Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Arkisto
Polttomoottoreiden valmistus ja bensa-autoilu loppuu
12.02.2021 |
Näin käy, mutta koska meitä köyhiäkin on, bensa-autoilla on kysyntää vielä kauan tuonkin jälkeen. https://www.iltalehti.fi/talous/a/f6621ba2-72a0-49b0-bc19-eb1ae0b0d9ed
Kommentit (45235)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
se että toistat omaa harhaasi ei tee siitä totta.
tainnut jäädä fysiikan opinnot aika vähiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
500 000 asukkaan kaupunki perui 50 vetybussin tilauksen Sähköllä ajo yli 6x halvempaa: Kilometri vedyllä olisi maksanut 95 senttiä
Tuomas Kangasniemi12.1.202218:02SÄHKÖAUTOAUTOLIIKENNERanskalainen Montpelierin kaupunki luopuu vetybussien tilauksesta hinnan takia. Suora sähkö on monin verroin halvempaa.
Ranskan etelärannikolla sijaitseva Montpellierin kaupunki on päättänyt luopua 50 vetybussin tilauksesta sähköbussien hyväksi. Aiempi päätös vetybusseista tehtiin kaksi vuotta sitten.https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/18b38065-fea8-47ec-86aa-1dc56…
Ranskassa ei myöskään vielä ole kovin laajaa vetyverkostoakaan, koska sitä vasta rakennetaan. Kun nuo sähköbussit menee aikanaan paaliin, niin sitten on vetybussille jo tilausta ja vetyasemiakin enemmän.
Vierailija kirjoitti:
500 000 asukkaan kaupunki perui 50 vetybussin tilauksen Sähköllä ajo yli 6x halvempaa: Kilometri vedyllä olisi maksanut 95 senttiä
Tuomas Kangasniemi12.1.202218:02SÄHKÖAUTOAUTOLIIKENNERanskalainen Montpelierin kaupunki luopuu vetybussien tilauksesta hinnan takia. Suora sähkö on monin verroin halvempaa.
Ranskan etelärannikolla sijaitseva Montpellierin kaupunki on päättänyt luopua 50 vetybussin tilauksesta sähköbussien hyväksi. Aiempi päätös vetybusseista tehtiin kaksi vuotta sitten.https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/18b38065-fea8-47ec-86aa-1dc56…
Kaivoit sitten jutun 8kk takaa jolloin sähkönhinnat oli 10 kertaa halvemmat. jepjep. Ei taida motntpelierissä bussit ensi talvena liikahtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Eli jos laitat nestevetyä suljettuun säiliöön, se muuttuu väkisin kaasuksi vaikka paine nousisi äärettömään?
Juuri niin siinä käy, kun nestevedyn lämpötila nousee kriittisen pisteen yläpuolelle, joka on noin -240c. Äärettömäksihän paine ei tietenkään nouse vaan kyllä se säiliö tuppaa hajoamaan ennen kuin niin käy.
Väität siis että desilitra nestevetyä rikkoo terässäiliön, jonka seinämävahvuus on kolme metriä?
Mikä näiden olkiukkojesi relevanssi on?
Nesteenä vety ei ole koskaan yli -240c lämpötilassa, ei vaikka kuinka jankkaisit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
se että toistat omaa harhaasi ei tee siitä totta.
tainnut jäädä fysiikan opinnot aika vähiin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Liquid_hydrogen tuosta voit opiskella nestemäisen vedyn fysiikkaa, olennaiset asiat on kerrottu jo ensimmäisessä kappaleessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
500 000 asukkaan kaupunki perui 50 vetybussin tilauksen Sähköllä ajo yli 6x halvempaa: Kilometri vedyllä olisi maksanut 95 senttiä
Tuomas Kangasniemi12.1.202218:02SÄHKÖAUTOAUTOLIIKENNERanskalainen Montpelierin kaupunki luopuu vetybussien tilauksesta hinnan takia. Suora sähkö on monin verroin halvempaa.
Ranskan etelärannikolla sijaitseva Montpellierin kaupunki on päättänyt luopua 50 vetybussin tilauksesta sähköbussien hyväksi. Aiempi päätös vetybusseista tehtiin kaksi vuotta sitten.https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/18b38065-fea8-47ec-86aa-1dc56…
Kaivoit sitten jutun 8kk takaa jolloin sähkönhinnat oli 10 kertaa halvemmat. jepjep. Ei taida motntpelierissä bussit ensi talvena liikahtaa.
Mitenkäs sitä vetyä taas tehtiinkään? Ei kai sentään ... sähköllä!??!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
se että toistat omaa harhaasi ei tee siitä totta.
tainnut jäädä fysiikan opinnot aika vähiin.
Tuo sinun kannattaisi lukea peilin edessä itsellesi pariin tai vaikka sataan kertaan ääneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
500 000 asukkaan kaupunki perui 50 vetybussin tilauksen Sähköllä ajo yli 6x halvempaa: Kilometri vedyllä olisi maksanut 95 senttiä
Tuomas Kangasniemi12.1.202218:02SÄHKÖAUTOAUTOLIIKENNERanskalainen Montpelierin kaupunki luopuu vetybussien tilauksesta hinnan takia. Suora sähkö on monin verroin halvempaa.
Ranskan etelärannikolla sijaitseva Montpellierin kaupunki on päättänyt luopua 50 vetybussin tilauksesta sähköbussien hyväksi. Aiempi päätös vetybusseista tehtiin kaksi vuotta sitten.https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/18b38065-fea8-47ec-86aa-1dc56…
Ranskan etelärannikolla sijaitseva Montpellierin kaupunki on päättänyt luopua 50 vetybussin tilauksesta sähköbussien hyväksi. Aiempi päätös vetybusseista tehtiin kaksi vuotta sitten.
Tapauksesta uutisoivan Electrek-lehden mukaan kaupunki teki päätöksensä taloudellisista syistä: sähköbussit ovat edullisempia.
Electrek siteeraa alkuperäislähdettä, ranskalaislehti La Tribunea, jonka uutisessa (osittainen maksumuuri) kaupunginjohtaja Michaël Delafosse valitteli, että vetyteknologia olisi tullut yli kuusi kertaa kalliimmaksi. Ajokilometri vedyllä olisi maksanut 0,95 euroa, kun sama sähköllä tekee 0,15 euroa.
Delafossen mukaan Montpellier aikoo harkita tilannetta uudestaan vuonna 2030.
La Tribune kertoo, että autojen vedyntuotantoa varten oli tarkoitus perustaa teollinen elektrolyyseri noin 800 kilogramman päiväkapasiteetilla. Tilauksen kustannuksiksi oli arvioitu 29 miljoonaa euroa.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/18b38065-fea8-47ec-86aa-1dc56…
Mistä suomalaiselta tankkauspisteeltä saa käydä hakemassa suoraan auringonvalolla tuotettua vetyä? Entä saksalaiselta tankkauspisteeltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Eli jos laitat nestevetyä suljettuun säiliöön, se muuttuu väkisin kaasuksi vaikka paine nousisi äärettömään?
Juuri niin siinä käy, kun nestevedyn lämpötila nousee kriittisen pisteen yläpuolelle, joka on noin -240c. Äärettömäksihän paine ei tietenkään nouse vaan kyllä se säiliö tuppaa hajoamaan ennen kuin niin käy.
Väität siis että desilitra nestevetyä rikkoo terässäiliön, jonka seinämävahvuus on kolme metriä?
Mikä näiden olkiukkojesi relevanssi on?
Nesteenä vety ei ole koskaan yli -240c lämpötilassa, ei vaikka kuinka jankkaisit.
Suljetussa säiliössä vety pysyy nesteenä tietyn paineen jälkeen, aivan kuten nestekaasukin joka myös kiehuu alhaisessa lämpötilassa, mutta pysyy nesteenä huoneenlämmössäkin 3 - 4 barin paineessa. Jos mielestäsi painerajaa ei ole, silloin jo pienikin vetymäärä kaasuuntuu äärettömään paineeseen ja rikkoo kaikki säiliöt vaikka niiden seinämävahvuus olisi kuinka suuri tahansa. Näin ei ole.
Nestevety kaasuuntuu suljetussa säiliössä tiettyyn paineeseen asti tietyssä lämpötilassa, minkä jälkeen säiliön paine on niin suuri, että vety ei enää voi kaasuuntua vaan loppuosa pysyy nesteenä. Jos siis säiliö on riittävän kestävä. Se taas riippuu seinämävahvuudesta. Nestevetysäiliö on kompromissi paineenkeston ja paineen suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
se että toistat omaa harhaasi ei tee siitä totta.
tainnut jäädä fysiikan opinnot aika vähiin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Liquid_hydrogen tuosta voit opiskella nestemäisen vedyn fysiikkaa, olennaiset asiat on kerrottu jo ensimmäisessä kappaleessa.
Missään tuolla ei todeta, että nestevety kaasuuntuu äärettömään paineeseen suljetussa säiliössä kuten sinä väität. Desilitra nestevetyä ei tosiaan riko painesäiliötä, jossa on vaikkapa kolmen metrin seinämävahvuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
Eli mielestäsi desilitra nestevetyä aikaansaa lopulta äärettömän paineen joka rikkoo kaikki säiliöt vaikka niiden seinämävahvuus olisi kuinka suuri tahansa?
Nestekaasu pysyy nesteenä 3 - 4 barin paineessa, ja vedyllä on ihan samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan loppu pysyy nesteenä, samalla tavalla kuin nestekaasukin grillikaasupullossa.
Grilllisi kaasupullossa on propaanin ja butaanin seosta. Propaanin kriittinen lämpötila on 97c ja butaanin 152c, joten grillisi kaasut kyllä pysyvätkin käyttölämpötiloissaan pullossa (osittain) nesteenä kunhan painetta on riittävästi.
Vedyn kriittinen lämpötila taas on kuitenkin edelleenkin -240c tuntumassa, joten tilanne on huoneenlämmössä ihan toinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
500 000 asukkaan kaupunki perui 50 vetybussin tilauksen Sähköllä ajo yli 6x halvempaa: Kilometri vedyllä olisi maksanut 95 senttiä
Tuomas Kangasniemi12.1.202218:02SÄHKÖAUTOAUTOLIIKENNERanskalainen Montpelierin kaupunki luopuu vetybussien tilauksesta hinnan takia. Suora sähkö on monin verroin halvempaa.
Ranskan etelärannikolla sijaitseva Montpellierin kaupunki on päättänyt luopua 50 vetybussin tilauksesta sähköbussien hyväksi. Aiempi päätös vetybusseista tehtiin kaksi vuotta sitten.https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/18b38065-fea8-47ec-86aa-1dc56…
Kaivoit sitten jutun 8kk takaa jolloin sähkönhinnat oli 10 kertaa halvemmat. jepjep. Ei taida motntpelierissä bussit ensi talvena liikahtaa.
Mitenkäs sitä vetyä taas tehtiinkään? Ei kai sentään ... sähköllä!??!
Tällä hetkellä, mutta uudet vetyreaktorit tekevät vetyä kuitenkin vähemmällä sähkövirralla kuin vanhat menetelmät, ja uusin tekniikka taas tekee vetyä suoraan vedestä auringonvalolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
se että toistat omaa harhaasi ei tee siitä totta.
tainnut jäädä fysiikan opinnot aika vähiin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Liquid_hydrogen tuosta voit opiskella nestemäisen vedyn fysiikkaa, olennaiset asiat on kerrottu jo ensimmäisessä kappaleessa.
Missään tuolla ei todeta, että nestevety kaasuuntuu äärettömään paineeseen suljetussa säiliössä kuten sinä väität. Desilitra nestevetyä ei tosiaan riko painesäiliötä, jossa on vaikkapa kolmen metrin seinämävahvuus.
Sitä sanotaan olkiukoksi kun väittää muiden väittäneen jotain mitä eivät ole ja sitten ampuu itse keskemänsä höpöväitteet alas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
Eli mielestäsi desilitra nestevetyä aikaansaa lopulta äärettömän paineen joka rikkoo kaikki säiliöt vaikka niiden seinämävahvuus olisi kuinka suuri tahansa?
Nestekaasu pysyy nesteenä 3 - 4 barin paineessa, ja vedyllä on ihan samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan loppu pysyy nesteenä, samalla tavalla kuin nestekaasukin grillikaasupullossa.
Grilllisi kaasupullossa on propaanin ja butaanin seosta. Propaanin kriittinen lämpötila on 97c ja butaanin 152c, joten grillisi kaasut kyllä pysyvätkin käyttölämpötiloissaan pullossa (osittain) nesteenä kunhan painetta on riittävästi.
Sama tilanne on vedylläkin kunhan paine vain on riittävä. Osa nestevedystä pysyy nesteenä kun kaasupaine on tarpeeksi suuri.
Tätä juuri olen sinulle yrittänyt selittää. Vedyn kaasuuntuminen lakkaa kauan ennen ääretöntä painetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
se että toistat omaa harhaasi ei tee siitä totta.
tainnut jäädä fysiikan opinnot aika vähiin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Liquid_hydrogen tuosta voit opiskella nestemäisen vedyn fysiikkaa, olennaiset asiat on kerrottu jo ensimmäisessä kappaleessa.
Missään tuolla ei todeta, että nestevety kaasuuntuu äärettömään paineeseen suljetussa säiliössä kuten sinä väität. Desilitra nestevetyä ei tosiaan riko painesäiliötä, jossa on vaikkapa kolmen metrin seinämävahvuus.
Sitä sanotaan olkiukoksi kun väittää muiden väittäneen jotain mitä eivät ole ja sitten ampuu itse keskemänsä höpöväitteet alas.
Eli nytkö olet itsekin jo sitä mieltä, että nestevety lakkaa kaasuuntumasta kunhan paine on riittävä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
500 000 asukkaan kaupunki perui 50 vetybussin tilauksen Sähköllä ajo yli 6x halvempaa: Kilometri vedyllä olisi maksanut 95 senttiä
Tuomas Kangasniemi12.1.202218:02SÄHKÖAUTOAUTOLIIKENNERanskalainen Montpelierin kaupunki luopuu vetybussien tilauksesta hinnan takia. Suora sähkö on monin verroin halvempaa.
Ranskan etelärannikolla sijaitseva Montpellierin kaupunki on päättänyt luopua 50 vetybussin tilauksesta sähköbussien hyväksi. Aiempi päätös vetybusseista tehtiin kaksi vuotta sitten.https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/18b38065-fea8-47ec-86aa-1dc56…
Kaivoit sitten jutun 8kk takaa jolloin sähkönhinnat oli 10 kertaa halvemmat. jepjep. Ei taida motntpelierissä bussit ensi talvena liikahtaa.
Mitenkäs sitä vetyä taas tehtiinkään? Ei kai sentään ... sähköllä!??!
Tällä hetkellä, mutta uudet vetyreaktorit tekevät vetyä kuitenkin vähemmällä sähkövirralla kuin vanhat menetelmät, ja uusin tekniikka taas tekee vetyä suoraan vedestä auringonvalolla.
Mikä on tämä uusin tekniikka?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
500 000 asukkaan kaupunki perui 50 vetybussin tilauksen Sähköllä ajo yli 6x halvempaa: Kilometri vedyllä olisi maksanut 95 senttiä
Tuomas Kangasniemi12.1.202218:02SÄHKÖAUTOAUTOLIIKENNERanskalainen Montpelierin kaupunki luopuu vetybussien tilauksesta hinnan takia. Suora sähkö on monin verroin halvempaa.
Ranskan etelärannikolla sijaitseva Montpellierin kaupunki on päättänyt luopua 50 vetybussin tilauksesta sähköbussien hyväksi. Aiempi päätös vetybusseista tehtiin kaksi vuotta sitten.https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/18b38065-fea8-47ec-86aa-1dc56…
Kaivoit sitten jutun 8kk takaa jolloin sähkönhinnat oli 10 kertaa halvemmat. jepjep. Ei taida motntpelierissä bussit ensi talvena liikahtaa.
Mitenkäs sitä vetyä taas tehtiinkään? Ei kai sentään ... sähköllä!??!
Tällä hetkellä, mutta uudet vetyreaktorit tekevät vetyä kuitenkin vähemmällä sähkövirralla kuin vanhat menetelmät, ja uusin tekniikka taas tekee vetyä suoraan vedestä auringonvalolla.
Mikä on tämä uusin tekniikka?
Taisi siihenkin taas olla linkki muutama sivu taaksepäin. Miksi ette lue keskusteluja ennen kuin kysytte samoja asioita uudelleen ja uudelleen?
Tässä artikkelissa näkemyksensä vetyautoilusta esittää tulevaisuudentutkimuksen professori Petri Tapio Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Kuinka lähellä tai kaukana on aika, että vetyautoilu on aito vaihtoehto kotitaloudelle?
Riippuu tehtävistä päätöksistä. Arvaan, että todennäköisesti noin vuonna 2040,
https://moottori.fi/liikenne/jutut/vedyn-voimalla-vetyautoilla-tarkea-r…
Ketju on lukittu.
Alue: Arkisto
500 000 asukkaan kaupunki perui 50 vetybussin tilauksen Sähköllä ajo yli 6x halvempaa: Kilometri vedyllä olisi maksanut 95 senttiä
Tuomas Kangasniemi12.1.202218:02SÄHKÖAUTOAUTOLIIKENNE
Ranskalainen Montpelierin kaupunki luopuu vetybussien tilauksesta hinnan takia. Suora sähkö on monin verroin halvempaa.
Ranskan etelärannikolla sijaitseva Montpellierin kaupunki on päättänyt luopua 50 vetybussin tilauksesta sähköbussien hyväksi. Aiempi päätös vetybusseista tehtiin kaksi vuotta sitten.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/18b38065-fea8-47ec-86aa-1dc56…