Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Arkisto
Polttomoottoreiden valmistus ja bensa-autoilu loppuu
12.02.2021 |
Näin käy, mutta koska meitä köyhiäkin on, bensa-autoilla on kysyntää vielä kauan tuonkin jälkeen. https://www.iltalehti.fi/talous/a/f6621ba2-72a0-49b0-bc19-eb1ae0b0d9ed
Kommentit (45235)
Vierailija kirjoitti:
Tässä artikkelissa näkemyksensä vetyautoilusta esittää tulevaisuudentutkimuksen professori Petri Tapio Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Kuinka lähellä tai kaukana on aika, että vetyautoilu on aito vaihtoehto kotitaloudelle?
Riippuu tehtävistä päätöksistä. Arvaan, että todennäköisesti noin vuonna 2040,https://moottori.fi/liikenne/jutut/vedyn-voimalla-vetyautoilla-tarkea-r…
Teppo se jaksaa trollata vetysoopaa 😂😂😂😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
500 000 asukkaan kaupunki perui 50 vetybussin tilauksen Sähköllä ajo yli 6x halvempaa: Kilometri vedyllä olisi maksanut 95 senttiä
Tuomas Kangasniemi12.1.202218:02SÄHKÖAUTOAUTOLIIKENNERanskalainen Montpelierin kaupunki luopuu vetybussien tilauksesta hinnan takia. Suora sähkö on monin verroin halvempaa.
Ranskan etelärannikolla sijaitseva Montpellierin kaupunki on päättänyt luopua 50 vetybussin tilauksesta sähköbussien hyväksi. Aiempi päätös vetybusseista tehtiin kaksi vuotta sitten.https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/18b38065-fea8-47ec-86aa-1dc56…
Kaivoit sitten jutun 8kk takaa jolloin sähkönhinnat oli 10 kertaa halvemmat. jepjep. Ei taida motntpelierissä bussit ensi talvena liikahtaa.
Mitenkäs sitä vetyä taas tehtiinkään? Ei kai sentään ... sähköllä!??!
Tällä hetkellä, mutta uudet vetyreaktorit tekevät vetyä kuitenkin vähemmällä sähkövirralla kuin vanhat menetelmät, ja uusin tekniikka taas tekee vetyä suoraan vedestä auringonvalolla.
Mikä on tämä uusin tekniikka?
Taisi siihenkin taas olla linkki muutama sivu taaksepäin. Miksi ette lue keskusteluja ennen kuin kysytte samoja asioita uudelleen ja uudelleen?
Eli ei ollut linkkiä? Olipa yllättävää.
Helen Oy:n (aiemmin Helsingin Energia) tuoreimmassa asiakaslehdessä käsitellään vedyn mahdollisuuksia.
Artikkeliin haastateltu VTT:n tutkimusjohtaja Antti Arasto arvioi, että uusiutuvasta sähköstä on tullut sen verran edullista, että vedyntuotannon vaatima suuri sähkömäärä on mahdollista tuottaa uusiutuvilla energiamuodoilla kohtuukustannuksin.
Araston mukaan vedyn avulla valmistetulla hiilineutraalilla sähköpolttoaineella voitaisiin korvata fossiiliset polttoaineet raskaassa liikenteessä rekka-, laiva- ja lentoliikenteessä , joka olisi muutoin vaikea sähköistää.
Araston näkemyksen mukaan henkilöautot tullevat jatkossakin kulkemaan sähköllä, onhan siirtymä sähköautoihin rivakassa vauhdissa.
https://moottori.fi/liikenne/jutut/olisiko-vedysta-liikenteen-paastojen…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
500 000 asukkaan kaupunki perui 50 vetybussin tilauksen Sähköllä ajo yli 6x halvempaa: Kilometri vedyllä olisi maksanut 95 senttiä
Tuomas Kangasniemi12.1.202218:02SÄHKÖAUTOAUTOLIIKENNERanskalainen Montpelierin kaupunki luopuu vetybussien tilauksesta hinnan takia. Suora sähkö on monin verroin halvempaa.
Ranskan etelärannikolla sijaitseva Montpellierin kaupunki on päättänyt luopua 50 vetybussin tilauksesta sähköbussien hyväksi. Aiempi päätös vetybusseista tehtiin kaksi vuotta sitten.https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/18b38065-fea8-47ec-86aa-1dc56…
Kaivoit sitten jutun 8kk takaa jolloin sähkönhinnat oli 10 kertaa halvemmat. jepjep. Ei taida motntpelierissä bussit ensi talvena liikahtaa.
Mitenkäs sitä vetyä taas tehtiinkään? Ei kai sentään ... sähköllä!??!
Tällä hetkellä, mutta uudet vetyreaktorit tekevät vetyä kuitenkin vähemmällä sähkövirralla kuin vanhat menetelmät, ja uusin tekniikka taas tekee vetyä suoraan vedestä auringonvalolla.
Mikä on tämä uusin tekniikka?
Taisi siihenkin taas olla linkki muutama sivu taaksepäin. Miksi ette lue keskusteluja ennen kuin kysytte samoja asioita uudelleen ja uudelleen?
samalla vaivalla kun kirjoitit tuon viestin olisit jo sen tekniikan maininnut. miksi et?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
se että toistat omaa harhaasi ei tee siitä totta.
tainnut jäädä fysiikan opinnot aika vähiin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Liquid_hydrogen tuosta voit opiskella nestemäisen vedyn fysiikkaa, olennaiset asiat on kerrottu jo ensimmäisessä kappaleessa.
Missään tuolla ei todeta, että nestevety kaasuuntuu äärettömään paineeseen suljetussa säiliössä kuten sinä väität. Desilitra nestevetyä ei tosiaan riko painesäiliötä, jossa on vaikkapa kolmen metrin seinämävahvuus.
Sitä sanotaan olkiukoksi kun väittää muiden väittäneen jotain mitä eivät ole ja sitten ampuu itse keskemänsä höpöväitteet alas.
Eli nytkö olet itsekin jo sitä mieltä, että nestevety lakkaa kaasuuntumasta kunhan paine on riittävä?
Et sinä uskottavuuttasi paranna lisää olkiukkoja rakentelemalla, vaikka kuinka yirtät.
Alkuperäisen kysymyksen, "Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?" ja vastauksen "Huoneenlämmössä ei missään paineessa" voi kuka tahansa lainaushistoriasta lukea etkä sinä tuolla olkiukkojen armeijallakaan ole sitä pystynyt kumoamaan. Se nyt vain on fysikaalinen tosiasia että kriittisen lämpötilan yläpuolella aine ei koskaan ole nestemuodossa, ei vaikka kuinka jankkaisit.
Olet täysin väärässä. Nestevedyllä on myös aivan samanlainen paineraja kuin nestekaasullakin, minkä jälkeen nestevety ei enää voi kaasuuntua suljetussa säiliössä jos säiliö kestää paineen. Se raja vain on paljon suurempi kuin grillikaasulla, mutta paine ei kasva äärettömään, kuten sinä väität.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Miksi vetyä pitäisi kuljetella, kun sitä voidaan tuottaa paikallisestikin? Ja uudet tuotantomenetelmät eivät vaadi enää niin paljon sähköäkään. Uusin tekniikka tekee vetyä suoraan auringonvalolla.
Saahan sitä heilutella käsiään paikallisesta tuotannosta ihan niin paljon kuin haittaa, mutta kymmenen vuoden jankkauksen aikana et ole onnistunut yhtäkään Suomen oloissa toimivaa paikallisen tuotannon konseptia esittelemään. Olisiko tänään se päivä? Eikö?
Ei Suomen oloissa ollut sähköautojen latauspisteitäkään 20 vuotta sitten. Kannattaa tutustua Saksan ja Japanin vetyasemiin. Hienosti toimii. Vetykaasu vaan puhisee tankkiin. Puuh, puuh!
Siksi sä Teppo trollaat vetyautoista, että sulla olisi varaa polttiksen korvaajaan, kun sähköautoissa arvonalema on todella pientä tai arvo jopa nousee uudessa autossa. Vetypommeissa arvo suorastaan romahtaa. 80k mirain hinta muutaman vuoden kuluttua käyttöönotosta on n. 30k eli kevyet 50 k alenemaa.
Tosin et kyllä saa rahoitusta 30k autoonkaan
Ai että sähköauton arvo nousee uudessa autossa, kun toisessa postauksessa just kehuit, miten akkujen hinta tulee entisestään laskemaan ja sitä kautta myös autojen hinnat?
Päätä jo, kumpaa linjaa ajat.
On harmillista että juuri vety on ominaisuuksiltaan sellainen, että se ei nesteydy huoneenlämmössä edes tuhansien baarien paineessa, vaan ainoat tällä hetkellä käytössä olevat tavat on säilöä vety valtavan 700 barin paineen alaisena erittäin painavaan ja kalliiseen komposiittirakenteiseen säiliöön tai vaihtoehtoisesti jäähdyttää se alle kriittisen pisteen ja säilöä se kalliiseen erittäin hyvin eristettyyn säiliöön, josta vetyä tuuletetaan ulos paineen rajoittamiseksi vedyn lämmetessä ja kaasuuntuessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
500 000 asukkaan kaupunki perui 50 vetybussin tilauksen Sähköllä ajo yli 6x halvempaa: Kilometri vedyllä olisi maksanut 95 senttiä
Tuomas Kangasniemi12.1.202218:02SÄHKÖAUTOAUTOLIIKENNERanskalainen Montpelierin kaupunki luopuu vetybussien tilauksesta hinnan takia. Suora sähkö on monin verroin halvempaa.
Ranskan etelärannikolla sijaitseva Montpellierin kaupunki on päättänyt luopua 50 vetybussin tilauksesta sähköbussien hyväksi. Aiempi päätös vetybusseista tehtiin kaksi vuotta sitten.https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/18b38065-fea8-47ec-86aa-1dc56…
Kaivoit sitten jutun 8kk takaa jolloin sähkönhinnat oli 10 kertaa halvemmat. jepjep. Ei taida motntpelierissä bussit ensi talvena liikahtaa.
Mitenkäs sitä vetyä taas tehtiinkään? Ei kai sentään ... sähköllä!??!
Tällä hetkellä, mutta uudet vetyreaktorit tekevät vetyä kuitenkin vähemmällä sähkövirralla kuin vanhat menetelmät, ja uusin tekniikka taas tekee vetyä suoraan vedestä auringonvalolla.
Mikä on tämä uusin tekniikka?
Taisi siihenkin taas olla linkki muutama sivu taaksepäin. Miksi ette lue keskusteluja ennen kuin kysytte samoja asioita uudelleen ja uudelleen?
Eli ei ollut linkkiä? Olipa yllättävää.
haluatko vain kuluttaa muiden aikaa ja jankuttaa joutavia, vai oikeasti oppia asioita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
se että toistat omaa harhaasi ei tee siitä totta.
tainnut jäädä fysiikan opinnot aika vähiin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Liquid_hydrogen tuosta voit opiskella nestemäisen vedyn fysiikkaa, olennaiset asiat on kerrottu jo ensimmäisessä kappaleessa.
Missään tuolla ei todeta, että nestevety kaasuuntuu äärettömään paineeseen suljetussa säiliössä kuten sinä väität. Desilitra nestevetyä ei tosiaan riko painesäiliötä, jossa on vaikkapa kolmen metrin seinämävahvuus.
Sitä sanotaan olkiukoksi kun väittää muiden väittäneen jotain mitä eivät ole ja sitten ampuu itse keskemänsä höpöväitteet alas.
Eli nytkö olet itsekin jo sitä mieltä, että nestevety lakkaa kaasuuntumasta kunhan paine on riittävä?
Et sinä uskottavuuttasi paranna lisää olkiukkoja rakentelemalla, vaikka kuinka yirtät.
Alkuperäisen kysymyksen, "Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?" ja vastauksen "Huoneenlämmössä ei missään paineessa" voi kuka tahansa lainaushistoriasta lukea etkä sinä tuolla olkiukkojen armeijallakaan ole sitä pystynyt kumoamaan. Se nyt vain on fysikaalinen tosiasia että kriittisen lämpötilan yläpuolella aine ei koskaan ole nestemuodossa, ei vaikka kuinka jankkaisit.
Olet täysin väärässä. Nestevedyllä on myös aivan samanlainen paineraja kuin nestekaasullakin, minkä jälkeen nestevety ei enää voi kaasuuntua suljetussa säiliössä jos säiliö kestää paineen. Se raja vain on paljon suurempi kuin grillikaasulla, mutta paine ei kasva äärettömään, kuten sinä väität.
Onko linkkiä mistä saa ostaa grillikaasua ja saako sen samaan hintaan kaikilla mausteilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
Eli mielestäsi desilitra nestevetyä aikaansaa lopulta äärettömän paineen joka rikkoo kaikki säiliöt vaikka niiden seinämävahvuus olisi kuinka suuri tahansa?
Nestekaasu pysyy nesteenä 3 - 4 barin paineessa, ja vedyllä on ihan samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan loppu pysyy nesteenä, samalla tavalla kuin nestekaasukin grillikaasupullossa.
Grilllisi kaasupullossa on propaanin ja butaanin seosta. Propaanin kriittinen lämpötila on 97c ja butaanin 152c, joten grillisi kaasut kyllä pysyvätkin käyttölämpötiloissaan pullossa (osittain) nesteenä kunhan painetta on riittävästi.
Sama tilanne on vedylläkin kunhan paine vain on riittävä. Osa nestevedystä pysyy nesteenä kun kaasupaine on tarpeeksi suuri.
Tätä juuri olen sinulle yrittänyt selittää. Vedyn kaasuuntuminen lakkaa kauan ennen ääretöntä painetta.
Saathan sinä yrittää selittää vaikka mustan valkoiseksi, mutta lapsellisesta lainausten leikkelystäsi huolimatta olet väärässä. Vety (tai mikään muukaan aine) ei kriittisen lämpötilansa yläpuolella ole koskaan nestettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
500 000 asukkaan kaupunki perui 50 vetybussin tilauksen Sähköllä ajo yli 6x halvempaa: Kilometri vedyllä olisi maksanut 95 senttiä
Tuomas Kangasniemi12.1.202218:02SÄHKÖAUTOAUTOLIIKENNERanskalainen Montpelierin kaupunki luopuu vetybussien tilauksesta hinnan takia. Suora sähkö on monin verroin halvempaa.
Ranskan etelärannikolla sijaitseva Montpellierin kaupunki on päättänyt luopua 50 vetybussin tilauksesta sähköbussien hyväksi. Aiempi päätös vetybusseista tehtiin kaksi vuotta sitten.https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/18b38065-fea8-47ec-86aa-1dc56…
Kaivoit sitten jutun 8kk takaa jolloin sähkönhinnat oli 10 kertaa halvemmat. jepjep. Ei taida motntpelierissä bussit ensi talvena liikahtaa.
Mitenkäs sitä vetyä taas tehtiinkään? Ei kai sentään ... sähköllä!??!
Tällä hetkellä, mutta uudet vetyreaktorit tekevät vetyä kuitenkin vähemmällä sähkövirralla kuin vanhat menetelmät, ja uusin tekniikka taas tekee vetyä suoraan vedestä auringonvalolla.
Mikä on tämä uusin tekniikka?
Taisi siihenkin taas olla linkki muutama sivu taaksepäin. Miksi ette lue keskusteluja ennen kuin kysytte samoja asioita uudelleen ja uudelleen?
Eli ei ollut linkkiä? Olipa yllättävää.
haluatko vain kuluttaa muiden aikaa ja jankuttaa joutavia, vai oikeasti oppia asioita?
Opin mielelläni siitä linkistä, laita ihmeessä äläkä väistele :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
500 000 asukkaan kaupunki perui 50 vetybussin tilauksen Sähköllä ajo yli 6x halvempaa: Kilometri vedyllä olisi maksanut 95 senttiä
Tuomas Kangasniemi12.1.202218:02SÄHKÖAUTOAUTOLIIKENNERanskalainen Montpelierin kaupunki luopuu vetybussien tilauksesta hinnan takia. Suora sähkö on monin verroin halvempaa.
Ranskan etelärannikolla sijaitseva Montpellierin kaupunki on päättänyt luopua 50 vetybussin tilauksesta sähköbussien hyväksi. Aiempi päätös vetybusseista tehtiin kaksi vuotta sitten.https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/18b38065-fea8-47ec-86aa-1dc56…
Tottakai sähkö kannattaa ladata suoraan autoon.
Suuri osa voi ladata sähköä suoraan vaikka omista aurinkopaneeleista.
Miksi ihmeessä siitä pitäisi tehdä ensin huonolla hyötysuhteella vetyä ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
se että toistat omaa harhaasi ei tee siitä totta.
tainnut jäädä fysiikan opinnot aika vähiin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Liquid_hydrogen tuosta voit opiskella nestemäisen vedyn fysiikkaa, olennaiset asiat on kerrottu jo ensimmäisessä kappaleessa.
Missään tuolla ei todeta, että nestevety kaasuuntuu äärettömään paineeseen suljetussa säiliössä kuten sinä väität. Desilitra nestevetyä ei tosiaan riko painesäiliötä, jossa on vaikkapa kolmen metrin seinämävahvuus.
Sitä sanotaan olkiukoksi kun väittää muiden väittäneen jotain mitä eivät ole ja sitten ampuu itse keskemänsä höpöväitteet alas.
Eli nytkö olet itsekin jo sitä mieltä, että nestevety lakkaa kaasuuntumasta kunhan paine on riittävä?
Et sinä uskottavuuttasi paranna lisää olkiukkoja rakentelemalla, vaikka kuinka yirtät.
Alkuperäisen kysymyksen, "Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?" ja vastauksen "Huoneenlämmössä ei missään paineessa" voi kuka tahansa lainaushistoriasta lukea etkä sinä tuolla olkiukkojen armeijallakaan ole sitä pystynyt kumoamaan. Se nyt vain on fysikaalinen tosiasia että kriittisen lämpötilan yläpuolella aine ei koskaan ole nestemuodossa, ei vaikka kuinka jankkaisit.
Olet täysin väärässä. Nestevedyllä on myös aivan samanlainen paineraja kuin nestekaasullakin, minkä jälkeen nestevety ei enää voi kaasuuntua suljetussa säiliössä jos säiliö kestää paineen. Se raja vain on paljon suurempi kuin grillikaasulla, mutta paine ei kasva äärettömään, kuten sinä väität.
Tutustu nyt vain siihen kriittisen pisteen käsitteeseen vaikka edes wikipediasta äläkä nolaa itseäsi enempää noilla olkiukoillasi. Keskustellaan sitten lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On harmillista että juuri vety on ominaisuuksiltaan sellainen, että se ei nesteydy huoneenlämmössä edes tuhansien baarien paineessa,
Ei tuollaista edes väitä kukaan. Nestevety kuitenkin pysyy nesteenä suljetussa säiliössä tietyn paineen jälkeen, aivan kuten grillikaasukin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
500 000 asukkaan kaupunki perui 50 vetybussin tilauksen Sähköllä ajo yli 6x halvempaa: Kilometri vedyllä olisi maksanut 95 senttiä
Tuomas Kangasniemi12.1.202218:02SÄHKÖAUTOAUTOLIIKENNERanskalainen Montpelierin kaupunki luopuu vetybussien tilauksesta hinnan takia. Suora sähkö on monin verroin halvempaa.
Ranskan etelärannikolla sijaitseva Montpellierin kaupunki on päättänyt luopua 50 vetybussin tilauksesta sähköbussien hyväksi. Aiempi päätös vetybusseista tehtiin kaksi vuotta sitten.https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/18b38065-fea8-47ec-86aa-1dc56…
Kaivoit sitten jutun 8kk takaa jolloin sähkönhinnat oli 10 kertaa halvemmat. jepjep. Ei taida motntpelierissä bussit ensi talvena liikahtaa.
Mitenkäs sitä vetyä taas tehtiinkään? Ei kai sentään ... sähköllä!??!
Tällä hetkellä, mutta uudet vetyreaktorit tekevät vetyä kuitenkin vähemmällä sähkövirralla kuin vanhat menetelmät, ja uusin tekniikka taas tekee vetyä suoraan vedestä auringonvalolla.
Mikä on tämä uusin tekniikka?
Taisi siihenkin taas olla linkki muutama sivu taaksepäin. Miksi ette lue keskusteluja ennen kuin kysytte samoja asioita uudelleen ja uudelleen?
samalla vaivalla kun kirjoitit tuon viestin olisit jo sen tekniikan maininnut. miksi et?
Auringonvalon ja katalyytin avulla pilkotaan vettä vedyksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
se että toistat omaa harhaasi ei tee siitä totta.
tainnut jäädä fysiikan opinnot aika vähiin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Liquid_hydrogen tuosta voit opiskella nestemäisen vedyn fysiikkaa, olennaiset asiat on kerrottu jo ensimmäisessä kappaleessa.
Missään tuolla ei todeta, että nestevety kaasuuntuu äärettömään paineeseen suljetussa säiliössä kuten sinä väität. Desilitra nestevetyä ei tosiaan riko painesäiliötä, jossa on vaikkapa kolmen metrin seinämävahvuus.
Sitä sanotaan olkiukoksi kun väittää muiden väittäneen jotain mitä eivät ole ja sitten ampuu itse keskemänsä höpöväitteet alas.
Eli nytkö olet itsekin jo sitä mieltä, että nestevety lakkaa kaasuuntumasta kunhan paine on riittävä?
Et sinä uskottavuuttasi paranna lisää olkiukkoja rakentelemalla, vaikka kuinka yirtät.
Alkuperäisen kysymyksen, "Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?" ja vastauksen "Huoneenlämmössä ei missään paineessa" voi kuka tahansa lainaushistoriasta lukea etkä sinä tuolla olkiukkojen armeijallakaan ole sitä pystynyt kumoamaan. Se nyt vain on fysikaalinen tosiasia että kriittisen lämpötilan yläpuolella aine ei koskaan ole nestemuodossa, ei vaikka kuinka jankkaisit.
Olet täysin väärässä. Nestevedyllä on myös aivan samanlainen paineraja kuin nestekaasullakin, minkä jälkeen nestevety ei enää voi kaasuuntua suljetussa säiliössä jos säiliö kestää paineen. Se raja vain on paljon suurempi kuin grillikaasulla, mutta paine ei kasva äärettömään, kuten sinä väität.
Tutustu nyt vain siihen kriittisen pisteen käsitteeseen vaikka edes wikipediasta äläkä nolaa itseäsi enempää noilla olkiukoillasi. Keskustellaan sitten lisää.
Eli nytkö taas väitätkin nestevedyn kaasuuntumispaineen kasvavan suljetussa säiliössä äärettömäksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
500 000 asukkaan kaupunki perui 50 vetybussin tilauksen Sähköllä ajo yli 6x halvempaa: Kilometri vedyllä olisi maksanut 95 senttiä
Tuomas Kangasniemi12.1.202218:02SÄHKÖAUTOAUTOLIIKENNERanskalainen Montpelierin kaupunki luopuu vetybussien tilauksesta hinnan takia. Suora sähkö on monin verroin halvempaa.
Ranskan etelärannikolla sijaitseva Montpellierin kaupunki on päättänyt luopua 50 vetybussin tilauksesta sähköbussien hyväksi. Aiempi päätös vetybusseista tehtiin kaksi vuotta sitten.https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/18b38065-fea8-47ec-86aa-1dc56…
Kaivoit sitten jutun 8kk takaa jolloin sähkönhinnat oli 10 kertaa halvemmat. jepjep. Ei taida motntpelierissä bussit ensi talvena liikahtaa.
Mitenkäs sitä vetyä taas tehtiinkään? Ei kai sentään ... sähköllä!??!
Tällä hetkellä, mutta uudet vetyreaktorit tekevät vetyä kuitenkin vähemmällä sähkövirralla kuin vanhat menetelmät, ja uusin tekniikka taas tekee vetyä suoraan vedestä auringonvalolla.
Mikä on tämä uusin tekniikka?
Taisi siihenkin taas olla linkki muutama sivu taaksepäin. Miksi ette lue keskusteluja ennen kuin kysytte samoja asioita uudelleen ja uudelleen?
Eli ei ollut linkkiä? Olipa yllättävää.
haluatko vain kuluttaa muiden aikaa ja jankuttaa joutavia, vai oikeasti oppia asioita?
Opin mielelläni siitä linkistä, laita ihmeessä äläkä väistele :-)
Eli haluat vain kuluttaa muiden aikaa? Autistinen jankkaaja?
Huh huh - kuvitteleeko joku oikeasti, että vetyauto tulee ja vety tappaa sähköautot 🤣
"To exist as a liquid, H2 must be cooled below its critical point of 33 K." Vedyn jäähdyttäminen noin alhaiseen lämpötilaan kuluttanee melkoisen määrän energiaa, eikä sen säilöminen valtavan painavaan ja kalliiseen komposiittirakenteiseen säiliöön 700 barin paineeseen sekään ole ilmaista. Onneksi vedystä voi tehdä hiilivetyjä, jolloin varastointiongelmista päästään eroon. Siis teoriassa, eri asia onko ratkaisu koskaan toimiva suuressa mittakaavassa.
Ketju on lukittu.
Alue: Arkisto
Et sinä uskottavuuttasi paranna lisää olkiukkoja rakentelemalla, vaikka kuinka yirtät.
Alkuperäisen kysymyksen, "Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?" ja vastauksen "Huoneenlämmössä ei missään paineessa" voi kuka tahansa lainaushistoriasta lukea etkä sinä tuolla olkiukkojen armeijallakaan ole sitä pystynyt kumoamaan. Se nyt vain on fysikaalinen tosiasia että kriittisen lämpötilan yläpuolella aine ei koskaan ole nestemuodossa, ei vaikka kuinka jankkaisit.