Lue keskustelun säännöt.
Vuokralla asuja heittää rahaa hukkaan. Onko näin oikeasti?
21.01.2021 |
Usein täälläkin on esitetty väite, jonka mukaan vuokralla asuminen on rahan hukkaamista ja omistusasuminen tulee pidemmän päälle selvästi edullisemmaksi. Rupesin vähän laskeskelemaan, onko näin oikeasti, jos omistusasunnon ostamisen sijaan sijoittaakin rahat pörssiosakkeisiin.
Jotta asiaan tulisi jotain konkretiaa, laskin, paljonko olen puolisoni kanssa käyttänyt rahaa nykyiseen omistusasuntooni vuosien varrella (säästöt, lainojen lyhennykset ja korot, suuremmat korjaukset ja sellaiset menot, jotka vuokralla asuessa yleisesti kuuluvat asunnon vuokraan - esim. lämmitys). Vähensin tästä summasta sen, paljonko olisimme vuosittain maksaneet vuokraa samankokoisesta asunnosta. Vuokran arvioimiseen käytin Tilastokeskuksen tilastoja siitä, mikä on ollut keskimääräinen vapaarahoitteisten asuntojen neliövuokra pääkaupunkiseudulla. Tilastokeskuksen tilasto alkaa vuodesta vasta 1990, joten käytin sitä hintaa myös vuosille 1985-1989. Tältä osin laskelmani on siinä mielessä teoreettinen, että vuokra-asuntoja oli 1980-luvulla todella huonosti saatavissa, jos ei kuulunut johonkin erikoisryhmään (esim. opiskelijoihin).
Puolisoni osti ensiasunnokseen kaksion hyvästä espoolaislähiöstä vuonna 1985 ja maksoi siitä 300 000 mk. Minä tulin kuvioihin pari vuotta myöhemmin. Vuonna 1990 myimme kaksion ja hankimme sen tilalle lähistöltä rivitalokolmion. Vuonna 1998 hankimme espoolaiselta (hyvin joukkoliikenneyhteyksien varrella olevalta) omakotitaloalueelta tontin, johon rakennutimme omakotitalon. Se valmistui 2001. Myimme rivitalokolmion ja muutimme omakotitaloon, jossa asumme edelleen. Rahoitimme omakotitalon osin säästöillä ja osin lainalla, jonka maksoimme loppuun vuonna 2006.
Laskin tosiaan vuosi vuodelta, paljonko käytimme vuosittain rahaa näihin asuntoihin vuoteen 2006 asti. Vähensin siitä, paljonko olisimme maksaneet vuokraa samankokoisesta asunnosta vuosittain. Tutkin sitten, mikä olisi nykyinen (vuoden 2020 lopun) sijoituksen arvo, jos vuosina 1985-2006 olisimme sijoittaneet saman rahasumman vuosittain hyvin hajautetusti suomalaisiin pörssiosakkeisiin ja pitäneet sijoituksen tähän asti. Vuosilta 1985-1997 en valitettavasti löytänyt tarkkoja lukuja, joten arvioin vuosituotoksi 6 %. Indeksien perusteella tämä on selvästi alakanttiin, mutta indekseistä on vaikea päätellä tarkkaa vuosituottoa, koska ilmeisesti HEX-yleisindeksissä Nokian paino on ollut näinä vuosina suuri.
Vuosilta 1998-2020 löytyi hyvin helppo tapa arvioidan tuottoa: Seligsonin Suomi-indeksirahaston, joka nimenomaan sisältää hyvin hajautetun salkun suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeita, keskimääräinen vuosituotto on tänä aikana ollut 8,21 %. Niinpä käytin näiltä vuosilta vuosituottoarviona 8 %.
Laskelmani lopputulos: jos olisimme omistusasunnon hankkimisen sijaan asuneet vuokralla, sijoittaneet suomalaisiin pörssiosakkeisiin ja pitäneet nämä osakkeet tähän asti, osakesalkun arvo olisi nyt vähän päälle miljoona euroa. Siitä tulevilla osingoilla maksaisi jo aika mukavan vuokra-asunnon vuokraa.
Toki meillä on edelleen se omakotitalo, mutta sen arvo on vähän alle puoli miljoonaa, siis selvästi vähemmän kuin mitä osakesalkun arvo olisi.
Kommentit (228)
Olemme asuneet 10 vuotta yli 200 neliön ok-talossa, erään yliopistokaupungin naapuripitäjässä. Lainan korko on ollut koko tämän ajan erittäin matala, jopa laskenut matkan varrella. Maksamme lyhennystä kuutisen sataa euroa kuussa. Tällä hinnalla ei saisi edes yksiötä vuokralle yliopistokaupungin keskustan läheltä, puhumattakaan että saisimme vuokraneliön perheelle edes omasta kotikaupungistamme likimainkaan samalla summalla.
Vaikea välttyä ajatukselta, että vuokralla oleminen olisi väkisinkin huonompi diili ja rahan hukkaan heittämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä lasken vain omavastuuni asumiskulukseni ja eipä se sen suurempi ole kuin vastikekaan saman kokoisessa asunnossa samalla alueella. Itseasiaan on 45e halvempi.
Vuokran maksaja on vähän niinku maaorja. Tekee työtä muiden elättää miseksi eikä jää mitään käteen tekee sen vielä vapaaehtoisesti joka tekee hänestä erittäin yksinkertaisen olion.
Asunto on ensisijaisesti aina perustarve, vasta toissijaisesti se voi olla sijoitusmuoto tai vastaava. Vuokralla asuessaan ihminen ei siis heitä rahaa hukkaan, eikä hän edes määritelmällisesti voi heittää rahaa hukkaan, koska hän saa siitä vastineeksi paikan jossa asua.
Jos sinulla on omistusasuntoon tarvittava summa pankkitilillä ja mietit kumpi tulisi edullisemmaksi: Asua vuokralla ja laittaa rahat osakkeisiin vai ostaa omistusasunto?
Valinta on melko selvä, osakkeet kannattavat pidemmällä tähtäimellä.
Jos kuitenkaan sinulla ei ole rahaa ja mietit kahden asumismuodon välillä. Ostat pääosin lainarahalla omistusasunnon ja lyhentelet pikkuhiljaa lainaa tai sitten asut vuokralla ja laitat "sivuun jäävät" rahat osakkeisiin. Tällöin taloudellisuus ei olekaan ihan selvää. Isolla velkavivulla asunnon ostaja ottaa myös ison riskin (tätä ei kuitenkaan miellettä riskiksi, kun "jossainhan sitä on asuttava") ja saa tästä vastineeksi kohtuullisen tuoton sijoitetulle (pienelle) pääomalle. Tosin laina lyhentämisen myötä pääomaa on löydyttävä jatkossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raha ei ratkaise kaikessa. Vuokralla asumisessa on etuja, joista mielestäni kannattaa maksaa. Onneksi on millä maksaa eikä tarvitse olla naimisissa asunnon kanssa ja yrittää hakea arvostusta mollaamalla vuokra-asujia.
Vierailija kirjoitti:
Vuokran maksaja on vähän niinku maaorja. Tekee työtä muiden elättää miseksi eikä jää mitään käteen tekee sen vielä vapaaehtoisesti joka tekee hänestä erittäin yksinkertaisen olion.
Kyllä minä ainakin saan palkan ihan omaan käteen. Ei mene edes suurinta osaa vuokraan. Eipä se omistusasuminenkaan ilmaista ole, joten naurettavaa kutsua asumisesta maksamista toisten elättämiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heittää rahaa hukkaan=käyttää rahaa saamatta siitä hyötyä kenellekään
Käytännössä mahdotonta, koska rahan käytöstä hyötyy aina joku taho. Vuokra-asujan tapauksessa hän itse, koska maksetulla summalla saa asunnon.
Kappas, tänne on eksynyt joku 1970-luvulla tai sitä ennen elävä. Silloinhan omistusasunto oli hieno juttu ja jopa jonkinlainen statussymboli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asunnon ostossa pitää miettiä muitakin asioita. Jos lähtee jonnekin pikku paikkakunnalle töihin ja tietää, että se ei ole loppuelämän paikka, ei ehkä kannata ostaa asuntoa, josta ei koskaan tule pääsemään eroon. Jos ei halua sitoutua lainaan eikä pysty ostamaan asuntoa käteisellä, vuokralla asuminen voi olla hyvä vaihtoehto. Vuokralla asuminen voi myös mahdollista asumisen isommassa asunnossa tai kalliimmalla alueella kuin mihin omistusasumisella olisi varaa.
No ainakaan mä ja tuttuni eivät heitä rahaa hukkaan. Maksan mielelläni juuri silloiseen elämäntilanteeseen sopivasta haluamastani asunnostani, jonka voin helposti vaihtaa vielä kivempaan tai parempaan sijaintiin aina kun haluan, tai asua loppuelämäni jos haluan. Asumisesta on jokaisen maksettava, ellei ole joku miljoonaperijä, ja vuokratessa saa juuri mitä haluaa ilman sitoutumista tai velkaantumista. En tajua mitä tekisin millään säästyneillä pennosilla vuosien tai vuosikymmenen velkavankeuden jälkeen, kuten joku sanoi, käärinliinassa ei ole taskuja.
Mitään perintöasuntojakaan on ihan turha miettiä, mitä olen tässä 50v aikana seurannut, niin jokainen edellisten sukupolvien omistusasunto/talo on mennyt myyntiin heti heidän kuoltuaan, ja se mummon rakas omistuskoti on tuntunut vain rasitteelta kun se pitää saada kaupaksi. Siinä sitten 4 jälkeläistä saavat jonkun 40 000 miinus verot ja muut kulut, millä eivät hekään mitään tee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vuokran maksaja on vähän niinku maaorja. Tekee työtä muiden elättää miseksi eikä jää mitään käteen tekee sen vielä vapaaehtoisesti joka tekee hänestä erittäin yksinkertaisen olion.
Muutama vuosi sitten yritin haeskella omistusasuntoa perheelleni. Kylmävuokrani (ilman hoitovastiketta) on 650 euroa kuukaudessa. Laskeskelin, että sillä summalla olisi järkevää, jos asunto maksaisi 250 000 max. 300 000. En löytänyt vastaavan kokoista asuntoa tältä seudulta alle 350 000 euron. Saatan olla maaorja, mutta silti ihmettelen, miksi vuokraemäntäni ei ole myynyt asuntoa jo aika päiviä sitten pois. Vuokratuotto on sanalla sanoen surkea....
Katsotaan sitten, kun lapset ovat muuttaneet pois, josko jättäisi tämän maaorjuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lordin vatsanahkan alle se menee.
Eli ei mene hukkaan
Vierailija kirjoitti:
Kappas, tänne on eksynyt joku 1970-luvulla tai sitä ennen elävä. Silloinhan omistusasunto oli hieno juttu ja jopa jonkinlainen statussymboli.
Omissa laskelmissa pk-seudulla on vaan niin paljon halvempaa asua omistustusasunnossa kuin vuokralla, jos haluaa laadukkaan asunnon. Asumiskulut nyt 1200 e/kk, vuokralla olisi yli 1500 e/kk. Sijoitan osakkeisiin joka kuukausi silti. Ei se poissulje sitä, päin vastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lordin vatsanahkan alle se menee.
Eli ei mene hukkaan
Joo, pitäisi sanoa, että menee loordin laardiin..
Sincc
Kun on vähintään kaksi vuotta asunut itse omistamassaan asunnossa, myymisestä ei tarvitse maksaa veroa, osakesijoituksista menee voitoista taas aina se 30%.
Vuokralla asuminen on yksinkertaisesti tyhmää. Vuokralla asuja maksaa asunnonomistajalle asunnon, vaikka voisi maksaa sen itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Kun on vähintään kaksi vuotta asunut itse omistamassaan asunnossa, myymisestä ei tarvitse maksaa veroa, osakesijoituksista menee voitoista taas aina se 30%.
Pitkällä aikavälillä vain pk-seudulla asuntojen arvo voi nousta. Muualla pääosin laskee. Syynä väestön vähentyminen. Tampereella ja Turussa voi arvo juuri ja juuri säilyä. Eli ei monilla koskaa tule mitään voittoa, kun myy kämpän.
Käärinliinassa ei ole taskuja.