Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Parisuhteessa rajattoman puolison kanssa - onko toivoa muutoksesta?
Onko kellään ollut parisuhdeongelmaa, jossa tekijänä on toisen osapuolen rajattomuus? Siis kyvyttömyys erottaa omia ja muiden ihmisten tunteita, velvollisuuksia ja tarpeita. Olisi kiva kun kertoisitte, miten lopulta kävi. Auttoiko terapia ja keskustelu, toipuiko suhde? Omassa parisuhteessa asian käsittely alussa ja tuntuu välillä niin toivottomalta, että haluaisin kuulla jos on onnistumistarinoita. Jos ei ole, niin vertaistuki kelpaa.
Kommentit (1211)
Vierailija kirjoitti:
Nämä pullanleipomiset kuulostaa ihan normaaleilta väärinkäsityksiltä. Ymmärrän, että on ärsyttävää mutta jos noin pienistä asioista kyse nii jotenkin huvittavaa että näille aletaan jakelemaan psykologisia termejä tai jopa diagnooseja. Varmaan tässä taas pätevä syy erota, jessus.
Joo, ilman muuta pullan leipominen voi olla juuri normaali väärinkäsitys. Ja kuten aikaisemmin joku ehdotti, tässä tapauksessa nimenomaan se alkuperäinen leipoja rupesi leipomaan muuta tilalle leivinjauheella, EIKÄ TARVINNUT ENÄÄ HIIVAA sillä hetkellä. Tämä kerrottiin rajattomalle puolisolle. Tähän asti normaalia. Silti rajaton puoliso oli jo saanut päähänpinttymän, että nyt on ongelma koska ei ole hiivaa, ja ajoi kauppaan ostamaan 5 pakettia hiivaa, jota kukaan ei halunnut, vaikka siitä itse ostosreissusta aiheutui lisää vaikeuksia. Tämä on sitä ongelmallista puolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö hälytyskellot soinut seurusteluvaiheessa?
Tulee enemmänkin fiilis, että näillä muita rajattomiksi leimaavilla ei ole kaikki inkkarit kanootissa. Halutaan kontrolloida niin paljon, että mitään yllättävää ei saa sattua. Kaikki pitäisi kysyä ja varmistaa etukäteen. Jos esim. haluaa yllättää toisen iloisesti ja yllätys menee vähän pieleen, seurauksena ei ole sen vähempää kuin mielenvikaiseksi leimaaminen. Sen sijaan että toinen olisi kiitollinen kauniista ajatuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Niin siis nämä tapahtumathan eivät jää rajattoman kanssa eläessä johonkin yhteen satunnaiseen konfliktiin kuukaudessa, vaan niitä tulee 20 päivässä.
Olet lähdössä ulos ja valitset sitä varten vaatteet tuolille, ja menet suihkuun. Kun tulet suihkusta, vaatteet ovat kadonneet. Kysyt puolisolta, joka kertoo laittaneensa ne pesukoneeseen, joka on käynnissä. Siellä ovat ainoat mustat sukkahoususi märkinä, ja puoliso sanoo "olisit onnellinen kun autan sinua".
Olet leipomassa pullaa kun tänään on tulossa kavereita talkoisiin. Liotat viimeisen hiivapalan lämpimään veteen kun lapsi kaatuu olohuoneessa. Menet lohduttamaan ja vaihtamaan vaipan. Kun tulet takaisin, keittiön työpöytä on siivottu. Kysyt, missä taikinakulho on. Tiskikoneessa, ja hän on kaatanut siinä olleen likaisen nesteen pois. "Olisit sanonut että sinulla on jotain kesken. Olisit iloinen kun autan siivoamisessa." Kun puoliso tajuaa että mokasi, uuden hiivan hankkimisesta tulee päivän tärkein tehtävä, vaikka sanot että sitä ei enää tarvita. Kun kaverit tulevat pihaan talkoita varten, puoliso häviää kuin pieru saharaan hiivaa ostamaan, jotta saisit leipoa. Mitä et muutenkaan enää ehdi tehdä, ja talkooväki ihmettelee siellä mitä tehdään kun isäntä on hiivakaupoilla.
Siitä huolimatta rajaton puoliso jatkossakin ihan koko ajan sekaantuu asioihisi samalla tavalla ja on hämillään, kun hänen hyvä työnsä ei saa kiitosta.
Ei tuo ole rajattomuutta vaan jotain ihan selkeää tyhmyyttä.
Tyyppi yrittää hirveästi olla avuksi, mutta on vaan ihan liian tyhmä.
Ei tuo tuosta parane mihinkään. Kenellekään ei voi opettaa älykkyyttä.
Tuo on erittäin uuvuttavaa ja raskasta.
Kannattaa erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä pullanleipomiset kuulostaa ihan normaaleilta väärinkäsityksiltä. Ymmärrän, että on ärsyttävää mutta jos noin pienistä asioista kyse nii jotenkin huvittavaa että näille aletaan jakelemaan psykologisia termejä tai jopa diagnooseja. Varmaan tässä taas pätevä syy erota, jessus.
Joo, ilman muuta pullan leipominen voi olla juuri normaali väärinkäsitys. Ja kuten aikaisemmin joku ehdotti, tässä tapauksessa nimenomaan se alkuperäinen leipoja rupesi leipomaan muuta tilalle leivinjauheella, EIKÄ TARVINNUT ENÄÄ HIIVAA sillä hetkellä. Tämä kerrottiin rajattomalle puolisolle. Tähän asti normaalia. Silti rajaton puoliso oli jo saanut päähänpinttymän, että nyt on ongelma koska ei ole hiivaa, ja ajoi kauppaan ostamaan 5 pakettia hiivaa, jota kukaan ei halunnut, vaikka siitä itse ostosreissusta aiheutui lisää vaikeuksia. Tämä on sitä ongelmallista puolta.
Ihan normaalia käytöstä tuokin. En näe syytä leimata tässä ketään "rajattomaksi". Ainoastaan leipuri näkee kaiken toisen toiminnassa menevän väärin, ja itse taasen toimii täydellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tulee enemmänkin fiilis, että näillä muita rajattomiksi leimaavilla ei ole kaikki inkkarit kanootissa. Halutaan kontrolloida niin paljon, että mitään yllättävää ei saa sattua. Kaikki pitäisi kysyä ja varmistaa etukäteen. Jos esim. haluaa yllättää toisen iloisesti ja yllätys menee vähän pieleen, seurauksena ei ole sen vähempää kuin mielenvikaiseksi leimaaminen. Sen sijaan että toinen olisi kiitollinen kauniista ajatuksesta.
Juuri näin. Kontrollointi tässä juuri haisee.
Vierailija kirjoitti:
Tulee enemmänkin fiilis, että näillä muita rajattomiksi leimaavilla ei ole kaikki inkkarit kanootissa. Halutaan kontrolloida niin paljon, että mitään yllättävää ei saa sattua. Kaikki pitäisi kysyä ja varmistaa etukäteen. Jos esim. haluaa yllättää toisen iloisesti ja yllätys menee vähän pieleen, seurauksena ei ole sen vähempää kuin mielenvikaiseksi leimaaminen. Sen sijaan että toinen olisi kiitollinen kauniista ajatuksesta.
Jep. Veikkaan että näille marisijoille joku lahjan ostaminen on yhtä tuskaa. Jos antaa vahingossa vääränlaisen lahjan hyvästä yrityksestä huolimatta, alkaa syväanalyysi. Analyysissa todetaan miten toinen on rajaton eikä näe eroa oman ja toisen lahjamakujen välillä ja täysi ihmishirviö josta kannattaa erota heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos. Meillä on lapsia kuvioissa, se tekee asiasta vaikean joka suuntaan. Eli myös niin, etä jos lähdetään eri teille, lapsilla tulisi olemaan enemmän aikaa yksin tämän rajattoman vanhemman kanssa.
Meilläkin kävi niin, että ongelmien mittakaava paljastui vasta lasten jälkeen, siihen asti eleltiin vieraskoreasti.
Toinen vastaaja, miten käytännössä sopivan terapeutin voi löytää? Meilläkin on hyvin selvää, että minkätyyppisiä ongelmat ovat, ja tarvittaisiin todella suoraa puhetta ja selviä neuvoja.
Tämä on asia jota oikeasti kannattaa pohtia, toki hiukan riippuen ongelmien laadusta ja vaikutuksista. Mä olin naimisissa hyvin suurella todennäköisyydellä persoonallisuushäiriöisen miehen kanssa, jolla siis todella isoja ongelmia normaalista arjesta ja normaaleista ihmissuhteiden "säännöistä" selviämisessä. Myös meillä ongelmat nousivat todenteolla esiin lasten syntymän jälkeen). Erosin, koska jääminen oli täysin mahdotonta, ja nyt on jatkuva murhe ja huoli isän pärjäämisestä etävanhempana. En tiedä edelleenkään mikä olisi, tai olisi ollut oikea vaihtoehto.
Ei se ole pelkkä käytöshäiriö vaan mies on narsistisesti virittynyt, olen pahoillani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäntyyppistä ongelmaa on siis ollut ihan aina kyllä, mutta ne eivät ole vaikuttaneet mihinkään tärkeään ennen lapsia, minkä jälkeen melkein kaikki on yhtä ongelmaa.
Voi siis olla esim. näin.
1: Mun pitää jossain vaiheessa vaihtaa pyyhkijänsulat mun autoon.
2: Ok, no minä ajan huomenna ennen töitä ostamaan sinulle ne.
1: Ei, älä. Käyn myöhemmin itse, kun haluan samalla ostaa kukkasipuleita.
2: (seuraavana iltana) Vaihdon sinun autoon ne pyyhkijänsulat. Eteisessä on myös niitä kukkasipuleita.
1: ??? Eikös sovittu että minä käyn, ei olisi tarvinnut. Ja nuo on narsisseja, ajattelin tulppaaneita. Onpa harmi että ajoit turhaan.
2: Miksi et voi edes kiittää kun minä kaikkeni teen sinun eteen? :((((( Sinun pitäisi olla onnellinen kun autan sinua.Ei siis ole mitään hakkaamista eikä muuta selkeää, mutta ihan jatkuvasti normaalit käytännön asiat tuottavat kitkaa koska toinen ei hahmota omia ja toisen asioita eikä sanaa ei.
Nyt taitaa aloittajan diagnosointi olla vähän metsässä. Tuo kuvattu tilanne ei tarkoita sitä, että se mies olisi jotenkin sairas. Hänhän yritti auttaa. Te ette ymmärrä toisianne. Älä tee toisesta psyykkiseesti sairasta sen takia.
Minusta raja menee siinä, että toinen pystyy muuttamaan käytöstään, näkee itsekin oman rajattomuutensa (ja on valmis kohtaamaan sen alla olevia ahdistuksia, syyllisyyttä, alemmuudentuntoa tmv.) ja ymmärtää että vaikka sen tarkoitus voi olla hyvä, hän toimii silti itsekkäästi ja holhoaa aikuista ihmistä.
Jos tuo on pakonomaista, se alkaa olla häiritsevää ja sitä voi kutsua psyykkiseksi oireiluksi , jopa häiriöksi (pakkomielteinen toisen asioihin puuttuminen).
Ja kyllä, näitä ihmisiä ei ole ihan vähänkään. Osa heistä puolustaa käytöstään viimeiseen asti ja loukkaantuu jos siitä sanoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee enemmänkin fiilis, että näillä muita rajattomiksi leimaavilla ei ole kaikki inkkarit kanootissa. Halutaan kontrolloida niin paljon, että mitään yllättävää ei saa sattua. Kaikki pitäisi kysyä ja varmistaa etukäteen. Jos esim. haluaa yllättää toisen iloisesti ja yllätys menee vähän pieleen, seurauksena ei ole sen vähempää kuin mielenvikaiseksi leimaaminen. Sen sijaan että toinen olisi kiitollinen kauniista ajatuksesta.
Jep. Veikkaan että näille marisijoille joku lahjan ostaminen on yhtä tuskaa. Jos antaa vahingossa vääränlaisen lahjan hyvästä yrityksestä huolimatta, alkaa syväanalyysi. Analyysissa todetaan miten toinen on rajaton eikä näe eroa oman ja toisen lahjamakujen välillä ja täysi ihmishirviö josta kannattaa erota heti.
Täällähän oli jo lahjojen ostaminen mainittu. Miten puoliso tekee virheen, kun toinen kumppani toivoo moottoripyörää, mutta puoliso rajattomuuksissaan ostaakin auton ja pieleenhän se semmonen menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin siis nämä tapahtumathan eivät jää rajattoman kanssa eläessä johonkin yhteen satunnaiseen konfliktiin kuukaudessa, vaan niitä tulee 20 päivässä.
Olet lähdössä ulos ja valitset sitä varten vaatteet tuolille, ja menet suihkuun. Kun tulet suihkusta, vaatteet ovat kadonneet. Kysyt puolisolta, joka kertoo laittaneensa ne pesukoneeseen, joka on käynnissä. Siellä ovat ainoat mustat sukkahoususi märkinä, ja puoliso sanoo "olisit onnellinen kun autan sinua".
Olet leipomassa pullaa kun tänään on tulossa kavereita talkoisiin. Liotat viimeisen hiivapalan lämpimään veteen kun lapsi kaatuu olohuoneessa. Menet lohduttamaan ja vaihtamaan vaipan. Kun tulet takaisin, keittiön työpöytä on siivottu. Kysyt, missä taikinakulho on. Tiskikoneessa, ja hän on kaatanut siinä olleen likaisen nesteen pois. "Olisit sanonut että sinulla on jotain kesken. Olisit iloinen kun autan siivoamisessa." Kun puoliso tajuaa että mokasi, uuden hiivan hankkimisesta tulee päivän tärkein tehtävä, vaikka sanot että sitä ei enää tarvita. Kun kaverit tulevat pihaan talkoita varten, puoliso häviää kuin pieru saharaan hiivaa ostamaan, jotta saisit leipoa. Mitä et muutenkaan enää ehdi tehdä, ja talkooväki ihmettelee siellä mitä tehdään kun isäntä on hiivakaupoilla.
Siitä huolimatta rajaton puoliso jatkossakin ihan koko ajan sekaantuu asioihisi samalla tavalla ja on hämillään, kun hänen hyvä työnsä ei saa kiitosta.
Ei tuo ole rajattomuutta vaan jotain ihan selkeää tyhmyyttä.
Tyyppi yrittää hirveästi olla avuksi, mutta on vaan ihan liian tyhmä.
Ei tuo tuosta parane mihinkään. Kenellekään ei voi opettaa älykkyyttä.
Tuo on erittäin uuvuttavaa ja raskasta.
Kannattaa erota.
Tai tahallista kiusantekoa osittain.
On taas ongelmat. Toinen yrittää auttaa, ja ap vaan valittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä pullanleipomiset kuulostaa ihan normaaleilta väärinkäsityksiltä. Ymmärrän, että on ärsyttävää mutta jos noin pienistä asioista kyse nii jotenkin huvittavaa että näille aletaan jakelemaan psykologisia termejä tai jopa diagnooseja. Varmaan tässä taas pätevä syy erota, jessus.
Joo, ilman muuta pullan leipominen voi olla juuri normaali väärinkäsitys. Ja kuten aikaisemmin joku ehdotti, tässä tapauksessa nimenomaan se alkuperäinen leipoja rupesi leipomaan muuta tilalle leivinjauheella, EIKÄ TARVINNUT ENÄÄ HIIVAA sillä hetkellä. Tämä kerrottiin rajattomalle puolisolle. Tähän asti normaalia. Silti rajaton puoliso oli jo saanut päähänpinttymän, että nyt on ongelma koska ei ole hiivaa, ja ajoi kauppaan ostamaan 5 pakettia hiivaa, jota kukaan ei halunnut, vaikka siitä itse ostosreissusta aiheutui lisää vaikeuksia. Tämä on sitä ongelmallista puolta.
Hiivan hakeminen oli selkeästi hyvittelyreissu. Nostit varmaankin hirveän metelin, jonka jälkeen toinen haluaa korjata tilanteen kuntoon, ehkä hieman ärsyyntyneenä liioitellen. Normaalia toimintaa kuitenkin edelleen eikä mitään rajattomuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee enemmänkin fiilis, että näillä muita rajattomiksi leimaavilla ei ole kaikki inkkarit kanootissa. Halutaan kontrolloida niin paljon, että mitään yllättävää ei saa sattua. Kaikki pitäisi kysyä ja varmistaa etukäteen. Jos esim. haluaa yllättää toisen iloisesti ja yllätys menee vähän pieleen, seurauksena ei ole sen vähempää kuin mielenvikaiseksi leimaaminen. Sen sijaan että toinen olisi kiitollinen kauniista ajatuksesta.
Jep. Veikkaan että näille marisijoille joku lahjan ostaminen on yhtä tuskaa. Jos antaa vahingossa vääränlaisen lahjan hyvästä yrityksestä huolimatta, alkaa syväanalyysi. Analyysissa todetaan miten toinen on rajaton eikä näe eroa oman ja toisen lahjamakujen välillä ja täysi ihmishirviö josta kannattaa erota heti.
Täällähän oli jo lahjojen ostaminen mainittu. Miten puoliso tekee virheen, kun toinen kumppani toivoo moottoripyörää, mutta puoliso rajattomuuksissaan ostaakin auton ja pieleenhän se semmonen menee.
Pieleen tuossa menee siinä, että on valmis vastaanottamaan noin kalliita lahjoja. Jos haluaa täsmälleen tietynlaisen, silloin ostaa itse. Jos auto on liian kallis lahja, kohteliaasti ei vastaanota sitä. Mutta lahjahevosen suuhun ei ole katsominen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäntyyppistä ongelmaa on siis ollut ihan aina kyllä, mutta ne eivät ole vaikuttaneet mihinkään tärkeään ennen lapsia, minkä jälkeen melkein kaikki on yhtä ongelmaa.
Voi siis olla esim. näin.
1: Mun pitää jossain vaiheessa vaihtaa pyyhkijänsulat mun autoon.
2: Ok, no minä ajan huomenna ennen töitä ostamaan sinulle ne.
1: Ei, älä. Käyn myöhemmin itse, kun haluan samalla ostaa kukkasipuleita.
2: (seuraavana iltana) Vaihdon sinun autoon ne pyyhkijänsulat. Eteisessä on myös niitä kukkasipuleita.
1: ??? Eikös sovittu että minä käyn, ei olisi tarvinnut. Ja nuo on narsisseja, ajattelin tulppaaneita. Onpa harmi että ajoit turhaan.
2: Miksi et voi edes kiittää kun minä kaikkeni teen sinun eteen? :((((( Sinun pitäisi olla onnellinen kun autan sinua.Ei siis ole mitään hakkaamista eikä muuta selkeää, mutta ihan jatkuvasti normaalit käytännön asiat tuottavat kitkaa koska toinen ei hahmota omia ja toisen asioita eikä sanaa ei.
Suomalaisessa kulttuurissa tunnetaan hyvin kursailu, ensin kieltäydytään tai sanotaan ettei tarvitse tehdä jotain. Toinen ilmeisesti tulkitsee sanojasi kursailuksi, koska esim. lasinpyyhkimien vaihto on hyvä ja tärkeä juttu. Kontrolloitko sinä teidän pihaanne niin, että miehesi ei saa hankkia sinne narsisseja? (Oletuksella tietenkin, ettei rahasta ole niin pulaa, että rahaa on vain joko narsisseihin tai tulppaaneihin).
Tässähän jatkuvasti on kyse siitä, että se toinen haluaa tehdä mielensä mukaan, ja siitä ei saa sanoa mitään, koska siitä seuraa marttyyrikohtaus. SE on vallankäyttöä.
Kukkasipulit nyt on tosi pieni juttu, mutta entä kun synttärilahjaksi tulee auto, kun toivoit moottoripyörää? "No mä aattelin, että pääset paremmin töihin!" ja olet paikassa, missä ei ole pysäköintimahdollisuutta. Pärrällä olisit päästellyt kesällä menemään kohti auringonlaskua ja sen jälkeen kuutamouinnille.
Ja tämä vastaava kaiken kokoisissa asioissa, joka päivä, monta kertaa. Mitä ikinä oletkaan tekemässä, toinen tulee auttamaan, vaikka apua ei ole pyydetty. Toi sukkahousuesimerkki ylempää oli hyvä.
Elämä menee sellaiseksi jatkuvaksi varomiseksi. Jotain hiton sukkahousuja ei voi jättää suihkun ajaksi esille, kun niille voi sinä aikana käydä ihan mitä vaan!
Tuohan on ihan kuin helvetissä eläisi, kun koko ajan saa olla varuillaan, kun toinen vähän päättää ylentää itsensä ja valtuuttaa itsensä ajattelemaan toisen puolesta.
Lisäksi se on äärimmäisen loukkaavaa ja alentavaa, kun olet toiselle vain passiivinen holhokki, kenen puolesta voi jopa ajatella kaiken.
Itse olin tuollaisessa suhteessa vähän aikaa. Kamalinta siinä oli se, kun se joka päätti että minä olen niin tyhmä ja avuton että minun puolestani pitää toisen ajatella kaikki, oli itse lähellä kehitysvammaisuutta omalla äo:llaan. Itse taas keskimääräistä älykkäämpi.
Erohan siinä tuli hyvin nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Onko kyse siitä, että toinen osapuoli on niin kontrolloiva, että toisella osapuolella on jatkuvasti hätääntynyt olo ja yrittää pitää toisen tyytyväisenä? Jotenkin tämä keskustelunavaus on tosi outo. Mitä jos itse menet terapiaan?
Tämä oli mun entisen, väkivaltaisen ja narsistisen puolisoni vaikiolaini: "mä en ymmärrä kun sulla on koko ajan vaatimuksia ja menen aivan paniikkiin kun yritän niin kovasti miellyttää sua" - ja tämä oli parisuhdeterapeuteille selvä merkki siitä, että ongelma on siis mun kontrolloivuus. Kunnes yhdelle heistä selvisi, että nämä mun "jatkuvat vaatimukset" ja "kontrolli" oli sitä, että lapsille pitää antaa ruokaa useammin kuin 12h välein, tai että 2 vuotiasta ei voi jättää yksin nukahtamaan illalla tv:tä katsoen, tai että ei ole ok jos et vastaa puolisolle hänen esimerkiksi tervehtiessä sua, kieltäydyt puoli vuotta putkeen puhumasta mistään puolison kanssa yli 5 minuuttia, tai että ei ole ihan ok kuluttaa 50h viikossa pelaamiseen pikkulapsiperheessä jne. Eli täysin kohtuullisia pyyntöjä ja asioita, mutta mieshän oli toki silti kontrolloivan naisen uhri.
Onko kyse jostain ylivirittyneestä velvollisuuden tunteesta? Rajaton, toisten asioihin puuttuva ihminen luulee olevansa toisesta vastuussa.
Alkoholistien puolisoissa on kuulemma paljon näitä. Yrittävät raitistaa puolisoa, joka aidosti vain haluaa juoda ja pitää hauskaa.
Eli toinen ei ota mitään vastuuta, toinen ottaa kaiken vastuun. Myös sellaista vastuuta, mikä ei kuulu itselle.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin siis nämä tapahtumathan eivät jää rajattoman kanssa eläessä johonkin yhteen satunnaiseen konfliktiin kuukaudessa, vaan niitä tulee 20 päivässä.
Olet lähdössä ulos ja valitset sitä varten vaatteet tuolille, ja menet suihkuun. Kun tulet suihkusta, vaatteet ovat kadonneet. Kysyt puolisolta, joka kertoo laittaneensa ne pesukoneeseen, joka on käynnissä. Siellä ovat ainoat mustat sukkahoususi märkinä, ja puoliso sanoo "olisit onnellinen kun autan sinua".
Olet leipomassa pullaa kun tänään on tulossa kavereita talkoisiin. Liotat viimeisen hiivapalan lämpimään veteen kun lapsi kaatuu olohuoneessa. Menet lohduttamaan ja vaihtamaan vaipan. Kun tulet takaisin, keittiön työpöytä on siivottu. Kysyt, missä taikinakulho on. Tiskikoneessa, ja hän on kaatanut siinä olleen likaisen nesteen pois. "Olisit sanonut että sinulla on jotain kesken. Olisit iloinen kun autan siivoamisessa." Kun puoliso tajuaa että mokasi, uuden hiivan hankkimisesta tulee päivän tärkein tehtävä, vaikka sanot että sitä ei enää tarvita. Kun kaverit tulevat pihaan talkoita varten, puoliso häviää kuin pieru saharaan hiivaa ostamaan, jotta saisit leipoa. Mitä et muutenkaan enää ehdi tehdä, ja talkooväki ihmettelee siellä mitä tehdään kun isäntä on hiivakaupoilla.
Siitä huolimatta rajaton puoliso jatkossakin ihan koko ajan sekaantuu asioihisi samalla tavalla ja on hämillään, kun hänen hyvä työnsä ei saa kiitosta.
Ei tuo ole rajattomuutta vaan jotain ihan selkeää tyhmyyttä.
Tyyppi yrittää hirveästi olla avuksi, mutta on vaan ihan liian tyhmä.
Ei tuo tuosta parane mihinkään. Kenellekään ei voi opettaa älykkyyttä.
Tuo on erittäin uuvuttavaa ja raskasta.
Kannattaa erota.
Tai tahallista kiusantekoa osittain.
Se voi myös olla.
Alue: Aihe vapaa
Nyt taitaa aloittajan diagnosointi olla vähän metsässä. Tuo kuvattu tilanne ei tarkoita sitä, että se mies olisi jotenkin sairas. Hänhän yritti auttaa. Te ette ymmärrä toisianne. Älä tee toisesta psyykkiseesti sairasta sen takia.