarkoitat?
Jos sinulla ei ole tilillä riittävästi vuokravakuutta varten, voit tietysti kysyä mieheltäsi, sopiiko jos siinä jätät ostamiasi kalusteita ja hän vastaavasti antaa sinulle rahaa vuokravakuuteen. Että hän luna ostaisi niitä kalusteita sinulta. Kirpparihinnalla kylläkin, koska ovat käytettyjä, olet itsekin niitä jo käyttänyt.
Kenelläkään ei ole velvoitetta antaa sinulle käsirahaa asuntoon, kun et itse ole sitä tienannut. Minne olet käyttänyt rahat, jotka olisit voinut säästää, matkoihin ja vaatteisiinko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinä et ole oikeutettu puoleen miehen omaisuudesta vain sillä, että olet asunut siellä.
Ja jos tarkasti luet, niin huomaat, etten missään vaiheessa ole mistään puolesta omaisuudesta puhunutkaan. Ainoastaan jonkinlaisesta kohtuullisesta uuden elämän alkuun auttavasta summasta.
-ap
Mies ei ole vastuussa eron jälkeisestä uudesta alusta. Olet eron jälkeen omillasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinä et ole oikeutettu puoleen miehen omaisuudesta vain sillä, että olet asunut siellä.
Ja jos tarkasti luet, niin huomaat, etten missään vaiheessa ole mistään puolesta omaisuudesta puhunutkaan. Ainoastaan jonkinlaisesta kohtuullisesta uuden elämän alkuun auttavasta summasta.
-ap
Millaista uutta elämää tarkoitat?
Jos sinulla ei ole tilillä riittävästi vuokravakuutta varten, voit tietysti kysyä mieheltäsi, sopiiko jos siinä jätät ostamiasi kalusteita ja hän vastaavasti antaa sinulle rahaa vuokravakuuteen. Että hän luna ostaisi niitä kalusteita sinulta. Kirpparihinnalla kylläkin, koska ovat käytettyjä, olet itsekin niitä jo käyttänyt.Kenelläkään ei ole velvoitetta antaa sinulle käsirahaa asuntoon, kun et itse ole sitä tienannut. Minne olet käyttänyt rahat, jotka olisit voinut säästää, matkoihin ja vaatteisiinko?
Kohtuullinen vaatimus ottaen huomioon pitkän liiton, ja kuten todettu, laki antaa siihen mahdollisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinä et ole oikeutettu puoleen miehen omaisuudesta vain sillä, että olet asunut siellä.
Ja jos tarkasti luet, niin huomaat, etten missään vaiheessa ole mistään puolesta omaisuudesta puhunutkaan. Ainoastaan jonkinlaisesta kohtuullisesta uuden elämän alkuun auttavasta summasta.
-ap
Ap, uuden elämän rahoittaja olet sinä itse, ei ex-avopuolisosi. On täysin kohtuullista, että nyt elätät ihan itse itsesi ilman rahalahjaa addiktion kanssa kamppailevalta exältäsi.
Vierailija kirjoitti:
Jos on asunut avoliitossa yli 7v niin se voidaan rinnastaa avioliittomaiseksi tilanteeksi, mutta oliko siinä sitten oltava se yhteinen lapsi...
Jos vaikka selvittelisit faktat ennen kuin neuvot.
Aikuisen työssäkäyvän pitäisi edes pystyä itse kustantamaan oma asumisensa. Uskomatonta, että jollekulle se valkenee vasta lähemmäs nelikymppisenä.
Asutaan sillä tasolla mihin on varaa. Jos tulot on pienet ja omaisuutta ei ole, asutaan vuokralla ja haetaan asumistukea.
Et saa mitään,koska et omista mitään,ettekä ole AVIOliitossa. Minä eroan miehestäni ja me olemme AVO-liitossa,mutta asuntomme on puoliksi,samoin laina.Eli puolet asunnosta kuuluu mulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinä et ole oikeutettu puoleen miehen omaisuudesta vain sillä, että olet asunut siellä.
Ja jos tarkasti luet, niin huomaat, etten missään vaiheessa ole mistään puolesta omaisuudesta puhunutkaan. Ainoastaan jonkinlaisesta kohtuullisesta uuden elämän alkuun auttavasta summasta.
-ap
Millaista uutta elämää tarkoitat?
Jos sinulla ei ole tilillä riittävästi vuokravakuutta varten, voit tietysti kysyä mieheltäsi, sopiiko jos siinä jätät ostamiasi kalusteita ja hän vastaavasti antaa sinulle rahaa vuokravakuuteen. Että hän luna ostaisi niitä kalusteita sinulta. Kirpparihinnalla kylläkin, koska ovat käytettyjä, olet itsekin niitä jo käyttänyt.Kenelläkään ei ole velvoitetta antaa sinulle käsirahaa asuntoon, kun et itse ole sitä tienannut. Minne olet käyttänyt rahat, jotka olisit voinut säästää, matkoihin ja vaatteisiinko?
Kohtuullinen vaatimus ottaen huomioon pitkän liiton, ja kuten todettu, laki antaa siihen mahdollisuuden.
Tutustupa sen lain perusteella tehtyihin päätöksiin. Hyvitystä ex-avopuolisolle on myönnetty vain ääritilanteissa, ap:n tilanne ei ole lähelläkään sellaista, vaan nimenomaan ap:n voi latsoa saaneen taloudellista hyötyä avoliiton aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kun viitsit kertoa lisää. Harmittaa kun tänne ilkkujat postailee kaikkea ikävää, no kuten aiemmin sanoin, niin olet järkevä ja osaat suodattaa turhat kirjoitukset.
Rahasta saa tapella maailman tappiin. Voisitko miettiä, että hyväksyisit tilanteen jossa et saisi rahallista korvausta menneistä vuosista, kuinka paljon rahanmäärä vaikuttaa elämääsi, rahan merkitys sinulle?
Kääntäisin asian nyt niin ja keskittyisin siihen, että rikastutat henkistä pääomaa ja vahvuutta kun päätät lähteä suhteesta, uskot siihen mikä on sinulle tärkeintä ja parasta tulevaisuudessa. Tulet huomaamaan myöhemmin, että turhan pitkään kipuilit suhteessa ja aiemmin olisi pitänyt tehdä ratkaisu. Nää tosiseikat on niin monesti kuultu eronneilta :).
Toivottavasti pääset juipista eroon nopeasti ja lopullisesti.
Muista olla itsellesi rehellinen. Tsemppiä!
-Mr. Mister
Kiitos kivasta viestistä. Olen tosiaan miettinyt tuota, että onko tässä järkeä jonkun muutaman tuhannen (?) takia ryhtyä rajallisia voimavarojaan sellaiseen vääntöön käyttämään. Ehkä ei. Tiedän, että ero on ainoa oikea ja välttämätön ratkaisu eikä paluuta entiseen ole, kunhan saan itseni tästä tolpilleni ja kaikki käytännön asiat järjestymään.
-ap
Hyvä. Vain sinä teet päätöksen kannattaako alkaa vääntämään, täältä varmasti olet saanut hyviäkin neuvoja ja roimasti myötätuntoa sekä henkistä tukea, jes!
Tiiäkkö, että olen huolissani ehkä eniten en niinkään rahasta, vaan siitä, tuleeko teidän ero-prosessi olemaan helppo, koska miehesi vaikuttaa ripustautuneen sinuun eikä hyväksy edes keskustelemaan asiasta.
Oletko ottanut tämän huomioon ja ehkä varautunut/valmistautunut jollain tapaa, onko sinulla mitään syytä pelätä (uhkailua, väkivaltaa)?
-Mr. Mister
Vierailija kirjoitti:
Hyvä. Vain sinä teet päätöksen kannattaako alkaa vääntämään, täältä varmasti olet saanut hyviäkin neuvoja ja roimasti myötätuntoa sekä henkistä tukea, jes!
Tiiäkkö, että olen huolissani ehkä eniten en niinkään rahasta, vaan siitä, tuleeko teidän ero-prosessi olemaan helppo, koska miehesi vaikuttaa ripustautuneen sinuun eikä hyväksy edes keskustelemaan asiasta.
Oletko ottanut tämän huomioon ja ehkä varautunut/valmistautunut jollain tapaa, onko sinulla mitään syytä pelätä (uhkailua, väkivaltaa)?
-Mr. Mister
Äh, mulla tuli kyyneleet silmiin. Olen tuntenut olevani niin yksin tämän asian kanssa, että osoittamasi huoli ja myötätunto koskettaa ihan todella.
En tiedä, miten mies reagoi sitten kun tajuaa että olen oikeasti lähdössä. Välillä se mietityttää itseänikin, vaikka haluaisin uskoa, että pohjimmiltaan hän osaa olla järkevä. Ja on mulla kyllä paikka, mihin mahdollisessa pakkotilanteessa mennä.
-ap
Siis millä perusteella miehen pitäisi auttaa sinut uuteen alkuun kun on jo antanut sinun vuosia asua lähes ilmaiseksi? Missä sinun säästyneet rahasi ovat?
Ap, kaikki järjestyy. Järjestele asiasi (tarvittaessa mieheltä piilossa, jos sinua pelottaa), kuten hommaa asunto, tee osoitteenmuutokset ja hoida muutto. Sinä kyllä selviät ihan itsekin, vaikka se alussa pelottaakin. Itsekin samassa tilanteessa olleena muistan miten vaikea tilanne oli. Nykyään kuitenkin tiedän, että selviän tämän kokemuksen tuoman itsenäistymisen myötä varmasti mistä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinä et ole oikeutettu puoleen miehen omaisuudesta vain sillä, että olet asunut siellä.
Ja jos tarkasti luet, niin huomaat, etten missään vaiheessa ole mistään puolesta omaisuudesta puhunutkaan. Ainoastaan jonkinlaisesta kohtuullisesta uuden elämän alkuun auttavasta summasta.
-ap
Millaista uutta elämää tarkoitat?
Jos sinulla ei ole tilillä riittävästi vuokravakuutta varten, voit tietysti kysyä mieheltäsi, sopiiko jos siinä jätät ostamiasi kalusteita ja hän vastaavasti antaa sinulle rahaa vuokravakuuteen. Että hän luna ostaisi niitä kalusteita sinulta. Kirpparihinnalla kylläkin, koska ovat käytettyjä, olet itsekin niitä jo käyttänyt.Kenelläkään ei ole velvoitetta antaa sinulle käsirahaa asuntoon, kun et itse ole sitä tienannut. Minne olet käyttänyt rahat, jotka olisit voinut säästää, matkoihin ja vaatteisiinko?
Kohtuullinen vaatimus ottaen huomioon pitkän liiton, ja kuten todettu, laki antaa siihen mahdollisuuden.
Tutustupa sen lain perusteella tehtyihin päätöksiin. Hyvitystä ex-avopuolisolle on myönnetty vain ääritilanteissa, ap:n tilanne ei ole lähelläkään sellaista, vaan nimenomaan ap:n voi latsoa saaneen taloudellista hyötyä avoliiton aikana.
Kannattaa jokatapauksessa käyttää neuvotteluvipuna, koska voi olla ettei vastapuolella ole intoa lähteä riitelemään ja sen vuoksi suostuu maltilliseen sopuratkaisuun.
Epäreilultahan se tuntuu maksella pelkkiä juoksevia kuluja toisen kartuttaessa omaa omaisuuttaan.
Kannattaa oikeusaputoimistosta kuitenkin kysyä onko oikeutta saada jotain tasausta kuluihin.
Ei suhdetta juridisesti, ei juridisia oikeuksia. Pitkäaikainen naisystävänä oleminen on vaikea nähdä perustana vaatia jotain, mitä ei omista. Jos toinen auttaa omasta tahdostaan, se on eri asia.
Mr Mister on oikeassa.
Sinä keskityt nyt epäolennaiseen, mietit rahoja ja asumisia.
Sinun pitäisi keskittyä siihen, ettet voi enää olla parisuhteessa riippuvan kanssa.
Ja miten pääset lähtemään turvallisesti. 379
Ymmärrän, että käytännössä naisystävänä oleminen voi tuntua siltä kuin olisi puoliso, jos on asunut monta vuotta miesystävänsä kanssa samassa kodissa. Kyse ei kuitenkaan ole liitosta. Siksi erokin on vain "ero" - ei varmaan yhtään sen helpompi, mutta pointti on, että tässä tilanteessa ei voi käyttää termejä "puoliso" (edes etuliitteellä) jne.
Vierailija kirjoitti:
Epäreilultahan se tuntuu maksella pelkkiä juoksevia kuluja toisen kartuttaessa omaa omaisuuttaan.
Kannattaa oikeusaputoimistosta kuitenkin kysyä onko oikeutta saada jotain tasausta kuluihin.
No ei todellakaan ole epäreilua. Asumiskustannukset ovat olleet tosi pienet ja ap olisi ihan hyvin voinut säästää, sijoittaa ja kartuttaa omaisuuttansa.
Vähän sama niin kuin mies alkaisi vaatia takautuvasti vuokraa. Ei onnistu, joten unohda.
Kuka uskaltaa ottaa kotiinsa asumaan, jos kulujen maksaminen on omaisuuden kartuttamista. Tarkoittaako ap, että hänen olisi pitänyt saada asua aivan ilmaiseksi?