Avoeroapua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, sinä et ole oikeutettu puoleen miehen omaisuudesta vain sillä, että olet asunut siellä.

Ja jos tarkasti luet, niin huomaat, etten missään vaiheessa ole mistään puolesta omaisuudesta puhunutkaan. Ainoastaan jonkinlaisesta kohtuullisesta uuden elämän alkuun auttavasta summasta.

-ap

Millaista uutta elämää tarkoitat?

Jos sinulla ei ole tilillä riittävästi vuokravakuutta varten, voit tietysti kysyä mieheltäsi, sopiiko jos siinä jätät ostamiasi kalusteita ja hän vastaavasti antaa sinulle rahaa vuokravakuuteen. Että hän luna ostaisi niitä kalusteita sinulta. Kirpparihinnalla kylläkin, koska ovat käytettyjä, olet itsekin niitä jo käyttänyt.

Kenelläkään ei ole velvoitetta antaa sinulle käsirahaa asuntoon, kun et itse ole sitä tienannut. Minne olet käyttänyt rahat, jotka olisit voinut säästää, matkoihin ja vaatteisiinko?

Matalapalkka-alalla ei paljoa säästöön jää. Ap kertoi että asuntoa vaihdettu isompaan ja isojen asuntojen vastikekulut voi olla hyvinkin isot. Ihmisillä on myös muita laskuja kuin asuminen ja päälle vielä ruokakulut niin eipä siitä nyt paljoa säästöön enää jää.

Ja täytyy niitä vaatteitakin joskus ostaa.

Olet jättämässä pitkäaikaisen kumppanisi, ja tahtoisit vielä nylkeä hänet?

Ei toivoakaan mistään "hyvityksestä". Ensinnäkin olet itse hyötynyt ja toiseksi teillä ei ole yhteisiä lapsia.

Tiedän kyllä, mitä on olla hemmoteltu. Minua kauhistuttaa ajatella, että vingutin joskus amexilla tonneja kuukaudessa, asumiskuluja ei ollut. En miettinyt yhtään sijoittamista. Eronjälkeiseen köyhyyteen oli vaikea tottua!

"Niin myötä kuin vastamäessä" on ap:lle "vain myötämäessä - ja rahaa kiitos"?

Tutki, mitkä ovat elämäsi realiteetit:

Missä työpaikka, onko vakituinen?

Tulot?

Mahdolliset pakolliset menot?

Tukiverkosto?

Ja näiden vastausten perusteella rakennat elämäsi uudestaan.

Et aloita tyhjästä, koska löydät vastauksen noihin kaikkiin.

Kun olet tehnyt päätöksen ja realistisen suunnitelman, toteutat sen.

Miehen näkökulmasta olisi reilua saada kuulla suunnitelmastasi etukäteen. Yleensä äkkilähdöt ja savuavat rauniot aiheuttavat toiselle osapuolelle traumoja.

Jos on matalapalkka-alalla ja saa käteen esim 1200e/kk ja maksaa siitä 400e/kk asumisesta (vastike) ja vaikka 300e/kk ruokakuluja niin jää vielä 500e/kk tuhlattavaa. Minusta se on aika hyvin.

Ei, en halua kyniä miestäni enkä jättää häntä "heti" hankaluuksien tullen. Ongelmat ovat kestäneet vuosikausia, hän itse ei halua parantua niistä, joten vaihtoehtoni käyvät vähiin. Isompaan asuntoon on aina muutettu miehen tahdosta, minulle olisi kelvannut vaatimattomampikin koti. Eikä tämä nykyinenkään sentään mikään luksuslukaali ole.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Tässä taas pakko sanoa, että huolehtikaa tytöt siitä, että koti on myös teidän nimissänne. Selvittäkää näitä asioita jo yhteen mennessä.

Olen niin samaa mieltä!! Mietin joskus myös kuinka naiset uskaltaa heittäytyä kokonaan miehen elätettäviksi ja jättää oman työuran kokonaan sivuun? Sitten käy kun Mikko Koivun ex-vaimolle, sulla on monta suuta ruokittavana ja hoidettavana ja äijä mennyt menojaan. En yhtään kadehtisi mitään Sofia Belorffia myöskään, sama tulee käymään hänellekin. Vuittonin laukut vaan lentää kymmenennestä kerroksesta kadulle. Naiset, äly hoi. Älkää luopuko omista tuloista ja omistuksista vaikka sattuisittekin naimaan vähän rikkaamman ukon. Sitä voi hyvin käydä töissä ja hankkia osakkeita siinä sivussa, niin voi nukkua yönsä rauhallisemmin eronkin tullessa.

Tuohan on loistava tilanne jos haluaa erota. Pakkaa omat kamat ja lähtee ja asia on sillä selvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa voi olla edellytyksiä hyvityksen vaatimiselle, se pitää vain tehdä määräajassa ja lain vaatimalla menettelyllä, joko pesänjakaja tai kanteella tuomioistuimeen, viimeistään 6 kk omaisuuden erottelusta.  

Lakiavopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta

Olettepas te ääliöitä kun alapeukutatte tosiasioita, katsokaa se laki ensin, on selkosuomella kirjoitettu.

Ehkäpä luimme sen ja totesimme, että ei tuossa niitä perusteita kyllä ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, sinä et ole oikeutettu puoleen miehen omaisuudesta vain sillä, että olet asunut siellä.

Ja jos tarkasti luet, niin huomaat, etten missään vaiheessa ole mistään puolesta omaisuudesta puhunutkaan. Ainoastaan jonkinlaisesta kohtuullisesta uuden elämän alkuun auttavasta summasta.

-ap

Millaista uutta elämää tarkoitat?

Jos sinulla ei ole tilillä riittävästi vuokravakuutta varten, voit tietysti kysyä mieheltäsi, sopiiko jos siinä jätät ostamiasi kalusteita ja hän vastaavasti antaa sinulle rahaa vuokravakuuteen. Että hän luna ostaisi niitä kalusteita sinulta. Kirpparihinnalla kylläkin, koska ovat käytettyjä, olet itsekin niitä jo käyttänyt.

Kenelläkään ei ole velvoitetta antaa sinulle käsirahaa asuntoon, kun et itse ole sitä tienannut. Minne olet käyttänyt rahat, jotka olisit voinut säästää, matkoihin ja vaatteisiinko?

Kohtuullinen vaatimus ottaen huomioon pitkän liiton, ja kuten todettu, laki antaa siihen mahdollisuuden. 

Ei. Laki ottaa kantaa vain siihen, miten omaisuutta jaetaan tilanteessa, jossa juridinen omistussuhde ei vastaa omaisuuden kartuttamisen panoksia.

Jos haluat jotain osuutta asunnosta, niin eikö samalla pitäisi laskea kaikki kulut sen osuuden suhteen myös tehdyistä remonteista ja muista ylläpitökustannuksista? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos et ole maksanut lainanlyhennyksiä, ei sinulla ole oikeutta osuuteen.

Ei kai se oikeasti näin voi mennä? Tavallaanhan olen mahdollistanut miehen omaisuuden kartuttamisen maksamalla vastikekulut.

Meillä on kylläkin aina ollut erilliset rahat ja tilit, enkä ole täysin tietoinen esim. siitä, minkä verran asuntovelkaa on jäljellä. Mies on aina ollut näistä asioista hyvin vähäsanainen, ja jostain syystä olen hyväksynyt sen.

-ap

Vuokraa olet tavallaan maksanut tuolla vastikkeella. Eriasia jos olisit lyhentänyt lainaa niin voisit vaatiakkin hyvityksiä.

Tässä tapauksessa miehellä on varmaan näyttää maksetut verot 15v ajalta tästä "vuokrasta" ;)

Vierailija kirjoitti:

Avioliitossa voi kantaa oman kortensa kekoon myös tekemällä kotityöt, mutta tiedä sitten onko avoliitossa tuolla merkitystä.

Jos tarjotaan tiskikone, pyykkikone, toimiva imuri ja muut härpäkkeet kokkaillessa isossa keittiössä, sekä  kodinhoitohuone jne muita mukavuuksia, niin tekisin mukisematta kotitöitä. Joku paikka hajoaa, niin mies tilaa uuden. Pakko olla porvoo tämän!

Ero olisi vielä paljon hankalampi, jos omistaisit asunnosta jotain. Silloin toinen voisi pitkittää tilannetta ja heittäytyä tosi hankalaksi. Ihan kiusallaan.

Olisit tyytyväinen, että olet saanut asua edullisesti ilman mitään riskejä. Mitä jos asunnon arvo olisi laskenut tai korot noussut, asuntoon olisi tullut iso remontti jne..? 

Olisi tosi onnellinen, jos olisin noin edullisesti asunut ilman mitään huolia. 

Vierailija kirjoitti:

Ero olisi vielä paljon hankalampi, jos omistaisit asunnosta jotain. Silloin toinen voisi pitkittää tilannetta ja heittäytyä tosi hankalaksi. Ihan kiusallaan.

Tää on itse asiassa erittäin hyvä pointti.

-ap

Alkoholistista erotessa ei kannata luottaa siihen, että hän on järkevä ja ystävällinen eron ilmettyä.

Usein alkoholistin kumppani on myös sairastunut läheisriippuvuuteen, eikä osaa lähteä, ja antaa puhua tai pelotella itsensä jäämään.

Siksi lähdön valmistelu salassa, ja lähtö sitten kun saa jonkun turvaksi, tai vain lähtee ilmoittamatta, jää sille tielle ystävälle asumaan tai hotelliin tai omaan asuntoon, ja ilmoittaa sieltä turvallisesti ettei palaa.

Koska kyse, kuten sanotte, ei ole liitosta, ei tarvita oikeuden päätöksiä eikä osituksia. Lähtee vaan. Jos ei ole oikeuksia, eipä ole juuri velvoitteitakaan.

Hommaa asunto, mieti mitä itse omistat ja mitä tarvitset välttämättä lisää, pakkaa tavarasi ja muuta. Sitten välittömästi yhteyttä Kelaan ja sossuun. Toki kannattaa etsiä myös parempipalkkaista työtä, tai vaikka lisätyötä.

Pärjäät kyllä.