Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Avoeroapua
21.02.2021 |
Tarvitsisin neuvoja tai näkemyksiä hankalaan tilanteeseen. 15 vuoden avoliitto on päättymässä, koska yhteiselo on käynyt mahdottomaksi. Asumme miehen omistamassa asunnossa ja asuntoa on vaihdettu isompaan pari kertaa vuosien aikana. Miehellä on lisäksi muutakin omaisuutta (mökki ja auto), mutta myös vielä jonkin verran asuntovelkaa.
Suhteen alkuvaiheessa olin opiskelija, nyttemmin matalapalkkaisessa työelämässä, mutta olen koko suhteemme ajan maksanut kodin vastikekulut. Lisäksi olen tietenkin osallistunut ruokamenoihin, mutta mies on enimmäkseen hoitanut sähkö-, netti- yms. laskut. Oikeastaan kaikki kotityöt ovat olleet myös kontollani.
Tiedän, että omistusasiat olisi ollut järkevää hoitaa toisin/kuntoon, mutta tilanne on nyt tämä. Oikeudentajuni sanoo että tästä yhteisestä kodista jokin osuus kuuluisi minullekin. Miehen muuhun omaisuuteen minulla ei tietenkään ole minkäänlaista intressiä. Miten asiaa tulisi lähteä setvimään? Onko minulla ylipäätään mahdollisuuksia johonkin hyvitykseen? Joutuisin hoitamaan asiaa pitkälti yksin, sillä mies ei suostu edes keskustelemaan eron mahdollisuudesta.
Kommentit (355)
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tämä ketju on ollut yllättävänkin yksimielinen ollakseen av-ketju. Ei ap:lla ole tässä tilanteessa oikeutta hyvitykseen. Jos ap on maksanut pelkän vastikkeen, niin itseasiassa se on mies kuka on mahdollistanut ap:n halvan asumisen ja säästöjen kartuttamisen (verrattuna että hän asuisi vuokralla). Miltä tuntuisi ap, jo ex vaatisi sulta muutamia tonneja tolla perusteella? Miehen riippuvuudet ja vastaavat ei liity asiaan mitenkään.
Myöskin, jos kyseessä olisi naispari tai miespari, olisi asia monelle yksinkertaisempi hahmottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteen idea varmasti on ollut ap:lläkin jakaa elämä, jolloin jaetaan työ ja talous. Varmaan siksi hän on tehnyt kotitöitäkin enemmän, tai siis kaikki, jos on kokenut että se on sitä miten hän voi edistää yhteistä elämää ja arkea, ja sitä mitä hän voi tuoda suhteeseen ja yhteiseen elämään. Se on sama ansa mihin niin moni nainen menee, että asunnon voi ottaa pois toiselta, mutta kaikkia niitä aterioita ei. Minusta tämä epäsuhta oli jo nähtävissä siitä, että mies ei alkanut yhtään puhua avioliitosta, vaikka ap otti asian esille. Silloin kannattaa pysähtyä miettimään, onko suhteessa kaikki kohdallaan, tarkoitan että millaiseksi sen on itse kuvitellut.
Kyllä mulla varoituskellot soivat tasaisin väliajoin, kun avioitumistoiveeni kaikui kuuroille korville. Tavallaan tiedostin, että ei tämän varmaan tällaista pitäisi olla., mutta en sitten kuitenkaan saanut tehtyä asialle mitään konkreettista vaan jotenkin jumituin ja tyydyin tähän elämään.
-ap
No ihan ymmärrettävää. Mitä kauemmin suhde kestää sitä vaikeampi niitä "järjestelyjä" on muuttaa.
Mielestäni olet maksanut oman osasi maksamalla niitä vastikkeita ja muita laskuja, mutta toisaalta taas vähemmän kuin olisit vaikka asuntolainaa joutunut maksamaan, eli ylimääräistä olisi pitänyt jäädä säästöön.
Lähtisin nyt vaan odottamatta mitään "korvauksia". Olet todellakin ollut kuin edullisesti asuva vuokralainen.
En itsekään odottaisi mitään, mutta puutun kirjoituksessasi siihen, että et ilmeisesti ymmärrä, että asuntolainan maksaminen on itselle maksamista ja juuri sen "ylimääräisen säästämistä". Nyt ap on maksanut, mutta se ei ikään kuin näy näy missään, kun on maksanut vastikkeena. Jos olisi laittanut sen saman rahan lainaan, omistaisi nyt jotain. Nyt on puilla paljailla.
Kyllä ymmärrän tämän täysin. On apn valinta ettei järjestellyt asiaa paremmin, mutta ymmärrän senkin että asiat saattavat hitaasti liukua tiettyyn tolaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteen idea varmasti on ollut ap:lläkin jakaa elämä, jolloin jaetaan työ ja talous. Varmaan siksi hän on tehnyt kotitöitäkin enemmän, tai siis kaikki, jos on kokenut että se on sitä miten hän voi edistää yhteistä elämää ja arkea, ja sitä mitä hän voi tuoda suhteeseen ja yhteiseen elämään. Se on sama ansa mihin niin moni nainen menee, että asunnon voi ottaa pois toiselta, mutta kaikkia niitä aterioita ei. Minusta tämä epäsuhta oli jo nähtävissä siitä, että mies ei alkanut yhtään puhua avioliitosta, vaikka ap otti asian esille. Silloin kannattaa pysähtyä miettimään, onko suhteessa kaikki kohdallaan, tarkoitan että millaiseksi sen on itse kuvitellut.
Kyllä mulla varoituskellot soivat tasaisin väliajoin, kun avioitumistoiveeni kaikui kuuroille korville. Tavallaan tiedostin, että ei tämän varmaan tällaista pitäisi olla., mutta en sitten kuitenkaan saanut tehtyä asialle mitään konkreettista vaan jotenkin jumituin ja tyydyin tähän elämään.
-ap
No ihan ymmärrettävää. Mitä kauemmin suhde kestää sitä vaikeampi niitä "järjestelyjä" on muuttaa.
Mielestäni olet maksanut oman osasi maksamalla niitä vastikkeita ja muita laskuja, mutta toisaalta taas vähemmän kuin olisit vaikka asuntolainaa joutunut maksamaan, eli ylimääräistä olisi pitänyt jäädä säästöön.
Lähtisin nyt vaan odottamatta mitään "korvauksia". Olet todellakin ollut kuin edullisesti asuva vuokralainen.
En itsekään odottaisi mitään, mutta puutun kirjoituksessasi siihen, että et ilmeisesti ymmärrä, että asuntolainan maksaminen on itselle maksamista ja juuri sen "ylimääräisen säästämistä". Nyt ap on maksanut, mutta se ei ikään kuin näy näy missään, kun on maksanut vastikkeena. Jos olisi laittanut sen saman rahan lainaan, omistaisi nyt jotain. Nyt on puilla paljailla.
Kyllä ymmärrän tämän täysin. On apn valinta ettei järjestellyt asiaa paremmin, mutta ymmärrän senkin että asiat saattavat hitaasti liukua tiettyyn tolaan.
Valinta ja valinta. Tuskin tietoinen valinta, vaan perustunut tietämättömyydelle ja hyväuskoisuudelle. Toivottavasti tämä ketju herättää jonkun naisen vaatimaan oikeuksiaan jo sen liiton aikana tai mieluiten sitä ennen. Jälkikäteen on heikoilla vaatia yhtään mitään, mikä ei ole paperilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu vahvistaa vain minulle, etten kyllä ikinä enää muuta miehen kanssa yksiin, enkä ota luokseni asumaan. Kun yhdestä pääsin eroon, ja huomasin, etteivät minun kotityöt ja laskut lisääntyneet minnekään. Toki kaksi olisi lyhentänyt saman lainan nopeammin kuin yksi, mutta mitään muuta iloa siitä ei ollut, ja paljon huolta ja ristiriitaa.
Mulla tulot vain kasvoi, kun pääsin miehestä eroon. Sain asumistuen, joten asumiskulut laskivat hurjasti. Asuinpinta-ala henkeä kohden nousi vähän. Samoin ruokakulut putosivat murto-osaan, samoin monet muut mielestäni turhat kulut jäivät pois. Ja mikä parasta, nyt saan itse päättää kaikesta. Harmittelen ainoastaan sitä, että miksen tajunnut tätä aikaisemmin.
Kukaan ei varmaan pakottanut asumaan yhdessä alun perin? Harmi, ettet aikaisemmin tajunnut mikä on rahallinen hyöty suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteen idea varmasti on ollut ap:lläkin jakaa elämä, jolloin jaetaan työ ja talous. Varmaan siksi hän on tehnyt kotitöitäkin enemmän, tai siis kaikki, jos on kokenut että se on sitä miten hän voi edistää yhteistä elämää ja arkea, ja sitä mitä hän voi tuoda suhteeseen ja yhteiseen elämään. Se on sama ansa mihin niin moni nainen menee, että asunnon voi ottaa pois toiselta, mutta kaikkia niitä aterioita ei. Minusta tämä epäsuhta oli jo nähtävissä siitä, että mies ei alkanut yhtään puhua avioliitosta, vaikka ap otti asian esille. Silloin kannattaa pysähtyä miettimään, onko suhteessa kaikki kohdallaan, tarkoitan että millaiseksi sen on itse kuvitellut.
Kyllä mulla varoituskellot soivat tasaisin väliajoin, kun avioitumistoiveeni kaikui kuuroille korville. Tavallaan tiedostin, että ei tämän varmaan tällaista pitäisi olla., mutta en sitten kuitenkaan saanut tehtyä asialle mitään konkreettista vaan jotenkin jumituin ja tyydyin tähän elämään.
-ap
No ihan ymmärrettävää. Mitä kauemmin suhde kestää sitä vaikeampi niitä "järjestelyjä" on muuttaa.
Mielestäni olet maksanut oman osasi maksamalla niitä vastikkeita ja muita laskuja, mutta toisaalta taas vähemmän kuin olisit vaikka asuntolainaa joutunut maksamaan, eli ylimääräistä olisi pitänyt jäädä säästöön.
Lähtisin nyt vaan odottamatta mitään "korvauksia". Olet todellakin ollut kuin edullisesti asuva vuokralainen.
En itsekään odottaisi mitään, mutta puutun kirjoituksessasi siihen, että et ilmeisesti ymmärrä, että asuntolainan maksaminen on itselle maksamista ja juuri sen "ylimääräisen säästämistä". Nyt ap on maksanut, mutta se ei ikään kuin näy näy missään, kun on maksanut vastikkeena. Jos olisi laittanut sen saman rahan lainaan, omistaisi nyt jotain. Nyt on puilla paljailla.
Kyllä ymmärrän tämän täysin. On apn valinta ettei järjestellyt asiaa paremmin, mutta ymmärrän senkin että asiat saattavat hitaasti liukua tiettyyn tolaan.
Valinta ja valinta. Tuskin tietoinen valinta, vaan perustunut tietämättömyydelle ja hyväuskoisuudelle. Toivottavasti tämä ketju herättää jonkun naisen vaatimaan oikeuksiaan jo sen liiton aikana tai mieluiten sitä ennen. Jälkikäteen on heikoilla vaatia yhtään mitään, mikä ei ole paperilla.
On tilanteita ja tilanteita. Jos työtön muuttaa miehen omakotitaloon, on varmaankin turhaa puhua vaatimuksista ja oikeuksista. Ap:n tilanne melkein sama, maksanut vain vastikkeen, ja mies kaiken muun. Ei tässä ap nyt ole mitenkään häviölle jäänyt. Ihan sama kuin olisi jossain vuokralla itsekseen asunut pienellä palkallaan, eli tuskin säästöön silloinkaan saanut rahaa millä oman ostaa. Mies ei tosiaankaan ole tässä nyt lainkaan pahis. -ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis vastikekulut on vaan yksi lasku muiden joukossa. Jos miehes on maksanut ennimmäkseen kaikki muut laskut niin eiköhän teidän kulut ole jo noin tasan.
Juuri näin. Eli ap on tavallaan maksanut sen 50% vastikkeesta. Kun otetaan huomioon kaikki asumiskulut niin on varmasti mennyt puoliksi. Itse olisin noiden pakollisten kulujen (jotka jaetaan puoliksi) lisäksi maksanut vaikka sen pari sataa kuussa lainanlyhennystä jolloin jotain jäisi käteen itsellenikin. Tai vaihtoehtoisesti säästänyt rahastoon, ehkä parempi. Ap vissiin vaan kuluttanut turhuuksiin ja nyt harmittaa...
Ap, mikä on omasta mielestäsi kohtuullinen korvaus asumisesta kulujen lisäksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP, jos olet alle 50 vuotias, ehdit vielä maksaa itsellesi omistusasunnon. Muuta vaikka paikkakunnalle, jossa asunnot on halpoja ja saat työtä. Olettaen siis ettei sulla ole mitään kulutusljottoja maksamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP. Miksi et vastaa: onko avomiehesi jo kerran eronnut?
Ei minun tietääkseni.
-ap
Tämä on mielenkiintoista siksi, että kyse ei siis ole siitä, että hän olisi polttanut näppinsä aiemmin, ja siksi varonut yhteistä omaisuutta. Kerran eronnut on jo ottanut siinä niin pahasti takkiin, ettei uskalla enää uudestaan.
Mutta ap:n mies vaan ei ole edes tällä ekalla kerralla halunnut jakaa eikä luottaa, eikä rakentaa yhteistä. Älkää naiset alkako tällaiseen suhteeseen, jossa voitte vain hävitä. Mielestäni jos elämä jaetaan kokonaan, niin siihen kuuluu myös talous ja koti. Molemmat tekevät omalla laillaan töitä yhteiseen elämään. Osa siitä tuo sisään ulkopuolista rahaa, osa tekee aineetonta hyvää, tai on työtä omassa kodissa jolla on jopa rahallinen arvo, mutta sitä ei myydä ulos. Kuten juuri nämä remontit, rakentelut, siivous ja ruoka ja lasten ja perheen hoito.
Ainahan ap olisi voinut tehdä työkeikkaa vaikka siivoamassa ja pitopalvelussa, jos sillä panoksella ei ollut suhteessa mitään arvoa. Ainakin ne rahat olisi saanut säästöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt vain uutta matoa koukkuun appi ja varakasta pyydykseen.
Vierailija kirjoitti:
Nyt vain uutta matoa koukkuun appi ja varakasta pyydykseen.
Heh, en usko että kovin herkästi alan katselemaan ketään, on tämä niin vaikeaa ollut - ja niinkuin taisin täälläkin jo sanoa, itsetuntoni on aivan muusina enkä kovin hevillä usko, että kenellekään edes kelpaisin. Suurin haave on vain saada asiani järjestettyä ja alkaa vihdoin elää rauhallista ja omannäköistä elämää.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En itsekään odottaisi mitään, mutta puutun kirjoituksessasi siihen, että et ilmeisesti ymmärrä, että asuntolainan maksaminen on itselle maksamista ja juuri sen "ylimääräisen säästämistä". Nyt ap on maksanut, mutta se ei ikään kuin näy näy missään, kun on maksanut vastikkeena. Jos olisi laittanut sen saman rahan lainaan, omistaisi nyt jotain. Nyt on puilla paljailla.
Itselleen voi säästää muutenkin kuin asuntolainaa maksamalla. Ap on puilla paljailla, koska ei ole säästänyt itselleen millään tavalla. Ap on maksanut kuukaudessa 200 euroa liikaa vastiketta, mutta mies puolestaan on maksanut yhteisiä laskuja ja hankintoja yksin, veikkaan että vähintään tuon 200 euron edestä. Ap on saanut asua edullisesti. Mä en usko, että ap:n varattomuus johtuu siitä, että on maksanut asumisestaan 400 euroa kuukaudessa.
Ap olisi voinut ostaa osan talosta ja lyhentää lainaa, hän olisi voinut hankkia vaikkapa pienen sijoitusasunnon alkuun ja vähän ajan päästä toisen, hän olisi voinut avata säästö- tai sijoitustilin. Ei siitä voi vaatia toiselta hyvitystä, ettei ole tajunnut ottaa vastuuta omasta taloudestaan. Vaikka parisuhde ei päättyisikään eroon, niin kai normaali työssäkäyvä aikuinen jossain vaiheessa alkaa miettiä, että olisi hyvä alkaa kerryttää jotain säästöjä tai omaisuutta tulevaisuuden varalle, vai onko ap ajatellut, että mies maksaa jos elämä heittää eteen kalliin yllärin?
Edelleen: missäänhän en ole sanonut, ettei minulla olisi MITÄÄN säästöjä. Mutta en usko, että niitä on riittävästi esim. asunnon käsirahaan.
Jälkiviisastelut siitä, että minun olisi pitänyt suhteen aikana hommata sijoitusasunto itselleni, kuulostavat suunnilleen heprealta utopistisuudessaan. Minun maailmassani sellaisia hommaavat vain kroisokset.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Loistava trolli ja porukka menee halpaan. En melkein itse olis keksiny parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos et ole maksanut lainanlyhennyksiä, ei sinulla ole oikeutta osuuteen. Voit kysyä jostain pesänselvittäjältä vielä tarkennusta.
Höpö höpö.
----
Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta ja yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Perusteettoman edun tulee olla vähäistä suurempi. Hyvitykseen oikeuttava panos voi olla esimerkiksi taloustyötä kotona toisen kartuttaessa omaisuuttaan tai esimerkiksi hoivatyötä. Toisaalta myös esimerkiksi merkittävä rakennustyö tai remontointi toisen puolison omistamassa asunnossa voi oikeuttaa hyvitykseen.
Vierailija kirjoitti:
Edelleen: missäänhän en ole sanonut, ettei minulla olisi MITÄÄN säästöjä. Mutta en usko, että niitä on riittävästi esim. asunnon käsirahaan.
Jälkiviisastelut siitä, että minun olisi pitänyt suhteen aikana hommata sijoitusasunto itselleni, kuulostavat suunnilleen heprealta utopistisuudessaan. Minun maailmassani sellaisia hommaavat vain kroisokset.
-ap
Siis sinulla ei ole ikinä omilla tuloillasi ja omaisuudellasi ollut mahdollisuutta hankkia asuntoa, mutta nyt ex-avopuolisosi pitäisi maksaa sinulle sellainen?
Etkö ymmärrä, ettet ikinä ole solminut minkäänlaista taloudellista sopimusta exäsi kanssa, joka johtaisi siihen, että exäsi joutuisi luopumaan osasta omaa omaisuuttaan erotessanne? Sellainen olisi ollut esim. avioliitto nimellä tunnettu taloudellinen sopimus.
Sinun pitää nyt selvitä omalla omaisuudellasi ja tuloillasi aivan kuten ex-avopuolisosikin, vai oletko itse antamassa vastaansuuruisen taloudellisen lahjan exällesi ihan eroamisen ilosta kiitoksena?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et ole maksanut lainanlyhennyksiä, ei sinulla ole oikeutta osuuteen. Voit kysyä jostain pesänselvittäjältä vielä tarkennusta.
Höpö höpö.
----
Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta ja yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Perusteettoman edun tulee olla vähäistä suurempi. Hyvitykseen oikeuttava panos voi olla esimerkiksi taloustyötä kotona toisen kartuttaessa omaisuuttaan tai esimerkiksi hoivatyötä. Toisaalta myös esimerkiksi merkittävä rakennustyö tai remontointi toisen puolison omistamassa asunnossa voi oikeuttaa hyvitykseen.
Jatkan...
AP kertoi:
"Oikeastaan kaikki kotityöt ovat olleet myös kontollani."
Eli AP panos on ollut taloustyö, kun puoliso on kartuttanut omaisuuttaan ---> AP oikeus hyvitykseen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et ole maksanut lainanlyhennyksiä, ei sinulla ole oikeutta osuuteen. Voit kysyä jostain pesänselvittäjältä vielä tarkennusta.
Höpö höpö.
----
Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta ja yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Perusteettoman edun tulee olla vähäistä suurempi. Hyvitykseen oikeuttava panos voi olla esimerkiksi taloustyötä kotona toisen kartuttaessa omaisuuttaan tai esimerkiksi hoivatyötä. Toisaalta myös esimerkiksi merkittävä rakennustyö tai remontointi toisen puolison omistamassa asunnossa voi oikeuttaa hyvitykseen.
Tosiaan ei tarvitsee lyhentää toisen asuntolainoja ollakseen oikeutettu hyvitykseen avoerossa, mutta ap:n tilanne on sellainen, jossa avoerossa ei ole mahdollisuutta minkäänlaiseen taloudelliseen hyvitykseen.
Ap, sulla on oikeus hyvitykseen kertomasi perusteella: "15 vuoden avoliitto on päättymässä, koska yhteiselo on käynyt mahdottomaksi".
Puolisolla on tietyin edellytyksin oikeus avioliiton tapaan saada hyvitystä yhteisen talouden hyväksi antamastaan panoksesta.
Laki soveltuu puolisoihin, jotka ovat
- asuneet yhdessä vähintään viiden vuoden ajan, tai
- joilla on yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi
Alue: Aihe vapaa
Mulla tulot vain kasvoi, kun pääsin miehestä eroon. Sain asumistuen, joten asumiskulut laskivat hurjasti. Asuinpinta-ala henkeä kohden nousi vähän. Samoin ruokakulut putosivat murto-osaan, samoin monet muut mielestäni turhat kulut jäivät pois. Ja mikä parasta, nyt saan itse päättää kaikesta. Harmittelen ainoastaan sitä, että miksen tajunnut tätä aikaisemmin.