Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Arkisto
Polttomoottoreiden valmistus ja bensa-autoilu loppuu
12.02.2021 |
Näin käy, mutta koska meitä köyhiäkin on, bensa-autoilla on kysyntää vielä kauan tuonkin jälkeen. https://www.iltalehti.fi/talous/a/f6621ba2-72a0-49b0-bc19-eb1ae0b0d9ed
Kommentit (45235)
Vetypelleily on kyllä ihan käsittämätöntä tällä palstalla. Niihin ei usko kukaan ja silti hirveä vaahtoaminen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"To exist as a liquid, H2 must be cooled below its critical point of 33 K." .
Tuo ei liity kuitenkaan nestevedyn kaasuntumispaineeseen suljetussa säiliössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On harmillista että juuri vety on ominaisuuksiltaan sellainen, että se ei nesteydy huoneenlämmössä edes tuhansien baarien paineessa,
Ei tuollaista edes väitä kukaan. Nestevety kuitenkin pysyy nesteenä suljetussa säiliössä tietyn paineen jälkeen, aivan kuten grillikaasukin.
Niin pysyy, niin kauan kun lämpötila pysyy vedyn kriittisen pisteen alapuolella, kuten jo tiesitkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
Eli mielestäsi desilitra nestevetyä aikaansaa lopulta äärettömän paineen joka rikkoo kaikki säiliöt vaikka niiden seinämävahvuus olisi kuinka suuri tahansa?
Nestekaasu pysyy nesteenä 3 - 4 barin paineessa, ja vedyllä on ihan samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan loppu pysyy nesteenä, samalla tavalla kuin nestekaasukin grillikaasupullossa.
Grilllisi kaasupullossa on propaanin ja butaanin seosta. Propaanin kriittinen lämpötila on 97c ja butaanin 152c, joten grillisi kaasut kyllä pysyvätkin käyttölämpötiloissaan pullossa (osittain) nesteenä kunhan painetta on riittävästi.
Sama tilanne on vedylläkin kunhan paine vain on riittävä. Osa nestevedystä pysyy nesteenä kun kaasupaine on tarpeeksi suuri.
Tätä juuri olen sinulle yrittänyt selittää. Vedyn kaasuuntuminen lakkaa kauan ennen ääretöntä painetta.
Saathan sinä yrittää selittää vaikka mustan valkoiseksi, mutta lapsellisesta lainausten leikkelystäsi huolimatta olet väärässä. Vety (tai mikään muukaan aine) ei kriittisen lämpötilansa yläpuolella ole koskaan nestettä.
Eli jos laitat desin nestevetyä vahvaan painesäiliöön johon mahtuu litra nestettä, se muuttuu siellä kaikki kaasuksi? Mikä on tuon kaasun lopullinen paine?
Ihan sama mikä paine. Vetyautoja ei tule kuin korkeintaan jokunen kymmenen tai sata tähän maahan
Sähköbussit tekemässä vallankumousta joensuulainen kuljettaja kertoo tunnelmia: "Hirvittää"
Sähkö on kovaa vauhtia syrjäyttämässä dieselin joukkoliikenteen bussien käyttövoimana.
Ensirekisteröinneissä sähköbussit ohittivat perinteiset dieselit viime vuoden aikana ja muutostahti on kiihtynyt alkuvuonna.
Suhteellisesti korkein sähkön osuus autokalustosta on nyt Joensuussa, jossa on käytössä 13 sähköbussia kesän loppuun mennessä. Se on kaluston kokonaismäärään suhteutettuna paljon.
Muuallakin tullaan kovaa perässä, nyt Turku ja Kuopio ovat 20 prosentin tasolla ja pääkaupunkiseutu pian 200 sähköbussilla 15 prosentissa.
Kyllä vauhti on tällä hetkellä aika merkittävää, saa nähdä, tuleeko uusia dieselbusseja enää juurikaan, sanoo Länsilinjat Oy:n toimitusjohtaja Terhi Penttilä.
Syitä sähköistymiselle ovat päästöjen, melun ja hajun vähentyminen. Lisäksi EU-direktiivi vaatii tietyn määrän päästötöntä kalustoa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sahkobussit-tekemassa-vallankumoust…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
se että toistat omaa harhaasi ei tee siitä totta.
tainnut jäädä fysiikan opinnot aika vähiin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Liquid_hydrogen tuosta voit opiskella nestemäisen vedyn fysiikkaa, olennaiset asiat on kerrottu jo ensimmäisessä kappaleessa.
Missään tuolla ei todeta, että nestevety kaasuuntuu äärettömään paineeseen suljetussa säiliössä kuten sinä väität. Desilitra nestevetyä ei tosiaan riko painesäiliötä, jossa on vaikkapa kolmen metrin seinämävahvuus.
Sitä sanotaan olkiukoksi kun väittää muiden väittäneen jotain mitä eivät ole ja sitten ampuu itse keskemänsä höpöväitteet alas.
Eli nytkö olet itsekin jo sitä mieltä, että nestevety lakkaa kaasuuntumasta kunhan paine on riittävä?
Et sinä uskottavuuttasi paranna lisää olkiukkoja rakentelemalla, vaikka kuinka yirtät.
Alkuperäisen kysymyksen, "Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?" ja vastauksen "Huoneenlämmössä ei missään paineessa" voi kuka tahansa lainaushistoriasta lukea etkä sinä tuolla olkiukkojen armeijallakaan ole sitä pystynyt kumoamaan. Se nyt vain on fysikaalinen tosiasia että kriittisen lämpötilan yläpuolella aine ei koskaan ole nestemuodossa, ei vaikka kuinka jankkaisit.
Olet täysin väärässä. Nestevedyllä on myös aivan samanlainen paineraja kuin nestekaasullakin, minkä jälkeen nestevety ei enää voi kaasuuntua suljetussa säiliössä jos säiliö kestää paineen. Se raja vain on paljon suurempi kuin grillikaasulla, mutta paine ei kasva äärettömään, kuten sinä väität.
Onko linkkiä mistä saa ostaa grillikaasua ja saako sen samaan hintaan kaikilla mausteilla?
Ja sitten alkoikin sinulle se niin perinteinen lapsellisuus. Kohta tulee varmaan taas "teppo" sinulle ajatuksiin kuten joka päivä näyttää tulevan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
Eli mielestäsi desilitra nestevetyä aikaansaa lopulta äärettömän paineen joka rikkoo kaikki säiliöt vaikka niiden seinämävahvuus olisi kuinka suuri tahansa?
Nestekaasu pysyy nesteenä 3 - 4 barin paineessa, ja vedyllä on ihan samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan loppu pysyy nesteenä, samalla tavalla kuin nestekaasukin grillikaasupullossa.
Grilllisi kaasupullossa on propaanin ja butaanin seosta. Propaanin kriittinen lämpötila on 97c ja butaanin 152c, joten grillisi kaasut kyllä pysyvätkin käyttölämpötiloissaan pullossa (osittain) nesteenä kunhan painetta on riittävästi.
Sama tilanne on vedylläkin kunhan paine vain on riittävä. Osa nestevedystä pysyy nesteenä kun kaasupaine on tarpeeksi suuri.
Tätä juuri olen sinulle yrittänyt selittää. Vedyn kaasuuntuminen lakkaa kauan ennen ääretöntä painetta.
Saathan sinä yrittää selittää vaikka mustan valkoiseksi, mutta lapsellisesta lainausten leikkelystäsi huolimatta olet väärässä. Vety (tai mikään muukaan aine) ei kriittisen lämpötilansa yläpuolella ole koskaan nestettä.
Eli jos laitat desin nestevetyä vahvaan painesäiliöön johon mahtuu litra nestettä, se muuttuu siellä kaikki kaasuksi? Mikä on tuon kaasun lopullinen paine?
Paine on se minkä säiliö kestää. Jossain vaiheessa säiliö kuitenkin räjähtää vaikka sen seinämät olisi kilometrin paksuiset tai vaihtoehtoisesti valtava paine puristaa itse säiliön metallin pienempään tilavuuteen ja vedyn tilavuus kasvaa. Kovasta metallista tehty kolikkokin menee junan raiteilla lyttyyn, vaikka siihen ei saa hampailla jälkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
Eli mielestäsi desilitra nestevetyä aikaansaa lopulta äärettömän paineen joka rikkoo kaikki säiliöt vaikka niiden seinämävahvuus olisi kuinka suuri tahansa?
Nestekaasu pysyy nesteenä 3 - 4 barin paineessa, ja vedyllä on ihan samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan loppu pysyy nesteenä, samalla tavalla kuin nestekaasukin grillikaasupullossa.
Grilllisi kaasupullossa on propaanin ja butaanin seosta. Propaanin kriittinen lämpötila on 97c ja butaanin 152c, joten grillisi kaasut kyllä pysyvätkin käyttölämpötiloissaan pullossa (osittain) nesteenä kunhan painetta on riittävästi.
Sama tilanne on vedylläkin kunhan paine vain on riittävä. Osa nestevedystä pysyy nesteenä kun kaasupaine on tarpeeksi suuri.
Tätä juuri olen sinulle yrittänyt selittää. Vedyn kaasuuntuminen lakkaa kauan ennen ääretöntä painetta.
Saathan sinä yrittää selittää vaikka mustan valkoiseksi, mutta lapsellisesta lainausten leikkelystäsi huolimatta olet väärässä. Vety (tai mikään muukaan aine) ei kriittisen lämpötilansa yläpuolella ole koskaan nestettä.
Eli jos laitat desin nestevetyä vahvaan painesäiliöön johon mahtuu litra nestettä, se muuttuu siellä kaikki kaasuksi? Mikä on tuon kaasun lopullinen paine?
Ihan sama mikä paine. Vetyautoja ei tule kuin korkeintaan jokunen kymmenen tai sata tähän maahan
Eikä Teslaakaan nyt kannata ostaa kun Elon Muskis lupaa jo vuoden päästä parempaa ja halvempaa akkutekniikkaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
Eli mielestäsi desilitra nestevetyä aikaansaa lopulta äärettömän paineen joka rikkoo kaikki säiliöt vaikka niiden seinämävahvuus olisi kuinka suuri tahansa?
Nestekaasu pysyy nesteenä 3 - 4 barin paineessa, ja vedyllä on ihan samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan loppu pysyy nesteenä, samalla tavalla kuin nestekaasukin grillikaasupullossa.
Grilllisi kaasupullossa on propaanin ja butaanin seosta. Propaanin kriittinen lämpötila on 97c ja butaanin 152c, joten grillisi kaasut kyllä pysyvätkin käyttölämpötiloissaan pullossa (osittain) nesteenä kunhan painetta on riittävästi.
Sama tilanne on vedylläkin kunhan paine vain on riittävä. Osa nestevedystä pysyy nesteenä kun kaasupaine on tarpeeksi suuri.
Tätä juuri olen sinulle yrittänyt selittää. Vedyn kaasuuntuminen lakkaa kauan ennen ääretöntä painetta.
Saathan sinä yrittää selittää vaikka mustan valkoiseksi, mutta lapsellisesta lainausten leikkelystäsi huolimatta olet väärässä. Vety (tai mikään muukaan aine) ei kriittisen lämpötilansa yläpuolella ole koskaan nestettä.
Eli jos laitat desin nestevetyä vahvaan painesäiliöön johon mahtuu litra nestettä, se muuttuu siellä kaikki kaasuksi? Mikä on tuon kaasun lopullinen paine?
No laskepa ihan itse. Vinkkinä voin sanoa että yksi ihan oleellinen parametri olkiukostasi taas unohtui, noilla lähtötiedoilla ei siis kyllä edes kannata lähteä laskemaan. Odotan kuitenkin innolla laskelmiasi. Häikäise meidät!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
se että toistat omaa harhaasi ei tee siitä totta.
tainnut jäädä fysiikan opinnot aika vähiin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Liquid_hydrogen tuosta voit opiskella nestemäisen vedyn fysiikkaa, olennaiset asiat on kerrottu jo ensimmäisessä kappaleessa.
Missään tuolla ei todeta, että nestevety kaasuuntuu äärettömään paineeseen suljetussa säiliössä kuten sinä väität. Desilitra nestevetyä ei tosiaan riko painesäiliötä, jossa on vaikkapa kolmen metrin seinämävahvuus.
Sitä sanotaan olkiukoksi kun väittää muiden väittäneen jotain mitä eivät ole ja sitten ampuu itse keskemänsä höpöväitteet alas.
Eli nytkö olet itsekin jo sitä mieltä, että nestevety lakkaa kaasuuntumasta kunhan paine on riittävä?
Et sinä uskottavuuttasi paranna lisää olkiukkoja rakentelemalla, vaikka kuinka yirtät.
Alkuperäisen kysymyksen, "Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?" ja vastauksen "Huoneenlämmössä ei missään paineessa" voi kuka tahansa lainaushistoriasta lukea etkä sinä tuolla olkiukkojen armeijallakaan ole sitä pystynyt kumoamaan. Se nyt vain on fysikaalinen tosiasia että kriittisen lämpötilan yläpuolella aine ei koskaan ole nestemuodossa, ei vaikka kuinka jankkaisit.
Olet täysin väärässä. Nestevedyllä on myös aivan samanlainen paineraja kuin nestekaasullakin, minkä jälkeen nestevety ei enää voi kaasuuntua suljetussa säiliössä jos säiliö kestää paineen. Se raja vain on paljon suurempi kuin grillikaasulla, mutta paine ei kasva äärettömään, kuten sinä väität.
Onko linkkiä mistä saa ostaa grillikaasua ja saako sen samaan hintaan kaikilla mausteilla?
Ja sitten alkoikin sinulle se niin perinteinen lapsellisuus. Kohta tulee varmaan taas "teppo" sinulle ajatuksiin kuten joka päivä näyttää tulevan.
En tiedä kuka on teppo, ellei kyse ole teppo tulpusta, mutta teposta jankkaaminen on melkein yhtä huono vitsi kuin itse vetytalous.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
Eli mielestäsi desilitra nestevetyä aikaansaa lopulta äärettömän paineen joka rikkoo kaikki säiliöt vaikka niiden seinämävahvuus olisi kuinka suuri tahansa?
Nestekaasu pysyy nesteenä 3 - 4 barin paineessa, ja vedyllä on ihan samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan loppu pysyy nesteenä, samalla tavalla kuin nestekaasukin grillikaasupullossa.
Grilllisi kaasupullossa on propaanin ja butaanin seosta. Propaanin kriittinen lämpötila on 97c ja butaanin 152c, joten grillisi kaasut kyllä pysyvätkin käyttölämpötiloissaan pullossa (osittain) nesteenä kunhan painetta on riittävästi.
Sama tilanne on vedylläkin kunhan paine vain on riittävä. Osa nestevedystä pysyy nesteenä kun kaasupaine on tarpeeksi suuri.
Tätä juuri olen sinulle yrittänyt selittää. Vedyn kaasuuntuminen lakkaa kauan ennen ääretöntä painetta.
Saathan sinä yrittää selittää vaikka mustan valkoiseksi, mutta lapsellisesta lainausten leikkelystäsi huolimatta olet väärässä. Vety (tai mikään muukaan aine) ei kriittisen lämpötilansa yläpuolella ole koskaan nestettä.
Eli jos laitat desin nestevetyä vahvaan painesäiliöön johon mahtuu litra nestettä, se muuttuu siellä kaikki kaasuksi? Mikä on tuon kaasun lopullinen paine?
Paine on se minkä säiliö kestää. Jossain vaiheessa säiliö kuitenkin räjähtää vaikka sen seinämät olisi kilometrin paksuiset tai vaihtoehtoisesti valtava paine puristaa itse säiliön metallin pienempään tilavuuteen ja vedyn tilavuus kasvaa.
Kyllä nyt alkaa olla jo hullun jutut. Mitähän sieniä mahdat poltella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
Eli mielestäsi desilitra nestevetyä aikaansaa lopulta äärettömän paineen joka rikkoo kaikki säiliöt vaikka niiden seinämävahvuus olisi kuinka suuri tahansa?
Nestekaasu pysyy nesteenä 3 - 4 barin paineessa, ja vedyllä on ihan samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan loppu pysyy nesteenä, samalla tavalla kuin nestekaasukin grillikaasupullossa.
Grilllisi kaasupullossa on propaanin ja butaanin seosta. Propaanin kriittinen lämpötila on 97c ja butaanin 152c, joten grillisi kaasut kyllä pysyvätkin käyttölämpötiloissaan pullossa (osittain) nesteenä kunhan painetta on riittävästi.
Sama tilanne on vedylläkin kunhan paine vain on riittävä. Osa nestevedystä pysyy nesteenä kun kaasupaine on tarpeeksi suuri.
Tätä juuri olen sinulle yrittänyt selittää. Vedyn kaasuuntuminen lakkaa kauan ennen ääretöntä painetta.
Saathan sinä yrittää selittää vaikka mustan valkoiseksi, mutta lapsellisesta lainausten leikkelystäsi huolimatta olet väärässä. Vety (tai mikään muukaan aine) ei kriittisen lämpötilansa yläpuolella ole koskaan nestettä.
Eli jos laitat desin nestevetyä vahvaan painesäiliöön johon mahtuu litra nestettä, se muuttuu siellä kaikki kaasuksi? Mikä on tuon kaasun lopullinen paine?
Paine on se minkä säiliö kestää. Jossain vaiheessa säiliö kuitenkin räjähtää vaikka sen seinämät olisi kilometrin paksuiset tai vaihtoehtoisesti valtava paine puristaa itse säiliön metallin pienempään tilavuuteen ja vedyn tilavuus kasvaa.
Kyllä nyt alkaa olla jo hullun jutut. Mitähän sieniä mahdat poltella?
Kesällä poltin kanttarellit kun unohdin ne levylle, mutta ne olivat kuitenkin syöntikelpoisia. Se ei kuitenkaan liittyne asiaan, koska liesi toimi nestekaasulla eikä vedyllä. Vety ei olisikaan ollut kovin käyttökelpoinen polttoaine, koska se ei pysyisi nesteenä ohuesta pellistä valmistetussa säiliössä vaan kiehuisi ja räjäyttäisi säiliön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
Eli mielestäsi desilitra nestevetyä aikaansaa lopulta äärettömän paineen joka rikkoo kaikki säiliöt vaikka niiden seinämävahvuus olisi kuinka suuri tahansa?
Nestekaasu pysyy nesteenä 3 - 4 barin paineessa, ja vedyllä on ihan samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan loppu pysyy nesteenä, samalla tavalla kuin nestekaasukin grillikaasupullossa.
Grilllisi kaasupullossa on propaanin ja butaanin seosta. Propaanin kriittinen lämpötila on 97c ja butaanin 152c, joten grillisi kaasut kyllä pysyvätkin käyttölämpötiloissaan pullossa (osittain) nesteenä kunhan painetta on riittävästi.
Sama tilanne on vedylläkin kunhan paine vain on riittävä. Osa nestevedystä pysyy nesteenä kun kaasupaine on tarpeeksi suuri.
Tätä juuri olen sinulle yrittänyt selittää. Vedyn kaasuuntuminen lakkaa kauan ennen ääretöntä painetta.
Saathan sinä yrittää selittää vaikka mustan valkoiseksi, mutta lapsellisesta lainausten leikkelystäsi huolimatta olet väärässä. Vety (tai mikään muukaan aine) ei kriittisen lämpötilansa yläpuolella ole koskaan nestettä.
Eli jos laitat desin nestevetyä vahvaan painesäiliöön johon mahtuu litra nestettä, se muuttuu siellä kaikki kaasuksi? Mikä on tuon kaasun lopullinen paine?
No laskepa ihan itse. Vinkkinä voin sanoa että yksi ihan oleellinen parametri olkiukostasi taas unohtui, noilla lähtötiedoilla ei siis kyllä edes kannata lähteä laskemaan. Odotan kuitenkin innolla laskelmiasi. Häikäise meidät!
Eli kun et osaa laskea, ajattelit ulkoistaa sen muille? Nestevety ei edelleenkään kaasuunnu tietyn paineen jälkeen, ja se aivan sama asia on kaikilla kaasuilla jotka voidaan nesteyttää. Jokaisella se kaasuuntumisen ja nesteenä pysymisen paineraja vain on eri. Grillikaasulla se on siis 3 - 4 baria, vedyllä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
Eli mielestäsi desilitra nestevetyä aikaansaa lopulta äärettömän paineen joka rikkoo kaikki säiliöt vaikka niiden seinämävahvuus olisi kuinka suuri tahansa?
Nestekaasu pysyy nesteenä 3 - 4 barin paineessa, ja vedyllä on ihan samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan loppu pysyy nesteenä, samalla tavalla kuin nestekaasukin grillikaasupullossa.
Grilllisi kaasupullossa on propaanin ja butaanin seosta. Propaanin kriittinen lämpötila on 97c ja butaanin 152c, joten grillisi kaasut kyllä pysyvätkin käyttölämpötiloissaan pullossa (osittain) nesteenä kunhan painetta on riittävästi.
Sama tilanne on vedylläkin kunhan paine vain on riittävä. Osa nestevedystä pysyy nesteenä kun kaasupaine on tarpeeksi suuri.
Tätä juuri olen sinulle yrittänyt selittää. Vedyn kaasuuntuminen lakkaa kauan ennen ääretöntä painetta.
Saathan sinä yrittää selittää vaikka mustan valkoiseksi, mutta lapsellisesta lainausten leikkelystäsi huolimatta olet väärässä. Vety (tai mikään muukaan aine) ei kriittisen lämpötilansa yläpuolella ole koskaan nestettä.
Eli jos laitat desin nestevetyä vahvaan painesäiliöön johon mahtuu litra nestettä, se muuttuu siellä kaikki kaasuksi? Mikä on tuon kaasun lopullinen paine?
Paine on se minkä säiliö kestää. Jossain vaiheessa säiliö kuitenkin räjähtää vaikka sen seinämät olisi kilometrin paksuiset tai vaihtoehtoisesti valtava paine puristaa itse säiliön metallin pienempään tilavuuteen ja vedyn tilavuus kasvaa.
Kyllä nyt alkaa olla jo hullun jutut. Mitähän sieniä mahdat poltella?
Kesällä poltin kanttarellit kun unohdin ne levylle, mutta ne olivat kuitenkin syöntikelpoisia. Se ei kuitenkaan liittyne asiaan, koska liesi toimi nestekaasulla eikä vedyllä. Vety ei olisikaan ollut kovin käyttökelpoinen polttoaine, koska se ei pysyisi nesteenä ohuesta pellistä valmistetussa säiliössä vaan kiehuisi ja räjäyttäisi säiliön.
Ja sitten palattiinkin taas siihen lapsellisuuteesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
Eli mielestäsi desilitra nestevetyä aikaansaa lopulta äärettömän paineen joka rikkoo kaikki säiliöt vaikka niiden seinämävahvuus olisi kuinka suuri tahansa?
Nestekaasu pysyy nesteenä 3 - 4 barin paineessa, ja vedyllä on ihan samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan loppu pysyy nesteenä, samalla tavalla kuin nestekaasukin grillikaasupullossa.
Grilllisi kaasupullossa on propaanin ja butaanin seosta. Propaanin kriittinen lämpötila on 97c ja butaanin 152c, joten grillisi kaasut kyllä pysyvätkin käyttölämpötiloissaan pullossa (osittain) nesteenä kunhan painetta on riittävästi.
Sama tilanne on vedylläkin kunhan paine vain on riittävä. Osa nestevedystä pysyy nesteenä kun kaasupaine on tarpeeksi suuri.
Tätä juuri olen sinulle yrittänyt selittää. Vedyn kaasuuntuminen lakkaa kauan ennen ääretöntä painetta.
Saathan sinä yrittää selittää vaikka mustan valkoiseksi, mutta lapsellisesta lainausten leikkelystäsi huolimatta olet väärässä. Vety (tai mikään muukaan aine) ei kriittisen lämpötilansa yläpuolella ole koskaan nestettä.
Eli jos laitat desin nestevetyä vahvaan painesäiliöön johon mahtuu litra nestettä, se muuttuu siellä kaikki kaasuksi? Mikä on tuon kaasun lopullinen paine?
Ihan sama mikä paine. Vetyautoja ei tule kuin korkeintaan jokunen kymmenen tai sata tähän maahan
Olen samaa mieltä.
Suomessa ei tarvita vetyä edes lämmitykseen korvaamaan maakaasua niin kuin esim. Saksassa joten vedyn jakeluverkosto ei kovin nopeasti täällä meillä laajene.
EU:n vaatimuksesta varmaan tulee lähivuosina muutama koevetypiste moottoritien varteen, mutta se ei jossain Savonlinnassa asuvaa henkilöautoilijaa paljon lämmitä tai liikuta.
Vedynjakelupisteitä pitäisi olla tasaisesti ympäri maata yhteensä yli 1500 jotta homma toimisi edes jotenkin. Ja silloinkin vedyn kanssa pelleily on henkilöautoilijalle ihan älyttömän paljon hankalampaa kuin sähkön lataaminen yöllä kotipihalla. Sähköähän saa jo nyt Suomessa ihan kaikkialta. Vaikka leirintäalueen sähkötolpasta tai Lidlin tai mäkkärin pihasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
Eli mielestäsi desilitra nestevetyä aikaansaa lopulta äärettömän paineen joka rikkoo kaikki säiliöt vaikka niiden seinämävahvuus olisi kuinka suuri tahansa?
Nestekaasu pysyy nesteenä 3 - 4 barin paineessa, ja vedyllä on ihan samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan loppu pysyy nesteenä, samalla tavalla kuin nestekaasukin grillikaasupullossa.
Grilllisi kaasupullossa on propaanin ja butaanin seosta. Propaanin kriittinen lämpötila on 97c ja butaanin 152c, joten grillisi kaasut kyllä pysyvätkin käyttölämpötiloissaan pullossa (osittain) nesteenä kunhan painetta on riittävästi.
Sama tilanne on vedylläkin kunhan paine vain on riittävä. Osa nestevedystä pysyy nesteenä kun kaasupaine on tarpeeksi suuri.
Tätä juuri olen sinulle yrittänyt selittää. Vedyn kaasuuntuminen lakkaa kauan ennen ääretöntä painetta.
Saathan sinä yrittää selittää vaikka mustan valkoiseksi, mutta lapsellisesta lainausten leikkelystäsi huolimatta olet väärässä. Vety (tai mikään muukaan aine) ei kriittisen lämpötilansa yläpuolella ole koskaan nestettä.
Eli jos laitat desin nestevetyä vahvaan painesäiliöön johon mahtuu litra nestettä, se muuttuu siellä kaikki kaasuksi? Mikä on tuon kaasun lopullinen paine?
No laskepa ihan itse. Vinkkinä voin sanoa että yksi ihan oleellinen parametri olkiukostasi taas unohtui, noilla lähtötiedoilla ei siis kyllä edes kannata lähteä laskemaan. Odotan kuitenkin innolla laskelmiasi. Häikäise meidät!
Eli kun et osaa laskea, ajattelit ulkoistaa sen muille? Nestevety ei edelleenkään kaasuunnu tietyn paineen jälkeen, ja se aivan sama asia on kaikilla kaasuilla jotka voidaan nesteyttää. Jokaisella se kaasuuntumisen ja nesteenä pysymisen paineraja vain on eri. Grillikaasulla se on siis 3 - 4 baria, vedyllä enemmän.
Väärin meni taas. Googlaa nyt ihan suosiolla se kriittinen piste, saatat vaikka oppia jotain eikä tarvitse meitä uskoa.
Vierailija kirjoitti:
Kovasta metallista tehty kolikkokin menee junan raiteilla lyttyyn, vaikka siihen ei saa hampailla jälkeä.
Olipa aivan mahtava vertaus! Jos sinulla olisi metalliset hampaat, niin saisit jälkiä ainakin aikaan siihen kolikkoon. Nyt sinulla on vain puupää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
Eli mielestäsi desilitra nestevetyä aikaansaa lopulta äärettömän paineen joka rikkoo kaikki säiliöt vaikka niiden seinämävahvuus olisi kuinka suuri tahansa?
Nestekaasu pysyy nesteenä 3 - 4 barin paineessa, ja vedyllä on ihan samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan loppu pysyy nesteenä, samalla tavalla kuin nestekaasukin grillikaasupullossa.
Grilllisi kaasupullossa on propaanin ja butaanin seosta. Propaanin kriittinen lämpötila on 97c ja butaanin 152c, joten grillisi kaasut kyllä pysyvätkin käyttölämpötiloissaan pullossa (osittain) nesteenä kunhan painetta on riittävästi.
Sama tilanne on vedylläkin kunhan paine vain on riittävä. Osa nestevedystä pysyy nesteenä kun kaasupaine on tarpeeksi suuri.
Tätä juuri olen sinulle yrittänyt selittää. Vedyn kaasuuntuminen lakkaa kauan ennen ääretöntä painetta.
Saathan sinä yrittää selittää vaikka mustan valkoiseksi, mutta lapsellisesta lainausten leikkelystäsi huolimatta olet väärässä. Vety (tai mikään muukaan aine) ei kriittisen lämpötilansa yläpuolella ole koskaan nestettä.
Eli jos laitat desin nestevetyä vahvaan painesäiliöön johon mahtuu litra nestettä, se muuttuu siellä kaikki kaasuksi? Mikä on tuon kaasun lopullinen paine?
No laskepa ihan itse. Vinkkinä voin sanoa että yksi ihan oleellinen parametri olkiukostasi taas unohtui, noilla lähtötiedoilla ei siis kyllä edes kannata lähteä laskemaan. Odotan kuitenkin innolla laskelmiasi. Häikäise meidät!
Eli kun et osaa laskea, ajattelit ulkoistaa sen muille? Nestevety ei edelleenkään kaasuunnu tietyn paineen jälkeen, ja se aivan sama asia on kaikilla kaasuilla jotka voidaan nesteyttää. Jokaisella se kaasuuntumisen ja nesteenä pysymisen paineraja vain on eri. Grillikaasulla se on siis 3 - 4 baria, vedyllä enemmän.
Sinähän se et laskea osaa kun muilta ensin kyselit - ja muukin osa viestistäsi oli paskaa.
Autoliiton kaupallinen johtaja Niila Rajala sekä autovalmistaja Polestarin maajohtaja Tommi Luopajärvi vierailivat keskiviikkona Maikkarin Uutisaamussa kertomassa siitä, miten sähkön hinta voi näkyä sähköautojen menekissä.
Luopajärven mukaan sähköautolla ajaminen pysyy sähkön hinnan nousemisesta huolimatta huomattavasti halvempana kuin bensa- tai dieselautoilu. Monilla sähköautoilijoilla on mahdollisuus ladata autoaan kotona, ja sähköstä maksetaan yleensä kiinteää hintaa, vaikkakin hinta on nyt aiempaa korkeampi.
Vaikka sähkön pörssihintaan tulisi piikkejä, niin ei se välttämättä heti vaikuta autoiluun, Luopajärvi toteaa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/menevatko-sahkoautot-kaupaksi-nain-…
Ketju on lukittu.
Alue: Arkisto
Eli jos laitat desin nestevetyä vahvaan painesäiliöön johon mahtuu litra nestettä, se muuttuu siellä kaikki kaasuksi? Mikä on tuon kaasun lopullinen paine?