Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Moni vanhempi luulee opettajan saavan palkkaa esim. suunnittelusta, palavereista tai jälki-istunnon valvomisesta.
22.01.2021 |
Opethan saavat palkan oppituntien lukumäärän perusteella. Viikossa palkkaa saa yhdestä luokanvalvojan tunnista (joka ei koskaan riitä) ja palkallista yhteissuunnitteluaikaa on kolme tuntia. Joillakin opettajilla voi olla vielä joku erityistehtävä esimerkiksi toimiminen vararehtorina. Muut hommat tehdäänkin sitten ilman korvausta. Näitä hommia ovat esimerkiksi tapahtumien suunnittelut, oppilaan palaverit ja papereiden tekemiset, kiusaamisten selvittelyt, jälki-istunnon valvomiset, oppilaiden tuotosten tarkastamiset jne.
Kommentit (746)
Opettajan paperit, tutkijan paperit ja tohtorin paperit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voidaanhan sitä alentaa palkkaa niiltä oppitunneila ja lisätä vastaavasti korvausta noihin "palkattomiin" hommiin, jos vaikka sitten helpottaisi ap:nkin tuskaa?
Aika monissa hommissa yksityisellä puolellakin on "palkattomia hommia" jotka nyt vain pitää tehdä. Korvaus on leivottu niihin "palkallisiin hommiin" sisälle, tietysti.
Jos minä myyn projektin jollekin firmalle niin projektin koosta riippuen voidaan tehdä tunteja, päiviä tai jopa viikkoja sen eteen "palkatonta työtä" että saadaan nimet paperiin ja päästään laskuttamaan varsinaisesta työstä. Ei se sen kummempaa opettajillakaan ole, palkka tulee oppituntiperusteisesti mutta se muu sälä kuuluu pakettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kommentti tuosta koulutuksesta joka taitaa olla ainoita aloja jossa tehdää pro gradu parityönä poistettiin?
Se on fakta ja kuvastaa tuota kovasti korostettua "vaativaa akateemista koulutusta".
T:2 gradua ihan yksin tehnytEi ole laitoksella tullut vastaan yhtään parityögradua eikä gradu muutenkaan ole opintojen vaikein osuus. Se palkinto menee matikassa ja fysiikassa joillekin aineopintokursseille. Matikassa varmaan mittateorian kurssille ja fysiikassa kvanttifysiikan kursseille. Jos tämä on helppoa läpsyttelyä, mikä sitten mielestäsi on vaikea tutkinto?
Ihan nopeesti katoin vuonna 2020 yhden yliopiston kasvatustieteessä tehtyjen gradujen listausta 50 ensimmäisestä 11 oli parigraduja...
Aineenopettajat eivät tee graduaan kasvatustieteellisessä vaan ihan siellä omassa tiedekunnassaan. Osalla opettajista on ihan täysi tutkijanpätevyys. Voin halutessani siirtyä takaisin oman tieteenalani hommiin, jos opettajuus muuttuu yhtään ikävämmäksi.
Totta kai opettajan gradu antaa hänelle pätevyyden oman tieteenalansa tutkijan töihin. Open gradu vastaa muiden väikkäreitå.
???? Henkilö voi olla aineenopettajaksi kouluttautunut aineenopettajasuuntautumisvaihtoehdossa. Hän voi myös olla opiskellut tutkija+aineenopettaja vaihtoehdon. Näitä jälkimmäisiä valmistui omana aikanani huomattavasti enemmän. Suoraan aineenopettajaksi haki vain harva.
Tutkijan hommia on tullut kesälomalla tehtyä vieläkin.
Saanko kysyä, että missä aineessa gradun tekemällä saa ”tutkijanpaperit”?
Heh... Tutkijanpaperit tarkoittavat sitä normaalia jonkin tieteenalan koulutusohjelmaa. Siitä lähdetään jatkamaan tohtoriksi.
Aineenopettajasuuntautumisvaihtoehto on suppeampi (koska siitä on osa kasvatustieteitä), jolloin tie tutkijaksi meni osittain tukkoon. Tämän vuoksi vain harvat opiskelivat näin. Suurin osa teki aivan normaalit aineopinnot ja siihen päälle toisen opetettavan aineen ja kasvatustieteen opinnot.
Selvä. Mutta ehkä sinun ei kannata julkisesti puhua maisterin papereistasi ”tutkijanpapereina”. Graduhan ei periaatteessa ole edes sellainen tutkimus, jota voisi tieteellisessä tarkoituksessa lainata.
Siksi niitä nyt vaan kutsutaan opettajan papereiden rinnalla.
Niin, opettajat kutsuvat.
Vierailija kirjoitti:
Opettajan paperit, tutkijan paperit ja tohtorin paperit.
Ja näistä ylimmäiset ovat opettajan paperit.
Otaksun, että tutkijan paperit ovat niillä, jotka tekevät toimistotyötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kommentti tuosta koulutuksesta joka taitaa olla ainoita aloja jossa tehdää pro gradu parityönä poistettiin?
Se on fakta ja kuvastaa tuota kovasti korostettua "vaativaa akateemista koulutusta".
T:2 gradua ihan yksin tehnytEi ole laitoksella tullut vastaan yhtään parityögradua eikä gradu muutenkaan ole opintojen vaikein osuus. Se palkinto menee matikassa ja fysiikassa joillekin aineopintokursseille. Matikassa varmaan mittateorian kurssille ja fysiikassa kvanttifysiikan kursseille. Jos tämä on helppoa läpsyttelyä, mikä sitten mielestäsi on vaikea tutkinto?
Ihan nopeesti katoin vuonna 2020 yhden yliopiston kasvatustieteessä tehtyjen gradujen listausta 50 ensimmäisestä 11 oli parigraduja...
Aineenopettajat eivät tee graduaan kasvatustieteellisessä vaan ihan siellä omassa tiedekunnassaan. Osalla opettajista on ihan täysi tutkijanpätevyys. Voin halutessani siirtyä takaisin oman tieteenalani hommiin, jos opettajuus muuttuu yhtään ikävämmäksi.
Totta kai opettajan gradu antaa hänelle pätevyyden oman tieteenalansa tutkijan töihin. Open gradu vastaa muiden väikkäreitå.
???? Henkilö voi olla aineenopettajaksi kouluttautunut aineenopettajasuuntautumisvaihtoehdossa. Hän voi myös olla opiskellut tutkija+aineenopettaja vaihtoehdon. Näitä jälkimmäisiä valmistui omana aikanani huomattavasti enemmän. Suoraan aineenopettajaksi haki vain harva.
Tutkijan hommia on tullut kesälomalla tehtyä vieläkin.
Saanko kysyä, että missä aineessa gradun tekemällä saa ”tutkijanpaperit”?
Heh... Tutkijanpaperit tarkoittavat sitä normaalia jonkin tieteenalan koulutusohjelmaa. Siitä lähdetään jatkamaan tohtoriksi.
Aineenopettajasuuntautumisvaihtoehto on suppeampi (koska siitä on osa kasvatustieteitä), jolloin tie tutkijaksi meni osittain tukkoon. Tämän vuoksi vain harvat opiskelivat näin. Suurin osa teki aivan normaalit aineopinnot ja siihen päälle toisen opetettavan aineen ja kasvatustieteen opinnot.
Selvä. Mutta ehkä sinun ei kannata julkisesti puhua maisterin papereistasi ”tutkijanpapereina”. Graduhan ei periaatteessa ole edes sellainen tutkimus, jota voisi tieteellisessä tarkoituksessa lainata.
Siksi niitä nyt vaan kutsutaan opettajan papereiden rinnalla.
Minun aikanani puhuttiin yleisestä linjasta ja opettajalinjasta. Näin käyttää äkkiä katsoen olevan edelleen yliopistoni sivuilla. Tämä on ensimmäinen kerta, kun luulen yleistä linjaa kutsuttavan ”tutkijanpapereiksi”.
Mutta aiemmin tässä ketjussa kerrottiin opettajien voivan opettajanpapereillaan myös ryhtyä mm. insinööreiksi, joten eipä tässä enää mikään hämmästytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutetaan opettajien sopimus sellaiseksi, että työaika työpaikalla on normaali 40 h per viikko, ja lomat se perus 5 viikkoa vuodessa. Kun mukulat on lomalla, käytetään aika seuraavan vuoden suunnitelmiin, valmisteluun, hojkseihin ynnä muuhun.
Itseäni lastenpsykiatrina kututtaa, kun huolentäyteisiä yhteydenottoja ja lähetteitä tulvii polille toukokuussa, ja kesäkuussa ei ainuttakaan opettjaa ole enää mahdollista saada minnekään neuvotteluun. Eikä niitä ole tavoitettavissa ennen kuin syksyllä.
Kannattaa miettiä, mihin opettajan työn etujen vähentäminen johtaa. Esimerkiksi Ruotsissa se on aiheuttanut jo sen, että opettajankoulutus ei enää nuoria kiinnosta ja opettajat vaihtavat alaa. Siellä värvätään eläkkeellä olevia opettajia takaisin hommiin.
Jos lomat viedään, monelle opettajalle tulee mieleen, että ehkä voisi vaihtaa helpompiin hommiin. Kyllä ihminen, joka on pystynyt valmistumaan vaikka matikan tai äikänopeksi voi työllistyä ja /tai pätevöityä muuallekin. Ehkäpä insinöörinä tai kustannustoimittajana pääsisi vähemmillä vittuiluilla?
Omaiseni on kroonisesti sairas. Kyllä monena kesänä on ollut ikävä tilanne, kun lääkäri on ollut lomilla. Palaa kuulemma kuukauden päästä. No semmoista se on.
Tässä viestissä on taas se mikä tässä ketjussa on se itseäni pöyristyttävä pointti. Ihan kuin opettaja tosta vaan voisi työskennellä insinöörinä. Voin kertoa, ettei voi.
Ette te opettajat ole ainoita fiksuja tai siis ei teistä edes kaikki ole superfiksuja. Minäkin kirjoitin ällän paperit ja lukion keskiarvo on yli 9. Silti tarvitsen uuden, vuosia kestävän koulutuksen, jos haluan työllistyä asiantuntijaksi jollekin uudelle alalle.
Miten täällä kukaan ei tajua, etten puhu nyt jostain tämän hetken opesta vaan alan vetovoimasta pitkällä tähtäimellä. Jos on rahkeet lukea matikan opeksi, voi myös lukea insinööriksi. Ja niin tekevät nuoret tulevaisuudessa, jos open työtä kurjistetaan.
Ja monilla aineenopettajilla on kyllä ihan pätevyys työskennellä muissakin hommissa. Luuletko esimerkiksi, että suomen kielen tai vaikka kemian alan maisteri voi olla vain koulussa töissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoista kysyn, että mitä opettajat ajattelevat kuuluvan omaan työnkuvaansa? Täältä on saanut lukea monia asioita mitä itse ajattelin kuuluvan itsestään selvänä opettajan työhön mutta opettajat itse eivät ilmeisesti ole samaa mieltä.
Toimin itse asiantuntijatyössä ja omaan työhöni kuuluu paljon erilaista suunnittelua ja aikataulutusta, kokousten sisällön rakentamista, tuotosten ja tulosten arviointia jne. Joudun pitämään yhteyttä moniin eri tahoihin vaikka se ei aina ole ns kivaa ja koen sen raskaana. Usein myös käy niin, että omat suunnitelmani sekoittuvat muista johtuvista syistä, joku olennainen henkilö on estynyt tulemaan kokoukseen tai myöhästyy tai jotain muuta. Usein joudun myös joustamaan ja tekemään ylitöitä jos tulee jotain kiireistä hoidettavaa. Oman työn suunnittelu ja aikataulutus vie aikaa ja työn teko vaatii suurta joustavuutta.
Opettajat kokevat työnsä raskaana koska heidän pitää suunnitella oppitunteja, korjata kokeita, pitää yhteyttä huoltajiin, järjestää vanhempainvartteja, kestää oppilaiden ja huoltajien myöhästelyä ja suunnitelmien epäonnistumista. Mikä tässä on niin poikkeavaa verrattuna moniin muihin töihin että se tekee työstä ylitsepääsemättömän vaikeaa?
Kertokaa, ehkä sitten ymmärrän.
Vierailija kirjoitti:
Mä aloitin opintoni 1990-luvun puolivälissä eikä silloin edes ollut mitään aineenopettajaksi suuntautuvaa koulutusta. Olen maisteri ihan siltä omalta erikoisalaltani ja tein siihen päälle opettajanopinnot. Nyt työskentelen lukion opettajana, viisi vuotta sitten olin yksityisessä firmassa vetämässä projektia omalta tieteenalaltani. Ja ihan pätevä ole molempiin hommiin.
Kyllä. Näitä tosiaan on. Miten luokanopettajilla?
Toisaalta en usko, että horisisit vaan jostain toimistohommasta epämääräisesti vaan tunnet myös toisenlaisen työympäristön ja mihin olet pätevä ja mihin et.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutetaan opettajien sopimus sellaiseksi, että työaika työpaikalla on normaali 40 h per viikko, ja lomat se perus 5 viikkoa vuodessa. Kun mukulat on lomalla, käytetään aika seuraavan vuoden suunnitelmiin, valmisteluun, hojkseihin ynnä muuhun.
Itseäni lastenpsykiatrina kututtaa, kun huolentäyteisiä yhteydenottoja ja lähetteitä tulvii polille toukokuussa, ja kesäkuussa ei ainuttakaan opettjaa ole enää mahdollista saada minnekään neuvotteluun. Eikä niitä ole tavoitettavissa ennen kuin syksyllä.
Kannattaa miettiä, mihin opettajan työn etujen vähentäminen johtaa. Esimerkiksi Ruotsissa se on aiheuttanut jo sen, että opettajankoulutus ei enää nuoria kiinnosta ja opettajat vaihtavat alaa. Siellä värvätään eläkkeellä olevia opettajia takaisin hommiin.
Jos lomat viedään, monelle opettajalle tulee mieleen, että ehkä voisi vaihtaa helpompiin hommiin. Kyllä ihminen, joka on pystynyt valmistumaan vaikka matikan tai äikänopeksi voi työllistyä ja /tai pätevöityä muuallekin. Ehkäpä insinöörinä tai kustannustoimittajana pääsisi vähemmillä vittuiluilla?
Omaiseni on kroonisesti sairas. Kyllä monena kesänä on ollut ikävä tilanne, kun lääkäri on ollut lomilla. Palaa kuulemma kuukauden päästä. No semmoista se on.
Tässä viestissä on taas se mikä tässä ketjussa on se itseäni pöyristyttävä pointti. Ihan kuin opettaja tosta vaan voisi työskennellä insinöörinä. Voin kertoa, ettei voi.
Ette te opettajat ole ainoita fiksuja tai siis ei teistä edes kaikki ole superfiksuja. Minäkin kirjoitin ällän paperit ja lukion keskiarvo on yli 9. Silti tarvitsen uuden, vuosia kestävän koulutuksen, jos haluan työllistyä asiantuntijaksi jollekin uudelle alalle.
Miten täällä kukaan ei tajua, etten puhu nyt jostain tämän hetken opesta vaan alan vetovoimasta pitkällä tähtäimellä. Jos on rahkeet lukea matikan opeksi, voi myös lukea insinööriksi. Ja niin tekevät nuoret tulevaisuudessa, jos open työtä kurjistetaan.
Ja monilla aineenopettajilla on kyllä ihan pätevyys työskennellä muissakin hommissa. Luuletko esimerkiksi, että suomen kielen tai vaikka kemian alan maisteri voi olla vain koulussa töissä?
Jos tuolle linjalle lähdetään, niin eiköhän se auskultointikin suju keneltä tahansa, joka on jonkin tutkinnon saanut kasaan. Joten eikun vaan porukalla opettajiksi, jos sieltä on kerran työpaikkoja vapautumassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutetaan opettajien sopimus sellaiseksi, että työaika työpaikalla on normaali 40 h per viikko, ja lomat se perus 5 viikkoa vuodessa. Kun mukulat on lomalla, käytetään aika seuraavan vuoden suunnitelmiin, valmisteluun, hojkseihin ynnä muuhun.
Itseäni lastenpsykiatrina kututtaa, kun huolentäyteisiä yhteydenottoja ja lähetteitä tulvii polille toukokuussa, ja kesäkuussa ei ainuttakaan opettjaa ole enää mahdollista saada minnekään neuvotteluun. Eikä niitä ole tavoitettavissa ennen kuin syksyllä.
Kannattaa miettiä, mihin opettajan työn etujen vähentäminen johtaa. Esimerkiksi Ruotsissa se on aiheuttanut jo sen, että opettajankoulutus ei enää nuoria kiinnosta ja opettajat vaihtavat alaa. Siellä värvätään eläkkeellä olevia opettajia takaisin hommiin.
Jos lomat viedään, monelle opettajalle tulee mieleen, että ehkä voisi vaihtaa helpompiin hommiin. Kyllä ihminen, joka on pystynyt valmistumaan vaikka matikan tai äikänopeksi voi työllistyä ja /tai pätevöityä muuallekin. Ehkäpä insinöörinä tai kustannustoimittajana pääsisi vähemmillä vittuiluilla?
Omaiseni on kroonisesti sairas. Kyllä monena kesänä on ollut ikävä tilanne, kun lääkäri on ollut lomilla. Palaa kuulemma kuukauden päästä. No semmoista se on.
Tässä viestissä on taas se mikä tässä ketjussa on se itseäni pöyristyttävä pointti. Ihan kuin opettaja tosta vaan voisi työskennellä insinöörinä. Voin kertoa, ettei voi.
Ette te opettajat ole ainoita fiksuja tai siis ei teistä edes kaikki ole superfiksuja. Minäkin kirjoitin ällän paperit ja lukion keskiarvo on yli 9. Silti tarvitsen uuden, vuosia kestävän koulutuksen, jos haluan työllistyä asiantuntijaksi jollekin uudelle alalle.
Miten täällä kukaan ei tajua, etten puhu nyt jostain tämän hetken opesta vaan alan vetovoimasta pitkällä tähtäimellä. Jos on rahkeet lukea matikan opeksi, voi myös lukea insinööriksi. Ja niin tekevät nuoret tulevaisuudessa, jos open työtä kurjistetaan.
Ja monilla aineenopettajilla on kyllä ihan pätevyys työskennellä muissakin hommissa. Luuletko esimerkiksi, että suomen kielen tai vaikka kemian alan maisteri voi olla vain koulussa töissä?
No en. Olisin itsekin älyn puolesta voinut opiskella varmaan lähes mitä tahansa, rajaavat tekijät tulevat muualta kuin siitä, riittääkö äly, lahjakkuus tai pitkäjänteisyys. Minäkin voisin olla opettaja, insinööri, arkkitehti, juristi, ekonomi, eläinlääkäri, kirjastonhoitaja, farmaseutti, silmälääkäri, anestesiahoitaja, tulkki jne jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin kerran valvomassa koulun yleistä jälkkää iltapäivällä. Ilahtuneena totesin jälkkälapuista, että kaikilla on näköjään vain tunnin istuminen, joten päästään ajoissa kotiin. Joku poika puuskahti tympeästi, että mitä väliä sillä minulle muka on. Niin kuin minä siellä huvikseni istuisin tunnin sijaan kaksi! Palkkaahan tuosta toimesta ei tosiaan saanut.
Tämä kuvaa hyvin jopa joidenkin huoltajien asennetta. Esimerkiksi jossain palaverissa jauhetaan vaikka mistä sivuseikoista, eikä ilmeisesti yhtään tajuta tai välitetä, että ope ei saa yhtään enempää palkkaa, vaikka työpäivä siinä venyisi kuinka.
Et ole kovinkaan pätevä työhösi, jos et saa johtamassasi palaverissa ihmisiä pysymään asiassa ja aikataulua raiteillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutetaan opettajien sopimus sellaiseksi, että työaika työpaikalla on normaali 40 h per viikko, ja lomat se perus 5 viikkoa vuodessa. Kun mukulat on lomalla, käytetään aika seuraavan vuoden suunnitelmiin, valmisteluun, hojkseihin ynnä muuhun.
Itseäni lastenpsykiatrina kututtaa, kun huolentäyteisiä yhteydenottoja ja lähetteitä tulvii polille toukokuussa, ja kesäkuussa ei ainuttakaan opettjaa ole enää mahdollista saada minnekään neuvotteluun. Eikä niitä ole tavoitettavissa ennen kuin syksyllä.
Kannattaa miettiä, mihin opettajan työn etujen vähentäminen johtaa. Esimerkiksi Ruotsissa se on aiheuttanut jo sen, että opettajankoulutus ei enää nuoria kiinnosta ja opettajat vaihtavat alaa. Siellä värvätään eläkkeellä olevia opettajia takaisin hommiin.
Jos lomat viedään, monelle opettajalle tulee mieleen, että ehkä voisi vaihtaa helpompiin hommiin. Kyllä ihminen, joka on pystynyt valmistumaan vaikka matikan tai äikänopeksi voi työllistyä ja /tai pätevöityä muuallekin. Ehkäpä insinöörinä tai kustannustoimittajana pääsisi vähemmillä vittuiluilla?
Omaiseni on kroonisesti sairas. Kyllä monena kesänä on ollut ikävä tilanne, kun lääkäri on ollut lomilla. Palaa kuulemma kuukauden päästä. No semmoista se on.
Tässä viestissä on taas se mikä tässä ketjussa on se itseäni pöyristyttävä pointti. Ihan kuin opettaja tosta vaan voisi työskennellä insinöörinä. Voin kertoa, ettei voi.
Ette te opettajat ole ainoita fiksuja tai siis ei teistä edes kaikki ole superfiksuja. Minäkin kirjoitin ällän paperit ja lukion keskiarvo on yli 9. Silti tarvitsen uuden, vuosia kestävän koulutuksen, jos haluan työllistyä asiantuntijaksi jollekin uudelle alalle.
Miten täällä kukaan ei tajua, etten puhu nyt jostain tämän hetken opesta vaan alan vetovoimasta pitkällä tähtäimellä. Jos on rahkeet lukea matikan opeksi, voi myös lukea insinööriksi. Ja niin tekevät nuoret tulevaisuudessa, jos open työtä kurjistetaan.
Ja monilla aineenopettajilla on kyllä ihan pätevyys työskennellä muissakin hommissa. Luuletko esimerkiksi, että suomen kielen tai vaikka kemian alan maisteri voi olla vain koulussa töissä?
Jos tuolle linjalle lähdetään, niin eiköhän se auskultointikin suju keneltä tahansa, joka on jonkin tutkinnon saanut kasaan. Joten eikun vaan porukalla opettajiksi, jos sieltä on kerran työpaikkoja vapautumassa.
No tietenkin. Mutta eihän opettajaksi halua enää kukaan, jos työolot ja - ehdot ovat paskat. Sitten sinne saadaan vain paskoja opettajia. Onko sitten kiva lähettää lapset kouluun?
Ruotsissa tehtiin jo tämä virhe. Kouluista tehtiin palvelulaitoksia, joissa kenellekään ei saa tulla paha mieli, paitsi tietty opelle. Lopputulos on jo kaikkien tiedossa. Ruotsissa on todellinen pula opettajista, koska nuoret eivät enää halua opettajiksi, koska saman ja isommankin palkan saa muualta helpommin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsissa nyt ei saa edes yrityselämässä tulla kenellekään paha mieli. Siellä ikävät asiat ohitetaan vaikka sitten hautaamalla pää hiekkaan.
Eikös sitä työssäjaksamista pitäisi kehittää omassa työyhteisössä ja alan sisällä eikä vaan kertomalla muille, että paskaa on. Jos nyt vaikka arkkitehdit alkaisivat julistaa julkisesti, että työ on mennyt niin hirveäksi, ettei enää hotsita, ei se oikein auta mihinkään.
Te opettajien työmoraalia dissaavat pellet voisitte mennä vaikka lukemaan niitä lukuisia pitkiä ketjuja, joissa kerrotaan, minkä verran kahdeksasta tunnista ihmiset oikeasti tekevät töitä muilla aloilla. Opettajana ei voi kuin hämmästellä lukiessa. Muutama tunti hommia ja loppuaika surffataan netissä, maksellaan laskuja ja varaillaan kampaajia, jahka on ensin kahviteltu ja rupateltu.
Sitten tullaan tänne valittamaan, kuinka opella on lyhyet päivät ja kyllä siihen huikeaan palkkaan pitää tehdä sitä ja tätä ja tuota vielä.
Opettaja pinkoo sen "lyhyen päivänsä" kuin aropupu. Esimerkiksi minulle tulee viiden oppitunnin päivän aikana usein 4000 askelta eikä tähän edes lasketa oppituntien aikaisia askeleita luokassa. Ja sitten pitäisi jäädä vielä seuraavan päivän suunniteltuaan ilmaishommiin ihan valittamatta. Just joo.
Itse sain kautta rantain palautetta siitä, etten jäänyt illaksi työpaikkakunnalle oppilaiden konsertteihin. Tämä on se mikä risoo. Kun ei tajuta, että ope ei ole hyvää hyvyyttään töissä vaan yleensä itsensä ja perheensä elättääkseen. Vaikka kuinka te muutkin teette töissä sitä sun tätä, niin en usko hetkeäkään, että samalla tavalla teidän työaikaanne pidetään itsestään selvyytenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutetaan opettajien sopimus sellaiseksi, että työaika työpaikalla on normaali 40 h per viikko, ja lomat se perus 5 viikkoa vuodessa. Kun mukulat on lomalla, käytetään aika seuraavan vuoden suunnitelmiin, valmisteluun, hojkseihin ynnä muuhun.
Itseäni lastenpsykiatrina kututtaa, kun huolentäyteisiä yhteydenottoja ja lähetteitä tulvii polille toukokuussa, ja kesäkuussa ei ainuttakaan opettjaa ole enää mahdollista saada minnekään neuvotteluun. Eikä niitä ole tavoitettavissa ennen kuin syksyllä.
Kannattaa miettiä, mihin opettajan työn etujen vähentäminen johtaa. Esimerkiksi Ruotsissa se on aiheuttanut jo sen, että opettajankoulutus ei enää nuoria kiinnosta ja opettajat vaihtavat alaa. Siellä värvätään eläkkeellä olevia opettajia takaisin hommiin.
Jos lomat viedään, monelle opettajalle tulee mieleen, että ehkä voisi vaihtaa helpompiin hommiin. Kyllä ihminen, joka on pystynyt valmistumaan vaikka matikan tai äikänopeksi voi työllistyä ja /tai pätevöityä muuallekin. Ehkäpä insinöörinä tai kustannustoimittajana pääsisi vähemmillä vittuiluilla?
Omaiseni on kroonisesti sairas. Kyllä monena kesänä on ollut ikävä tilanne, kun lääkäri on ollut lomilla. Palaa kuulemma kuukauden päästä. No semmoista se on.
Tässä viestissä on taas se mikä tässä ketjussa on se itseäni pöyristyttävä pointti. Ihan kuin opettaja tosta vaan voisi työskennellä insinöörinä. Voin kertoa, ettei voi.
Ette te opettajat ole ainoita fiksuja tai siis ei teistä edes kaikki ole superfiksuja. Minäkin kirjoitin ällän paperit ja lukion keskiarvo on yli 9. Silti tarvitsen uuden, vuosia kestävän koulutuksen, jos haluan työllistyä asiantuntijaksi jollekin uudelle alalle.
Miten täällä kukaan ei tajua, etten puhu nyt jostain tämän hetken opesta vaan alan vetovoimasta pitkällä tähtäimellä. Jos on rahkeet lukea matikan opeksi, voi myös lukea insinööriksi. Ja niin tekevät nuoret tulevaisuudessa, jos open työtä kurjistetaan.
Ja monilla aineenopettajilla on kyllä ihan pätevyys työskennellä muissakin hommissa. Luuletko esimerkiksi, että suomen kielen tai vaikka kemian alan maisteri voi olla vain koulussa töissä?
Jos tuolle linjalle lähdetään, niin eiköhän se auskultointikin suju keneltä tahansa, joka on jonkin tutkinnon saanut kasaan. Joten eikun vaan porukalla opettajiksi, jos sieltä on kerran työpaikkoja vapautumassa.
No tietenkin. Mutta eihän opettajaksi halua enää kukaan, jos työolot ja - ehdot ovat paskat. Sitten sinne saadaan vain paskoja opettajia. Onko sitten kiva lähettää lapset kouluun?
Ruotsissa tehtiin jo tämä virhe. Kouluista tehtiin palvelulaitoksia, joissa kenellekään ei saa tulla paha mieli, paitsi tietty opelle. Lopputulos on jo kaikkien tiedossa. Ruotsissa on todellinen pula opettajista, koska nuoret eivät enää halua opettajiksi, koska saman ja isommankin palkan saa muualta helpommin.
No mikä tilanne nyt on? Ovatko suomalaiset opettajat umpisurkeita huonojen työolojen vuoksi? Vai todella hyviä hyvien työolojen vuoksi? Vai onko meillä tällä hetkellä niin outo ja logiikkasi vastainen tilanne, että opettajat ovat hyviä mutta työolot huonot?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutetaan opettajien sopimus sellaiseksi, että työaika työpaikalla on normaali 40 h per viikko, ja lomat se perus 5 viikkoa vuodessa. Kun mukulat on lomalla, käytetään aika seuraavan vuoden suunnitelmiin, valmisteluun, hojkseihin ynnä muuhun.
Itseäni lastenpsykiatrina kututtaa, kun huolentäyteisiä yhteydenottoja ja lähetteitä tulvii polille toukokuussa, ja kesäkuussa ei ainuttakaan opettjaa ole enää mahdollista saada minnekään neuvotteluun. Eikä niitä ole tavoitettavissa ennen kuin syksyllä.
Kannattaa miettiä, mihin opettajan työn etujen vähentäminen johtaa. Esimerkiksi Ruotsissa se on aiheuttanut jo sen, että opettajankoulutus ei enää nuoria kiinnosta ja opettajat vaihtavat alaa. Siellä värvätään eläkkeellä olevia opettajia takaisin hommiin.
Jos lomat viedään, monelle opettajalle tulee mieleen, että ehkä voisi vaihtaa helpompiin hommiin. Kyllä ihminen, joka on pystynyt valmistumaan vaikka matikan tai äikänopeksi voi työllistyä ja /tai pätevöityä muuallekin. Ehkäpä insinöörinä tai kustannustoimittajana pääsisi vähemmillä vittuiluilla?
Omaiseni on kroonisesti sairas. Kyllä monena kesänä on ollut ikävä tilanne, kun lääkäri on ollut lomilla. Palaa kuulemma kuukauden päästä. No semmoista se on.
Tässä viestissä on taas se mikä tässä ketjussa on se itseäni pöyristyttävä pointti. Ihan kuin opettaja tosta vaan voisi työskennellä insinöörinä. Voin kertoa, ettei voi.
Ette te opettajat ole ainoita fiksuja tai siis ei teistä edes kaikki ole superfiksuja. Minäkin kirjoitin ällän paperit ja lukion keskiarvo on yli 9. Silti tarvitsen uuden, vuosia kestävän koulutuksen, jos haluan työllistyä asiantuntijaksi jollekin uudelle alalle.
Miten täällä kukaan ei tajua, etten puhu nyt jostain tämän hetken opesta vaan alan vetovoimasta pitkällä tähtäimellä. Jos on rahkeet lukea matikan opeksi, voi myös lukea insinööriksi. Ja niin tekevät nuoret tulevaisuudessa, jos open työtä kurjistetaan.
Ja monilla aineenopettajilla on kyllä ihan pätevyys työskennellä muissakin hommissa. Luuletko esimerkiksi, että suomen kielen tai vaikka kemian alan maisteri voi olla vain koulussa töissä?
Jos tuolle linjalle lähdetään, niin eiköhän se auskultointikin suju keneltä tahansa, joka on jonkin tutkinnon saanut kasaan. Joten eikun vaan porukalla opettajiksi, jos sieltä on kerran työpaikkoja vapautumassa.
No tietenkin. Mutta eihän opettajaksi halua enää kukaan, jos työolot ja - ehdot ovat paskat. Sitten sinne saadaan vain paskoja opettajia. Onko sitten kiva lähettää lapset kouluun?
Ruotsissa tehtiin jo tämä virhe. Kouluista tehtiin palvelulaitoksia, joissa kenellekään ei saa tulla paha mieli, paitsi tietty opelle. Lopputulos on jo kaikkien tiedossa. Ruotsissa on todellinen pula opettajista, koska nuoret eivät enää halua opettajiksi, koska saman ja isommankin palkan saa muualta helpommin.
No mikä tilanne nyt on? Ovatko suomalaiset opettajat umpisurkeita huonojen työolojen vuoksi? Vai todella hyviä hyvien työolojen vuoksi? Vai onko meillä tällä hetkellä niin outo ja logiikkasi vastainen tilanne, että opettajat ovat hyviä mutta työolot huonot?
Opet ovat vielä hyviä. Parhaat ja fiksuimmat ovat lähteneet tai lähtemässä alalta. Seuraavat opesukupolvet eivät taida olla ihan niin hyviä. Älykkäille ja fiksuille nuorille löytyy mukavampiakin aloja. Opettajuus muuttuu vuosi vuodelta ikävämmäksi hommaksi. Pian tätä ei valitse sellaiset henkilöt, joiden kapasiteetti riittää valita jokin muu ala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutetaan opettajien sopimus sellaiseksi, että työaika työpaikalla on normaali 40 h per viikko, ja lomat se perus 5 viikkoa vuodessa. Kun mukulat on lomalla, käytetään aika seuraavan vuoden suunnitelmiin, valmisteluun, hojkseihin ynnä muuhun.
Itseäni lastenpsykiatrina kututtaa, kun huolentäyteisiä yhteydenottoja ja lähetteitä tulvii polille toukokuussa, ja kesäkuussa ei ainuttakaan opettjaa ole enää mahdollista saada minnekään neuvotteluun. Eikä niitä ole tavoitettavissa ennen kuin syksyllä.
Kannattaa miettiä, mihin opettajan työn etujen vähentäminen johtaa. Esimerkiksi Ruotsissa se on aiheuttanut jo sen, että opettajankoulutus ei enää nuoria kiinnosta ja opettajat vaihtavat alaa. Siellä värvätään eläkkeellä olevia opettajia takaisin hommiin.
Jos lomat viedään, monelle opettajalle tulee mieleen, että ehkä voisi vaihtaa helpompiin hommiin. Kyllä ihminen, joka on pystynyt valmistumaan vaikka matikan tai äikänopeksi voi työllistyä ja /tai pätevöityä muuallekin. Ehkäpä insinöörinä tai kustannustoimittajana pääsisi vähemmillä vittuiluilla?
Omaiseni on kroonisesti sairas. Kyllä monena kesänä on ollut ikävä tilanne, kun lääkäri on ollut lomilla. Palaa kuulemma kuukauden päästä. No semmoista se on.
Tässä viestissä on taas se mikä tässä ketjussa on se itseäni pöyristyttävä pointti. Ihan kuin opettaja tosta vaan voisi työskennellä insinöörinä. Voin kertoa, ettei voi.
Ette te opettajat ole ainoita fiksuja tai siis ei teistä edes kaikki ole superfiksuja. Minäkin kirjoitin ällän paperit ja lukion keskiarvo on yli 9. Silti tarvitsen uuden, vuosia kestävän koulutuksen, jos haluan työllistyä asiantuntijaksi jollekin uudelle alalle.
Miten täällä kukaan ei tajua, etten puhu nyt jostain tämän hetken opesta vaan alan vetovoimasta pitkällä tähtäimellä. Jos on rahkeet lukea matikan opeksi, voi myös lukea insinööriksi. Ja niin tekevät nuoret tulevaisuudessa, jos open työtä kurjistetaan.
Ja monilla aineenopettajilla on kyllä ihan pätevyys työskennellä muissakin hommissa. Luuletko esimerkiksi, että suomen kielen tai vaikka kemian alan maisteri voi olla vain koulussa töissä?
Jos tuolle linjalle lähdetään, niin eiköhän se auskultointikin suju keneltä tahansa, joka on jonkin tutkinnon saanut kasaan. Joten eikun vaan porukalla opettajiksi, jos sieltä on kerran työpaikkoja vapautumassa.
No tietenkin. Mutta eihän opettajaksi halua enää kukaan, jos työolot ja - ehdot ovat paskat. Sitten sinne saadaan vain paskoja opettajia. Onko sitten kiva lähettää lapset kouluun?
Ruotsissa tehtiin jo tämä virhe. Kouluista tehtiin palvelulaitoksia, joissa kenellekään ei saa tulla paha mieli, paitsi tietty opelle. Lopputulos on jo kaikkien tiedossa. Ruotsissa on todellinen pula opettajista, koska nuoret eivät enää halua opettajiksi, koska saman ja isommankin palkan saa muualta helpommin.
No mikä tilanne nyt on? Ovatko suomalaiset opettajat umpisurkeita huonojen työolojen vuoksi? Vai todella hyviä hyvien työolojen vuoksi? Vai onko meillä tällä hetkellä niin outo ja logiikkasi vastainen tilanne, että opettajat ovat hyviä mutta työolot huonot?
Opet ovat vielä hyviä. Parhaat ja fiksuimmat ovat lähteneet tai lähtemässä alalta. Seuraavat opesukupolvet eivät taida olla ihan niin hyviä. Älykkäille ja fiksuille nuorille löytyy mukavampiakin aloja. Opettajuus muuttuu vuosi vuodelta ikävämmäksi hommaksi. Pian tätä ei valitse sellaiset henkilöt, joiden kapasiteetti riittää valita jokin muu ala.
Opettajan työpaikkoja on myös vuosi vuodelta vähemmän, kun ikäluokat pienenevät, joten tämä omalta osaltaan pitää opettajien tasoa parempana.
Itse näkisin, että parhaat nimenomaan jäävät alalle. Ainakin minun tuntemistani oman ikäisistäni opettajista (eli noin nelikymppisistä) alalla ovat edelleen ne, jotka pitävät työtä kohtuullisen helppona ja nuoria mukavina. Ne burnoutin ja paniikkihäiriön saaneet ovat vaihtaneet alaa.
Opettajana on kivaa. Minä ainakin teen mielelläni pitkää päivää kun olen töissä ja nautin sitten taas pitkistä lomista.
Vaikka kaikki muut opettajat aina sanovat tekevänsä töitä loma-aikoina, niin kyllä mikä olen ainakin silloin lomalla.
3,5kk lomaa vuodesta eli 8,5kk töitä. Jos normijamppa tekee 10,5kk töitä vuodesta minun pitäisi tehdä aika paljon pidempää työpäivää "ansaitakseni" kaiken loman. Siksi en valita.
Alue: Aihe vapaa
Siksi niitä nyt vaan kutsutaan opettajan papereiden rinnalla.