Avoeroapua

Vierailija kirjoitti:

Järkytyin kun huomasin sinun harkinneen avioliittoa taloudellisista syistä. Toivottavasti miehesi ymmärtää vaatia avioehtoa, jos noin päättömään ratkaisuun päädyt.

Suotta järkytyit, kun nimenomaan kirjoitin etten ole kyennyt harkitsemaankaan naimisiinmenoa enää. En taloudellisista enkä muista syistä.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, sinä et ole oikeutettu puoleen miehen omaisuudesta vain sillä, että olet asunut siellä.

Ja jos tarkasti luet, niin huomaat, etten missään vaiheessa ole mistään puolesta omaisuudesta puhunutkaan. Ainoastaan jonkinlaisesta kohtuullisesta uuden elämän alkuun auttavasta summasta.

-ap

Miksi ihmeessä miehesi pitäisi sinulle antaa rahat uuteen elämään? Kertomasi mukaan teistä kumpikin on hyötynyt avoliitostanne. Myös sinä. Olet saanut asua halvalla, käyttää miehesi autoa ja mökkiä jne. Miehesi taas on hyötynyt siinä, että olet maksanut vastiketta. Toisaalta miehesi on maksanut yksin yhteisiä laskujanne, esim. sähkölaskua jossa sinullakin on osuutesi. Kertomasi perusteella olette tainneet maksella juoksevia kuluja aika lailla tasan. Miksi siis ajattelet, että mies on sinulle velkaa tuon rahasumman jonka tarvit uuden elämän alkuusi? Jos olisit koko ajan asunut yksin vuokralla olisit maksanut vuokraa, todennäköisesti enemmän kuin nyt vastiketta. Olisit maksanut yksin sähköt, vakuutukset, vedet ym kulut. Olisit tehnyt kotityöt ja ostanut ruokaa. Yksin eläessäsi sinulla olisi mennyt elämiseen enemmän rahaa. Olet siis hyötynyt avoliitostasi ja nyt haluat hyötyä vaan lisää. Mutta miksi miehesi pitäisi sulle maksaa vielä lisää? Sen kun osaisit perustella, sillä jos haluat saada sen hyvityksen niin sun todellakin tarvii perustella vaade. Ei riitä, että viime vuodet on olleet haasteellisia tai että olette asuneet yhdessä 15v. Sun pitää näyttää toteen, että mies on hyötynyt yhteiselämästänne enemmän kuin sinä. Että sinä olet maksanut yhteisiä kuluja enemmän ja mies on siten voinut kartuttaa omaisuuttaan sinun kustannuksellasi. Kertomasi mukaan näin ei ole käynyt. Olette yhdessä maksaneet elämisenne suunnilleen tasan. Kummankaan ei siis tarvi maksella mitään hyvityksiä toiselle.

Ei mene noin, vaan vastike eli asumiskulut olisi kuulunut maksaa puoliksi, ei naisen kokonaan. Sen toisen puolikkaan nainen olisi voinut laittaa vaikka oman osuutensa lyhentämiseen asunnosta, siis ihan virallisesti, paperilla. Olisi voinut hillitä miehenkin erohaluja, kun tietää, että ositus on tulossa. 

Sinun laillasi ajattelevat typistävät miehen ja naisen välisen suhteen pelkäksi vuokranantajan ja vuokralaisen suhteeksi, siis kauppasuhteeksi. Ja yhdessä asumalla nainen on menettänyt tuet, jotka yksin asuvana mahdollisesti saisi, kuten asumistuet. 

Menetettyjen asumistukien tilalle laitetaan sähkö-, vesi- ja vakuutusmaksut, noin niin kuin aluksi. Ne miehen maksamat. Eikä asumistuki mikään noin vain "mulle kuuluva" napattava ole. Siinäkin on vuokrakatto, eli olisi kenties ollut ap todellisissa vaikeuksissa, jos ei tarpeeksi halpaa vuokraluukkua olisi löytynyt,  ja vaikka seurakunnan ovella kolkuttelemassa ja ilmaisruokakasseja hakemassa. Kyllä mies on tarjonnut kelpo elintason, ei siitä mihinkään pääse. 

Ja miehen maksamat kulut versus vastike eivät kohtaa, paljon isompi on miehen osuus. Eli ei ole mitään puoliksi maksettu. Halpa on vuokra ollut ap:llä. Halpa silti, vaikka tulojen mukaan mentäis. Ei se vuokra mitään satasta olisi asumistuen jälkeen, vaan samoihin menisi ainakin, kuin tuo vastike.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi yhteiselämä on käynyt mahdottomaksi? Ilmeisesti vain sinä olet tätä mieltä, ei mies?

Tiedoksi, riittää kun toinen haluaa suhteesta pois, ei siihen toisen lupaa tarvita.

Väitettiinkö jossain, että tarvitsisi?

Vierailija kirjoitti:

Syyksi riittää, ettei halua olla suhteessa enää. Ei ole tarvinnut kenenkään lyödä eikä pettää.

Kyllä, ja nimenomaan siitä olisin kiinnostunut, miksi ap ei enää halua olla suhteessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, sinä et ole oikeutettu puoleen miehen omaisuudesta vain sillä, että olet asunut siellä.

Ja jos tarkasti luet, niin huomaat, etten missään vaiheessa ole mistään puolesta omaisuudesta puhunutkaan. Ainoastaan jonkinlaisesta kohtuullisesta uuden elämän alkuun auttavasta summasta.

-ap

Miksi ihmeessä miehesi pitäisi sinulle antaa rahat uuteen elämään? Kertomasi mukaan teistä kumpikin on hyötynyt avoliitostanne. Myös sinä. Olet saanut asua halvalla, käyttää miehesi autoa ja mökkiä jne. Miehesi taas on hyötynyt siinä, että olet maksanut vastiketta. Toisaalta miehesi on maksanut yksin yhteisiä laskujanne, esim. sähkölaskua jossa sinullakin on osuutesi. Kertomasi perusteella olette tainneet maksella juoksevia kuluja aika lailla tasan. Miksi siis ajattelet, että mies on sinulle velkaa tuon rahasumman jonka tarvit uuden elämän alkuusi? Jos olisit koko ajan asunut yksin vuokralla olisit maksanut vuokraa, todennäköisesti enemmän kuin nyt vastiketta. Olisit maksanut yksin sähköt, vakuutukset, vedet ym kulut. Olisit tehnyt kotityöt ja ostanut ruokaa. Yksin eläessäsi sinulla olisi mennyt elämiseen enemmän rahaa. Olet siis hyötynyt avoliitostasi ja nyt haluat hyötyä vaan lisää. Mutta miksi miehesi pitäisi sulle maksaa vielä lisää? Sen kun osaisit perustella, sillä jos haluat saada sen hyvityksen niin sun todellakin tarvii perustella vaade. Ei riitä, että viime vuodet on olleet haasteellisia tai että olette asuneet yhdessä 15v. Sun pitää näyttää toteen, että mies on hyötynyt yhteiselämästänne enemmän kuin sinä. Että sinä olet maksanut yhteisiä kuluja enemmän ja mies on siten voinut kartuttaa omaisuuttaan sinun kustannuksellasi. Kertomasi mukaan näin ei ole käynyt. Olette yhdessä maksaneet elämisenne suunnilleen tasan. Kummankaan ei siis tarvi maksella mitään hyvityksiä toiselle.

Ei mene noin, vaan vastike eli asumiskulut olisi kuulunut maksaa puoliksi, ei naisen kokonaan. Sen toisen puolikkaan nainen olisi voinut laittaa vaikka oman osuutensa lyhentämiseen asunnosta, siis ihan virallisesti, paperilla. Olisi voinut hillitä miehenkin erohaluja, kun tietää, että ositus on tulossa. 

Sinun laillasi ajattelevat typistävät miehen ja naisen välisen suhteen pelkäksi vuokranantajan ja vuokralaisen suhteeksi, siis kauppasuhteeksi. Ja yhdessä asumalla nainen on menettänyt tuet, jotka yksin asuvana mahdollisesti saisi, kuten asumistuet. 

Menetettyjen asumistukien tilalle laitetaan sähkö-, vesi- ja vakuutusmaksut, noin niin kuin aluksi. Ne miehen maksamat. Eikä asumistuki mikään noin vain "mulle kuuluva" napattava ole. Siinäkin on vuokrakatto, eli olisi kenties ollut ap todellisissa vaikeuksissa, jos ei tarpeeksi halpaa vuokraluukkua olisi löytynyt,  ja vaikka seurakunnan ovella kolkuttelemassa ja ilmaisruokakasseja hakemassa. Kyllä mies on tarjonnut kelpo elintason, ei siitä mihinkään pääse. 

Ja miehen maksamat kulut versus vastike eivät kohtaa, paljon isompi on miehen osuus. Eli ei ole mitään puoliksi maksettu. Halpa on vuokra ollut ap:llä. Halpa silti, vaikka tulojen mukaan mentäis. Ei se vuokra mitään satasta olisi asumistuen jälkeen, vaan samoihin menisi ainakin, kuin tuo vastike.

Ja puitteetkin on hyvä huomioida. Samoihin puitteisiin ei asumistuilla pääsisi, maksoi sitten saman tai enemmän. Niillehän voi tulla sokeaksi kuten joku sanoi, vähätellä tätä etua. Mutta tarpeellisen kertoo, että sitten kun tilanne realisoituu, onkin ne toisen tarjoamat puitteet yhteiseksi käsitetyt ja niistä on vaikeaa luopua.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kommenteistasi Mr Mister.

-toinen alkoholistista eronnut nainen

💛

Vierailija kirjoitti:

Juuri tuon takia mies maksaa meillä kaiken: asunnon ostohinta, vastikkeet, remontit.

 

Siis minkä takia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, sinä et ole oikeutettu puoleen miehen omaisuudesta vain sillä, että olet asunut siellä.

Ja jos tarkasti luet, niin huomaat, etten missään vaiheessa ole mistään puolesta omaisuudesta puhunutkaan. Ainoastaan jonkinlaisesta kohtuullisesta uuden elämän alkuun auttavasta summasta.

-ap

Miksi ihmeessä miehesi pitäisi sinulle antaa rahat uuteen elämään? Kertomasi mukaan teistä kumpikin on hyötynyt avoliitostanne. Myös sinä. Olet saanut asua halvalla, käyttää miehesi autoa ja mökkiä jne. Miehesi taas on hyötynyt siinä, että olet maksanut vastiketta. Toisaalta miehesi on maksanut yksin yhteisiä laskujanne, esim. sähkölaskua jossa sinullakin on osuutesi. Kertomasi perusteella olette tainneet maksella juoksevia kuluja aika lailla tasan. Miksi siis ajattelet, että mies on sinulle velkaa tuon rahasumman jonka tarvit uuden elämän alkuusi? Jos olisit koko ajan asunut yksin vuokralla olisit maksanut vuokraa, todennäköisesti enemmän kuin nyt vastiketta. Olisit maksanut yksin sähköt, vakuutukset, vedet ym kulut. Olisit tehnyt kotityöt ja ostanut ruokaa. Yksin eläessäsi sinulla olisi mennyt elämiseen enemmän rahaa. Olet siis hyötynyt avoliitostasi ja nyt haluat hyötyä vaan lisää. Mutta miksi miehesi pitäisi sulle maksaa vielä lisää? Sen kun osaisit perustella, sillä jos haluat saada sen hyvityksen niin sun todellakin tarvii perustella vaade. Ei riitä, että viime vuodet on olleet haasteellisia tai että olette asuneet yhdessä 15v. Sun pitää näyttää toteen, että mies on hyötynyt yhteiselämästänne enemmän kuin sinä. Että sinä olet maksanut yhteisiä kuluja enemmän ja mies on siten voinut kartuttaa omaisuuttaan sinun kustannuksellasi. Kertomasi mukaan näin ei ole käynyt. Olette yhdessä maksaneet elämisenne suunnilleen tasan. Kummankaan ei siis tarvi maksella mitään hyvityksiä toiselle.

Ei mene noin, vaan vastike eli asumiskulut olisi kuulunut maksaa puoliksi, ei naisen kokonaan. Sen toisen puolikkaan nainen olisi voinut laittaa vaikka oman osuutensa lyhentämiseen asunnosta, siis ihan virallisesti, paperilla. Olisi voinut hillitä miehenkin erohaluja, kun tietää, että ositus on tulossa. 

Sinun laillasi ajattelevat typistävät miehen ja naisen välisen suhteen pelkäksi vuokranantajan ja vuokralaisen suhteeksi, siis kauppasuhteeksi. Ja yhdessä asumalla nainen on menettänyt tuet, jotka yksin asuvana mahdollisesti saisi, kuten asumistuet. 

Menetettyjen asumistukien tilalle laitetaan sähkö-, vesi- ja vakuutusmaksut, noin niin kuin aluksi. Ne miehen maksamat. Eikä asumistuki mikään noin vain "mulle kuuluva" napattava ole. Siinäkin on vuokrakatto, eli olisi kenties ollut ap todellisissa vaikeuksissa, jos ei tarpeeksi halpaa vuokraluukkua olisi löytynyt,  ja vaikka seurakunnan ovella kolkuttelemassa ja ilmaisruokakasseja hakemassa. Kyllä mies on tarjonnut kelpo elintason, ei siitä mihinkään pääse. 

Ja miehen maksamat kulut versus vastike eivät kohtaa, paljon isompi on miehen osuus. Eli ei ole mitään puoliksi maksettu. Halpa on vuokra ollut ap:llä. Halpa silti, vaikka tulojen mukaan mentäis. Ei se vuokra mitään satasta olisi asumistuen jälkeen, vaan samoihin menisi ainakin, kuin tuo vastike.

Ja puitteetkin on hyvä huomioida. Samoihin puitteisiin ei asumistuilla pääsisi, maksoi sitten saman tai enemmän. Niillehän voi tulla sokeaksi kuten joku sanoi, vähätellä tätä etua. Mutta tarpeellisen kertoo, että sitten kun tilanne realisoituu, onkin ne toisen tarjoamat puitteet yhteiseksi käsitetyt ja niistä on vaikeaa luopua.

Juuri näin. Täydensit hyvin.  

Ap, nää ei nyt ole ollut sellaisia vastauksia kuin toivoit. Mutta sait kuitenkin paljon ja hyviä vastauksia.

Ehkä sun pitäisi kysyä seuraavaksi: mitä pitää tehdä kun tarvitsee asuntoa eron takia, eikä ole vara ostaa? Mistä voin hakea asuntoa? Saanko asumistukea? Palkkani on pieni, vinkkejä miten selviän palkallani? Mitä pitää tehdä, kun eroaa? Miten eroan miehestä jolla on riippuvuus? Mitä teen, hän ei suostu eroon? Miten selviän kun rakastin häntä joskus?

Ap, ole iloinen kun sait pitkään hyödynnetyksi taloudellista hyvinvointia ja kai sillä miehelläkin jotakin teki. Uutta matoa koukkuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, sinä et ole oikeutettu puoleen miehen omaisuudesta vain sillä, että olet asunut siellä.

Ja jos tarkasti luet, niin huomaat, etten missään vaiheessa ole mistään puolesta omaisuudesta puhunutkaan. Ainoastaan jonkinlaisesta kohtuullisesta uuden elämän alkuun auttavasta summasta.

-ap

Miksi ihmeessä miehesi pitäisi sinulle antaa rahat uuteen elämään? Kertomasi mukaan teistä kumpikin on hyötynyt avoliitostanne. Myös sinä. Olet saanut asua halvalla, käyttää miehesi autoa ja mökkiä jne. Miehesi taas on hyötynyt siinä, että olet maksanut vastiketta. Toisaalta miehesi on maksanut yksin yhteisiä laskujanne, esim. sähkölaskua jossa sinullakin on osuutesi. Kertomasi perusteella olette tainneet maksella juoksevia kuluja aika lailla tasan. Miksi siis ajattelet, että mies on sinulle velkaa tuon rahasumman jonka tarvit uuden elämän alkuusi? Jos olisit koko ajan asunut yksin vuokralla olisit maksanut vuokraa, todennäköisesti enemmän kuin nyt vastiketta. Olisit maksanut yksin sähköt, vakuutukset, vedet ym kulut. Olisit tehnyt kotityöt ja ostanut ruokaa. Yksin eläessäsi sinulla olisi mennyt elämiseen enemmän rahaa. Olet siis hyötynyt avoliitostasi ja nyt haluat hyötyä vaan lisää. Mutta miksi miehesi pitäisi sulle maksaa vielä lisää? Sen kun osaisit perustella, sillä jos haluat saada sen hyvityksen niin sun todellakin tarvii perustella vaade. Ei riitä, että viime vuodet on olleet haasteellisia tai että olette asuneet yhdessä 15v. Sun pitää näyttää toteen, että mies on hyötynyt yhteiselämästänne enemmän kuin sinä. Että sinä olet maksanut yhteisiä kuluja enemmän ja mies on siten voinut kartuttaa omaisuuttaan sinun kustannuksellasi. Kertomasi mukaan näin ei ole käynyt. Olette yhdessä maksaneet elämisenne suunnilleen tasan. Kummankaan ei siis tarvi maksella mitään hyvityksiä toiselle.

Ei mene noin, vaan vastike eli asumiskulut olisi kuulunut maksaa puoliksi, ei naisen kokonaan. Sen toisen puolikkaan nainen olisi voinut laittaa vaikka oman osuutensa lyhentämiseen asunnosta, siis ihan virallisesti, paperilla. Olisi voinut hillitä miehenkin erohaluja, kun tietää, että ositus on tulossa. 

Sinun laillasi ajattelevat typistävät miehen ja naisen välisen suhteen pelkäksi vuokranantajan ja vuokralaisen suhteeksi, siis kauppasuhteeksi. Ja yhdessä asumalla nainen on menettänyt tuet, jotka yksin asuvana mahdollisesti saisi, kuten asumistuet. 

Myös vakuutukset, sähkö- ja vesilaskut olis sitten pitänyt maksaa puoliksi. Ja ap:n olisi pitänyt maksaa auton käytöstä ja mökin käytöstä. Nuo laskuthan on mies maksanut yksin. Miksi ihmeessä lasket vain ap:n maksamia kuluja muttet miehen osuutta? 

Ja ei niitä olemattomia tukia nyt laskeskella tässä tilanteessa. Niitä ei ole ollut eikä kukaan ole niitä menettänyt. Lasketaan vaan se onko pariskunta maksellut menoja suunnilleen saman verran vai onko ap joutunut maksamaan yhteisiä menoja enemmän kuin mies. Ap:n oman kertomuksen mukaan ei ole joutunut. Joten kukaan ei ole kellekään velkaa. Ei miehen tarvi mitään olemattomia asumistukia ap:lle maksella. Ap on ihan vapaaehtoisesti sinne miehen luo muuttanut ja siellä pysynyt 15 vuotta. Olis ottanut ja lähtenyt jos riiston kohteeksi on joutunut. Olis saanut ne suuret asumistuet ja muut rahat. Tosin olis niillä myös maksanut ihan itse kaikki menonsa. Veikkaan että enemmän olis ollut maksettavaa.

Ap on ollut saamapuolella, jos 400 eurolla kuukaudessa on saanut asua ilmeisesti ihan hyvässä ja tilavassa asunnossa ja lisäksi diiliin on tuolla hinnalla kuulunut sähkö, netti, mahdollisuus käyttää autoa (+kuskia, jos ei aja itse?) ja mökkiä. Onko mies parempituloisena maksanut lomat, leffaliput, ulkona syömiset?

Luulisi, että pienituloisenakin olisi noin edullisten asumiskulujen jälkeen jäänyt kuukausittain edes pieni summa säästöön, mistä olisi kertynyt 15 vuoden aikana ihan kiva pesämuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuokraa olet tavallaan maksanut tuolla vastikkeella. Eriasia jos olisit lyhentänyt lainaa niin voisit vaatiakkin hyvityksiä.

Ymmärrän kyllä, että minun on ollut edullisempaa asua näin kuin yksikseni. Silti tuntuu, ettei tämä ihan reilu tilanne ole.

-ap

Ei olekaan reilua, sua on kustu linssiin. Monille naisille käy näin, että ovat hyväuskoisina maksaneet vuosia suhteen juoksevia kuluja, ja mies on pistänyt samalla omaisuuden pers*ensä alle vähin äänin. Loppupeleissä miehelle jää omaisuus ja nainen jää tyhjän päälle. Yksin asuessa olisit varmaan saanut asumistuet jne. eli ei se aina niin mene, että olisit jotenkin hyötynyt juoksevat kulut maksamalla. Todennäköisesti on tullut kalliimmaksi, ainakin jos vastike on ollut iso. 

Eikö se ole ihan normaalia, että maksaa kuluja asumisesta? Miksi ap:n olisi pitänyt asua ilmaiseksi toisen omistamassa asunnossa? 

Se on normaalia, että maksaa sen oman puolikkaan asumismenoista eli vastikkeesta ja muista juoksevista kuluista. Miksi pitäisi maksaa miehen menot tai kerryttää miehen omaisuutta? Jos maksaa yhtään muuta, silloin on kyllä oikeus pyytää nimi paperiin, että minä maksan tätä kyllä itselleni, ihan samoin kuin sinäkin!

Vierailija kirjoitti:

Ap on ollut saamapuolella, jos 400 eurolla kuukaudessa on saanut asua ilmeisesti ihan hyvässä ja tilavassa asunnossa ja lisäksi diiliin on tuolla hinnalla kuulunut sähkö, netti, mahdollisuus käyttää autoa (+kuskia, jos ei aja itse?) ja mökkiä. Onko mies parempituloisena maksanut lomat, leffaliput, ulkona syömiset?

Luulisi, että pienituloisenakin olisi noin edullisten asumiskulujen jälkeen jäänyt kuukausittain edes pieni summa säästöön, mistä olisi kertynyt 15 vuoden aikana ihan kiva pesämuna.

Näin. Ja jos on vaikka opiskellut esim. lähihoitajaksi, on voinut olla melkein koko opiskeluajan töissä, eli tuloja on ollut, mistä vastike maksaa, eikä ainakaan velkaantumista ole tapahtunut. Tuotahan vois pian jo  kutsua hyväksikäytöksi. Ja vielä pitäis miehen olla antamassa. Uskomatonta, jos näin.

Vierailija kirjoitti:

Ap on ollut saamapuolella, jos 400 eurolla kuukaudessa on saanut asua ilmeisesti ihan hyvässä ja tilavassa asunnossa ja lisäksi diiliin on tuolla hinnalla kuulunut sähkö, netti, mahdollisuus käyttää autoa (+kuskia, jos ei aja itse?) ja mökkiä. Onko mies parempituloisena maksanut lomat, leffaliput, ulkona syömiset?

Luulisi, että pienituloisenakin olisi noin edullisten asumiskulujen jälkeen jäänyt kuukausittain edes pieni summa säästöön, mistä olisi kertynyt 15 vuoden aikana ihan kiva pesämuna.

Ei mene noin. Jos on pienillä tuloilla edes välillä, kuten moni nykyään on, kuten työtön, apurahalla, äitiyspäivärahalla, kotihoidontuella, harjoittelussa, työkokeilussa, kuntouttavalla jne. on oikeutettu asumistukeen, joka kattaa asumiskuluja, ja silloin helposti jää paljon vähemmänkin kuin tuo 400e maksettavaa (itsellä 160e nyt asumistuen jälkeen). Eli sen puolison tulot estävät tämän. Ei niin voi muutenkaan laskea, että yksityisillä vuokramarkkinoilla olisit maksanut näin ja näin paljon vuokraa. Eihän sitä mistään voi tietää, olisiko päätynyt yksityiselle vuokralle.

Jos puolisoilla on kovat tuloerot, niin erossa tulee aina rumaa jälkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on ollut saamapuolella, jos 400 eurolla kuukaudessa on saanut asua ilmeisesti ihan hyvässä ja tilavassa asunnossa ja lisäksi diiliin on tuolla hinnalla kuulunut sähkö, netti, mahdollisuus käyttää autoa (+kuskia, jos ei aja itse?) ja mökkiä. Onko mies parempituloisena maksanut lomat, leffaliput, ulkona syömiset?

Luulisi, että pienituloisenakin olisi noin edullisten asumiskulujen jälkeen jäänyt kuukausittain edes pieni summa säästöön, mistä olisi kertynyt 15 vuoden aikana ihan kiva pesämuna.

Ei mene noin. Jos on pienillä tuloilla edes välillä, kuten moni nykyään on, kuten työtön, apurahalla, äitiyspäivärahalla, kotihoidontuella, harjoittelussa, työkokeilussa, kuntouttavalla jne. on oikeutettu asumistukeen, joka kattaa asumiskuluja, ja silloin helposti jää paljon vähemmänkin kuin tuo 400e maksettavaa (itsellä 160e nyt asumistuen jälkeen). Eli sen puolison tulot estävät tämän. Ei niin voi muutenkaan laskea, että yksityisillä vuokramarkkinoilla olisit maksanut näin ja näin paljon vuokraa. Eihän sitä mistään voi tietää, olisiko päätynyt yksityiselle vuokralle.

Eli itse sain siis kaupungin asunnon eron jälkeen. Olisin saanut myös miehen, jolla oli kolme asuntoa, ja joka ei olisi pyytänyt yhtään mitään rahaa asumisesta, jos olisin muuttanut kanssaan, mutten halunnut, koska ei kiinnostanut. En hae ihmisuhteilta ensisijaisesti taloudellista hyötyä, enkä alenna ihmisisuhteitani kauppasuhteiksi, kuten moni täällä näyttää tekevän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on ollut saamapuolella, jos 400 eurolla kuukaudessa on saanut asua ilmeisesti ihan hyvässä ja tilavassa asunnossa ja lisäksi diiliin on tuolla hinnalla kuulunut sähkö, netti, mahdollisuus käyttää autoa (+kuskia, jos ei aja itse?) ja mökkiä. Onko mies parempituloisena maksanut lomat, leffaliput, ulkona syömiset?

Luulisi, että pienituloisenakin olisi noin edullisten asumiskulujen jälkeen jäänyt kuukausittain edes pieni summa säästöön, mistä olisi kertynyt 15 vuoden aikana ihan kiva pesämuna.

Ei mene noin. Jos on pienillä tuloilla edes välillä, kuten moni nykyään on, kuten työtön, apurahalla, äitiyspäivärahalla, kotihoidontuella, harjoittelussa, työkokeilussa, kuntouttavalla jne. on oikeutettu asumistukeen, joka kattaa asumiskuluja, ja silloin helposti jää paljon vähemmänkin kuin tuo 400e maksettavaa (itsellä 160e nyt asumistuen jälkeen). Eli sen puolison tulot estävät tämän. Ei niin voi muutenkaan laskea, että yksityisillä vuokramarkkinoilla olisit maksanut näin ja näin paljon vuokraa. Eihän sitä mistään voi tietää, olisiko päätynyt yksityiselle vuokralle.

Aloittaja kertoi olleensa alussa opiskelija ja myöhemmin työelämässä, joten oletan, ettei hän ole elellyt kotihoidontuilla ja apurahoilla opiskelujen jälkeen. Jos miehen kanssa eläminen on ollut niin kallista ja on tuetkin jäänyt saamatta, miksi ihmeessä aloittaja olisi sitkuttanut tilanteessa 15 vuotta, jos elintasoa olisi saanut helposti parannettua muuttamalla edes nimellisesti erilleen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on ollut saamapuolella, jos 400 eurolla kuukaudessa on saanut asua ilmeisesti ihan hyvässä ja tilavassa asunnossa ja lisäksi diiliin on tuolla hinnalla kuulunut sähkö, netti, mahdollisuus käyttää autoa (+kuskia, jos ei aja itse?) ja mökkiä. Onko mies parempituloisena maksanut lomat, leffaliput, ulkona syömiset?

Luulisi, että pienituloisenakin olisi noin edullisten asumiskulujen jälkeen jäänyt kuukausittain edes pieni summa säästöön, mistä olisi kertynyt 15 vuoden aikana ihan kiva pesämuna.

Ei mene noin. Jos on pienillä tuloilla edes välillä, kuten moni nykyään on, kuten työtön, apurahalla, äitiyspäivärahalla, kotihoidontuella, harjoittelussa, työkokeilussa, kuntouttavalla jne. on oikeutettu asumistukeen, joka kattaa asumiskuluja, ja silloin helposti jää paljon vähemmänkin kuin tuo 400e maksettavaa (itsellä 160e nyt asumistuen jälkeen). Eli sen puolison tulot estävät tämän. Ei niin voi muutenkaan laskea, että yksityisillä vuokramarkkinoilla olisit maksanut näin ja näin paljon vuokraa. Eihän sitä mistään voi tietää, olisiko päätynyt yksityiselle vuokralle.

Aloittaja kertoi olleensa alussa opiskelija ja myöhemmin työelämässä, joten oletan, ettei hän ole elellyt kotihoidontuilla ja apurahoilla opiskelujen jälkeen. Jos miehen kanssa eläminen on ollut niin kallista ja on tuetkin jäänyt saamatta, miksi ihmeessä aloittaja olisi sitkuttanut tilanteessa 15 vuotta, jos elintasoa olisi saanut helposti parannettua muuttamalla edes nimellisesti erilleen?

Itse en arvosta tätä tukikikkailua, että muutetaan erilleen vain tukien vuoksi. Sekin on tuota hyötyajattelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on ollut saamapuolella, jos 400 eurolla kuukaudessa on saanut asua ilmeisesti ihan hyvässä ja tilavassa asunnossa ja lisäksi diiliin on tuolla hinnalla kuulunut sähkö, netti, mahdollisuus käyttää autoa (+kuskia, jos ei aja itse?) ja mökkiä. Onko mies parempituloisena maksanut lomat, leffaliput, ulkona syömiset?

Luulisi, että pienituloisenakin olisi noin edullisten asumiskulujen jälkeen jäänyt kuukausittain edes pieni summa säästöön, mistä olisi kertynyt 15 vuoden aikana ihan kiva pesämuna.

Ei mene noin. Jos on pienillä tuloilla edes välillä, kuten moni nykyään on, kuten työtön, apurahalla, äitiyspäivärahalla, kotihoidontuella, harjoittelussa, työkokeilussa, kuntouttavalla jne. on oikeutettu asumistukeen, joka kattaa asumiskuluja, ja silloin helposti jää paljon vähemmänkin kuin tuo 400e maksettavaa (itsellä 160e nyt asumistuen jälkeen). Eli sen puolison tulot estävät tämän. Ei niin voi muutenkaan laskea, että yksityisillä vuokramarkkinoilla olisit maksanut näin ja näin paljon vuokraa. Eihän sitä mistään voi tietää, olisiko päätynyt yksityiselle vuokralle.

Mutta kun tuossa ei ollut kyse pelkästään vuokrasta, vaan ap on saanut asumisen lisäksi muita etuja, mihin ei saa asumistukia tai muita yhteiskunnan tukia, vaan mies on ne ap:lle tarjonnut. 400 euroa siitä kokonaisuudesta on pieni summa, jos ap siis esimerkiksi tästä mökistä ja autosta hyöytynyt.

Kannattaa ylipäätään miettiä, mikä on hinta, jonka on valmis maksamaan siitä, että on parisuhteessa rajut tuloerot.

Aluksi näyttää, että on hyvä diili ja helppo elämä. Mutta sitten huomaa, että mitään ei jää säästöön, koska elää elintasoa, johon ei oikeastaan olisi varaa

Paljon kivempi on yhdessä vaikka telttailla ja patikoida, ja saada yhdessä rahaa säästöön molemmille. Kutsua kavereita nyyttäreihin. Kuin että käydään varakkaamman mökillä, mutta ostetaan sinne hienot kalusteet ja hyvät pihvit ja juotetaan vieraat, ehkä vieraat joiden takia täytyy pukeutua ja laittautua paremmin kuin olisi varaa.

Paljon kivempi on yhdessä lähteä reppureissuun, tai airbnb jossa on keittiö ja haetaan ruokaa marketista ja kuljetaan metrolla. Kuin lähteä varakkaamman haluamalle etelänlomalle, josta yrittää maksaa edes oman puolensa. Sitten otetaan retkeä ja taksia ja syödään koko ajan ulkona ja vuokrataan autoa.