Lue keskustelun säännöt.
Alue: Arkisto
Polttomoottoreiden valmistus ja bensa-autoilu loppuu
12.02.2021 |
Näin käy, mutta koska meitä köyhiäkin on, bensa-autoilla on kysyntää vielä kauan tuonkin jälkeen. https://www.iltalehti.fi/talous/a/f6621ba2-72a0-49b0-bc19-eb1ae0b0d9ed
Kommentit (45235)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
Eli mielestäsi desilitra nestevetyä aikaansaa lopulta äärettömän paineen joka rikkoo kaikki säiliöt vaikka niiden seinämävahvuus olisi kuinka suuri tahansa?
Nestekaasu pysyy nesteenä 3 - 4 barin paineessa, ja vedyllä on ihan samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan loppu pysyy nesteenä, samalla tavalla kuin nestekaasukin grillikaasupullossa.
Grilllisi kaasupullossa on propaanin ja butaanin seosta. Propaanin kriittinen lämpötila on 97c ja butaanin 152c, joten grillisi kaasut kyllä pysyvätkin käyttölämpötiloissaan pullossa (osittain) nesteenä kunhan painetta on riittävästi.
Sama tilanne on vedylläkin kunhan paine vain on riittävä. Osa nestevedystä pysyy nesteenä kun kaasupaine on tarpeeksi suuri.
Tätä juuri olen sinulle yrittänyt selittää. Vedyn kaasuuntuminen lakkaa kauan ennen ääretöntä painetta.
Saathan sinä yrittää selittää vaikka mustan valkoiseksi, mutta lapsellisesta lainausten leikkelystäsi huolimatta olet väärässä. Vety (tai mikään muukaan aine) ei kriittisen lämpötilansa yläpuolella ole koskaan nestettä.
Eli jos laitat desin nestevetyä vahvaan painesäiliöön johon mahtuu litra nestettä, se muuttuu siellä kaikki kaasuksi? Mikä on tuon kaasun lopullinen paine?
No laskepa ihan itse. Vinkkinä voin sanoa että yksi ihan oleellinen parametri olkiukostasi taas unohtui, noilla lähtötiedoilla ei siis kyllä edes kannata lähteä laskemaan. Odotan kuitenkin innolla laskelmiasi. Häikäise meidät!
Eli kun et osaa laskea, ajattelit ulkoistaa sen muille? Nestevety ei edelleenkään kaasuunnu tietyn paineen jälkeen, ja se aivan sama asia on kaikilla kaasuilla jotka voidaan nesteyttää. Jokaisella se kaasuuntumisen ja nesteenä pysymisen paineraja vain on eri. Grillikaasulla se on siis 3 - 4 baria, vedyllä enemmän.
Sinähän se et laskea osaa kun muilta ensin kyselit - ja muukin osa viestistäsi oli paskaa.
Nestevety ei edelleenkään kaasuunnu tietyn paineen jälkeen, ja se aivan sama asia on kaikilla kaasuilla jotka voidaan nesteyttää. Jokaisella se kaasuuntumisen ja nesteenä pysymisen paineraja vain on eri. Grillikaasulla se on siis 3 - 4 baria, vedyllä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On harmillista että juuri vety on ominaisuuksiltaan sellainen, että se ei nesteydy huoneenlämmössä edes tuhansien baarien paineessa,
Ei tuollaista edes väitä kukaan. Nestevety kuitenkin pysyy nesteenä suljetussa säiliössä tietyn paineen jälkeen, aivan kuten grillikaasukin.
Niin pysyy, niin kauan kun lämpötila pysyy vedyn kriittisen pisteen alapuolella, kuten jo tiesitkin.
Mutta asia ei mielestäsi koske nestekaasua, joka myös kiehuu aika alhaisessa lämpötilassa, mutta pysyy pääosin nesteenä 3 - 4 barin paineessa?
Tällaiset sähköauton latauslaitteet tuplasivat myyntinsä vuodessa "Hintaero ei ole kovinkaan suuri"
Taloyhtiöt ja yritykset asentavat yhä useammin aiempaa suuritehoisempia latauslaitteita. Ammattilaisen mukaan tämä selittyy muun muassa varautumisella sähköautojen tekniikassa tapahtuvaan kehitykseen sekä valtion myöntämällä tuella.
Sähköteknisen kaupan liiton (STK) tilastot paljastavat taloyhtiöiden ja yritysten hankkineen sähköautojen latauslaitteita vuoden ensimmäisellä puoliskolla peräti 28 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Yhteensä latauslaitteita myytiin alkuvuoden aikana hieman yli 20 000 kappaletta.
Käytännössä kaikesta kasvusta on kiittäminen 22 kilowatin maksimiteholla varustettuja latureita, joiden myynti kaksinkertaistui viime vuodesta. Tätä alempitehoisten latureiden myyntimäärissä on sen sijaan tapahtunut iso notkahdus.
STK:n mukaan siirtymää suuritehoisempiin laitteisiin selittää muun muassa latausinfra-avustus, jonka saaminen edellyttää valmiutta vähintään 11 kilowatin tehoiseen lataukseen.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tallaiset-sahkoauton-latauslaitteet…
Tampereella aloittaa pian 26 sähköbussin laivue, näillä linjoilla ne ajavat matkustajille muutos näkyy ainakin kolmella tavalla
Maanantaina Nysse-liikenteeseen tulevat 26 uutta sähköbussia ovat hiljaisia ja lattia on samassa tasossa koko autossa.
Vierailija kirjoitti:
Vedynjakelupisteitä pitäisi olla tasaisesti ympäri maata yhteensä yli 1500 jotta homma toimisi edes jotenkin.
Ja niitä voisi Suomessa rakentaa siis yli 4000 pelkästään vuoden aikana alkoholihaittoihin menevällä rahalla. Paljon enemmänkin siis kuin vain 1500.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helen Oy:n (aiemmin Helsingin Energia) tuoreimmassa asiakaslehdessä käsitellään vedyn mahdollisuuksia.
Artikkeliin haastateltu VTT:n tutkimusjohtaja Antti Arasto arvioi, että uusiutuvasta sähköstä on tullut sen verran edullista, että vedyntuotannon vaatima suuri sähkömäärä on mahdollista tuottaa uusiutuvilla energiamuodoilla kohtuukustannuksin.
Araston mukaan vedyn avulla valmistetulla hiilineutraalilla sähköpolttoaineella voitaisiin korvata fossiiliset polttoaineet raskaassa liikenteessä rekka-, laiva- ja lentoliikenteessä , joka olisi muutoin vaikea sähköistää.Araston näkemyksen mukaan henkilöautot tullevat jatkossakin kulkemaan sähköllä, onhan siirtymä sähköautoihin rivakassa vauhdissa.
https://moottori.fi/liikenne/jutut/olisiko-vedysta-liikenteen-paastojen…
Sähköautoilla on liian suuri etumatka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helen Oy:n (aiemmin Helsingin Energia) tuoreimmassa asiakaslehdessä käsitellään vedyn mahdollisuuksia.
Artikkeliin haastateltu VTT:n tutkimusjohtaja Antti Arasto arvioi, että uusiutuvasta sähköstä on tullut sen verran edullista, että vedyntuotannon vaatima suuri sähkömäärä on mahdollista tuottaa uusiutuvilla energiamuodoilla kohtuukustannuksin.
Araston mukaan vedyn avulla valmistetulla hiilineutraalilla sähköpolttoaineella voitaisiin korvata fossiiliset polttoaineet raskaassa liikenteessä rekka-, laiva- ja lentoliikenteessä , joka olisi muutoin vaikea sähköistää.Araston näkemyksen mukaan henkilöautot tullevat jatkossakin kulkemaan sähköllä, onhan siirtymä sähköautoihin rivakassa vauhdissa.
https://moottori.fi/liikenne/jutut/olisiko-vedysta-liikenteen-paastojen…
Sähköautoilla on liian suuri etumatka.
Se tulee pian kurottua umpeen kun halvat akkumineraalit loppuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vedynjakelupisteitä pitäisi olla tasaisesti ympäri maata yhteensä yli 1500 jotta homma toimisi edes jotenkin.
Ja niitä voisi Suomessa rakentaa siis yli 4000 pelkästään vuoden aikana alkoholihaittoihin menevällä rahalla. Paljon enemmänkin siis kuin vain 1500.
Alkoholihaittoihin menevällä rahalla ei voisi rakentaa mitään, koska rahat menee alkoholihaittoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
Eli mielestäsi desilitra nestevetyä aikaansaa lopulta äärettömän paineen joka rikkoo kaikki säiliöt vaikka niiden seinämävahvuus olisi kuinka suuri tahansa?
Nestekaasu pysyy nesteenä 3 - 4 barin paineessa, ja vedyllä on ihan samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan loppu pysyy nesteenä, samalla tavalla kuin nestekaasukin grillikaasupullossa.
Grilllisi kaasupullossa on propaanin ja butaanin seosta. Propaanin kriittinen lämpötila on 97c ja butaanin 152c, joten grillisi kaasut kyllä pysyvätkin käyttölämpötiloissaan pullossa (osittain) nesteenä kunhan painetta on riittävästi.
Sama tilanne on vedylläkin kunhan paine vain on riittävä. Osa nestevedystä pysyy nesteenä kun kaasupaine on tarpeeksi suuri.
Tätä juuri olen sinulle yrittänyt selittää. Vedyn kaasuuntuminen lakkaa kauan ennen ääretöntä painetta.
Saathan sinä yrittää selittää vaikka mustan valkoiseksi, mutta lapsellisesta lainausten leikkelystäsi huolimatta olet väärässä. Vety (tai mikään muukaan aine) ei kriittisen lämpötilansa yläpuolella ole koskaan nestettä.
Eli jos laitat desin nestevetyä vahvaan painesäiliöön johon mahtuu litra nestettä, se muuttuu siellä kaikki kaasuksi? Mikä on tuon kaasun lopullinen paine?
No laskepa ihan itse. Vinkkinä voin sanoa että yksi ihan oleellinen parametri olkiukostasi taas unohtui, noilla lähtötiedoilla ei siis kyllä edes kannata lähteä laskemaan. Odotan kuitenkin innolla laskelmiasi. Häikäise meidät!
Eli kun et osaa laskea, ajattelit ulkoistaa sen muille? Nestevety ei edelleenkään kaasuunnu tietyn paineen jälkeen, ja se aivan sama asia on kaikilla kaasuilla jotka voidaan nesteyttää. Jokaisella se kaasuuntumisen ja nesteenä pysymisen paineraja vain on eri. Grillikaasulla se on siis 3 - 4 baria, vedyllä enemmän.
Sinähän se et laskea osaa kun muilta ensin kyselit - ja muukin osa viestistäsi oli paskaa.
Nestevety ei edelleenkään kaasuunnu tietyn paineen jälkeen, ja se aivan sama asia on kaikilla kaasuilla jotka voidaan nesteyttää. Jokaisella se kaasuuntumisen ja nesteenä pysymisen paineraja vain on eri. Grillikaasulla se on siis 3 - 4 baria, vedyllä enemmän.
Nestetyppeä käytetään yleisesti metalliteollisuudessa, ja se pysyy ilmeisesti nesteenä aika pienessäkin paineessa, koska sitä kaadellaan ihan tavallisista astioista, jotka eivät ole mitään vahvoja painesäiliöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voidaan taas illan päätteeksi todeta, että vety on varastointiongelmien takia hyvin epäkäytännöllinen polttoaine ja vetyketjun hyötysuhde on surkea, koska nesteyttäminen tai paineistaminen jo itsessään kuluttaa valtavasti energiaa. Lisäksi vety pienimolekyylisenä kaasuna vuotaa ulos säiliöistä tai nestevedyn tapauksessa sitä on pakko päästää ulos säiliön räjähtämisen estämiseksi eikä polttokennon hyötysuhteessakaan ole kehumista, etenkään akkuihin verrattaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vedynjakelupisteitä pitäisi olla tasaisesti ympäri maata yhteensä yli 1500 jotta homma toimisi edes jotenkin.
Ja niitä voisi Suomessa rakentaa siis yli 4000 pelkästään vuoden aikana alkoholihaittoihin menevällä rahalla. Paljon enemmänkin siis kuin vain 1500.
Alkoholihaittoihin menevällä rahalla ei voisi rakentaa mitään, koska rahat menee alkoholihaittoihin.
Näinhän se on. Alkoholi on myös maamme merkittävin ja kallein tuhoaja. Haittakustannukset ovat tosiaan veronmaksajille miljardiluokkaa. Vuoden aikana alkoholihaittoihin menevällä rahalla voisi ostaa myös ydinkäyttöisen lentotukialuksen koneineen. Tai joka vuosi uuden ydinvoimalan, jos joku osaisi sellaisia rakentaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voidaan taas illan päätteeksi todeta, että vety on varastointiongelmien takia hyvin epäkäytännöllinen polttoaine ja vetyketjun hyötysuhde on surkea, koska nesteyttäminen tai paineistaminen jo itsessään kuluttaa valtavasti energiaa. Lisäksi vety pienimolekyylisenä kaasuna vuotaa ulos säiliöistä tai nestevedyn tapauksessa sitä on pakko päästää ulos säiliön räjähtämisen estämiseksi eikä polttokennon hyötysuhteessakaan ole kehumista, etenkään akkuihin verrattaessa.
Oletpa kyllä melkoinen autistijankkaaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
Eli mielestäsi desilitra nestevetyä aikaansaa lopulta äärettömän paineen joka rikkoo kaikki säiliöt vaikka niiden seinämävahvuus olisi kuinka suuri tahansa?
Nestekaasu pysyy nesteenä 3 - 4 barin paineessa, ja vedyllä on ihan samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan loppu pysyy nesteenä, samalla tavalla kuin nestekaasukin grillikaasupullossa.
Grilllisi kaasupullossa on propaanin ja butaanin seosta. Propaanin kriittinen lämpötila on 97c ja butaanin 152c, joten grillisi kaasut kyllä pysyvätkin käyttölämpötiloissaan pullossa (osittain) nesteenä kunhan painetta on riittävästi.
Sama tilanne on vedylläkin kunhan paine vain on riittävä. Osa nestevedystä pysyy nesteenä kun kaasupaine on tarpeeksi suuri.
Tätä juuri olen sinulle yrittänyt selittää. Vedyn kaasuuntuminen lakkaa kauan ennen ääretöntä painetta.
Saathan sinä yrittää selittää vaikka mustan valkoiseksi, mutta lapsellisesta lainausten leikkelystäsi huolimatta olet väärässä. Vety (tai mikään muukaan aine) ei kriittisen lämpötilansa yläpuolella ole koskaan nestettä.
Eli jos laitat desin nestevetyä vahvaan painesäiliöön johon mahtuu litra nestettä, se muuttuu siellä kaikki kaasuksi? Mikä on tuon kaasun lopullinen paine?
No laskepa ihan itse. Vinkkinä voin sanoa että yksi ihan oleellinen parametri olkiukostasi taas unohtui, noilla lähtötiedoilla ei siis kyllä edes kannata lähteä laskemaan. Odotan kuitenkin innolla laskelmiasi. Häikäise meidät!
Eli kun et osaa laskea, ajattelit ulkoistaa sen muille? Nestevety ei edelleenkään kaasuunnu tietyn paineen jälkeen, ja se aivan sama asia on kaikilla kaasuilla jotka voidaan nesteyttää. Jokaisella se kaasuuntumisen ja nesteenä pysymisen paineraja vain on eri. Grillikaasulla se on siis 3 - 4 baria, vedyllä enemmän.
Sinähän se et laskea osaa kun muilta ensin kyselit - ja muukin osa viestistäsi oli paskaa.
Nestevety ei edelleenkään kaasuunnu tietyn paineen jälkeen, ja se aivan sama asia on kaikilla kaasuilla jotka voidaan nesteyttää. Jokaisella se kaasuuntumisen ja nesteenä pysymisen paineraja vain on eri. Grillikaasulla se on siis 3 - 4 baria, vedyllä enemmän.
Nestetyppeä käytetään yleisesti metalliteollisuudessa, ja se pysyy ilmeisesti nesteenä aika pienessäkin paineessa, koska sitä kaadellaan ihan tavallisista astioista, jotka eivät ole mitään vahvoja painesäiliöitä.
Nestetyppi pysyy toki hetken aikaa nesteenä vaikka muumimukissa huoneenlämmössä, koska faasimuutos nesteen kiehuessa kuluttaa valtavasti energiaa. Nestemäisen vedyn säilöminen suureen muumimukiin pickupin lavalle ei kuitenkaan ole käytännöllinen ratkaisu, koska vaikka muumimukissa olisi vielä aamulla vetyä, on se töistä lähtiessä jo kiehunut pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On harmillista että juuri vety on ominaisuuksiltaan sellainen, että se ei nesteydy huoneenlämmössä edes tuhansien baarien paineessa, vaan ainoat tällä hetkellä käytössä olevat tavat on säilöä vety valtavan 700 barin paineen alaisena erittäin painavaan ja kalliiseen komposiittirakenteiseen säiliöön tai vaihtoehtoisesti jäähdyttää se alle kriittisen pisteen ja säilöä se kalliiseen erittäin hyvin eristettyyn säiliöön, josta vetyä tuuletetaan ulos paineen rajoittamiseksi vedyn lämmetessä ja kaasuuntuessa.
Hassua, että se erittäin painava ja kallis vetysäiliö maksaa ja painaa vain murto-osan siitä, mitä sähköauton akut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
Eli mielestäsi desilitra nestevetyä aikaansaa lopulta äärettömän paineen joka rikkoo kaikki säiliöt vaikka niiden seinämävahvuus olisi kuinka suuri tahansa?
Nestekaasu pysyy nesteenä 3 - 4 barin paineessa, ja vedyllä on ihan samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan loppu pysyy nesteenä, samalla tavalla kuin nestekaasukin grillikaasupullossa.
Grilllisi kaasupullossa on propaanin ja butaanin seosta. Propaanin kriittinen lämpötila on 97c ja butaanin 152c, joten grillisi kaasut kyllä pysyvätkin käyttölämpötiloissaan pullossa (osittain) nesteenä kunhan painetta on riittävästi.
Sama tilanne on vedylläkin kunhan paine vain on riittävä. Osa nestevedystä pysyy nesteenä kun kaasupaine on tarpeeksi suuri.
Tätä juuri olen sinulle yrittänyt selittää. Vedyn kaasuuntuminen lakkaa kauan ennen ääretöntä painetta.
Saathan sinä yrittää selittää vaikka mustan valkoiseksi, mutta lapsellisesta lainausten leikkelystäsi huolimatta olet väärässä. Vety (tai mikään muukaan aine) ei kriittisen lämpötilansa yläpuolella ole koskaan nestettä.
Eli jos laitat desin nestevetyä vahvaan painesäiliöön johon mahtuu litra nestettä, se muuttuu siellä kaikki kaasuksi? Mikä on tuon kaasun lopullinen paine?
No laskepa ihan itse. Vinkkinä voin sanoa että yksi ihan oleellinen parametri olkiukostasi taas unohtui, noilla lähtötiedoilla ei siis kyllä edes kannata lähteä laskemaan. Odotan kuitenkin innolla laskelmiasi. Häikäise meidät!
Eli kun et osaa laskea, ajattelit ulkoistaa sen muille? Nestevety ei edelleenkään kaasuunnu tietyn paineen jälkeen, ja se aivan sama asia on kaikilla kaasuilla jotka voidaan nesteyttää. Jokaisella se kaasuuntumisen ja nesteenä pysymisen paineraja vain on eri. Grillikaasulla se on siis 3 - 4 baria, vedyllä enemmän.
Sinähän se et laskea osaa kun muilta ensin kyselit - ja muukin osa viestistäsi oli paskaa.
Nestevety ei edelleenkään kaasuunnu tietyn paineen jälkeen, ja se aivan sama asia on kaikilla kaasuilla jotka voidaan nesteyttää. Jokaisella se kaasuuntumisen ja nesteenä pysymisen paineraja vain on eri. Grillikaasulla se on siis 3 - 4 baria, vedyllä enemmän.
Nestetyppeä käytetään yleisesti metalliteollisuudessa, ja se pysyy ilmeisesti nesteenä aika pienessäkin paineessa, koska sitä kaadellaan ihan tavallisista astioista, jotka eivät ole mitään vahvoja painesäiliöitä.
Nestetyppi pysyy toki hetken aikaa nesteenä vaikka muumimukissa huoneenlämmössä, koska faasimuutos nesteen kiehuessa kuluttaa valtavasti energiaa. Nestemäisen vedyn säilöminen suureen muumimukiin pickupin lavalle ei kuitenkaan ole käytännöllinen ratkaisu, koska vaikka muumimukissa olisi vielä aamulla vetyä, on se töistä lähtiessä jo kiehunut pois.
Ja sitten palattiin taas lapsellisuuteen. Oletko varma, että et ole narsisti? Käytöksesi viittaa vahvasti narsismiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
Eli mielestäsi desilitra nestevetyä aikaansaa lopulta äärettömän paineen joka rikkoo kaikki säiliöt vaikka niiden seinämävahvuus olisi kuinka suuri tahansa?
Nestekaasu pysyy nesteenä 3 - 4 barin paineessa, ja vedyllä on ihan samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan loppu pysyy nesteenä, samalla tavalla kuin nestekaasukin grillikaasupullossa.
Grilllisi kaasupullossa on propaanin ja butaanin seosta. Propaanin kriittinen lämpötila on 97c ja butaanin 152c, joten grillisi kaasut kyllä pysyvätkin käyttölämpötiloissaan pullossa (osittain) nesteenä kunhan painetta on riittävästi.
Sama tilanne on vedylläkin kunhan paine vain on riittävä. Osa nestevedystä pysyy nesteenä kun kaasupaine on tarpeeksi suuri.
Tätä juuri olen sinulle yrittänyt selittää. Vedyn kaasuuntuminen lakkaa kauan ennen ääretöntä painetta.
Saathan sinä yrittää selittää vaikka mustan valkoiseksi, mutta lapsellisesta lainausten leikkelystäsi huolimatta olet väärässä. Vety (tai mikään muukaan aine) ei kriittisen lämpötilansa yläpuolella ole koskaan nestettä.
Eli jos laitat desin nestevetyä vahvaan painesäiliöön johon mahtuu litra nestettä, se muuttuu siellä kaikki kaasuksi? Mikä on tuon kaasun lopullinen paine?
Ihan sama mikä paine. Vetyautoja ei tule kuin korkeintaan jokunen kymmenen tai sata tähän maahan
Olen samaa mieltä.
Suomessa ei tarvita vetyä edes lämmitykseen korvaamaan maakaasua niin kuin esim. Saksassa joten vedyn jakeluverkosto ei kovin nopeasti täällä meillä laajene.
EU:n vaatimuksesta varmaan tulee lähivuosina muutama koevetypiste moottoritien varteen, mutta se ei jossain Savonlinnassa asuvaa henkilöautoilijaa paljon lämmitä tai liikuta.Vedynjakelupisteitä pitäisi olla tasaisesti ympäri maata yhteensä yli 1500 jotta homma toimisi edes jotenkin. Ja silloinkin vedyn kanssa pelleily on henkilöautoilijalle ihan älyttömän paljon hankalampaa kuin sähkön lataaminen yöllä kotipihalla. Sähköähän saa jo nyt Suomessa ihan kaikkialta. Vaikka leirintäalueen sähkötolpasta tai Lidlin tai mäkkärin pihasta.
Lisäksi vety on yksinkertaisesti kuluttajalle liian kallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
Eli mielestäsi desilitra nestevetyä aikaansaa lopulta äärettömän paineen joka rikkoo kaikki säiliöt vaikka niiden seinämävahvuus olisi kuinka suuri tahansa?
Nestekaasu pysyy nesteenä 3 - 4 barin paineessa, ja vedyllä on ihan samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan loppu pysyy nesteenä, samalla tavalla kuin nestekaasukin grillikaasupullossa.
Grilllisi kaasupullossa on propaanin ja butaanin seosta. Propaanin kriittinen lämpötila on 97c ja butaanin 152c, joten grillisi kaasut kyllä pysyvätkin käyttölämpötiloissaan pullossa (osittain) nesteenä kunhan painetta on riittävästi.
Sama tilanne on vedylläkin kunhan paine vain on riittävä. Osa nestevedystä pysyy nesteenä kun kaasupaine on tarpeeksi suuri.
Tätä juuri olen sinulle yrittänyt selittää. Vedyn kaasuuntuminen lakkaa kauan ennen ääretöntä painetta.
Saathan sinä yrittää selittää vaikka mustan valkoiseksi, mutta lapsellisesta lainausten leikkelystäsi huolimatta olet väärässä. Vety (tai mikään muukaan aine) ei kriittisen lämpötilansa yläpuolella ole koskaan nestettä.
Eli jos laitat desin nestevetyä vahvaan painesäiliöön johon mahtuu litra nestettä, se muuttuu siellä kaikki kaasuksi? Mikä on tuon kaasun lopullinen paine?
Ihan sama mikä paine. Vetyautoja ei tule kuin korkeintaan jokunen kymmenen tai sata tähän maahan
Olen samaa mieltä.
Suomessa ei tarvita vetyä edes lämmitykseen korvaamaan maakaasua niin kuin esim. Saksassa joten vedyn jakeluverkosto ei kovin nopeasti täällä meillä laajene.
EU:n vaatimuksesta varmaan tulee lähivuosina muutama koevetypiste moottoritien varteen, mutta se ei jossain Savonlinnassa asuvaa henkilöautoilijaa paljon lämmitä tai liikuta.Vedynjakelupisteitä pitäisi olla tasaisesti ympäri maata yhteensä yli 1500 jotta homma toimisi edes jotenkin. Ja silloinkin vedyn kanssa pelleily on henkilöautoilijalle ihan älyttömän paljon hankalampaa kuin sähkön lataaminen yöllä kotipihalla. Sähköähän saa jo nyt Suomessa ihan kaikkialta. Vaikka leirintäalueen sähkötolpasta tai Lidlin tai mäkkärin pihasta.
Lisäksi vety on yksinkertaisesti kuluttajalle liian kallista.
Nykyisillä tuotantomäärillä on bensan hinnoissa. Ei kauhean kallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Kysytään sitten niinpäin, että missä paineessa nestevety lakkaa kaasuuntumasta suljetussa säiliössä?
Riippu lämpötilasta. Jos lämpötila on yli -240c niin ei missään paineessa. Montako kertaa pitää toistaa?
Eli mielestäsi desilitra nestevetyä aikaansaa lopulta äärettömän paineen joka rikkoo kaikki säiliöt vaikka niiden seinämävahvuus olisi kuinka suuri tahansa?
Nestekaasu pysyy nesteenä 3 - 4 barin paineessa, ja vedyllä on ihan samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan loppu pysyy nesteenä, samalla tavalla kuin nestekaasukin grillikaasupullossa.
Grilllisi kaasupullossa on propaanin ja butaanin seosta. Propaanin kriittinen lämpötila on 97c ja butaanin 152c, joten grillisi kaasut kyllä pysyvätkin käyttölämpötiloissaan pullossa (osittain) nesteenä kunhan painetta on riittävästi.
Sama tilanne on vedylläkin kunhan paine vain on riittävä. Osa nestevedystä pysyy nesteenä kun kaasupaine on tarpeeksi suuri.
Tätä juuri olen sinulle yrittänyt selittää. Vedyn kaasuuntuminen lakkaa kauan ennen ääretöntä painetta.
Saathan sinä yrittää selittää vaikka mustan valkoiseksi, mutta lapsellisesta lainausten leikkelystäsi huolimatta olet väärässä. Vety (tai mikään muukaan aine) ei kriittisen lämpötilansa yläpuolella ole koskaan nestettä.
Eli jos laitat desin nestevetyä vahvaan painesäiliöön johon mahtuu litra nestettä, se muuttuu siellä kaikki kaasuksi? Mikä on tuon kaasun lopullinen paine?
Ihan sama mikä paine. Vetyautoja ei tule kuin korkeintaan jokunen kymmenen tai sata tähän maahan
Olen samaa mieltä.
Suomessa ei tarvita vetyä edes lämmitykseen korvaamaan maakaasua niin kuin esim. Saksassa joten vedyn jakeluverkosto ei kovin nopeasti täällä meillä laajene.
EU:n vaatimuksesta varmaan tulee lähivuosina muutama koevetypiste moottoritien varteen, mutta se ei jossain Savonlinnassa asuvaa henkilöautoilijaa paljon lämmitä tai liikuta.Vedynjakelupisteitä pitäisi olla tasaisesti ympäri maata yhteensä yli 1500 jotta homma toimisi edes jotenkin. Ja silloinkin vedyn kanssa pelleily on henkilöautoilijalle ihan älyttömän paljon hankalampaa kuin sähkön lataaminen yöllä kotipihalla. Sähköähän saa jo nyt Suomessa ihan kaikkialta. Vaikka leirintäalueen sähkötolpasta tai Lidlin tai mäkkärin pihasta.
Lisäksi vety on yksinkertaisesti kuluttajalle liian kallista.
Nykyisillä tuotantomäärillä on bensan hinnoissa. Ei kauhean kallista.
Usko nyt jo Teppo: vaikka kuinka trollaat, niin vetyautoja ei tule kuin korkeintaan yksittäisiä kappaleita. Valmistajia ei ole, ostajia ei ole, yksi trollaaja on mutta sinulla ei ole varaa uuteen autoon ja vaikka olisi, niin sillä ei olisi mitään merkitystä
Vierailija kirjoitti:
Sähköbussit tekemässä vallankumousta joensuulainen kuljettaja kertoo tunnelmia: "Hirvittää"
Sähkö on kovaa vauhtia syrjäyttämässä dieselin joukkoliikenteen bussien käyttövoimana.
Ensirekisteröinneissä sähköbussit ohittivat perinteiset dieselit viime vuoden aikana ja muutostahti on kiihtynyt alkuvuonna.
Suhteellisesti korkein sähkön osuus autokalustosta on nyt Joensuussa, jossa on käytössä 13 sähköbussia kesän loppuun mennessä. Se on kaluston kokonaismäärään suhteutettuna paljon.
Muuallakin tullaan kovaa perässä, nyt Turku ja Kuopio ovat 20 prosentin tasolla ja pääkaupunkiseutu pian 200 sähköbussilla 15 prosentissa.
Kyllä vauhti on tällä hetkellä aika merkittävää, saa nähdä, tuleeko uusia dieselbusseja enää juurikaan, sanoo Länsilinjat Oy:n toimitusjohtaja Terhi Penttilä.
Syitä sähköistymiselle ovat päästöjen, melun ja hajun vähentyminen. Lisäksi EU-direktiivi vaatii tietyn määrän päästötöntä kalustoa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sahkobussit-tekemassa-vallankumoust…
Vetyä oli ajateltu joskus isompiin autoihin, mutta nythän sähkö on yllättäen yleistymässä niissäkin. Sähkö on halvempaa kuin vety joten sitä kannattaa käyttää aina kun mahdollista.
Ketju on lukittu.
Alue: Arkisto
Laita nyt linkki missä todetaan, että nestevedyn kaasuuntumispaine on suljetussa järjestelmässä lopulta ääretön kuten väität.