Lue keskustelun säännöt.
Onko tälläisia "pariskuntia" oikeasti olemassa? Eri tulotasot
15.02.2021 |
https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000007799947.html
Ihan kamalaa että ihmiset tuollaiseen suostuvat. Että kun toinen tienaa paremmin ja toinen saman talouden sisällä kituuttaa pienillä tuloilla. Ihan absurdia.
Itselleni olisi täysin itsestäänselvää auttaa huonommin tienaavaa ja odottaisin myös apua toisinpäin.
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En keksi yhtäkään syytä siihen, miksi nainen ei maksaisi omia menojaan, mies omansa. Ei parisuhde saisi olla hyötysuhde.
Omalle pojalle totesin, että ei kannata muuttaa asumaan tyttöystävän kanssa, koska se merkitsee menojen triplaantumista, tyttö kun tuskin maksaisi euroakaan. Kannattaa asua erillään, pitää oma elämänsä ja omat tulonsa itsellään, koska muuten ajautuu tuohon naistenlehden elämään, jossa pienempituloinen olettaa, että opiskellut ja ahkera elättää sen, joka nyt ei vaan ole viitsinyt miettiä, miten elämässä pärjätään.
Miksi parisuhde toisi minulle oikeuden sanoa miehelle, että maksa hankintani, itse en viitsi, sinulla on rahaa ja se on velvollisuutesi.
Oletko kuullut sellaisesta vallankumouksellisesta asiasta kuin PERHE?
No ei Suomessa kovin moni olekaan kuullut. On vaan kämppiksiä, ei oikeita perheitä. Kaikilla omat rahat ja jotenkin kai saadaan lapsille sen verran ruokaa ja vaatetta ettei lasua tule. Yleensä äiti sitten ostaa vaikka olisi kuinka vähillä rahoilla.
Olen niiiiiin onnellinen että tajusin muuttaa muualle sieltä. Nykyisessä kotimaassa perheissä rahat on yhteisiä eikä ihmiset kyttää että jukupliut, sä käytit vitosen mun rahoja ylimääräiseen kaurapuuroon viime kuussa sekin lokki, maksat kyllä heti sen takaisin!
Olen toki kuullut perheestä, mutta en ole ymmärtänyt, että maailman tasa-arvoisimmaksi itseään väittävä suomalainen nainen kokee perheen olevan synonyymi sille, että miehen tulot ovat kokonaan naisen käytettävissä. Perheessä nainen siis saa kahden aikuisen rahat käyttöönsä, mutta kotityöt kuuluvat miehelle kokonaan ihan sen jo mainitun tasa-arvon takia.
MInä halveksin niitä naisia, jotka joutuvat menemään naimisiin elättääkseen itsensä. Arvostan koulutusta ja työntekoa enkä ymmärrä, että edelleenkin mies nähdään kumppanin ja rakastetun sijaan elintason tarjoajana ja lompakkona. Yhteiset rahat kertoo siitä, että nainen on epäonnistunut elämässään eikä kykene ilman puolisoa tulemaan toimeen lainkaan.
Lapsuudenperheessäni vanhemmilla oli omat rahat ja silti isä pystyi ostamaan lapsille sukset tai talvihaalarit tai vaipat eikä äiti kaihtanut maksaa itse hajuvesiään. He ovat nyt olleet naimisissa yli 40 vuoytta eikä kumpikaan koe, että yhdessä ollaan vain siksi, että toisella ei ole varaa omaan kaurapuuroonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuikkis, mene sinäkin töihin tältä palstalta makaamasta.
Pariskuntia joille on reilua pitää rahat erillään todella on. Kaikki eivät ole perheitä, monet tapaavat myöhemmällä iällä.
Tapasin eläkkeellä olevan mieheni 5-kymppisenä. Itse yrittäjä. Tässä vaiheessa niitetään sitä mitä on kylvetty. Hän kylvi aikanaan paljon raha perhe-elämään, nyt ei ole jäljellä mitään. Minun pussistani ei tietenkään paikata aukkoa joka tuli entisen vaimon ja lasten kanssa eläessä.
Tilanteita on niin monia hyvät av:läiset pollyannat.
Rahan takiako olette yhdessä?🤣 Ei meillä koskaan keskustella rahasta, en edes tiedä paljonko puoliso tienaa.
Assburger kirjoitti:
Joo, kyllähän yhteinen talous tarkoittaa enemmän tai vähemmän yhteisiä rahoja mielestäni.
Meillä on omat tiilit, mutta ei lasketa osuuksia menoista, se käy useammin ruokakaupassa, jolla on enemmän rahaa, se ostaa useammin lapsille vaatetta, jolla on enemmän rahaa.
Kyse on halusta elää perheenä.
Käsittämätöntä, että esimerkiksi perheen yhteisessä lomamatkassa aletaan nillittää kustannusten jaosta.
Miksi halu elää perheenä tarkoittaa sitä, että naisella on oikeus päättää perheen menot, jotka mies sitten joutuu maksamaan vain siksi, että muuten ei olla perhe. Halu elää perheenä voisi näkyä vaikka siinä, että kun miehen tuloilla eletään, niin nainen vastavuoroisesti tekee kaikki kotityöt. Valitettavasti halu elää perheenä ei naiselle ikinä tarkoita tuota, ainoastaan oikeutta miehen rahoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En keksi yhtäkään syytä siihen, miksi nainen ei maksaisi omia menojaan, mies omansa. Ei parisuhde saisi olla hyötysuhde.
Omalle pojalle totesin, että ei kannata muuttaa asumaan tyttöystävän kanssa, koska se merkitsee menojen triplaantumista, tyttö kun tuskin maksaisi euroakaan. Kannattaa asua erillään, pitää oma elämänsä ja omat tulonsa itsellään, koska muuten ajautuu tuohon naistenlehden elämään, jossa pienempituloinen olettaa, että opiskellut ja ahkera elättää sen, joka nyt ei vaan ole viitsinyt miettiä, miten elämässä pärjätään.
Miksi parisuhde toisi minulle oikeuden sanoa miehelle, että maksa hankintani, itse en viitsi, sinulla on rahaa ja se on velvollisuutesi.
Oletko kuullut sellaisesta vallankumouksellisesta asiasta kuin PERHE?
No ei Suomessa kovin moni olekaan kuullut. On vaan kämppiksiä, ei oikeita perheitä. Kaikilla omat rahat ja jotenkin kai saadaan lapsille sen verran ruokaa ja vaatetta ettei lasua tule. Yleensä äiti sitten ostaa vaikka olisi kuinka vähillä rahoilla.
Olen niiiiiin onnellinen että tajusin muuttaa muualle sieltä. Nykyisessä kotimaassa perheissä rahat on yhteisiä eikä ihmiset kyttää että jukupliut, sä käytit vitosen mun rahoja ylimääräiseen kaurapuuroon viime kuussa sekin lokki, maksat kyllä heti sen takaisin!
Olen toki kuullut perheestä, mutta en ole ymmärtänyt, että maailman tasa-arvoisimmaksi itseään väittävä suomalainen nainen kokee perheen olevan synonyymi sille, että miehen tulot ovat kokonaan naisen käytettävissä. Perheessä nainen siis saa kahden aikuisen rahat käyttöönsä, mutta kotityöt kuuluvat miehelle kokonaan ihan sen jo mainitun tasa-arvon takia.
MInä halveksin niitä naisia, jotka joutuvat menemään naimisiin elättääkseen itsensä. Arvostan koulutusta ja työntekoa enkä ymmärrä, että edelleenkin mies nähdään kumppanin ja rakastetun sijaan elintason tarjoajana ja lompakkona. Yhteiset rahat kertoo siitä, että nainen on epäonnistunut elämässään eikä kykene ilman puolisoa tulemaan toimeen lainkaan.
Lapsuudenperheessäni vanhemmilla oli omat rahat ja silti isä pystyi ostamaan lapsille sukset tai talvihaalarit tai vaipat eikä äiti kaihtanut maksaa itse hajuvesiään. He ovat nyt olleet naimisissa yli 40 vuoytta eikä kumpikaan koe, että yhdessä ollaan vain siksi, että toisella ei ole varaa omaan kaurapuuroonsa.
Hmmm. Olen nainen ja tulotason ylimmässä kymmenyksessä. Silti ymmärrän oikein hyvin naisia, jotka etsii miehestä elättäjää, ja itse kompensoi tilannetta kotitöillä ja pitämällä miehestä huolta. Siinä toimii tasa-arvo sanan perimmäisessä tarkoituksessa: molemmat saavat sitä, mitä tarvitsevat. Molemmat antavat sitä, mitä itse haluavat.
Toiset voivat saada tyydytystä, että hampaat irvessä tehdäön exceleitä rahasta ja kotitöistä, mutta kaikilla se ei ole niin. Toivottavasti nämä ihmiset löytävät toisensa.
Vierailija kirjoitti:
Pariskuntia joille on reilua pitää rahat erillään todella on. Kaikki eivät ole perheitä, monet tapaavat myöhemmällä iällä.
Tapasin eläkkeellä olevan mieheni 5-kymppisenä. Itse yrittäjä. Tässä vaiheessa niitetään sitä mitä on kylvetty. Hän kylvi aikanaan paljon raha perhe-elämään, nyt ei ole jäljellä mitään. Minun pussistani ei tietenkään paikata aukkoa joka tuli entisen vaimon ja lasten kanssa eläessä.
Tilanteita on niin monia hyvät av:läiset pollyannat.
Miehelläsi on kuitenkin lapset ja suhteet heihin on varmaankin ihan läheiset, jos kerran on panostanut aikanaan siihen rahansakin perheensä eteen? Hyviä suhteita omiin lapsiinsa ei voi mitata missään rahassa. Itse ajattelen asian niin, että tämä on minunkin ainoa elämäni josta haluan nauttia perheeni ja puolisoni kanssa. En halua siis viettää elämääni laskeskellen, että mitä kaikkea kivaa pitää jättää tekemättä sen vuoksi, ettei puolisollani olisi siihen varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuota kieltämättä vähän vaikea ymmärtää, kun itsellä perhe ja lapset ovat yhteiset, ja samalla tietenkin myös rahat. En edes osaisi jaotella, miten maksettaisiin kaikki tasan, tai eihän niitä kuluja edes voi maksaa tasan, kun emme syö tai kuluta erilaisia asioita yhtä paljon. Olin kerran aivan äimänä, sillä kavereiden kanssa emme tällaisista asioista ole puhuneet, kun eräs ystäväni oli vähän hädässä, kun hänen talvikenkänsä hajosivat, eikä sillä hetkellä ollut rahaa ostaa niitä. Kysyin, olisiko hänellä luottokorttia, jos kengät sillä ostaisi. Hän sanoi, ettei ole, mutta ei hätää, hän lainaa kenkärahat mieheltään.
Minua hämmentää tässä enemmänkin se, että ei ole 40 euroa "vapaata rahaa" tilillä kenkien ostamiseen. Se kuvastaa aikuisten perheellisten naisten tapaa elää: rahansa voi hassata, koska aina on se mies, joka maksaa naisen kengät, vaatteet, matkat jne.
Vierailija kirjoitti:
Rahan takiako olette yhdessä?🤣 Ei meillä koskaan keskustella rahasta, en edes tiedä paljonko puoliso tienaa.
Meillä keskustellaan ihan kaikesta. Ei ole tabuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahan takiako olette yhdessä?🤣 Ei meillä koskaan keskustella rahasta, en edes tiedä paljonko puoliso tienaa.
Meillä keskustellaan ihan kaikesta. Ei ole tabuja.
Meilläkin keskustellaan kaikesta, mutta en silti tiedä, paljonko mies tienaa. Kun en viitsi joka kuukausi asiaa erikseen udella eikä hänkään kysy, että mikä on palkkanauhan loppusumma tässä kuussa. Maailmassa on niin paljon muutakin puhuttavaa kuin puolison tulot.
Tosin voisihan se olla aika hauskaa istua kerran kuukaudessa yhdessä juttelemaan siitä, montako kilometriä on tässä kuussa ajanut autolla, paljonko on tienannut, montako kaloria syönyt ja kuluttanut jne. Mutta ei vaan kiinnosta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pariskuntia joille on reilua pitää rahat erillään todella on. Kaikki eivät ole perheitä, monet tapaavat myöhemmällä iällä.
Tapasin eläkkeellä olevan mieheni 5-kymppisenä. Itse yrittäjä. Tässä vaiheessa niitetään sitä mitä on kylvetty. Hän kylvi aikanaan paljon raha perhe-elämään, nyt ei ole jäljellä mitään. Minun pussistani ei tietenkään paikata aukkoa joka tuli entisen vaimon ja lasten kanssa eläessä.
Tilanteita on niin monia hyvät av:läiset pollyannat.Miehelläsi on kuitenkin lapset ja suhteet heihin on varmaankin ihan läheiset, jos kerran on panostanut aikanaan siihen rahansakin perheensä eteen? Hyviä suhteita omiin lapsiinsa ei voi mitata missään rahassa. Itse ajattelen asian niin, että tämä on minunkin ainoa elämäni josta haluan nauttia perheeni ja puolisoni kanssa. En halua siis viettää elämääni laskeskellen, että mitä kaikkea kivaa pitää jättää tekemättä sen vuoksi, ettei puolisollani olisi siihen varaa.
Olet varmasti ihana nainen ja puoliso! Kaikki eivät ole valmiita maksamaan puolisonsa aikuisten lasten asuntolainoja, päivähoitomaksuja ja ulkomaanmatkoja sekä mökkilomia yhteisistä parisuhdeviikonlopuista puhumattakaan. Miehesi arvostaa sinua varmasti valtavasti, kun et laskeskele rahojasi. Minusta ei tuohon olisi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvähän se on täällä yhteen ääneen vöyhöttää, kun itse on se, joka saa paljon vähemmän rahaa. Tottakai te koette, että kylläpä tuo toinen tienaa paljon ja oikein ui rahassa ja ehdottomasti sieltä kuuluu eurot minullekin. Mahtais olla eri ääni kellossa, jos itse olisitte niitä, jotka tienaavat enemmän. Oletteko ikinä miettinyt, että se iso palkka ei yleensä tipahda taivaasta vaan sen eteen on tehty ja tehdään PALJON töitä. Itse olen opiskellut pitkään, hankkinut työkokemusta kilpailulla alalla, todistanut osaamistani ja tehnyt määrätietoisesti asioita sen eteen, että pääsen asemaan, jossa olen nyt. Työni on hyvin kuluttavaa, kaikki haluavat minulta jotain ja olen kriittisistä asioista vastuussa. Olen vastuussa myös muiden ihmisten töistä. Olen nainen ja tienaan paljon enemmän kuin mieheni. Bruttopalkkani on yli tuplasti isompi kuin hänen. Hän on tehnyt omat valintansa, elänyt mukavasti ja ollut näkemättä niin paljon vaivaa asioiden eteen. Maksan enemmän joistain kotimme hankinnoista ja saatan maksaa enemmän lomamatkoista. Muuten maksamme asiat puoliksi ja meillä on aivan eri määrä rahaa käytettävissä. Ei tulisi mieleenkään jaella omia rahojani hänelle. Miksi hänen pitäisi hyötyä siitä, että minä olen panostanut enemmän ja valinnut urakehityksen miellyttävän ja helpon elämän edelle? Olisi minullekin helpompaa tehdä töitä alemmalla palkalla, pääsisi paljon helpommalla ja olisi elämä leppoisempaa. Onneksi hän on samaa mieltä, eikä vaadi osuutta palkastani.
Mammat huolestuu, että kohta oma mieskin laittaa rahahanat kiinni. On niin mukavaa elää parempipalkkaisen miehen tuloilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En keksi yhtäkään syytä siihen, miksi nainen ei maksaisi omia menojaan, mies omansa. Ei parisuhde saisi olla hyötysuhde.
Omalle pojalle totesin, että ei kannata muuttaa asumaan tyttöystävän kanssa, koska se merkitsee menojen triplaantumista, tyttö kun tuskin maksaisi euroakaan. Kannattaa asua erillään, pitää oma elämänsä ja omat tulonsa itsellään, koska muuten ajautuu tuohon naistenlehden elämään, jossa pienempituloinen olettaa, että opiskellut ja ahkera elättää sen, joka nyt ei vaan ole viitsinyt miettiä, miten elämässä pärjätään.
Miksi parisuhde toisi minulle oikeuden sanoa miehelle, että maksa hankintani, itse en viitsi, sinulla on rahaa ja se on velvollisuutesi.
Oletko kuullut sellaisesta vallankumouksellisesta asiasta kuin PERHE?
No ei Suomessa kovin moni olekaan kuullut. On vaan kämppiksiä, ei oikeita perheitä. Kaikilla omat rahat ja jotenkin kai saadaan lapsille sen verran ruokaa ja vaatetta ettei lasua tule. Yleensä äiti sitten ostaa vaikka olisi kuinka vähillä rahoilla.
Olen niiiiiin onnellinen että tajusin muuttaa muualle sieltä. Nykyisessä kotimaassa perheissä rahat on yhteisiä eikä ihmiset kyttää että jukupliut, sä käytit vitosen mun rahoja ylimääräiseen kaurapuuroon viime kuussa sekin lokki, maksat kyllä heti sen takaisin!
Olen toki kuullut perheestä, mutta en ole ymmärtänyt, että maailman tasa-arvoisimmaksi itseään väittävä suomalainen nainen kokee perheen olevan synonyymi sille, että miehen tulot ovat kokonaan naisen käytettävissä. Perheessä nainen siis saa kahden aikuisen rahat käyttöönsä, mutta kotityöt kuuluvat miehelle kokonaan ihan sen jo mainitun tasa-arvon takia.
MInä halveksin niitä naisia, jotka joutuvat menemään naimisiin elättääkseen itsensä. Arvostan koulutusta ja työntekoa enkä ymmärrä, että edelleenkin mies nähdään kumppanin ja rakastetun sijaan elintason tarjoajana ja lompakkona. Yhteiset rahat kertoo siitä, että nainen on epäonnistunut elämässään eikä kykene ilman puolisoa tulemaan toimeen lainkaan.
Lapsuudenperheessäni vanhemmilla oli omat rahat ja silti isä pystyi ostamaan lapsille sukset tai talvihaalarit tai vaipat eikä äiti kaihtanut maksaa itse hajuvesiään. He ovat nyt olleet naimisissa yli 40 vuoytta eikä kumpikaan koe, että yhdessä ollaan vain siksi, että toisella ei ole varaa omaan kaurapuuroonsa.
Hmmm. Olen nainen ja tulotason ylimmässä kymmenyksessä. Silti ymmärrän oikein hyvin naisia, jotka etsii miehestä elättäjää, ja itse kompensoi tilannetta kotitöillä ja pitämällä miehestä huolta. Siinä toimii tasa-arvo sanan perimmäisessä tarkoituksessa: molemmat saavat sitä, mitä tarvitsevat. Molemmat antavat sitä, mitä itse haluavat.
Toiset voivat saada tyydytystä, että hampaat irvessä tehdäön exceleitä rahasta ja kotitöistä, mutta kaikilla se ei ole niin. Toivottavasti nämä ihmiset löytävät toisensa.
Yleensä tuo meneekin niin että mies tuo rahat talouteen ja jossain vaiheessa vuosien varrella se unohtuu. Sitten alkaa narina kun mies tekee pitkää päivää, voi olla vähän stressiäkin. Sitten muistetaan se kotitöiden jakamsien epätasaisuus. Miehen tulee osallistua.
Se on ihan ok, mutta siinä vaiheessa tulee muistaa että nainen voi maksaa itse kulunsa sitten oikeassa suhteessa, ei omien tulojensa mukaan, vaan yhteisten menojen mukaan.
Jotta mies ei olisi aina se konna....
Asuin yhdessä aikoinaan naisen kanssa. Oltiin molemmat nuoria ja hän oli saanut vakituisen työpaikan ja tienasi moninkertaisesti itseeni verrattuna. Itse vielä opiskelin ja kävin samala osa-aikatöissä mm. siivoojana.
Muista hyvin, kun kerran mainitsin hänelle, että voisiko hieman tasata näitä kuluja niin, että esim. jos hän voisi edes silloin tällöin vaikkapa makassa ruokakassista vähän enemmän. Tämä tapahtui vielä kaupan sisällä. Vastaus oli jyrkkä ei ja muistan, kuinka siinä kassojen jälkeen sitten tasasimme ostoksia viimeistä penniä myöten.
Itse olen nyt perustanut perheen toisen naisen kanssa ja tuloni ovat moninkertaiset puolisson verrattuna. Siispä otankin usein kantaakseni taloudellisen vastuun esim. isommista ostoksista ja maksan huomattavasti enemmän juoksevia kuluja ym. Eri tilit silti.
Naiset tekee itselleen ansan. Sinkkuna ollessa halutaan ehdottomasti maksaa omat menot, mies ei saa maksaa edes kahvia kahvilassa, ollaan niin itsenäisiä ja itse pärjääviä ja sit kun mennään parisuhteeseen niin hups, siihen loppuu tai vähenee itse maksaminen ja toinen on jo tottunut tilanteeseen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkisen väkivallan muoto.
Tämä!
Lukiessa voin jo pahoin, että miksi nämä ihmiset suostuvat tuohon väkivaltaan. Eikö he näe tilannetta samoin?
Puoliso käy lomilla ja ostelee äänentoistolaitteita... mieslapsen kanssahan sitä on menty yhteen. Heillä ei tainut vielä olla lapsia. Toinen sitten saa herran armosta syödä samaa ruokaa kuin muu perhe.
No, toisesta puolison mielestä taas uuden takin ostaminen joka vuosi, tekokynnet ja ripset, hiusten värjäys ja kulmien laminointi on turhaa. Omat menot on tärkeitä mut ei toisen?
Miehellä ylityöt tarkoitti sitä, että hän meni töihin viikonloppuna. Minullakin oli ajoittain ylitöitä, mutta ne tarkoitti pitempää työpäivää viikolla. Mies sai ylityöt rahana, minä vapaana tunti tunnista. Menot meillä on maksettu tasan puoliksi.
Kun tulin töistä kotiin miestä myöhemmin, oli mies tehnyt ruuan. Siinä kaikki. Kaikki muu jäi minun tehtäväksi illalla vaikka olin välillä ihan poikki. Viikonloppuna mies lähti töihin vihellellen, minä jäin tekemään rästiin jääneet kotityöt, kauppareissut ja ruuanlaitot. Ylitöistä mies tuli kotiin vihellellen, söi valmistamaani ruokaa ja meni päikkäreille. Sunnuntaisin tein ruokia valmiiksi alkuviikolle, mutta jossain vaiheessa tajusin, että mitä ihmettä minä miehen vuoksi teen noin.
Mies sai siis enemmän rahaa, minä vapaata välillä lyhyempinä päivinä. Mies piti rahat itsellään, minun piti käyttää vapaa perheen hyväksi. Miehen tekemät ylityöt näkyy tilastoissa, minun tekemät ei.
Omat rahat on siitä ihanat, että voin itse päättää, mihin niitä käytän. Minua ei voi ikinä kyykyttää sillä perusteella, että minua pitää elättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkisen väkivallan muoto.
Tämä!
Lukiessa voin jo pahoin, että miksi nämä ihmiset suostuvat tuohon väkivaltaan. Eikö he näe tilannetta samoin?
Puoliso käy lomilla ja ostelee äänentoistolaitteita... mieslapsen kanssahan sitä on menty yhteen. Heillä ei tainut vielä olla lapsia. Toinen sitten saa herran armosta syödä samaa ruokaa kuin muu perhe.
No, toisesta puolison mielestä taas uuden takin ostaminen joka vuosi, tekokynnet ja ripset, hiusten värjäys ja kulmien laminointi on turhaa. Omat menot on tärkeitä mut ei toisen?
Miehet tykkää laittautuneista naisista, mutta he ei tajua, miten paljon siihen ulkonäön ylläpitämiseen menee aikaa, vaivaa ja rahaa. Kummasti miehet ei huomaa harmaahiirulaisia puolisoa etsiessään.
Se on varmaan se vastine rahalle... pelkkää valitusta, kitinää, kasvava sohvaperuna joka kokee ettei tarvitse edes yrittää koska ukko tienaa tarpeeksi...
Sitten myöhemmin uhriudutaan ja kerrotaan että se on törkeää kun miehet tienaavat paremmin kuin naiset. Hetkinen... Julkisesta sektorista 80% on naisia suojatyöpaikoissaan, ja siitä pitäisi maksaa veroja vähän extraa jotta ne kaikki saadaan tyytyväiseksi?
Ainoa asia joka estää naisia olemasta vähintään yhtä menestyneitä työelämässä on naisten mukavuudenhalu. Miksi vaivautua kun helpollakin pääsee. Antaa miehen raataa itsensä kuoliaaksi, fiksu nainen vie lopulta ainakin puolet.