Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa että muutamme Ouluun. Minä en. Neuvoja?
12.02.2021 |
Mies on syntyjään kotoisin Oulusta, mutta muuttanut sieltä pois alakouluikäisenä eikä siellä asu hänen sukulaisiaankaan edes. Mutta miehellä on jotenkin vahva päähänpinttymä siitä, että se on (hänelle) paras paikka asua. Asumme nyt Helsingissä ja itse olen täältä kotoisin ja meillä molemmilla on työt täällä. Mies saisi siirron Ouluun ja haluaa ehdottomasti, että muutamme. Asia on edennyt ihan riidaksi asti, koska minä en halua muuttaa. Miehen mielestä Helsinki on kamala paikka ja Oulussa olisi kaikki hyvin, myös molemmille lapsillemme. Lapset on sen verran pieniä, että eivät vielä ole koulussa, isompi menee ekalle syksyllä ja siksi mies painostaa, että nyt o se hetki kun kannattaa muuttaa.
Mitä ihmettä teen? Täällä Helsingissä asuu lähisukulaiseni, ystäväni, täällä on työni, harrastukseni jne. Oulussa olen käynyt kerran enkä oikein edes pitänyt paikasta, tosin myönnän että en tiedä siitä paljoa. Neuvokaa joku mitä tekisitte vastaavassa tilanteessa.
Kommentit (381)
No et nyt todellakaan ala jättämään töitä ja kaikkea miehen päähänpiston takia. Oulussa on todella vaikea saada töitä. Sitä paitsi täällä on aika kauheaa talvella, ihan Oululaisena sanon tämän.
Ärsyttää että aina ajatellaan että naisen pitäisi joustaa kaikessa oman henkisen, fyysisen ja taloudellisen hyvinvoinnin kustannuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin vain minä, minä, minä. Jos sulla on kaksi lasta, niin mietit mikä heille on parhaaksi. Muita neuvoja ei tule. Kasva aikuiseksi.
No Helsinki tietysti. Mieti miten niitä lapsia vituttaa kun ne sitten oululaisina vääntää jotain mietä ja sietä ja kuulevat, että olisivat voineet olla helsinkiläisiäkin.
Kuka voi tehdä lapsilleen noin. Nehän vi haa tästä syystä vanhempiaan isompina.
Oululaiset eivät puhu mie ja sie.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin vain minä, minä, minä. Jos sulla on kaksi lasta, niin mietit mikä heille on parhaaksi. Muita neuvoja ei tule. Kasva aikuiseksi.
No Helsinki tietysti. Mieti miten niitä lapsia vituttaa kun ne sitten oululaisina vääntää jotain mietä ja sietä ja kuulevat, että olisivat voineet olla helsinkiläisiäkin.
Kuka voi tehdä lapsilleen noin. Nehän vi haa tästä syystä vanhempiaan isompina.Oletko sä ihan sekaisin?
En todellakaan. En ikinä muuttaisi Ouluun enkä tekisi sitä lapsillenikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin vain minä, minä, minä. Jos sulla on kaksi lasta, niin mietit mikä heille on parhaaksi. Muita neuvoja ei tule. Kasva aikuiseksi.
No Helsinki tietysti. Mieti miten niitä lapsia vituttaa kun ne sitten oululaisina vääntää jotain mietä ja sietä ja kuulevat, että olisivat voineet olla helsinkiläisiäkin.
Kuka voi tehdä lapsilleen noin. Nehän vi haa tästä syystä vanhempiaan isompina.Oululaiset eivät puhu mie ja sie.
Aivan sama.
Helsinki ei ole ihmisen paikka elää! Tehkäää kuten miehesi tahtoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ihan järkyttynyt nykyajan vanhemmista. Kun lapsi on lukenut ylioppilaaksi, olisi yht’äkkiä valmis muuttamaan toiselle puolelle Suomea suoraan kotoa. Enpä usko. Moni täällä sanoo että olisi ok, mutta enpä usko tosipaikan tullen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun miehesi on onnellinen olet sinäkin onnellinen.
Te olette tavanneet Helsingissä ja asuneet siellä, joten on todella epäreilua, että nyt pitäisi muuttaa toisen mielijohteen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsinki ei ole ihmisen paikka elää! Tehkäää kuten miehesi tahtoo.
Helsingistä samaa mieltä, mutta on niitä muitakin kaupunkeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko muuttaa Helsingin lähelle pienempään kuntaan, jos kerran miehesi ei viihdy Helsingissä.
Ouluun muutossa on vielä se, että saatko sinä töitä.
Olipa aivoton neuvo.
Kuinka niin. Ap sanoi, että miehen mielestä Helsinki on kamala paikka. Kaipaa siis sieltä pois.
Kompromissi on asua Helsingin lähellä. Turvaverkot saavutettavissa, muttei joudu asumaan Helsingissä.
Minustakin tuollainen kuulostaisi hyvinkin mahdolliselta kompromissilta, jos haluaa Helsingistä asumaan vähän väljemmin tms. Itsekin jo varmaan alle parikymppisenä tuumin, että ihanteellinen paikka asua (Suomessa) olisi ehkä jossakin Helsingin lähistöllä. PK-seudulla on paljon työ-, koulutus-, bisnes- ja harrastusmahdollisuuksia ym., ja itse tykkäsin Helsingistä, vaikken aivan ytimessä asumista välttämättä kaipaisi. Eli kompromissi maalle kaipaavalle voisi olla pk-seudun lähellä/ulkopuolella eikä koko elämää tarvitsisi laittaa uusiksi irtisanoutuen töistä jne. Muutenkin olen sitä mieltä, että perhe muuttaa vain, jos molemmat vanhemmat haluavat muuttaa, kuinkas muutenkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka nyt Ouluun muuttaisi ja kylmään, kauhea ajatus. Helsinki voi olla myös ikävä paikka joillekin. Pysy Helsingissä ja mies muuttaa Ouluun, eli ero. Tai sitten mies ottaa asunnon lähempää, mutta eri paikasta kuin Helsinki.
Ettekö te oikeasti ajattele mitään muuta kuin itseänne? Tuosta erostahan ne lapset kaikista eniten kärsisivät! Siihen verrattuna joku muutto on ihan pikkujuttu. Ja jos on niitä mukuloita hankkinut, niin niitten tosiaan pitäisi olla myös ensisijalla elämässä ja päätösten teossa, eikä vain minäminäminäminä.
Vastaajilla EI OLE vastuuta siitä mitä päätöksiä aloittaja ja mies tekevät, mies selvästi haluaa Ouluun, joka on hullua kun miettii muuta perhettä - kuka haluaa seurustella oulupakkomielteen omaavan kanssa. Lisäksi ei saa ottaa tosissaan mitä täällä kirjoitetaan. Mietitkö itse lasten kauheaa kohtaloa Ouluun joutuessa, kylmään pakkaseen ja tuntemattomaan ympäristöön. Kysy mieheltä sitä minäminä asiaa, älä muilta. Lapsille muutto ei ole pikkujuttu toiselle puolelle suomea, lähempääkin löytyy koti
Jos muuton vaihtoehtona on se vanhempien ero, niin kyllä, muutto on siihen verrattuna pikkujuttu.
Sitäpaitsi pakkanen talvella on ihan normaalia. Lapset yleensä tykkäävät rakentaa lumiukkoja ja - linnoja, laskea pulkkamäkeä, luistella, hiihtää jne. Sinä et ehkä pidä talvesta, mutta se ei todellakaan tarkoita, etteikö lapset siitä voisi pitää, tai jopa rakastaa.
Muutto voisikin olla pikkujuttu suhteessa, jossa molemmat kunnioittavat toisiaan ja haluavat löytää yhteiset ratkaisut koko perheen ja parisuhteen parhaaksi. Sen sijaan toisen painostaminen luopumaan kaikesta tärkeästä (oma ura, perhe, ihmissuhteet) päähänpiston vuoksi ei ole pikkujuttu. Joka tällaista vaatii, ei kunnioita tai arvosta kumppaniaan. Sellaisen suhteen vuoksi ei kannata omista tärkeistä asioista luopua. Ap ei tietenkään voi mitään sille, jos mies haluaa ehdoin tahdoin hajottaa perheen.
Vierailija kirjoitti:
Minua taas pelottaa, koska lapseni haluaa muuttaa lukion jälkeen Ouluun. Välimatkaa 700km. Mitä hittoa teen jos jotain sattuu? En pääse paikalle tunnissa.
Ei sinun tarvitsekaan päästä paikalle tunnissa, vaan jos on oikeasti joku hätätilanne, jo aikuinen lapsesi tai hänen kämppiksensä/ystävänsä/kollegansa tms. soittaa vaikka 112 jos niikseen on, mutta ei tuollaisista kannata etukäteen stressata, muutenhan ei uskaltaisi elää ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka nyt Ouluun muuttaisi ja kylmään, kauhea ajatus. Helsinki voi olla myös ikävä paikka joillekin. Pysy Helsingissä ja mies muuttaa Ouluun, eli ero. Tai sitten mies ottaa asunnon lähempää, mutta eri paikasta kuin Helsinki.
Ettekö te oikeasti ajattele mitään muuta kuin itseänne? Tuosta erostahan ne lapset kaikista eniten kärsisivät! Siihen verrattuna joku muutto on ihan pikkujuttu. Ja jos on niitä mukuloita hankkinut, niin niitten tosiaan pitäisi olla myös ensisijalla elämässä ja päätösten teossa, eikä vain minäminäminäminä.
Olen joskus asunut Oulussa enkä kyllä takaisin muuttaisi. Kyllä saisi mies yksin muuttaa. Ja minnekään paikkakunnalle ei pitäisi väkipakolla muuttaa. Mies on itse vapaaehtoisesti Helsiinkiin muuttanut ja ei kyllä voi nyt vaatia, että perhe pitäisi muuttaa hänen takiaan Ouluun, jos ap ei ole koskaan edes suunnitellut pohjoiseen muuttamista.
Voisin tähän vastata omassa kokemuksestani. Itsekin päätin muutta Helsinkiin lukion jälkeen, olin varma, etten haluaisi koskaan asua missään muualla. Ja näin ajattelin monta vuotta. Kunnes joitakin vuosia sitten aloin tuntea ahdistusta ja tarvetta päästä sieltä pois. Eikä tämä tunne ollut mikään ohi menevä, vaan pysyvä ja voimistuva. Ei ollut enää hyvä olla Helsingissä, joten oli aika suunnitella muuttoa muualle. Se sitten toteutuikin pari vuotta sitten, ja voin sanoa, ettei tulisi mieleenkään muuttaa sinne takaisin.
Eli vaikka elämäänsä kuinka suunnittelisi etukäteen tai jotain mielessään päättäisi, niin ei asiat todellakaan mene aina niin kuin on ajatellut. Varsinkin mitä pidemmän tähtäimen suunkitelmista on kyse. Ihminen muuttuu ja kasvaa, tarpeet ja ajatukset muuttuvat. Se on elämää. Jos on jotain päättänyt, valinnut tai ajatellut esim 10 vuotta sitten, niin ei se todellakaan tarkoita, että se olisi sitten se loppuelämän "tuomio".
Yksin voi muuttaa, mutta on väärin painostaa myös toista muuttamaan.
Minä muutin Ouluun... ja sen jälkeen sieltä pois, enkä takaisin enää mene kuin korkeintaan pikaisesti käymään.
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan järkyttynyt nykyajan vanhemmista. Kun lapsi on lukenut ylioppilaaksi, olisi yht’äkkiä valmis muuttamaan toiselle puolelle Suomea suoraan kotoa. Enpä usko. Moni täällä sanoo että olisi ok, mutta enpä usko tosipaikan tullen.
Lähteehän monet vaikka ulkomaille opiskelemaan? Mitä ihmettä nyt taas.
Ulkosuomalainen mies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko muuttaa Helsingin lähelle pienempään kuntaan, jos kerran miehesi ei viihdy Helsingissä.
Ouluun muutossa on vielä se, että saatko sinä töitä.
Olipa aivoton neuvo.
Kuinka niin. Ap sanoi, että miehen mielestä Helsinki on kamala paikka. Kaipaa siis sieltä pois.
Kompromissi on asua Helsingin lähellä. Turvaverkot saavutettavissa, muttei joudu asumaan Helsingissä.
Minustakin tuollainen kuulostaisi hyvinkin mahdolliselta kompromissilta, jos haluaa Helsingistä asumaan vähän väljemmin tms. Itsekin jo varmaan alle parikymppisenä tuumin, että ihanteellinen paikka asua (Suomessa) olisi ehkä jossakin Helsingin lähistöllä. PK-seudulla on paljon työ-, koulutus-, bisnes- ja harrastusmahdollisuuksia ym., ja itse tykkäsin Helsingistä, vaikken aivan ytimessä asumista välttämättä kaipaisi. Eli kompromissi maalle kaipaavalle voisi olla pk-seudun lähellä/ulkopuolella eikä koko elämää tarvitsisi laittaa uusiksi irtisanoutuen töistä jne. Muutenkin olen sitä mieltä, että perhe muuttaa vain, jos molemmat vanhemmat haluavat muuttaa, kuinkas muutenkaan?
Ehkäpä näin, mutta aloituksen mukaan mies ei halua asua väljemmin eikä maalla, vaan nimenomaan Oulussa. Miten ihmeessä kompromissi voisi olla tehdä jotain sellaista, että kumpikaan ei saa mitään siitä, mitä haluaa?
Ulkosuomalainen mies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua taas pelottaa, koska lapseni haluaa muuttaa lukion jälkeen Ouluun. Välimatkaa 700km. Mitä hittoa teen jos jotain sattuu? En pääse paikalle tunnissa.
Ei sinun tarvitsekaan päästä paikalle tunnissa, vaan jos on oikeasti joku hätätilanne, jo aikuinen lapsesi tai hänen kämppiksensä/ystävänsä/kollegansa tms. soittaa vaikka 112 jos niikseen on, mutta ei tuollaisista kannata etukäteen stressata, muutenhan ei uskaltaisi elää ollenkaan.
Jos asuu jossain suurkaupungissa voi mennä tunti vaikka toinen asuis kymmenen kilsan päässä! Ihme asioista stressataan täällä.
Oulu on hyvin arvokonservatiivinen kaupunki. Jos omaat tämänkaltaisen ajatusmaailman, tervemenoa... Ja ne "uskikset" ovat siellä lestadiolaisia.Suosivat omiaan työpaikkavalinnoissa yms.
Ehkäpä et ole oikea ihminen opettamaan luetun ymmärtämistä.
Ap:n päätöksessä ei myöskään kyse siitä, olenko minä uraohjus vaan siitä, että hän pitää nykyisestä työstään. Voin sanoa, että monelle työttömyys väärällä hetkellä on aloittanut pätkätyökierteen.