Mies haluaa että muutamme Ouluun. Minä en. Neuvoja?
Mies on syntyjään kotoisin Oulusta, mutta muuttanut sieltä pois alakouluikäisenä eikä siellä asu hänen sukulaisiaankaan edes. Mutta miehellä on jotenkin vahva päähänpinttymä siitä, että se on (hänelle) paras paikka asua. Asumme nyt Helsingissä ja itse olen täältä kotoisin ja meillä molemmilla on työt täällä. Mies saisi siirron Ouluun ja haluaa ehdottomasti, että muutamme. Asia on edennyt ihan riidaksi asti, koska minä en halua muuttaa. Miehen mielestä Helsinki on kamala paikka ja Oulussa olisi kaikki hyvin, myös molemmille lapsillemme. Lapset on sen verran pieniä, että eivät vielä ole koulussa, isompi menee ekalle syksyllä ja siksi mies painostaa, että nyt o se hetki kun kannattaa muuttaa.
Mitä ihmettä teen? Täällä Helsingissä asuu lähisukulaiseni, ystäväni, täällä on työni, harrastukseni jne. Oulussa olen käynyt kerran enkä oikein edes pitänyt paikasta, tosin myönnän että en tiedä siitä paljoa. Neuvokaa joku mitä tekisitte vastaavassa tilanteessa.
Kommentit (381)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se mies ehdottaa että sinä teet työsi suhteen? etsit uuden? Miten miehen kaverit?
Mies ehdottaa, että etsin töitä Oulusta, on vakuuttunut että saan. Itse en ole. Miehellä ei ole erityisen läheisiä ystäviä ja hänen lähisuku taas asuu ihan muualla kuin Helsingissä tai Oulussa, joten muutto ei niin vaikuta niihin asioihin hänen osalta. Ap
Jos juttu on totta, niin kai mies on perustellut juurta jaksaen, miksi teidän pitäisi moinen irtiotto nykyisestä elämästänne ottaa? Eli onko hän saanut jonkun "once-in-a-lifetime"-työtarjouksen? Pelkkä "saisi siirron firman sisällä" ei kuulosta kovin vahvalta syyltä muuttaa, mutta onko esim. tyyliin ylennystä kärkkyneelle päällikkötason tekijälle nyt tarjolla toimitusjohtajan tai tehtaanjohtajan tms. huomattavasti kovemman tason vakanssi?
Harkitsetko tätä AP? Annatko miehesi painostaa sinua tällaisessa asiassa? Toivottavasti et.
Oulussa on talvella järkyttävän pimeää, lumi tulee aikaisin ja saattaa pahimmillaan sulaa vasta toukokuussa. Ja hyytävä merituuli. Maantieteellisesti ihan lättänää ja tylsää maisemaa.
Miksi ei ennemmin vaikka Kuopioon tai Jyväskylään? Tai Lappeenrantaan tai Tampereelle jos on ihan pakko päästä eri kaupunkiin? Idässä ihmiset ovat todella mukavia, on kauniita järviä ja jylhiä kallioita. Tietty ymmärrän jos Helsingissä on koti, ja onhan se todella kiva paikka olla JOS on varaa asua hyvällä alueella. Ouluun en muuttaisi kun ihmiset ovat niin tylyjä ulkopaikkakuntalaisia, varsinkin helsinkiläisiä kohtaan.
Me muutettiin Ouluun. Hirveä paikka. Iso kulttuurishokki. Ei siellä voi asua jos ei ole sieltä alkujaan kotoisin.
Mies on siis käynyt alakoulun Oulussa. Olisikohan se ollut hänen mielestään todella onnellista aikaa. Kun hänen esikoisensa on aika mennä kouluun niin tiedostamattomasti hänelle nousi tarve muuttaa ouluun että lapsi saisi kokea samanlaisen alakouluiän kun hän. Koska mies ei tiedosta tätä asiaa hänen on vaikea perustella toivettaan muutosta realistisesti. Ja hän ei siksi kykene itse realistisesti miettimään olisiko muutossa Ouluun järkeä, on vain voimakas selittämätön tunne että sinne pitää nyt muuttaa.
Itse olisin halunnut tarjota lapsilleni lapsuuden maalaistalossa eläinten ja töiden parissa pienessä maalaiskylässä kuten oma lapsuuteni oli. Kuljin isompien mukana töissä (kuukauden ikäisenä olin nukkunut korissa heinäpellolla kun koko perhe korjaamassa heiniä suojaan). Elämä oli kuin olisi asunut huvipuistossa. Alle kouluikäisenä ajoin jo traktorilla. Minulla oli monta kissaa lemmikkinä. Aina oli tarjolla paljon tekemistä. Sai jäädä aamusta nukkumaan pitkään jos halusi mitta usein nousin jo kuudelta navetalle touhuamaan. Kun tiedostin miksi olisin halunnut muuttaa maalle maalaistaloon kun saimme lapsia oli helpompi ymmärtää että eivät he kuitenkaan eläisi samanlaista lapsuutta kuin minä. Eivätkä he välttämättä edes pitäisi siitä minun lapsuudestani kuten itse rakastin sitä.
Ap keskustele rauhallisesti miehen kanssa asioista. Kysele millaiseen kouluun mies haluaisi lapsensa ja miksi. Mitä eroa miehen mielestä teidän elämässä olisi jos asuisitte Oulussa jne. Ehkä näin voisi löytyä niitä asioita jotka miehelle tärkeitä. Jos löydätte ne asiat jotka miehelle olisi tärkeitä niin ehkä niitä voisi toteuttaa muuallakin kuin Oulussa. Ja silloin niistä on helpompi jutella jos ei vain jumituta yhteen kaupunkiin.
Me päädyimme asumaan kolmen kilometrin päähän kaupungista ”maalle”. Meillä on lapsilla kissa ja maatilan sijaan meillä on metsätila mihin liittyen lapset ovat päässeet ajamaan traktorilla jo nuoresta asti ja tekemään monenalaista jännää asiaa iän lisääntyessä. Itselle oli jotenkin käänteen tekevää tajuta että lasten lapsuus tulee joka tapauksessa olemaan hyvin erilainen kuin omani. Mutta kun löysin sieltä itselle tärkeitä asioita niin olen pystynyt niitä tarjoamaan lapsillenikin. Esim äiti pääosin tehnyt töitä kotoa käsin, lemmikki lapislle, maaseutumainen ympäristö, kouluna maalaiskoulu, kotona koneita joita pääsee käyttämään, omakotitalo pihoineen, paljon puuhaa, rajoja ja rakkautta.
Tsemppiä ap. Koeta jutella miehen kanssa paljon. Kysele millaista elämää hän haluaisi elää jne. Älä takerru siihen Oulu sanaan vaan keskity kyselemään kerrostalo/omakotitalo, millainen koulu lapsilla jne jne jne. Veikkaan että mies haluaisi lasten elävän kopion hänen lapsuudestaan koulussa jne. Mutta kun ei tiedosta itse riittävän tarkasti mitä haluaa niin ei tajua että ei se koulu ole siellä sama kuin ennen. Eikä Oulu ole enää sama kuin silloin hänen lapsuudessaan. Etsikää ne asiat jotka tärkeitä ja koettakaa toteuttaa niistä mitä voitte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teitte sitten ensin kaksi lasta ja sen jälkeen tämmöisen pistitte vireille.
Joo-o. En minä osannut ennustaa, että mies päättäisi ehdottomasti haluavansa muuttaa. Ennen lapsia kyllä sovittiin ihan, että Helsingissä asutaan. Tai siis ei aiheesta edes keskusteltu, kun ollaan molemmat koko aikuisikämme täällä asuttu. Ap
Asiasta sovittu —- aiheesta ei edes keskusteltu. Siis on sovittu?
Toki tilanne on hankala, kun toinen halajaa toisaalle ja toinen ei, mutta asia pitäisi varmaan keskustella (siis puhukaa nyt viimeinkin ja ap älä oleta sopineesi mitään, mistä et ole edes keskustellut) pariskunnan kesken eikä AV palstalla.
Jompikumpi tuossa joutuu elämään itselleen epämiellyttävän ratkaisun kanssa, jos ette löydä kompromissia .
Kuten kaikessa muussakin, niin joudutte juttelemaan asiasta. Joko jompikumpi suostuu toisen tahtoon tai teette kompromissin.
Sivullisena sanoisin, suunnitelmassa muuttaa Ouluun on monia riskejä sekä vähän etuja. Ymmärtäisin ideaa paremmin, jos jommankumman uran kannalta muutto olisi kehitysaskel. Nyt olisi vain miehelle siirto Ouluun tekemään nykyistä työtä.
Kuusikymppinen isäni keksi aikojen saatossa, että hänen on päästävä asumaan kaupungin kalleimmalle alueelle, josta omistaa pienen kaksion, jonka pohjaratkaisu on epäkäytännöllinen. Isä on asunut siellä nuoruudessaan äitinsä kanssa ja pitänyt asunnon. Naapureina on kuulemma arvokkaita ihmisiä. Vaati myös äitiä muuttamaan ja myymään heidän ison asuntonsa. Isä muutti tälle "arvokkaiden ihmisten alueelle" ja äiti jäi meidän lapsuudenkotiin. Noh...koska taloudenhoitopalvelut loppuivat hän on tullut toisiin aatoksiin ja vaatinut päästä takaisin entisen vaimonsa luo, koska se alue ei ole enää entisellään - suurin osa asunnoista vuokrattu eteenpäin.
Te tulette eroamaan joka tapauksessa muutaman vuoden sisään. Sama kai erota jo nyt. Niin se menee nykyään. Jaatte kaiken, tappelette, sovitte lasten huoltsjuuksista, tappelette, elatusmaksut, yksinhuoltajuus. Sitten otatte uuden. Eroatte. Ja joskus viidennen parisuhteen kohdalla pysytte yhdessä loppuun saakka. Vain koska alkaa olla ikää.
Olen oululainen Helsingissä ja muuttaisin heti takaisin jos voisin, mutta työ ja perhe pitää täällä etelässä. En saisi vastaavaa työtä Oulussa eikä perhekään halua pohjoiseen. Inhoan etelän ruuhkia ja kiirettä.
Olet vaan AP tiukkana, on mieheltäsi kohtuunta vaatia sinua hylkäämään oma elämäsi jonkun lapsuusmuiston perusteella.
Veikkaan että ero teille tulee, ei välttämättä heti, mutta kun et suostu muuttamaan, miehesi kokee että olet vienyt häneltä mahdollisuuden 'hyvään elämään' ja tämä pikkuhiljaa myrkyttää koko suhteen.
Sillä ei ole mitään merkitystä tässä asiassa onko oulu parempi paikka asua kuin helsinki tai joku muu, kyseessä on miehesi lapsellinen haave. Jos miehesi olisi fiksu, olisi pitänyt mölyt mahassaan.
Itse olen Oulusta kotoisin, nykyään asun muualla. Mutta minulla on siellä sukulaisia, kavereita, tuttuja ja sisaruksia. Kaikilla on töitä.
Itse asiassa en tunne sieltä kuin muutaman työttömän ihmisen, ja hekin ovat ihan lokkeja sossupummeja olleet aina. Eivät edes halua töitä.
Vierailija kirjoitti:
Minua taas pelottaa, koska lapseni haluaa muuttaa lukion jälkeen Ouluun. Välimatkaa 700km. Mitä hittoa teen jos jotain sattuu? En pääse paikalle tunnissa.
Miksi sinun pitäisi päästä tunnissa paikalle? Vapauta aikuinen lapsesi elämään omaa elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
No, tuumaa miehelle, että muuta ihmeessä, minä ja lapset emme muuta.
Miksei lapset voisi muka muuttaa isän mukana?
Joku väitti että Oulussa on pimeää talvisin. Täällä tulee lumi maahan usein pysyvästi viimeistään marraskuun alussa ja joskus jo lokakuussa. Lumi valaisee yllättävän paljon ja sellainen pimeä, kylmä ja märkä lumeton aika jää lyhyeksi. Itse tykkään ja lapset tykkää että talvella on lunta.
Ei Oulusa ainakaan kesällä pimiä ole yhtään. Jyväskylä taas on niin viherpesty kaupunki ettei mitään rajaa.
Kompromissi, muutatte Helsingin Oulunkylään 😁. Täällä on hyvät joukkoliikenneyhteydet ja valtava lankakauppa 👌.
Täällä ehdotetaan eroa. En kyllä eroaisi. Keskustelisin. Kyllä te saatte asiat kohdilleen. Ettehän te ole keskustelleet. Te vain olette olettaneet.
Plussat ja miinukset. Molempien tahto.
Aina voi kokeilla. Teillä on nyt pienet lapset, niin vielä kerkiää.
Me jäätiin pk seudulle. En ole varma oliko tänä se paras. Liikaa ihmisiä ja autoja ja kiirettä. Toisaalta olen täältä kotoisin. Kulttuuria olisin tänne voinut tulla nauttimaan kauempaakin.
Kavereita en paljon näe, kun työ ja perhe.
Meillä meni näin.
Toisaalta tästä tutusta tykkään, muttakyllä moni muukin olisi ollut hyvä. Ehkä sielulle parempi on vähempi kiire.
Ihan vaan aapee tulet esiin. Teitä on kaksi. Hakekaa monia vaihtoehtoja. Tuokaa niitä julki. Voi löytä vaikka mitä, kun puhuu.
Me muutimme töiden perässä pois kaupungista, jossa meillä oli sukua, ystäviä ja jossa olimme opiskelleet. Saimme ihan hyvän elämän uudessa kaupungissa ja lapset ovat syntyneet ja juurtuneet tänne. Henkisellä tasolla ikävöin kuitenkin jatkuvasti etenkin ystävien luokse vanhaan kotikaupunkiini. En löytänyt enää aikuisiällä täältä yhtä syviä ja merkityksellisiä ystävyyssuhteita. Ihmisillä oli jo ystäväpiirinsä.
Mielessä on muuttaa vanhaan kotikaupunkiini sitten kun lapset ehkä lähtevät opiskeluiden perässä muualle.
Monilla ei-syntyperäisellä helsinkiläisellä tulee jossain vaiheessa se aika, kun on ns mitta täysi Helsinkiä ja pitää päästä pois. Siihen ei auta mikään muu kuin muutto. Tunnen tosi monia tällaisia ihmisiä, ja he aina sanovat, etteivät enää ikinä muuttaisi sinne takaisin. Ehkä miehellesikin on tullut tämä vaihe eteen. Eli muutto olisi paikallaan, mutta ei välttämättä Ouluun. Miehesi voi haluta juuri sinne Ouluun, jos se ei ole oikein kokemusta muualla asumisesta. Katselkaa niitä kehyskuntia, kuten joku ehdottikin. Sieltä voisi hyvinkin löytyä oiva ratkaisu teidän ongelmaan. Kannattaa ottaa tämäkin ehdotus puheeksi miehen kanssa ja pohtia tosissaan tätä vaihtoehtoa.