Avoeroapua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteen idea varmasti on ollut ap:lläkin jakaa elämä, jolloin jaetaan työ ja talous. Varmaan siksi hän on tehnyt kotitöitäkin enemmän, tai siis kaikki, jos on kokenut että se on sitä miten hän voi edistää yhteistä elämää ja arkea, ja sitä mitä hän voi tuoda suhteeseen ja yhteiseen elämään. Se on sama ansa mihin niin moni nainen menee, että asunnon voi ottaa pois toiselta, mutta kaikkia niitä aterioita ei. Minusta tämä epäsuhta oli jo nähtävissä siitä, että mies ei alkanut yhtään puhua avioliitosta, vaikka ap otti asian esille. Silloin kannattaa pysähtyä miettimään, onko suhteessa kaikki kohdallaan, tarkoitan että millaiseksi sen on itse kuvitellut.

Kyllä mulla varoituskellot soivat tasaisin väliajoin, kun avioitumistoiveeni kaikui kuuroille korville. Tavallaan tiedostin, että ei tämän varmaan tällaista pitäisi olla., mutta en sitten kuitenkaan saanut tehtyä asialle mitään konkreettista vaan jotenkin jumituin ja tyydyin tähän elämään.

-ap

No ihan ymmärrettävää. Mitä kauemmin suhde kestää sitä vaikeampi niitä "järjestelyjä" on muuttaa.

Mielestäni olet maksanut oman osasi maksamalla niitä vastikkeita ja muita laskuja, mutta toisaalta taas vähemmän kuin olisit vaikka asuntolainaa joutunut maksamaan, eli ylimääräistä olisi pitänyt jäädä säästöön.

Lähtisin nyt vaan odottamatta mitään "korvauksia". Olet todellakin ollut kuin edullisesti asuva vuokralainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut koko ketjua, mutta mielestäni jotain mökin kuluja ei voi vetää asiaan, jos niistäkään ei ole sovittu yhteisesti. Voihan olla ettei toista edes kiinnosta mökkeily eikä se ole itselle mitenkään oleellista.

Olin itsekin suhteessa, jossa rikkaalla miehellä oli auto ja itsellä köyhänä ei edes korttia. Kuljin pääasiassa julkisilla, toki sain myös kyytejä yms., mutta maksoin bensoja myös. Minusta olisi ollut todella väärin, että minulta olisi laskutettu puolet auton hinnasta ja kaikista mahdollisista auton kuluista, kun kerran "hyödyin" autosta.

Meillä yhteisen auton kulut maksetaan samalta taloustililtä mistä asumismenot ja ruoka (kumpikin laittaa tilille kuukausittain saman summan, joka riittää ne kattamaan, tarvittaessa laitetaan lisää mutta aina 50/50). Sillä tavalla ei tarvitse halkoa hiuksia siitä, että kumman meno oli milloinkin kyseessä. Lisäksi toisella on oma auto, jonka kuluista hän vastaa yksin (ja niin on periaatteessa itsellänikin mutta se on tällä hetkellä seisonnassa koska teen etätöitä).

Toki noin tehdäänkin jos on molemmilla suunnilleen samat tulot. Mutta jos toinen ostaa kalliin auton tai monen tonnin television, kun toinen on köyhä eikä ole noista edes kiinnostunut, niin ei se tarkoita, että voi vaatia siltä toiselta maksamaan niistä puolia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuokraa olet tavallaan maksanut tuolla vastikkeella. Eriasia jos olisit lyhentänyt lainaa niin voisit vaatiakkin hyvityksiä.

Ymmärrän kyllä, että minun on ollut edullisempaa asua näin kuin yksikseni. Silti tuntuu, ettei tämä ihan reilu tilanne ole.

-ap

Ei olekaan reilua, sua on kustu linssiin. Monille naisille käy näin, että ovat hyväuskoisina maksaneet vuosia suhteen juoksevia kuluja, ja mies on pistänyt samalla omaisuuden pers*ensä alle vähin äänin. Loppupeleissä miehelle jää omaisuus ja nainen jää tyhjän päälle. Yksin asuessa olisit varmaan saanut asumistuet jne. eli ei se aina niin mene, että olisit jotenkin hyötynyt juoksevat kulut maksamalla. Todennäköisesti on tullut kalliimmaksi, ainakin jos vastike on ollut iso. 

Vastike on ollut 400 e/kk, se on kerrottu ketjussa. Toivon että trollaat tai sitten surettaa todella, että on edelleen olemassa naisia, joilla on tuollainen maailmankuva. Elämän rakentaminen asumistukien varaan vs. toisesta hyötyminen sen sijaan, että olisi kiitollinen siitä, että on saanut 15 vuotta asua puoli-ilmaiseksi ja nauttia elintasosta, mihin itse ei olisi koskaan kyennyt - ja sinun mielestäsi ap on tässä se kusetettu osapuoli?

Eiköhän tämä koko ketju ole enemmän tai vähemmän trollaamista, mutta toivon, että kaikki ne, jotka ovat avoliitossaan se paremmin ansaitseva osapuoli, pysähtyvät nyt miettimään, kannattaako tarjota vähemmän ansaitsevalle mukava elämä ja "palkinnoksi" siitä saada kenties postia lakimieheltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on ollut saamapuolella, jos 400 eurolla kuukaudessa on saanut asua ilmeisesti ihan hyvässä ja tilavassa asunnossa ja lisäksi diiliin on tuolla hinnalla kuulunut sähkö, netti, mahdollisuus käyttää autoa (+kuskia, jos ei aja itse?) ja mökkiä. Onko mies parempituloisena maksanut lomat, leffaliput, ulkona syömiset?

Luulisi, että pienituloisenakin olisi noin edullisten asumiskulujen jälkeen jäänyt kuukausittain edes pieni summa säästöön, mistä olisi kertynyt 15 vuoden aikana ihan kiva pesämuna.

Ei mene noin. Jos on pienillä tuloilla edes välillä, kuten moni nykyään on, kuten työtön, apurahalla, äitiyspäivärahalla, kotihoidontuella, harjoittelussa, työkokeilussa, kuntouttavalla jne. on oikeutettu asumistukeen, joka kattaa asumiskuluja, ja silloin helposti jää paljon vähemmänkin kuin tuo 400e maksettavaa (itsellä 160e nyt asumistuen jälkeen). Eli sen puolison tulot estävät tämän. Ei niin voi muutenkaan laskea, että yksityisillä vuokramarkkinoilla olisit maksanut näin ja näin paljon vuokraa. Eihän sitä mistään voi tietää, olisiko päätynyt yksityiselle vuokralle.

Mutta kun tuossa ei ollut kyse pelkästään vuokrasta, vaan ap on saanut asumisen lisäksi muita etuja, mihin ei saa asumistukia tai muita yhteiskunnan tukia, vaan mies on ne ap:lle tarjonnut. 400 euroa siitä kokonaisuudesta on pieni summa, jos ap siis esimerkiksi tästä mökistä ja autosta hyöytynyt.

Jos tarkasti laskee käytön hinnoittelun ja tuet, niin pitäisi kai saamatta jääneet ansiot sekstailustakin. Eli 15 x 12 x kertoja kuussa x (200-300€).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut koko ketjua, mutta mielestäni jotain mökin kuluja ei voi vetää asiaan, jos niistäkään ei ole sovittu yhteisesti. Voihan olla ettei toista edes kiinnosta mökkeily eikä se ole itselle mitenkään oleellista.

Olin itsekin suhteessa, jossa rikkaalla miehellä oli auto ja itsellä köyhänä ei edes korttia. Kuljin pääasiassa julkisilla, toki sain myös kyytejä yms., mutta maksoin bensoja myös. Minusta olisi ollut todella väärin, että minulta olisi laskutettu puolet auton hinnasta ja kaikista mahdollisista auton kuluista, kun kerran "hyödyin" autosta.

Meillä yhteisen auton kulut maksetaan samalta taloustililtä mistä asumismenot ja ruoka (kumpikin laittaa tilille kuukausittain saman summan, joka riittää ne kattamaan, tarvittaessa laitetaan lisää mutta aina 50/50). Sillä tavalla ei tarvitse halkoa hiuksia siitä, että kumman meno oli milloinkin kyseessä. Lisäksi toisella on oma auto, jonka kuluista hän vastaa yksin (ja niin on periaatteessa itsellänikin mutta se on tällä hetkellä seisonnassa koska teen etätöitä).

Toki noin tehdäänkin jos on molemmilla suunnilleen samat tulot. Mutta jos toinen ostaa kalliin auton tai monen tonnin television, kun toinen on köyhä eikä ole noista edes kiinnostunut, niin ei se tarkoita, että voi vaatia siltä toiselta maksamaan niistä puolia.

En sitä tarkoittanutkaan, ja päivällä kun edellisen kerran tähän ketjuun kirjoitin, kerroin että maksamme lähtökohtaisesti kaiken puoleksi mutta jos vain toinen haluaa jotain, niin hän maksaa sen itse (minä halusin kasvihuoneen, joten maksoin sen, ja ensi kesänä haaveilen terassista saunan eteen, joten maksan sen, koska puoliso ei sellaista kaipaisi). Jos puoliso haluaisi uuden television niin hän tietenkin maksaisi siitä, koska minä en televisiota yleensä edes katso.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on ollut saamapuolella, jos 400 eurolla kuukaudessa on saanut asua ilmeisesti ihan hyvässä ja tilavassa asunnossa ja lisäksi diiliin on tuolla hinnalla kuulunut sähkö, netti, mahdollisuus käyttää autoa (+kuskia, jos ei aja itse?) ja mökkiä. Onko mies parempituloisena maksanut lomat, leffaliput, ulkona syömiset?

Luulisi, että pienituloisenakin olisi noin edullisten asumiskulujen jälkeen jäänyt kuukausittain edes pieni summa säästöön, mistä olisi kertynyt 15 vuoden aikana ihan kiva pesämuna.

Ei mene noin. Jos on pienillä tuloilla edes välillä, kuten moni nykyään on, kuten työtön, apurahalla, äitiyspäivärahalla, kotihoidontuella, harjoittelussa, työkokeilussa, kuntouttavalla jne. on oikeutettu asumistukeen, joka kattaa asumiskuluja, ja silloin helposti jää paljon vähemmänkin kuin tuo 400e maksettavaa (itsellä 160e nyt asumistuen jälkeen). Eli sen puolison tulot estävät tämän. Ei niin voi muutenkaan laskea, että yksityisillä vuokramarkkinoilla olisit maksanut näin ja näin paljon vuokraa. Eihän sitä mistään voi tietää, olisiko päätynyt yksityiselle vuokralle.

Mutta kun tuossa ei ollut kyse pelkästään vuokrasta, vaan ap on saanut asumisen lisäksi muita etuja, mihin ei saa asumistukia tai muita yhteiskunnan tukia, vaan mies on ne ap:lle tarjonnut. 400 euroa siitä kokonaisuudesta on pieni summa, jos ap siis esimerkiksi tästä mökistä ja autosta hyöytynyt.

Jos tarkasti laskee käytön hinnoittelun ja tuet, niin pitäisi kai saamatta jääneet ansiot sekstailustakin. Eli 15 x 12 x kertoja kuussa x (200-300€).

Kumpi siis maksaa kummalle ja miksi ihmeessä? Eiköhän mies ole antanut ap:lle seksiä tasan yhtä monta kertaa kuin ap miehelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteen idea varmasti on ollut ap:lläkin jakaa elämä, jolloin jaetaan työ ja talous. Varmaan siksi hän on tehnyt kotitöitäkin enemmän, tai siis kaikki, jos on kokenut että se on sitä miten hän voi edistää yhteistä elämää ja arkea, ja sitä mitä hän voi tuoda suhteeseen ja yhteiseen elämään. Se on sama ansa mihin niin moni nainen menee, että asunnon voi ottaa pois toiselta, mutta kaikkia niitä aterioita ei. Minusta tämä epäsuhta oli jo nähtävissä siitä, että mies ei alkanut yhtään puhua avioliitosta, vaikka ap otti asian esille. Silloin kannattaa pysähtyä miettimään, onko suhteessa kaikki kohdallaan, tarkoitan että millaiseksi sen on itse kuvitellut.

Kyllä mulla varoituskellot soivat tasaisin väliajoin, kun avioitumistoiveeni kaikui kuuroille korville. Tavallaan tiedostin, että ei tämän varmaan tällaista pitäisi olla., mutta en sitten kuitenkaan saanut tehtyä asialle mitään konkreettista vaan jotenkin jumituin ja tyydyin tähän elämään.

-ap

No ihan ymmärrettävää. Mitä kauemmin suhde kestää sitä vaikeampi niitä "järjestelyjä" on muuttaa.

Mielestäni olet maksanut oman osasi maksamalla niitä vastikkeita ja muita laskuja, mutta toisaalta taas vähemmän kuin olisit vaikka asuntolainaa joutunut maksamaan, eli ylimääräistä olisi pitänyt jäädä säästöön.

Lähtisin nyt vaan odottamatta mitään "korvauksia". Olet todellakin ollut kuin edullisesti asuva vuokralainen.

En itsekään odottaisi mitään, mutta puutun kirjoituksessasi siihen, että et ilmeisesti ymmärrä, että asuntolainan maksaminen on itselle maksamista ja juuri sen "ylimääräisen säästämistä". Nyt ap on maksanut, mutta se ei ikään kuin näy näy missään, kun on maksanut vastikkeena. Jos olisi laittanut sen saman rahan lainaan, omistaisi nyt jotain. Nyt on puilla paljailla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteen idea varmasti on ollut ap:lläkin jakaa elämä, jolloin jaetaan työ ja talous. Varmaan siksi hän on tehnyt kotitöitäkin enemmän, tai siis kaikki, jos on kokenut että se on sitä miten hän voi edistää yhteistä elämää ja arkea, ja sitä mitä hän voi tuoda suhteeseen ja yhteiseen elämään. Se on sama ansa mihin niin moni nainen menee, että asunnon voi ottaa pois toiselta, mutta kaikkia niitä aterioita ei. Minusta tämä epäsuhta oli jo nähtävissä siitä, että mies ei alkanut yhtään puhua avioliitosta, vaikka ap otti asian esille. Silloin kannattaa pysähtyä miettimään, onko suhteessa kaikki kohdallaan, tarkoitan että millaiseksi sen on itse kuvitellut.

Kyllä mulla varoituskellot soivat tasaisin väliajoin, kun avioitumistoiveeni kaikui kuuroille korville. Tavallaan tiedostin, että ei tämän varmaan tällaista pitäisi olla., mutta en sitten kuitenkaan saanut tehtyä asialle mitään konkreettista vaan jotenkin jumituin ja tyydyin tähän elämään.

-ap

No ihan ymmärrettävää. Mitä kauemmin suhde kestää sitä vaikeampi niitä "järjestelyjä" on muuttaa.

Mielestäni olet maksanut oman osasi maksamalla niitä vastikkeita ja muita laskuja, mutta toisaalta taas vähemmän kuin olisit vaikka asuntolainaa joutunut maksamaan, eli ylimääräistä olisi pitänyt jäädä säästöön.

Lähtisin nyt vaan odottamatta mitään "korvauksia". Olet todellakin ollut kuin edullisesti asuva vuokralainen.

En itsekään odottaisi mitään, mutta puutun kirjoituksessasi siihen, että et ilmeisesti ymmärrä, että asuntolainan maksaminen on itselle maksamista ja juuri sen "ylimääräisen säästämistä". Nyt ap on maksanut, mutta se ei ikään kuin näy näy missään, kun on maksanut vastikkeena. Jos olisi laittanut sen saman rahan lainaan, omistaisi nyt jotain. Nyt on puilla paljailla. 

Ap säästi kuitenkin siinä, että asui halvemmalla kuin vuokralla. Jos olisi säästänyt ja sijoittanut erotuksen joka kuukausi, hänellä olisi nyt yli 50 000 euroa omaisuutta, ehkä lähemmäs 100 000 euroa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on ollut saamapuolella, jos 400 eurolla kuukaudessa on saanut asua ilmeisesti ihan hyvässä ja tilavassa asunnossa ja lisäksi diiliin on tuolla hinnalla kuulunut sähkö, netti, mahdollisuus käyttää autoa (+kuskia, jos ei aja itse?) ja mökkiä. Onko mies parempituloisena maksanut lomat, leffaliput, ulkona syömiset?

Luulisi, että pienituloisenakin olisi noin edullisten asumiskulujen jälkeen jäänyt kuukausittain edes pieni summa säästöön, mistä olisi kertynyt 15 vuoden aikana ihan kiva pesämuna.

Ei mene noin. Jos on pienillä tuloilla edes välillä, kuten moni nykyään on, kuten työtön, apurahalla, äitiyspäivärahalla, kotihoidontuella, harjoittelussa, työkokeilussa, kuntouttavalla jne. on oikeutettu asumistukeen, joka kattaa asumiskuluja, ja silloin helposti jää paljon vähemmänkin kuin tuo 400e maksettavaa (itsellä 160e nyt asumistuen jälkeen). Eli sen puolison tulot estävät tämän. Ei niin voi muutenkaan laskea, että yksityisillä vuokramarkkinoilla olisit maksanut näin ja näin paljon vuokraa. Eihän sitä mistään voi tietää, olisiko päätynyt yksityiselle vuokralle.

Kuule, henkilö, joka on työtön ja työkokeilussanym. mitä luettelit, elää kädestä suuhun, eikä takuulla jää mitään säästöjä itselle. AP on ihan itse valinnut tämän vaihtoehdon. Olisi pitänyt miettiä omaa taloudellista tilannetta jo 15 vuotta sitten.

Ja nyt sitten ap:lle pitäisi maksaa takautuvasti myös seksipalveluistakin? ;D Mitä mieltä ap itse olet, sinusta tehtiin nyt seksiä erillisestä maksusta tarjoava avopuoliso...

Golddiggerit vauhdissa, ensin pankkitili tyhjäksi, asunto ja mökki puoliksi ja lopuksi takautuvasti maksut seksistä 15 vuoden ajalta. Hyviä vinkkejä sulle on ainakin annettu...

Vierailija kirjoitti:

Ja nyt sitten ap:lle pitäisi maksaa takautuvasti myös seksipalveluistakin? ;D Mitä mieltä ap itse olet, sinusta tehtiin nyt seksiä erillisestä maksusta tarjoava avopuoliso...

Golddiggerit vauhdissa, ensin pankkitili tyhjäksi, asunto ja mökki puoliksi ja lopuksi takautuvasti maksut seksistä 15 vuoden ajalta. Hyviä vinkkejä sulle on ainakin annettu...

Eiköhän ap tehnyt sen ihan itse ja muistuteltiin vaan mistä kaikesta voi yrittää rahastaa. Mielestäni hänen ei kuulu saada mitään muuta kuin omat tavaransa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteen idea varmasti on ollut ap:lläkin jakaa elämä, jolloin jaetaan työ ja talous. Varmaan siksi hän on tehnyt kotitöitäkin enemmän, tai siis kaikki, jos on kokenut että se on sitä miten hän voi edistää yhteistä elämää ja arkea, ja sitä mitä hän voi tuoda suhteeseen ja yhteiseen elämään. Se on sama ansa mihin niin moni nainen menee, että asunnon voi ottaa pois toiselta, mutta kaikkia niitä aterioita ei. Minusta tämä epäsuhta oli jo nähtävissä siitä, että mies ei alkanut yhtään puhua avioliitosta, vaikka ap otti asian esille. Silloin kannattaa pysähtyä miettimään, onko suhteessa kaikki kohdallaan, tarkoitan että millaiseksi sen on itse kuvitellut.

Kyllä mulla varoituskellot soivat tasaisin väliajoin, kun avioitumistoiveeni kaikui kuuroille korville. Tavallaan tiedostin, että ei tämän varmaan tällaista pitäisi olla., mutta en sitten kuitenkaan saanut tehtyä asialle mitään konkreettista vaan jotenkin jumituin ja tyydyin tähän elämään.

-ap

No ihan ymmärrettävää. Mitä kauemmin suhde kestää sitä vaikeampi niitä "järjestelyjä" on muuttaa.

Mielestäni olet maksanut oman osasi maksamalla niitä vastikkeita ja muita laskuja, mutta toisaalta taas vähemmän kuin olisit vaikka asuntolainaa joutunut maksamaan, eli ylimääräistä olisi pitänyt jäädä säästöön.

Lähtisin nyt vaan odottamatta mitään "korvauksia". Olet todellakin ollut kuin edullisesti asuva vuokralainen.

En itsekään odottaisi mitään, mutta puutun kirjoituksessasi siihen, että et ilmeisesti ymmärrä, että asuntolainan maksaminen on itselle maksamista ja juuri sen "ylimääräisen säästämistä". Nyt ap on maksanut, mutta se ei ikään kuin näy näy missään, kun on maksanut vastikkeena. Jos olisi laittanut sen saman rahan lainaan, omistaisi nyt jotain. Nyt on puilla paljailla. 

Trololololoo.

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja itse kirjoitti, että hänen on ollut edullisempi asua miehen kanssa kuin yksin. Näin ollen voisi olettaa, että aloittajalla on myös ollut parisuhteessa paremmat mahdollisuudet säästää, kuin yksin ollessa, ja sen lisäksi elintaso noin yleensä on ollut parempi kuin yksin asuessa (esim. asuntoa vaihdettu isompaan pari kertaa, on mökki, on auto). Minusta tuntuu, että aloittajaa nyt harmittaa, kun ei ole tajunnut laittaa rahaa yhtään säästöön, mutta se ei varsinaisesti ole miehen vika.

Periaatteessa ap on maksanut vastiketta pari sataa liikaa, mutta vastaavasti mies on ilmeisesti maksanut muita yhteisiä menoja yksin, niin etten itse näkisi että aloittaja on joutunut taloudellisesti hyväksikäytetyksi.

Mitä AP nyt vastaisi tähän kun on lukenut kaikki nämä vastaukset? Vai onko se AP, joka kannustaa tuosta asumistuesta? Onko ap.lla omia lapsia, vaikkei miehen kanssa yhteisiä olekaan?

Vai onko se AP, joka jankuttaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuokraa olet tavallaan maksanut tuolla vastikkeella. Eriasia jos olisit lyhentänyt lainaa niin voisit vaatiakkin hyvityksiä.

Ymmärrän kyllä, että minun on ollut edullisempaa asua näin kuin yksikseni. Silti tuntuu, ettei tämä ihan reilu tilanne ole.

-ap

Ei olekaan reilua, sua on kustu linssiin. Monille naisille käy näin, että ovat hyväuskoisina maksaneet vuosia suhteen juoksevia kuluja, ja mies on pistänyt samalla omaisuuden pers*ensä alle vähin äänin. Loppupeleissä miehelle jää omaisuus ja nainen jää tyhjän päälle. Yksin asuessa olisit varmaan saanut asumistuet jne. eli ei se aina niin mene, että olisit jotenkin hyötynyt juoksevat kulut maksamalla. Todennäköisesti on tullut kalliimmaksi, ainakin jos vastike on ollut iso. 

Vastike on ollut 400 e/kk, se on kerrottu ketjussa. Toivon että trollaat tai sitten surettaa todella, että on edelleen olemassa naisia, joilla on tuollainen maailmankuva. Elämän rakentaminen asumistukien varaan vs. toisesta hyötyminen sen sijaan, että olisi kiitollinen siitä, että on saanut 15 vuotta asua puoli-ilmaiseksi ja nauttia elintasosta, mihin itse ei olisi koskaan kyennyt - ja sinun mielestäsi ap on tässä se kusetettu osapuoli?

Eiköhän tämä koko ketju ole enemmän tai vähemmän trollaamista, mutta toivon, että kaikki ne, jotka ovat avoliitossaan se paremmin ansaitseva osapuoli, pysähtyvät nyt miettimään, kannattaako tarjota vähemmän ansaitsevalle mukava elämä ja "palkinnoksi" siitä saada kenties postia lakimieheltä.

Kuule, ei kaikkia kiinnosta jotkut hienot puitteet ja korkea elintaso. Tuo sinun se surullinen maailmankuva on, rahan sokaisema. Olen itse ollut suhteessa miljonäärin kanssa, mutta mies osoittautui alkoholistiksi ja väkivaltaiseksi. Kun pääsin hänestä eroon, en kyllä hetkeäkään itkenyt jonkin elintason perään, vaan pelkästään nautin siitä mielenrauhasta, jonka vihdoin sain, kun hänestä eroon pääsin. Se elintaso nyt vain sattui siinä suhteessa tulemaan sen miehen mukana, mutta ei ne ulkoiset puitteet minulle olleet mitenkään merkityksellinen asia. Ihmettelen todella monia täällä, jotka ajattelevat kaiken rahassa, ulkoisissa puitteissa ja hyötymisessä.

Vierailija kirjoitti:

Soitapa oikeusaputoimistoon, neuvovat siellä miten tulee tehdä. Jos sinulla on pienet tulot, voit saada palvelun jopa maksuttomana. Ositus on tärkeää tehdä, ja osittaja katsoo, onko kohtuullista maksaa tasinkoa.

====

Avoerossa ei maksella osituksia. Jos ei ole lapsia, niin ei ole mitään taloudellista neuvotteluvaraa.

Ap ottaa henkilökohtaiset tavaransa ja poistuu miehen asunnosta.

Vierailija kirjoitti:

Kansalaisen lakipalvelu Laki24 neuvoo sut alkuun ilmaiseksi puhelimessa. https://www.laki24.fi/

Faktaa: Jos olette aviossa eikä avioehtoa ole, vaadit erossa osituksen, jolloin kummankin varat ja velat lasketaan yhteen ja erotus jaetaan kahtia.

Vaikka olisi avioehto, olette olleet yhdessä 11 vuotta, olosuhteet ja omaisuus ovat siinä ajassa muuttuneet ja voit vaatia avioehdon kohtuullistamista.

Avioliitto on juridisesti kahden ihmisen taloudellis-verotuksellinen yhteenliittymä, josta kumpikin hyötyy. Kumpikin on siihen panoksellaan osallistunut, eikä se, joka on enemmän tienannut ja maksanut, ole missään etulyöntiasemassa verrattuna siihen, joka on huolehtinut arjen tarpeista ja tienannut vähemmän. Kaikki on yhteistä ja jaetaan kahtia.

Jonnemiesten on älyttömän vaikea sisäistää sitä, että myös se palkaton kotityö lasketaan, koska jonkun se on tehtävä.

=====

Eivät ole avioliitossa, vaan AVOliitossa.

Mikä on mielestäsi kohtuullinen korvaus nykyisessä asunnossa laskien pois puolet juoksevista kuluista? 

Paljon on markkinavuokra vastaavasta asunnosta? 

Nyt vähän ihmettelen että jos ap olisi omaisuutta halunnut, niin miksi hän ei hommannut omia säästöjä ja ostanut niillä omaa sijoitusasuntoa. Nyt hän vähän niinkuin olisi nyppimässä rusinat pullasta. Itse säästin aspilla ja ostin talon, jos eroaisin miehestäni ja hän olisi tästä jotain vailla, niin en ihan heti hyväksyisi. Säästäminen on ihan älyttömän kova homma ja vastuu talosta/asunnosta on eroon asti ollut vain toisella. Miksi siis sen joka ei ole säästänyt, huolehtinut lyhennyksistä, ottanut riskiä tai vastuuta pitäisi saada yhtäkkiä osuutta?

AP kertoi, että on maksanut kasvihuoneen, koska halusi sen. AP voi ensi kesänä, erottuaan, myydä sen kasvihuoneen, koska mies ei sitä halua. Ja miksi AP suunnittelee ensi kesänä rakentavansa ja kustantavansa saunan terassin, jos miettii eroa? Älä ihmeessä investoi sinne, vaan säästä nyt ne rahat. Onko niin, että ap.llä polttelee heti tuhlata rahansa kuin jotakin jää tilille? Olisit pannut säästötilille.