Moni vanhempi luulee opettajan saavan palkkaa esim. suunnittelusta, palavereista tai jälki-istunnon valvomisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En oikein ymmärrä tätä jatkuvaa tuntien ja kokeiden suunnittelemista. Vaihtuuko opettajalla opetettavat aineet aina uusiksi joka vuosi? Luulisi, että aika samoina pysyvät. Ehkä ensimmäisenä vuonna joutuu suunnittelemaan paljonkin, mutta seuraavana vuonna suunnitelmat on jo kertaalleen tehty. Normaalijärjellä ja muistilla varustettu ihminen pystyy hyödyntämään edellisiä suunnitelmiaan. Kielissä ja matematiikassa, historiassa, kemiassa, fysiikassa ja muissakin lukuaineissa perusasiat pysyvät samoina, vai keksivätkö nykyajan opettajat uusia kielioppisääntäjä ja sanoja ilman palkkaa kotonaan yötä myöten.

Bilsassa menee uusiksi. Nyt esimerkiksi opetetaan lukiolaisille koronaviruksen lisääntymistä ja koronarokotteiden valmistamisen eroja.

Joo. Onneksi kukaan muu ei ole sivistänyt itseään koronaan liittyvillä asioilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutetaan opettajien sopimus sellaiseksi, että työaika työpaikalla on normaali 40 h per viikko, ja lomat se perus 5 viikkoa vuodessa. Kun mukulat on lomalla, käytetään aika seuraavan vuoden suunnitelmiin, valmisteluun, hojkseihin ynnä muuhun.

Itseäni lastenpsykiatrina kututtaa, kun huolentäyteisiä yhteydenottoja ja lähetteitä tulvii polille toukokuussa, ja kesäkuussa ei ainuttakaan opettjaa ole enää mahdollista saada minnekään neuvotteluun. Eikä niitä ole tavoitettavissa ennen kuin syksyllä. 

Kannattaa miettiä, mihin opettajan työn etujen vähentäminen johtaa. Esimerkiksi Ruotsissa se on aiheuttanut jo sen, että opettajankoulutus ei enää nuoria kiinnosta ja opettajat vaihtavat alaa. Siellä värvätään eläkkeellä olevia opettajia takaisin hommiin.

Jos lomat viedään, monelle opettajalle tulee mieleen, että ehkä voisi vaihtaa helpompiin hommiin. Kyllä ihminen, joka on pystynyt valmistumaan vaikka matikan tai äikänopeksi voi työllistyä ja /tai pätevöityä muuallekin. Ehkäpä insinöörinä tai kustannustoimittajana pääsisi vähemmillä vittuiluilla?

Omaiseni on kroonisesti sairas. Kyllä monena kesänä on ollut ikävä tilanne, kun lääkäri on ollut lomilla. Palaa kuulemma kuukauden päästä. No semmoista se on.

Tässä viestissä on taas se mikä tässä ketjussa on se itseäni pöyristyttävä pointti. Ihan kuin opettaja tosta vaan voisi työskennellä insinöörinä. Voin kertoa, ettei voi.

Ette te opettajat ole ainoita fiksuja tai siis ei teistä edes kaikki ole superfiksuja. Minäkin kirjoitin ällän paperit ja lukion keskiarvo on yli 9. Silti tarvitsen uuden, vuosia kestävän koulutuksen, jos haluan työllistyä asiantuntijaksi jollekin uudelle alalle.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kommentti tuosta koulutuksesta joka taitaa olla ainoita aloja jossa tehdää pro gradu parityönä poistettiin?

Se on fakta ja kuvastaa tuota kovasti korostettua "vaativaa akateemista koulutusta".

T:2 gradua ihan yksin tehnyt

Mitä sitten, jos joku tekee gradunsa parityönä. Monet parityönä tehdyt gradut ovat paljon laadukkaampia kuin yksin tehdyt. Opettajan koulutuksessa näkisin, että olisi jopa parempi tehdä gradu parityönä, koska nykysuuntaus opettamisessakin on yhteisopettajuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kommentti tuosta koulutuksesta joka taitaa olla ainoita aloja jossa tehdää pro gradu parityönä poistettiin?

Se on fakta ja kuvastaa tuota kovasti korostettua "vaativaa akateemista koulutusta".

T:2 gradua ihan yksin tehnyt

Mitä sitten, jos joku tekee gradunsa parityönä. Monet parityönä tehdyt gradut ovat paljon laadukkaampia kuin yksin tehdyt. Opettajan koulutuksessa näkisin, että olisi jopa parempi tehdä gradu parityönä, koska nykysuuntaus opettamisessakin on yhteisopettajuus.

Nyt pitäisi sitten vähän perustella, millä tavalla laadukkaampia kuin yksin tehty.

Toinen juttu on sitten se, kuinka hyvä juttu yhteisopettajuus on ryhmäkokojen ja keskittymisen kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kommentti tuosta koulutuksesta joka taitaa olla ainoita aloja jossa tehdää pro gradu parityönä poistettiin?

Se on fakta ja kuvastaa tuota kovasti korostettua "vaativaa akateemista koulutusta".

T:2 gradua ihan yksin tehnyt

Ei ole laitoksella tullut vastaan yhtään parityögradua eikä gradu muutenkaan ole opintojen vaikein osuus. Se palkinto menee matikassa ja fysiikassa joillekin aineopintokursseille. Matikassa varmaan mittateorian kurssille ja fysiikassa kvanttifysiikan kursseille. Jos tämä on helppoa läpsyttelyä, mikä sitten mielestäsi on vaikea tutkinto?

Ihan nopeesti katoin vuonna 2020 yhden yliopiston kasvatustieteessä tehtyjen gradujen listausta 50 ensimmäisestä 11 oli parigraduja...

Aineenopettajat eivät tee graduaan kasvatustieteellisessä vaan ihan siellä omassa tiedekunnassaan. Osalla opettajista on ihan täysi tutkijanpätevyys. Voin halutessani siirtyä takaisin oman tieteenalani hommiin, jos opettajuus muuttuu yhtään ikävämmäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutetaan opettajien sopimus sellaiseksi, että työaika työpaikalla on normaali 40 h per viikko, ja lomat se perus 5 viikkoa vuodessa. Kun mukulat on lomalla, käytetään aika seuraavan vuoden suunnitelmiin, valmisteluun, hojkseihin ynnä muuhun.

Itseäni lastenpsykiatrina kututtaa, kun huolentäyteisiä yhteydenottoja ja lähetteitä tulvii polille toukokuussa, ja kesäkuussa ei ainuttakaan opettjaa ole enää mahdollista saada minnekään neuvotteluun. Eikä niitä ole tavoitettavissa ennen kuin syksyllä. 

Kannattaa miettiä, mihin opettajan työn etujen vähentäminen johtaa. Esimerkiksi Ruotsissa se on aiheuttanut jo sen, että opettajankoulutus ei enää nuoria kiinnosta ja opettajat vaihtavat alaa. Siellä värvätään eläkkeellä olevia opettajia takaisin hommiin.

Jos lomat viedään, monelle opettajalle tulee mieleen, että ehkä voisi vaihtaa helpompiin hommiin. Kyllä ihminen, joka on pystynyt valmistumaan vaikka matikan tai äikänopeksi voi työllistyä ja /tai pätevöityä muuallekin. Ehkäpä insinöörinä tai kustannustoimittajana pääsisi vähemmillä vittuiluilla?

Omaiseni on kroonisesti sairas. Kyllä monena kesänä on ollut ikävä tilanne, kun lääkäri on ollut lomilla. Palaa kuulemma kuukauden päästä. No semmoista se on.

Tässä viestissä on taas se mikä tässä ketjussa on se itseäni pöyristyttävä pointti. Ihan kuin opettaja tosta vaan voisi työskennellä insinöörinä. Voin kertoa, ettei voi.

Ette te opettajat ole ainoita fiksuja tai siis ei teistä edes kaikki ole superfiksuja. Minäkin kirjoitin ällän paperit ja lukion keskiarvo on yli 9. Silti tarvitsen uuden, vuosia kestävän koulutuksen, jos haluan työllistyä asiantuntijaksi jollekin uudelle alalle.

Mitä ihmettä horiset? Aineenopettajat voivat palata sille omalle tieteenalalleen. Lähes jokainen kanssani aineenopettajaksi opiskellut teki myös tutkijanpaperit samalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kommentti tuosta koulutuksesta joka taitaa olla ainoita aloja jossa tehdää pro gradu parityönä poistettiin?

Se on fakta ja kuvastaa tuota kovasti korostettua "vaativaa akateemista koulutusta".

T:2 gradua ihan yksin tehnyt

Ei ole laitoksella tullut vastaan yhtään parityögradua eikä gradu muutenkaan ole opintojen vaikein osuus. Se palkinto menee matikassa ja fysiikassa joillekin aineopintokursseille. Matikassa varmaan mittateorian kurssille ja fysiikassa kvanttifysiikan kursseille. Jos tämä on helppoa läpsyttelyä, mikä sitten mielestäsi on vaikea tutkinto?

Ihan nopeesti katoin vuonna 2020 yhden yliopiston kasvatustieteessä tehtyjen gradujen listausta 50 ensimmäisestä 11 oli parigraduja...

Aineenopettajat eivät tee graduaan kasvatustieteellisessä vaan ihan siellä omassa tiedekunnassaan. Osalla opettajista on ihan täysi tutkijanpätevyys. Voin halutessani siirtyä takaisin oman tieteenalani hommiin, jos opettajuus muuttuu yhtään ikävämmäksi.

Totta kai opettajan gradu antaa hänelle pätevyyden oman tieteenalansa tutkijan töihin. Open gradu vastaa muiden väikkäreitå.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutetaan opettajien sopimus sellaiseksi, että työaika työpaikalla on normaali 40 h per viikko, ja lomat se perus 5 viikkoa vuodessa. Kun mukulat on lomalla, käytetään aika seuraavan vuoden suunnitelmiin, valmisteluun, hojkseihin ynnä muuhun.

Itseäni lastenpsykiatrina kututtaa, kun huolentäyteisiä yhteydenottoja ja lähetteitä tulvii polille toukokuussa, ja kesäkuussa ei ainuttakaan opettjaa ole enää mahdollista saada minnekään neuvotteluun. Eikä niitä ole tavoitettavissa ennen kuin syksyllä. 

Kannattaa miettiä, mihin opettajan työn etujen vähentäminen johtaa. Esimerkiksi Ruotsissa se on aiheuttanut jo sen, että opettajankoulutus ei enää nuoria kiinnosta ja opettajat vaihtavat alaa. Siellä värvätään eläkkeellä olevia opettajia takaisin hommiin.

Jos lomat viedään, monelle opettajalle tulee mieleen, että ehkä voisi vaihtaa helpompiin hommiin. Kyllä ihminen, joka on pystynyt valmistumaan vaikka matikan tai äikänopeksi voi työllistyä ja /tai pätevöityä muuallekin. Ehkäpä insinöörinä tai kustannustoimittajana pääsisi vähemmillä vittuiluilla?

Omaiseni on kroonisesti sairas. Kyllä monena kesänä on ollut ikävä tilanne, kun lääkäri on ollut lomilla. Palaa kuulemma kuukauden päästä. No semmoista se on.

Tässä viestissä on taas se mikä tässä ketjussa on se itseäni pöyristyttävä pointti. Ihan kuin opettaja tosta vaan voisi työskennellä insinöörinä. Voin kertoa, ettei voi.

Ette te opettajat ole ainoita fiksuja tai siis ei teistä edes kaikki ole superfiksuja. Minäkin kirjoitin ällän paperit ja lukion keskiarvo on yli 9. Silti tarvitsen uuden, vuosia kestävän koulutuksen, jos haluan työllistyä asiantuntijaksi jollekin uudelle alalle.

Mitä ihmettä horiset? Aineenopettajat voivat palata sille omalle tieteenalalleen. Lähes jokainen kanssani aineenopettajaksi opiskellut teki myös tutkijanpaperit samalla.

Mitkä hiton tutkijanpaperit!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kommentti tuosta koulutuksesta joka taitaa olla ainoita aloja jossa tehdää pro gradu parityönä poistettiin?

Se on fakta ja kuvastaa tuota kovasti korostettua "vaativaa akateemista koulutusta".

T:2 gradua ihan yksin tehnyt

Mitä sitten, jos joku tekee gradunsa parityönä. Monet parityönä tehdyt gradut ovat paljon laadukkaampia kuin yksin tehdyt. Opettajan koulutuksessa näkisin, että olisi jopa parempi tehdä gradu parityönä, koska nykysuuntaus opettamisessakin on yhteisopettajuus.

Ne kasvatustieteen parigradut oikeasti ovat täyttä vitsiä. Entinen heilani teki sellaisen, ja katsoin sivusta päätäni puistellen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kommentti tuosta koulutuksesta joka taitaa olla ainoita aloja jossa tehdää pro gradu parityönä poistettiin?

Se on fakta ja kuvastaa tuota kovasti korostettua "vaativaa akateemista koulutusta".

T:2 gradua ihan yksin tehnyt

Ei ole laitoksella tullut vastaan yhtään parityögradua eikä gradu muutenkaan ole opintojen vaikein osuus. Se palkinto menee matikassa ja fysiikassa joillekin aineopintokursseille. Matikassa varmaan mittateorian kurssille ja fysiikassa kvanttifysiikan kursseille. Jos tämä on helppoa läpsyttelyä, mikä sitten mielestäsi on vaikea tutkinto?

Ihan nopeesti katoin vuonna 2020 yhden yliopiston kasvatustieteessä tehtyjen gradujen listausta 50 ensimmäisestä 11 oli parigraduja...

Aineenopettajat eivät tee graduaan kasvatustieteellisessä vaan ihan siellä omassa tiedekunnassaan. Osalla opettajista on ihan täysi tutkijanpätevyys. Voin halutessani siirtyä takaisin oman tieteenalani hommiin, jos opettajuus muuttuu yhtään ikävämmäksi.

Totta kai opettajan gradu antaa hänelle pätevyyden oman tieteenalansa tutkijan töihin. Open gradu vastaa muiden väikkäreitå.

???? Henkilö voi olla aineenopettajaksi kouluttautunut aineenopettajasuuntautumisvaihtoehdossa. Hän voi myös olla opiskellut tutkija+aineenopettaja vaihtoehdon. Näitä jälkimmäisiä valmistui omana aikanani huomattavasti enemmän. Suoraan aineenopettajaksi haki vain harva.

Tutkijan hommia on tullut kesälomalla tehtyä vieläkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kommentti tuosta koulutuksesta joka taitaa olla ainoita aloja jossa tehdää pro gradu parityönä poistettiin?

Se on fakta ja kuvastaa tuota kovasti korostettua "vaativaa akateemista koulutusta".

T:2 gradua ihan yksin tehnyt

Ei ole laitoksella tullut vastaan yhtään parityögradua eikä gradu muutenkaan ole opintojen vaikein osuus. Se palkinto menee matikassa ja fysiikassa joillekin aineopintokursseille. Matikassa varmaan mittateorian kurssille ja fysiikassa kvanttifysiikan kursseille. Jos tämä on helppoa läpsyttelyä, mikä sitten mielestäsi on vaikea tutkinto?

Ihan nopeesti katoin vuonna 2020 yhden yliopiston kasvatustieteessä tehtyjen gradujen listausta 50 ensimmäisestä 11 oli parigraduja...

Aineenopettajat eivät tee graduaan kasvatustieteellisessä vaan ihan siellä omassa tiedekunnassaan. Osalla opettajista on ihan täysi tutkijanpätevyys. Voin halutessani siirtyä takaisin oman tieteenalani hommiin, jos opettajuus muuttuu yhtään ikävämmäksi.

Totta kai opettajan gradu antaa hänelle pätevyyden oman tieteenalansa tutkijan töihin. Open gradu vastaa muiden väikkäreitå.

???? Henkilö voi olla aineenopettajaksi kouluttautunut aineenopettajasuuntautumisvaihtoehdossa. Hän voi myös olla opiskellut tutkija+aineenopettaja vaihtoehdon. Näitä jälkimmäisiä valmistui omana aikanani huomattavasti enemmän. Suoraan aineenopettajaksi haki vain harva.

Tutkijan hommia on tullut kesälomalla tehtyä vieläkin.

Saanko kysyä, että missä aineessa gradun tekemällä saa ”tutkijanpaperit”?

Tottakai maantieteilijä tai kieliteieteilijä voi siityä siihen toisen tutkintonsa mukaiseen ammattiin, mutta ei mihin tahansa toimistossa tapahtuvaan asiantuntijatyöhön. Onko luokanopettajillakin joku kaksoispätevyys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kommentti tuosta koulutuksesta joka taitaa olla ainoita aloja jossa tehdää pro gradu parityönä poistettiin?

Se on fakta ja kuvastaa tuota kovasti korostettua "vaativaa akateemista koulutusta".

T:2 gradua ihan yksin tehnyt

Ei ole laitoksella tullut vastaan yhtään parityögradua eikä gradu muutenkaan ole opintojen vaikein osuus. Se palkinto menee matikassa ja fysiikassa joillekin aineopintokursseille. Matikassa varmaan mittateorian kurssille ja fysiikassa kvanttifysiikan kursseille. Jos tämä on helppoa läpsyttelyä, mikä sitten mielestäsi on vaikea tutkinto?

Ihan nopeesti katoin vuonna 2020 yhden yliopiston kasvatustieteessä tehtyjen gradujen listausta 50 ensimmäisestä 11 oli parigraduja...

Aineenopettajat eivät tee graduaan kasvatustieteellisessä vaan ihan siellä omassa tiedekunnassaan. Osalla opettajista on ihan täysi tutkijanpätevyys. Voin halutessani siirtyä takaisin oman tieteenalani hommiin, jos opettajuus muuttuu yhtään ikävämmäksi.

Totta kai opettajan gradu antaa hänelle pätevyyden oman tieteenalansa tutkijan töihin. Open gradu vastaa muiden väikkäreitå.

???? Henkilö voi olla aineenopettajaksi kouluttautunut aineenopettajasuuntautumisvaihtoehdossa. Hän voi myös olla opiskellut tutkija+aineenopettaja vaihtoehdon. Näitä jälkimmäisiä valmistui omana aikanani huomattavasti enemmän. Suoraan aineenopettajaksi haki vain harva.

Tutkijan hommia on tullut kesälomalla tehtyä vieläkin.

Saanko kysyä, että missä aineessa gradun tekemällä saa ”tutkijanpaperit”?

Heh... Tutkijanpaperit tarkoittavat sitä normaalia jonkin tieteenalan koulutusohjelmaa. Siitä lähdetään jatkamaan tohtoriksi.

Aineenopettajasuuntautumisvaihtoehto on suppeampi (koska siitä on osa kasvatustieteitä), jolloin tie tutkijaksi meni osittain tukkoon. Tämän vuoksi vain harvat opiskelivat näin. Suurin osa teki aivan normaalit aineopinnot ja siihen päälle toisen opetettavan aineen ja kasvatustieteen opinnot.

Mä aloitin opintoni 1990-luvun puolivälissä eikä silloin edes ollut mitään aineenopettajaksi suuntautuvaa koulutusta. Olen maisteri ihan siltä omalta erikoisalaltani ja tein siihen päälle opettajanopinnot. Nyt työskentelen lukion opettajana, viisi vuotta sitten olin yksityisessä firmassa vetämässä projektia omalta tieteenalaltani. Ja ihan pätevä ole molempiin hommiin.

Avasinpa läppärillä aamulla päivän Hesarin. Päällimmäinen uutinen: Opettajat uupuvat. Jaksaminen on koetuksella. Tämä tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kommentti tuosta koulutuksesta joka taitaa olla ainoita aloja jossa tehdää pro gradu parityönä poistettiin?

Se on fakta ja kuvastaa tuota kovasti korostettua "vaativaa akateemista koulutusta".

T:2 gradua ihan yksin tehnyt

Ei ole laitoksella tullut vastaan yhtään parityögradua eikä gradu muutenkaan ole opintojen vaikein osuus. Se palkinto menee matikassa ja fysiikassa joillekin aineopintokursseille. Matikassa varmaan mittateorian kurssille ja fysiikassa kvanttifysiikan kursseille. Jos tämä on helppoa läpsyttelyä, mikä sitten mielestäsi on vaikea tutkinto?

Ihan nopeesti katoin vuonna 2020 yhden yliopiston kasvatustieteessä tehtyjen gradujen listausta 50 ensimmäisestä 11 oli parigraduja...

Aineenopettajat eivät tee graduaan kasvatustieteellisessä vaan ihan siellä omassa tiedekunnassaan. Osalla opettajista on ihan täysi tutkijanpätevyys. Voin halutessani siirtyä takaisin oman tieteenalani hommiin, jos opettajuus muuttuu yhtään ikävämmäksi.

Totta kai opettajan gradu antaa hänelle pätevyyden oman tieteenalansa tutkijan töihin. Open gradu vastaa muiden väikkäreitå.

???? Henkilö voi olla aineenopettajaksi kouluttautunut aineenopettajasuuntautumisvaihtoehdossa. Hän voi myös olla opiskellut tutkija+aineenopettaja vaihtoehdon. Näitä jälkimmäisiä valmistui omana aikanani huomattavasti enemmän. Suoraan aineenopettajaksi haki vain harva.

Tutkijan hommia on tullut kesälomalla tehtyä vieläkin.

Saanko kysyä, että missä aineessa gradun tekemällä saa ”tutkijanpaperit”?

Heh... Tutkijanpaperit tarkoittavat sitä normaalia jonkin tieteenalan koulutusohjelmaa. Siitä lähdetään jatkamaan tohtoriksi.

Aineenopettajasuuntautumisvaihtoehto on suppeampi (koska siitä on osa kasvatustieteitä), jolloin tie tutkijaksi meni osittain tukkoon. Tämän vuoksi vain harvat opiskelivat näin. Suurin osa teki aivan normaalit aineopinnot ja siihen päälle toisen opetettavan aineen ja kasvatustieteen opinnot.

Pääaineen täydet aineopinnot eivät ole mitkään ”tutkijanpaperit”. Toki voit maisterin papereilla hakeutua jatko-opiskelijaksi, ja sitä kautta lisensiaatiksi ja tohtoriksi, mutta silloin et vaihda ammattiasi tutkijaksi, vaan jatko-opiskelijaksi. Alasta riippuen voi toki tulla palkallistakin pätkää, mutta ei se mikään uusi ammatti ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammatillisessa oppilaitoksessa työskentelevillä opettajilla on huomattavasti vähennän valitusta kuin pk tai lukio opettajilla. Syynä se, että ovat nähneet muutakin työelämää, olleet ensin sairaanhoitajia, lastentarhanopettajia, kokkeja, kampaajia ja huomanneet, että opettajan työ kuitenkin helpompaa ja siitä saa paremmat rahat ja että muuallakin on rankkaa. T. Eri kouluissa työskennellyt ja opettajien työtä siinä sivussa seurannut.

Amisopet ovat opettajien pohjasakkaa. He nimenomaan ovat valinneet työn sillä perusteella, että uskovat pääsevänsä helpolla. Kun ei enää duuni napostele, käydään pikakurssi "opettajaksi".

Ja monet heistä todellakin paskat nakkaavat, joten ei juuri ole syytä valittaakaan. Amiksissa on järjettömät keskeytysprosentit. Niistä toki syytetään peruskoulua sen sijaan että yritettäisiin pitää opiskelijoista kiinni. Mutta jos on liikkeellä ihan sama-asenteella niin..

ä

Kyllä minä amisopena yritän tehdä joka päivä töitä sen eteen että opiskelijani olisivat kelvollisia työmarkkinoille, usein onnistunkin, kaikilla ei vaan ole kykyä tai jaksamista käytännön töihin. Pikakurssi opettajaksi on vaatinut lukion ja ammattikoulun, oman ammatti-alan tutkinnon, vuosien käytännön työkokemuksen, maisterintutkinnon erikoisalalta, ja ne niin pikaiset pedagogisen opinnot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kommentti tuosta koulutuksesta joka taitaa olla ainoita aloja jossa tehdää pro gradu parityönä poistettiin?

Se on fakta ja kuvastaa tuota kovasti korostettua "vaativaa akateemista koulutusta".

T:2 gradua ihan yksin tehnyt

Ei ole laitoksella tullut vastaan yhtään parityögradua eikä gradu muutenkaan ole opintojen vaikein osuus. Se palkinto menee matikassa ja fysiikassa joillekin aineopintokursseille. Matikassa varmaan mittateorian kurssille ja fysiikassa kvanttifysiikan kursseille. Jos tämä on helppoa läpsyttelyä, mikä sitten mielestäsi on vaikea tutkinto?

Ihan nopeesti katoin vuonna 2020 yhden yliopiston kasvatustieteessä tehtyjen gradujen listausta 50 ensimmäisestä 11 oli parigraduja...

Aineenopettajat eivät tee graduaan kasvatustieteellisessä vaan ihan siellä omassa tiedekunnassaan. Osalla opettajista on ihan täysi tutkijanpätevyys. Voin halutessani siirtyä takaisin oman tieteenalani hommiin, jos opettajuus muuttuu yhtään ikävämmäksi.

Totta kai opettajan gradu antaa hänelle pätevyyden oman tieteenalansa tutkijan töihin. Open gradu vastaa muiden väikkäreitå.

???? Henkilö voi olla aineenopettajaksi kouluttautunut aineenopettajasuuntautumisvaihtoehdossa. Hän voi myös olla opiskellut tutkija+aineenopettaja vaihtoehdon. Näitä jälkimmäisiä valmistui omana aikanani huomattavasti enemmän. Suoraan aineenopettajaksi haki vain harva.

Tutkijan hommia on tullut kesälomalla tehtyä vieläkin.

Saanko kysyä, että missä aineessa gradun tekemällä saa ”tutkijanpaperit”?

Heh... Tutkijanpaperit tarkoittavat sitä normaalia jonkin tieteenalan koulutusohjelmaa. Siitä lähdetään jatkamaan tohtoriksi.

Aineenopettajasuuntautumisvaihtoehto on suppeampi (koska siitä on osa kasvatustieteitä), jolloin tie tutkijaksi meni osittain tukkoon. Tämän vuoksi vain harvat opiskelivat näin. Suurin osa teki aivan normaalit aineopinnot ja siihen päälle toisen opetettavan aineen ja kasvatustieteen opinnot.

Selvä. Mutta ehkä sinun ei kannata julkisesti puhua maisterin papereistasi ”tutkijanpapereina”. Graduhan ei periaatteessa ole edes sellainen tutkimus, jota voisi tieteellisessä tarkoituksessa lainata.

Opettajuus on aika harvalle umpikuja työelämässä.

Hyviä ja kykeneviä opettajia on häippässyt alalta pois. 

Tutkijakoulutuksella tarkoitetaan tohtorin koulutusta. Kasvastustieteissä sitten jotain ihan muuta näköjään