Lue keskustelun säännöt.
Naiset haluavat multa seksiä, mutteivät muuta. Mitä voin tehdä?
07.01.2021 |
Tätä jatkuu vuodesta toiseen. Ulkoisesti kaikki on ihan ok. Moni nainen hehkuttaa seksiämme ja kehuu minua muutenkin, mutta sitten ei mitään. Ihastun ja en saa vastakaikua. Minuun ihastuvat usein varsin epävakaat naiset, joiden kanssa en halua yhtään mitään.
Löytyy duunit, koulutukset, urheilulliset elämäntavat, paljon kavereita, hyvät käytöstavat ja huomaavaisuutta. Kaveri sanoo että pitäisi olla vähän kusipää niin sitten ne kiinnostuu. En haluaisi tuohonkaan lähteä mukaan. Turhaan kai täällä kyselen, koska ei kukaan kaveri tai fwb:kään ole osannut sanoa että mistä kiikastaa.
Olkaa onnellisia jos ylipäätään löydätte mitään. Se ei ole itsestäänselvää.
Kommentit (402)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaus on yksinkertainen . Et ole kumppaniksi sopivaa matskua. Ei siinä muuta tarvita. Ilmeisesti on myöskin harhainen käsitys omasta erinomaisuudesta kuten miehillä yleensä tuppaa olemaan.
Tuo ei vaan sisällä mitään informaatiota mistä voisi oppia. Pitäisi määritellä että millainen sitten on kumppaniksi sopiva mies ja mitä niitä ominaisuuksia minulta puuttuu.
Hyvä mies:
- Käytöstavat ja kohteliaisuus, empaattinen ja auttavainen, toivotut luonteenpiirteet x
- Vastuullinen eli osaa huolehtia itsestään ja kodistaan. Viihtyisä asunto (iästä riippuen omistus) jonka pitää siistinä, ruoanlaittotaitoinen, ymmärtää terveydenpäälle ja liikunnan tärkeyden. Käy töissä/päätoiminen opiskelija.
- Vakaa sekä taloudellisesti että henkisesti. Tulojen ei tarvitse olla suuret kunhan vain menot on suhteutettu niihin, osaa käyttää rahaa järkevästi, ei luottohäiriöitä. Henkisesti tasapainoinen, tuntee itsensä ja arvonsa, omaa mielipiteet ja osaa keskustella näistä. Kynnyskysymyksissä arvojen tulee kohdata kumppanin arvojen kanssa (uskonnollisuus, uskollisuus, avioliitto, lapset jne).
- Ulkoisesti miellyttävä
- Henkinen yhteysNämä tuli päällimmäisenä mieleen. Luin ensimmäiset 10 sivua keskustelusta, mutta jäi mietityttämään onko ap ollut ikinä pitkässä suhteessa? Jäi mielikuva että ihastuu ns. villeihin tyttöihin, jotka eivät edes halua sitoutua vaan hakevat mielihyvää elämän kaikista muodoista. Ap:n ongelma on, että hän haluaisi kunnon tytön, mutta ei joko ihastu näihin tai nämä eivät häneen. Ja ne, jotka ap:hen ihastuvat ovat jollain tavalla epätasapainoisia, mikä kielii ettei ap:lla välttämättä ole ominaisuuksia vakaaseen suhteeseen? Vain spekulointia.
No hyvä mies :D En mä olis kysyny jos mulla olis ongelmia tollasten melko itsestäänselvien asioiden kanssa. On terveelliset elämäntavat, kiva asunto, hyvä duuni jne.
Joku ongelmahan on, ethän sitä muuten täällä kyselisi! Jos pakettisi olisi oikeasti kunnossa, olisit kadonnut markkinoilta heti. Mites aiempien suhteiden laita?
Eikö toi ole vähän myytti, että kaikki tervepäiset miehet vain revitään suhteeseen? Miehillä ei ole itsellään mitään standardeja, vaan he vain ottavat ekan naisen joka heihin liimautuu kiinni?
Mutta niin, ongelma on ja se on varmasti itsetunnossa. Se miksi vastasin noin sinulle johtui tuosta alentuvasta sävystä "hyvä mies" -aloituksineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muista päästää herättyäsi kissa ulos
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä36906 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen ei halua suhdetta seksistä huolimatta niin, olit huono sängyssä, nainen on varattu tai nainen ei usko sinun sitoutuvan häneen.
Ei oo mikään noista. Tää nykynenkin on hehkuttanu meidän seksiä todella paljon. Jos nainen ei usko mun sitoutuvan häneen, niin en tiedä mitä voin sille asialle tehdä. Jos sanon että oon kiinnostunu ja sekään ei riitä, niin vähän on kädet sidottu.
Eiiiiihhhhh!!!! Meitä on vedätetty. :D Sanoit että sulle ei ole kukaan kertonut mikä ongelma voisi olla mutta tadaa, tässä nainen on sen ihan itse sulle kertonut. 💁🏼♀️ Pitäiskö sun kuunnella mitä sulle sanotaan? Nainen tuossa on kertonut sulle että käytöksesi on sellaista, että hän on tehnyt omat johtopäätöksensä eikä pidä sinua sitoutuvana tyyppinä. Ja sinä jatkat kymmentä fwb suhdetta ihmetellen että voi pojat kun on vaikeaa eikä muhun sitouduta. 🤦🏼
En mä ainakaan ota tosissaan miesten toiveajatuksia siitä että kyllä musta on siihen tai tähän. Käytös puhuu puolestaan, en tietenkään mene mukaan muiden itsepetoksiin jos käytös ja haavepuheet ei ole linjassa. Sen verran nähnyt ihmisiä jotka ovat joutuneet pettymään itseensä ja samalla pettävät kaikki ne jotka on heihin uskonut.
Siis toi oli vaan spekulatiivinen heitto vastauksena esitettyyn kysymykseen. Ei kukaan nainen oo mulle sanonu, ettei usko mun sitoutuvan.
Edellinen kommentoija ymmärsi väärin. Heittäisin kuitenkin, että tämä on osa ongelmaasi. Olet pelannut itsesi ongelmalliseen tilanteeseen pökkimällä liian montaa pesää. On kunnollisia naisia joita ei haittaa, että olet keskivertoa selvästi aktiivisempi seksuaalisesti (tarkoittaen monia partnereita) mutta he ovat aika pieni prosentti. Siihen kun lisäät vielä vaatimuksen, että pitäisi olla kaunis nainen, niin prosenttiosuus putoaa vielä lisää. Tuollaisia naisia ei vain ole paljoa. Ei ketään Sara Chafakia tai Sara Sieppiä kiinnosta mikään panomies. Sara sieppi jätti Roope Salmisen kyseisestä syystä, koska hän on panomies.
En mä kerro naisille heti, että mulla on ollu paljon naisia. Tai onko mulla ollu paljon? Ei nyt puhuta edes mistään kolminumeroisista määristä. En siis ihan usko tuohonkaan.
Ei sun tarvi sanoa, sen huomaa tavasta jolla käsittelet naista.
No jos on niin ja joillekin naisille miehen seksikumppanien määrällä on valtavasti väliä, niin en tiedä miksi haluaisinkaan noin tuomitsevaa naista. Miten sellaiset eroaa jostain junttijätkästä joka vaatii naiselta kokemattomuutta?
Tiedätkö miksi sillä on väliä? Siksi, että parisuhteessa pitää pystyä luottamaan kumppaniin, se on pohja aivan kaikelle. Minä en pystyisi luottamaan mieheen, jolle ei tuota vaikeuksia hypätä sänkyyn ilman tunteita naista kohtaan ja jolla sänkykumppaneita on useita kymmeniä. Enkä tuomitse, ajattelen vain itseäni tässä kohtaa ja sitä millaisen parisuhteen haluan.
Mutta onko siinä kyse siitä millaisia miehet ovat vai siitä, että itselläsi on luottamusongelmia? Se on meinaa aikamoinen yleistys, että suuri kumppaneiden määrä = pettäjä. Miehiä jotka ajattelevat noin pidetään ainakin monissa piireissä vähän idiootti-sovinisteina.
En ole tuon kommentin kirjoittaja mutta omalta osalta vastaan että olen hyvin realistinen ihmisten suhteen ja sitä mieltä että menneestä käytöksestä voi päätellä tulevasta jos mikään vaikuttava tekijä ei ole muuttunut radikaalisti. Kun toista ihmistä ei voi tuntea läpikotaisin niin pitää yrittää luottaa omiin tuntemuksiin ja päätelmiin. Joidenkin miesten ongelma on se etteivät ymmärrä että teot puhuvat puolestaan eikä niistä tulevaa vaikutelmaa voi muuttaa puhumalla.
Miten sinkkuna harrastettu seksi liittyy ihmisen luotettavuuteen? Siis ihan oikeasti? Tällainen ihminen pettää toisia? Ei voi luottaa seksuaalisesti, taloudellisesti tai muulla tavoin?
Mulle tää kuulostaa lähinnä joltain mitä kiihkouskovaiset sukulaiset voisivat sanoa
Ei voi luottaa siihen ettei hyppäisi tilaisuuden tullen vieraaseen sänkyyn. Ja edelleenkin: kaikki joilla on paljon suhteita taustalla ja jotka voivat harrastaa ns. tunteetonta seksiä eivät tätä tee, mutta riski siihen on suurempi kuin ihmisellä, jolla seksi vaatii vahvoja tunteita. Pahinta on jos mies on tossu eikä osaa sanoa ei. Se on asia jota parisuhde ei muuta miksikään.
Enemmän tuo kuulosta sun omilta peloilta siitä että sut hylätään ja petetään.
Voi olla sitäkin, mutta en pidä sitä kovin suurena ongelmana. Jos tuota pelkoa ei kaikkien ihmisten kanssa ole, eikö silloin yksinkertaisesti kannata valita sellainen? Eikä ehdoin tahdoin hypätä suhteeseen ihmisen kanssa, johon ei kykene luottamaan.
Jos tuollaista pelkoa on, niin sehän kielii ongelmista jotka tulevat esille muuallakin kuin vain uskottomuuteen liittyen
Ei kieli. Jos kumppaniin pystyy luottamaan, tuollaisia ongelmia ei ole. Jos taas ei pysty, silloin niitä ehkä voikin tulla esille myös muissa yhteyksissä. En oikein ymmärrä miksi tästä pitää vääntää. Jokaisella on kuitenkin oikeus asettaa omanlaisensa kriteerit kumppanille eikä ole pakko ottaa mitään mikä tuntuu huonolta.
Mä tunnen ihan tarpeeksi monta eri asteisesti harhaluuloista ihmistä että voin sanoa, ettei mikään vaisto kerro välttämättä totuutta mistään. Syytetään kumppania pettämisestä ihan ilman mitään perusteita vaan koska oma psyyke on rakentunut epäterveellä tavalla. En tunne sua, mutta jos sä itsekin sanot että voi olla että sulla on luottamusongelmia, niin lähtisin kyllä niitä tarkastelemaan.
Hetkinen, nyt menee jo vähän pitkälle... Miksi ihmeessä mun pitäisi lähteä tarkastelemaan luottamusongelmia, joita minulla ei ole kuin tiettyjen ihmisten kanssa? Kun nämä ihmiset sattuvat olemaan vieläpä sellaisia, joita minun ei ole mikään pakko pitää elämässäni. Yleensä jos en luota ihmiseen, siihen on oikein hyvät perusteet.
Annoit kuvan että niitä luottamusongelmia tulee vaikkei olisi mitään syytäkään. Mä oon nähny läheltä kun syytetään uskottomuudesta ilman perusteita - niitä perusteitahan keksii vaikka toisen kenkien väristä jos haluaa - ja se on aivan kauheeta. Totta kai sitä on helppo luottaa esim. ihmiseen joka istuu vain kotona ja kattoo leffoja, mutta kyllä se musta on ongelmallista jos toiseen ei pysty aidosti luottamaan jos tämä ei ole tapaus jonka kohdalta kaikki riskit on minimoitu.
Jos en voi (parisuhteessa) luottaa ihmiseen jolla on historiassa kymmenittäin tai sadoittain seksikumppaneita enkä halua sellaista kumppanikseni, se ei tarkoita sitä että voisin pitää luotettavana vain ihmistä joka kyhjöttää neljän seinän sisällä, kuten kärjistetyssä esimerkissäsi vihjasit. Minusta on erikoista jos ihmisen käytös - sekä nykyisyydessä että menneisyydessä - ei vaikuta millään tavalla siihen, kuinka luotettavana ihmistä pitää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaus on yksinkertainen . Et ole kumppaniksi sopivaa matskua. Ei siinä muuta tarvita. Ilmeisesti on myöskin harhainen käsitys omasta erinomaisuudesta kuten miehillä yleensä tuppaa olemaan.
Tuo ei vaan sisällä mitään informaatiota mistä voisi oppia. Pitäisi määritellä että millainen sitten on kumppaniksi sopiva mies ja mitä niitä ominaisuuksia minulta puuttuu.
Hyvä mies:
- Käytöstavat ja kohteliaisuus, empaattinen ja auttavainen, toivotut luonteenpiirteet x
- Vastuullinen eli osaa huolehtia itsestään ja kodistaan. Viihtyisä asunto (iästä riippuen omistus) jonka pitää siistinä, ruoanlaittotaitoinen, ymmärtää terveydenpäälle ja liikunnan tärkeyden. Käy töissä/päätoiminen opiskelija.
- Vakaa sekä taloudellisesti että henkisesti. Tulojen ei tarvitse olla suuret kunhan vain menot on suhteutettu niihin, osaa käyttää rahaa järkevästi, ei luottohäiriöitä. Henkisesti tasapainoinen, tuntee itsensä ja arvonsa, omaa mielipiteet ja osaa keskustella näistä. Kynnyskysymyksissä arvojen tulee kohdata kumppanin arvojen kanssa (uskonnollisuus, uskollisuus, avioliitto, lapset jne).
- Ulkoisesti miellyttävä
- Henkinen yhteysNämä tuli päällimmäisenä mieleen. Luin ensimmäiset 10 sivua keskustelusta, mutta jäi mietityttämään onko ap ollut ikinä pitkässä suhteessa? Jäi mielikuva että ihastuu ns. villeihin tyttöihin, jotka eivät edes halua sitoutua vaan hakevat mielihyvää elämän kaikista muodoista. Ap:n ongelma on, että hän haluaisi kunnon tytön, mutta ei joko ihastu näihin tai nämä eivät häneen. Ja ne, jotka ap:hen ihastuvat ovat jollain tavalla epätasapainoisia, mikä kielii ettei ap:lla välttämättä ole ominaisuuksia vakaaseen suhteeseen? Vain spekulointia.
No hyvä mies :D En mä olis kysyny jos mulla olis ongelmia tollasten melko itsestäänselvien asioiden kanssa. On terveelliset elämäntavat, kiva asunto, hyvä duuni jne.
Taas palataan siihen ettei ap pidä psyykkistä vakautta melko itsestäänselvänä kriteerinä. :D Vähän vielä koitetaan että voisko se juttu olla kuitenkin joku muu.
Olenhan mä sen jo myöntäny, että se lienee mun itsetunto mikä on yksi ongelma. Mutta en tiedä... aika moni huonoitsetuntoinen koetaan kumppanimateriaaliksi. Ainakin joku kokee. Ja voivat olla ihan hyviä tasapainoisia suhteita.
Mutta... :D
Niin. No tätä esim. mun terapeutti sanoo, että ei sun nyt vaan tarvitse olla täydellinen alfauros jolla ei ole mitään ongelmia, että naiset ihastuisi suhun. Kun parisuhteeseen päätyvät myös ihmiset jotka ovat kaikkea muuta kuin valmiita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä36906 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen ei halua suhdetta seksistä huolimatta niin, olit huono sängyssä, nainen on varattu tai nainen ei usko sinun sitoutuvan häneen.
Ei oo mikään noista. Tää nykynenkin on hehkuttanu meidän seksiä todella paljon. Jos nainen ei usko mun sitoutuvan häneen, niin en tiedä mitä voin sille asialle tehdä. Jos sanon että oon kiinnostunu ja sekään ei riitä, niin vähän on kädet sidottu.
Eiiiiihhhhh!!!! Meitä on vedätetty. :D Sanoit että sulle ei ole kukaan kertonut mikä ongelma voisi olla mutta tadaa, tässä nainen on sen ihan itse sulle kertonut. 💁🏼♀️ Pitäiskö sun kuunnella mitä sulle sanotaan? Nainen tuossa on kertonut sulle että käytöksesi on sellaista, että hän on tehnyt omat johtopäätöksensä eikä pidä sinua sitoutuvana tyyppinä. Ja sinä jatkat kymmentä fwb suhdetta ihmetellen että voi pojat kun on vaikeaa eikä muhun sitouduta. 🤦🏼
En mä ainakaan ota tosissaan miesten toiveajatuksia siitä että kyllä musta on siihen tai tähän. Käytös puhuu puolestaan, en tietenkään mene mukaan muiden itsepetoksiin jos käytös ja haavepuheet ei ole linjassa. Sen verran nähnyt ihmisiä jotka ovat joutuneet pettymään itseensä ja samalla pettävät kaikki ne jotka on heihin uskonut.
Siis toi oli vaan spekulatiivinen heitto vastauksena esitettyyn kysymykseen. Ei kukaan nainen oo mulle sanonu, ettei usko mun sitoutuvan.
Edellinen kommentoija ymmärsi väärin. Heittäisin kuitenkin, että tämä on osa ongelmaasi. Olet pelannut itsesi ongelmalliseen tilanteeseen pökkimällä liian montaa pesää. On kunnollisia naisia joita ei haittaa, että olet keskivertoa selvästi aktiivisempi seksuaalisesti (tarkoittaen monia partnereita) mutta he ovat aika pieni prosentti. Siihen kun lisäät vielä vaatimuksen, että pitäisi olla kaunis nainen, niin prosenttiosuus putoaa vielä lisää. Tuollaisia naisia ei vain ole paljoa. Ei ketään Sara Chafakia tai Sara Sieppiä kiinnosta mikään panomies. Sara sieppi jätti Roope Salmisen kyseisestä syystä, koska hän on panomies.
En mä kerro naisille heti, että mulla on ollu paljon naisia. Tai onko mulla ollu paljon? Ei nyt puhuta edes mistään kolminumeroisista määristä. En siis ihan usko tuohonkaan.
Ei sun tarvi sanoa, sen huomaa tavasta jolla käsittelet naista.
No jos on niin ja joillekin naisille miehen seksikumppanien määrällä on valtavasti väliä, niin en tiedä miksi haluaisinkaan noin tuomitsevaa naista. Miten sellaiset eroaa jostain junttijätkästä joka vaatii naiselta kokemattomuutta?
Tiedätkö miksi sillä on väliä? Siksi, että parisuhteessa pitää pystyä luottamaan kumppaniin, se on pohja aivan kaikelle. Minä en pystyisi luottamaan mieheen, jolle ei tuota vaikeuksia hypätä sänkyyn ilman tunteita naista kohtaan ja jolla sänkykumppaneita on useita kymmeniä. Enkä tuomitse, ajattelen vain itseäni tässä kohtaa ja sitä millaisen parisuhteen haluan.
Mutta onko siinä kyse siitä millaisia miehet ovat vai siitä, että itselläsi on luottamusongelmia? Se on meinaa aikamoinen yleistys, että suuri kumppaneiden määrä = pettäjä. Miehiä jotka ajattelevat noin pidetään ainakin monissa piireissä vähän idiootti-sovinisteina.
En ole tuon kommentin kirjoittaja mutta omalta osalta vastaan että olen hyvin realistinen ihmisten suhteen ja sitä mieltä että menneestä käytöksestä voi päätellä tulevasta jos mikään vaikuttava tekijä ei ole muuttunut radikaalisti. Kun toista ihmistä ei voi tuntea läpikotaisin niin pitää yrittää luottaa omiin tuntemuksiin ja päätelmiin. Joidenkin miesten ongelma on se etteivät ymmärrä että teot puhuvat puolestaan eikä niistä tulevaa vaikutelmaa voi muuttaa puhumalla.
Miten sinkkuna harrastettu seksi liittyy ihmisen luotettavuuteen? Siis ihan oikeasti? Tällainen ihminen pettää toisia? Ei voi luottaa seksuaalisesti, taloudellisesti tai muulla tavoin?
Mulle tää kuulostaa lähinnä joltain mitä kiihkouskovaiset sukulaiset voisivat sanoa
Ei voi luottaa siihen ettei hyppäisi tilaisuuden tullen vieraaseen sänkyyn. Ja edelleenkin: kaikki joilla on paljon suhteita taustalla ja jotka voivat harrastaa ns. tunteetonta seksiä eivät tätä tee, mutta riski siihen on suurempi kuin ihmisellä, jolla seksi vaatii vahvoja tunteita. Pahinta on jos mies on tossu eikä osaa sanoa ei. Se on asia jota parisuhde ei muuta miksikään.
Enemmän tuo kuulosta sun omilta peloilta siitä että sut hylätään ja petetään.
Voi olla sitäkin, mutta en pidä sitä kovin suurena ongelmana. Jos tuota pelkoa ei kaikkien ihmisten kanssa ole, eikö silloin yksinkertaisesti kannata valita sellainen? Eikä ehdoin tahdoin hypätä suhteeseen ihmisen kanssa, johon ei kykene luottamaan.
Jos tuollaista pelkoa on, niin sehän kielii ongelmista jotka tulevat esille muuallakin kuin vain uskottomuuteen liittyen
Ei kieli. Jos kumppaniin pystyy luottamaan, tuollaisia ongelmia ei ole. Jos taas ei pysty, silloin niitä ehkä voikin tulla esille myös muissa yhteyksissä. En oikein ymmärrä miksi tästä pitää vääntää. Jokaisella on kuitenkin oikeus asettaa omanlaisensa kriteerit kumppanille eikä ole pakko ottaa mitään mikä tuntuu huonolta.
Mä tunnen ihan tarpeeksi monta eri asteisesti harhaluuloista ihmistä että voin sanoa, ettei mikään vaisto kerro välttämättä totuutta mistään. Syytetään kumppania pettämisestä ihan ilman mitään perusteita vaan koska oma psyyke on rakentunut epäterveellä tavalla. En tunne sua, mutta jos sä itsekin sanot että voi olla että sulla on luottamusongelmia, niin lähtisin kyllä niitä tarkastelemaan.
Hetkinen, nyt menee jo vähän pitkälle... Miksi ihmeessä mun pitäisi lähteä tarkastelemaan luottamusongelmia, joita minulla ei ole kuin tiettyjen ihmisten kanssa? Kun nämä ihmiset sattuvat olemaan vieläpä sellaisia, joita minun ei ole mikään pakko pitää elämässäni. Yleensä jos en luota ihmiseen, siihen on oikein hyvät perusteet.
Annoit kuvan että niitä luottamusongelmia tulee vaikkei olisi mitään syytäkään. Mä oon nähny läheltä kun syytetään uskottomuudesta ilman perusteita - niitä perusteitahan keksii vaikka toisen kenkien väristä jos haluaa - ja se on aivan kauheeta. Totta kai sitä on helppo luottaa esim. ihmiseen joka istuu vain kotona ja kattoo leffoja, mutta kyllä se musta on ongelmallista jos toiseen ei pysty aidosti luottamaan jos tämä ei ole tapaus jonka kohdalta kaikki riskit on minimoitu.
Jos en voi (parisuhteessa) luottaa ihmiseen jolla on historiassa kymmenittäin tai sadoittain seksikumppaneita enkä halua sellaista kumppanikseni, se ei tarkoita sitä että voisin pitää luotettavana vain ihmistä joka kyhjöttää neljän seinän sisällä, kuten kärjistetyssä esimerkissäsi vihjasit. Minusta on erikoista jos ihmisen käytös - sekä nykyisyydessä että menneisyydessä - ei vaikuta millään tavalla siihen, kuinka luotettavana ihmistä pitää.
Ilman muuta vaikuttaa. Sä et ole sanonut mitään mikä kielisi ihmisen epäluotettavuudesta. Tuo on vain yksi yleistys joka on samaa sukua sen kanssa kuin että tietyn ammatin edustajat ovat tietynlaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaus on yksinkertainen . Et ole kumppaniksi sopivaa matskua. Ei siinä muuta tarvita. Ilmeisesti on myöskin harhainen käsitys omasta erinomaisuudesta kuten miehillä yleensä tuppaa olemaan.
Tuo ei vaan sisällä mitään informaatiota mistä voisi oppia. Pitäisi määritellä että millainen sitten on kumppaniksi sopiva mies ja mitä niitä ominaisuuksia minulta puuttuu.
Hyvä mies:
- Käytöstavat ja kohteliaisuus, empaattinen ja auttavainen, toivotut luonteenpiirteet x
- Vastuullinen eli osaa huolehtia itsestään ja kodistaan. Viihtyisä asunto (iästä riippuen omistus) jonka pitää siistinä, ruoanlaittotaitoinen, ymmärtää terveydenpäälle ja liikunnan tärkeyden. Käy töissä/päätoiminen opiskelija.
- Vakaa sekä taloudellisesti että henkisesti. Tulojen ei tarvitse olla suuret kunhan vain menot on suhteutettu niihin, osaa käyttää rahaa järkevästi, ei luottohäiriöitä. Henkisesti tasapainoinen, tuntee itsensä ja arvonsa, omaa mielipiteet ja osaa keskustella näistä. Kynnyskysymyksissä arvojen tulee kohdata kumppanin arvojen kanssa (uskonnollisuus, uskollisuus, avioliitto, lapset jne).
- Ulkoisesti miellyttävä
- Henkinen yhteysNämä tuli päällimmäisenä mieleen. Luin ensimmäiset 10 sivua keskustelusta, mutta jäi mietityttämään onko ap ollut ikinä pitkässä suhteessa? Jäi mielikuva että ihastuu ns. villeihin tyttöihin, jotka eivät edes halua sitoutua vaan hakevat mielihyvää elämän kaikista muodoista. Ap:n ongelma on, että hän haluaisi kunnon tytön, mutta ei joko ihastu näihin tai nämä eivät häneen. Ja ne, jotka ap:hen ihastuvat ovat jollain tavalla epätasapainoisia, mikä kielii ettei ap:lla välttämättä ole ominaisuuksia vakaaseen suhteeseen? Vain spekulointia.
No hyvä mies :D En mä olis kysyny jos mulla olis ongelmia tollasten melko itsestäänselvien asioiden kanssa. On terveelliset elämäntavat, kiva asunto, hyvä duuni jne.
Joku ongelmahan on, ethän sitä muuten täällä kyselisi! Jos pakettisi olisi oikeasti kunnossa, olisit kadonnut markkinoilta heti. Mites aiempien suhteiden laita?
Eikö toi ole vähän myytti, että kaikki tervepäiset miehet vain revitään suhteeseen? Miehillä ei ole itsellään mitään standardeja, vaan he vain ottavat ekan naisen joka heihin liimautuu kiinni?
Mutta niin, ongelma on ja se on varmasti itsetunnossa. Se miksi vastasin noin sinulle johtui tuosta alentuvasta sävystä "hyvä mies" -aloituksineen.
Ok, olet täydellinen. Elä yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhuuko tässä ketjussa ap itsensä kanssa, vai miten tästä on näin pitkä ketju saatu? Ap:n ongelmat ovat silmiin pistäviä ja silti jankkaus jatkuu.
On täällä useampi joka vastaa ap:lle. Mä olen vastaillut koska ap on sellanen jonka häivytän muutamien treffien jälkeen kohteliaasti irl tietäen syyn paremmin kun deitti.
Mikä se syy on?
Irl riippuu deitistä. Ap:n kohdalla se olisi se, että jossain vaiheessa kävisi ilmi että ap:n oma pakka on pohjimmiltaan vielä sen verran sekaisin ulkoisista puitteista huolimatta että en haluaisi sitoutua odottelemaan millä aikataululla ongelmat ratkeaa vai ratkeaako. Miettisin myös että tajuaakohan ap itse mistä kiikastaa mutta en jäisi ottamaan selvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaus on yksinkertainen . Et ole kumppaniksi sopivaa matskua. Ei siinä muuta tarvita. Ilmeisesti on myöskin harhainen käsitys omasta erinomaisuudesta kuten miehillä yleensä tuppaa olemaan.
Tuo ei vaan sisällä mitään informaatiota mistä voisi oppia. Pitäisi määritellä että millainen sitten on kumppaniksi sopiva mies ja mitä niitä ominaisuuksia minulta puuttuu.
Hyvä mies:
- Käytöstavat ja kohteliaisuus, empaattinen ja auttavainen, toivotut luonteenpiirteet x
- Vastuullinen eli osaa huolehtia itsestään ja kodistaan. Viihtyisä asunto (iästä riippuen omistus) jonka pitää siistinä, ruoanlaittotaitoinen, ymmärtää terveydenpäälle ja liikunnan tärkeyden. Käy töissä/päätoiminen opiskelija.
- Vakaa sekä taloudellisesti että henkisesti. Tulojen ei tarvitse olla suuret kunhan vain menot on suhteutettu niihin, osaa käyttää rahaa järkevästi, ei luottohäiriöitä. Henkisesti tasapainoinen, tuntee itsensä ja arvonsa, omaa mielipiteet ja osaa keskustella näistä. Kynnyskysymyksissä arvojen tulee kohdata kumppanin arvojen kanssa (uskonnollisuus, uskollisuus, avioliitto, lapset jne).
- Ulkoisesti miellyttävä
- Henkinen yhteysNämä tuli päällimmäisenä mieleen. Luin ensimmäiset 10 sivua keskustelusta, mutta jäi mietityttämään onko ap ollut ikinä pitkässä suhteessa? Jäi mielikuva että ihastuu ns. villeihin tyttöihin, jotka eivät edes halua sitoutua vaan hakevat mielihyvää elämän kaikista muodoista. Ap:n ongelma on, että hän haluaisi kunnon tytön, mutta ei joko ihastu näihin tai nämä eivät häneen. Ja ne, jotka ap:hen ihastuvat ovat jollain tavalla epätasapainoisia, mikä kielii ettei ap:lla välttämättä ole ominaisuuksia vakaaseen suhteeseen? Vain spekulointia.
No hyvä mies :D En mä olis kysyny jos mulla olis ongelmia tollasten melko itsestäänselvien asioiden kanssa. On terveelliset elämäntavat, kiva asunto, hyvä duuni jne.
Joku ongelmahan on, ethän sitä muuten täällä kyselisi! Jos pakettisi olisi oikeasti kunnossa, olisit kadonnut markkinoilta heti. Mites aiempien suhteiden laita?
Eikö toi ole vähän myytti, että kaikki tervepäiset miehet vain revitään suhteeseen? Miehillä ei ole itsellään mitään standardeja, vaan he vain ottavat ekan naisen joka heihin liimautuu kiinni?
Mutta niin, ongelma on ja se on varmasti itsetunnossa. Se miksi vastasin noin sinulle johtui tuosta alentuvasta sävystä "hyvä mies" -aloituksineen.
Ok, olet täydellinen. Elä yksin.
Se on näköjään vaikeeta jos sun omasta keskustelutyylistä huomautetaan :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhuuko tässä ketjussa ap itsensä kanssa, vai miten tästä on näin pitkä ketju saatu? Ap:n ongelmat ovat silmiin pistäviä ja silti jankkaus jatkuu.
On täällä useampi joka vastaa ap:lle. Mä olen vastaillut koska ap on sellanen jonka häivytän muutamien treffien jälkeen kohteliaasti irl tietäen syyn paremmin kun deitti.
Mikä se syy on?
Irl riippuu deitistä. Ap:n kohdalla se olisi se, että jossain vaiheessa kävisi ilmi että ap:n oma pakka on pohjimmiltaan vielä sen verran sekaisin ulkoisista puitteista huolimatta että en haluaisi sitoutua odottelemaan millä aikataululla ongelmat ratkeaa vai ratkeaako. Miettisin myös että tajuaakohan ap itse mistä kiikastaa mutta en jäisi ottamaan selvää.
Tää on joo se todennäköisin mitä oon kohdallani miettinyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaus on yksinkertainen . Et ole kumppaniksi sopivaa matskua. Ei siinä muuta tarvita. Ilmeisesti on myöskin harhainen käsitys omasta erinomaisuudesta kuten miehillä yleensä tuppaa olemaan.
Tuo ei vaan sisällä mitään informaatiota mistä voisi oppia. Pitäisi määritellä että millainen sitten on kumppaniksi sopiva mies ja mitä niitä ominaisuuksia minulta puuttuu.
Hyvä mies:
- Käytöstavat ja kohteliaisuus, empaattinen ja auttavainen, toivotut luonteenpiirteet x
- Vastuullinen eli osaa huolehtia itsestään ja kodistaan. Viihtyisä asunto (iästä riippuen omistus) jonka pitää siistinä, ruoanlaittotaitoinen, ymmärtää terveydenpäälle ja liikunnan tärkeyden. Käy töissä/päätoiminen opiskelija.
- Vakaa sekä taloudellisesti että henkisesti. Tulojen ei tarvitse olla suuret kunhan vain menot on suhteutettu niihin, osaa käyttää rahaa järkevästi, ei luottohäiriöitä. Henkisesti tasapainoinen, tuntee itsensä ja arvonsa, omaa mielipiteet ja osaa keskustella näistä. Kynnyskysymyksissä arvojen tulee kohdata kumppanin arvojen kanssa (uskonnollisuus, uskollisuus, avioliitto, lapset jne).
- Ulkoisesti miellyttävä
- Henkinen yhteysNämä tuli päällimmäisenä mieleen. Luin ensimmäiset 10 sivua keskustelusta, mutta jäi mietityttämään onko ap ollut ikinä pitkässä suhteessa? Jäi mielikuva että ihastuu ns. villeihin tyttöihin, jotka eivät edes halua sitoutua vaan hakevat mielihyvää elämän kaikista muodoista. Ap:n ongelma on, että hän haluaisi kunnon tytön, mutta ei joko ihastu näihin tai nämä eivät häneen. Ja ne, jotka ap:hen ihastuvat ovat jollain tavalla epätasapainoisia, mikä kielii ettei ap:lla välttämättä ole ominaisuuksia vakaaseen suhteeseen? Vain spekulointia.
No hyvä mies :D En mä olis kysyny jos mulla olis ongelmia tollasten melko itsestäänselvien asioiden kanssa. On terveelliset elämäntavat, kiva asunto, hyvä duuni jne.
Taas palataan siihen ettei ap pidä psyykkistä vakautta melko itsestäänselvänä kriteerinä. :D Vähän vielä koitetaan että voisko se juttu olla kuitenkin joku muu.
Olenhan mä sen jo myöntäny, että se lienee mun itsetunto mikä on yksi ongelma. Mutta en tiedä... aika moni huonoitsetuntoinen koetaan kumppanimateriaaliksi. Ainakin joku kokee. Ja voivat olla ihan hyviä tasapainoisia suhteita.
Mutta... :D
Niin. No tätä esim. mun terapeutti sanoo, että ei sun nyt vaan tarvitse olla täydellinen alfauros jolla ei ole mitään ongelmia, että naiset ihastuisi suhun. Kun parisuhteeseen päätyvät myös ihmiset jotka ovat kaikkea muuta kuin valmiita.
Mitä tää terapeutti on tarjonnut ratkaisuksi ongelmiin? Ei varmaan ainakaan aihe vapaalta kyselyä. :D Tossakin toistuu toi että luottamus terapiaan on sataprossaa, mutta... kysäisenpä kuitenkin täältä palstalta.
Vierailija kirjoitti:
Toisia pannaan, toisten kanssa mennään naimisiin ja pannaan. Toisia ei panna lainkaan. Joidenkin panemisesta unelmoidaan.
Kuulut valitettavasti ekaan porukkaan.
Tämä mies kuuluu parhaaseen A-ryhmään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaus on yksinkertainen . Et ole kumppaniksi sopivaa matskua. Ei siinä muuta tarvita. Ilmeisesti on myöskin harhainen käsitys omasta erinomaisuudesta kuten miehillä yleensä tuppaa olemaan.
Tuo ei vaan sisällä mitään informaatiota mistä voisi oppia. Pitäisi määritellä että millainen sitten on kumppaniksi sopiva mies ja mitä niitä ominaisuuksia minulta puuttuu.
Hyvä mies:
- Käytöstavat ja kohteliaisuus, empaattinen ja auttavainen, toivotut luonteenpiirteet x
- Vastuullinen eli osaa huolehtia itsestään ja kodistaan. Viihtyisä asunto (iästä riippuen omistus) jonka pitää siistinä, ruoanlaittotaitoinen, ymmärtää terveydenpäälle ja liikunnan tärkeyden. Käy töissä/päätoiminen opiskelija.
- Vakaa sekä taloudellisesti että henkisesti. Tulojen ei tarvitse olla suuret kunhan vain menot on suhteutettu niihin, osaa käyttää rahaa järkevästi, ei luottohäiriöitä. Henkisesti tasapainoinen, tuntee itsensä ja arvonsa, omaa mielipiteet ja osaa keskustella näistä. Kynnyskysymyksissä arvojen tulee kohdata kumppanin arvojen kanssa (uskonnollisuus, uskollisuus, avioliitto, lapset jne).
- Ulkoisesti miellyttävä
- Henkinen yhteysNämä tuli päällimmäisenä mieleen. Luin ensimmäiset 10 sivua keskustelusta, mutta jäi mietityttämään onko ap ollut ikinä pitkässä suhteessa? Jäi mielikuva että ihastuu ns. villeihin tyttöihin, jotka eivät edes halua sitoutua vaan hakevat mielihyvää elämän kaikista muodoista. Ap:n ongelma on, että hän haluaisi kunnon tytön, mutta ei joko ihastu näihin tai nämä eivät häneen. Ja ne, jotka ap:hen ihastuvat ovat jollain tavalla epätasapainoisia, mikä kielii ettei ap:lla välttämättä ole ominaisuuksia vakaaseen suhteeseen? Vain spekulointia.
No hyvä mies :D En mä olis kysyny jos mulla olis ongelmia tollasten melko itsestäänselvien asioiden kanssa. On terveelliset elämäntavat, kiva asunto, hyvä duuni jne.
Taas palataan siihen ettei ap pidä psyykkistä vakautta melko itsestäänselvänä kriteerinä. :D Vähän vielä koitetaan että voisko se juttu olla kuitenkin joku muu.
Olenhan mä sen jo myöntäny, että se lienee mun itsetunto mikä on yksi ongelma. Mutta en tiedä... aika moni huonoitsetuntoinen koetaan kumppanimateriaaliksi. Ainakin joku kokee. Ja voivat olla ihan hyviä tasapainoisia suhteita.
Mutta... :D
Niin. No tätä esim. mun terapeutti sanoo, että ei sun nyt vaan tarvitse olla täydellinen alfauros jolla ei ole mitään ongelmia, että naiset ihastuisi suhun. Kun parisuhteeseen päätyvät myös ihmiset jotka ovat kaikkea muuta kuin valmiita.
Mitä tää terapeutti on tarjonnut ratkaisuksi ongelmiin? Ei varmaan ainakaan aihe vapaalta kyselyä. :D Tossakin toistuu toi että luottamus terapiaan on sataprossaa, mutta... kysäisenpä kuitenkin täältä palstalta.
Sitä, että ehkä naiset eivät täysin näe aitoa mua, että ehkä vedän jossain määrin roolia treffeillä? Lähinnä tuota. Aiemmin hän oli enemmän sitä mieltä, että kyse on huonosta tuurista ja että "kyllä se oikea kävelee vastaan ja kaikki on helppoa sen kanssa". Nyt hän on vähän kääntänyt kelkkaansa, kun on nähnyt kuinka paljon deittailen, kuinka paljon naiset haluaa seksiä mun kanssa ja kuinka ne ei sitten kuitenkaan halua mitään vakavaa musta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhuuko tässä ketjussa ap itsensä kanssa, vai miten tästä on näin pitkä ketju saatu? Ap:n ongelmat ovat silmiin pistäviä ja silti jankkaus jatkuu.
On täällä useampi joka vastaa ap:lle. Mä olen vastaillut koska ap on sellanen jonka häivytän muutamien treffien jälkeen kohteliaasti irl tietäen syyn paremmin kun deitti.
Mikä se syy on?
Irl riippuu deitistä. Ap:n kohdalla se olisi se, että jossain vaiheessa kävisi ilmi että ap:n oma pakka on pohjimmiltaan vielä sen verran sekaisin ulkoisista puitteista huolimatta että en haluaisi sitoutua odottelemaan millä aikataululla ongelmat ratkeaa vai ratkeaako. Miettisin myös että tajuaakohan ap itse mistä kiikastaa mutta en jäisi ottamaan selvää.
Tää on joo se todennäköisin mitä oon kohdallani miettinyt.
Noniin. Eli työstä omaa pakkaa niin kauan että löytyy joku josta tykkäät ja jota ei arveluta. Luota terapiaprosessiin mutta älä tarraudu siihen. Usko siihen että sulla saa olla hyviä asioita elämässä ja valitse, ajattele, tee ja toimi itse niin että sitä kohti menet. Rakasta itseäsi, uskalla sanoa huonoille asioille ei ennemmin kuin myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaus on yksinkertainen . Et ole kumppaniksi sopivaa matskua. Ei siinä muuta tarvita. Ilmeisesti on myöskin harhainen käsitys omasta erinomaisuudesta kuten miehillä yleensä tuppaa olemaan.
Tuo ei vaan sisällä mitään informaatiota mistä voisi oppia. Pitäisi määritellä että millainen sitten on kumppaniksi sopiva mies ja mitä niitä ominaisuuksia minulta puuttuu.
Hyvä mies:
- Käytöstavat ja kohteliaisuus, empaattinen ja auttavainen, toivotut luonteenpiirteet x
- Vastuullinen eli osaa huolehtia itsestään ja kodistaan. Viihtyisä asunto (iästä riippuen omistus) jonka pitää siistinä, ruoanlaittotaitoinen, ymmärtää terveydenpäälle ja liikunnan tärkeyden. Käy töissä/päätoiminen opiskelija.
- Vakaa sekä taloudellisesti että henkisesti. Tulojen ei tarvitse olla suuret kunhan vain menot on suhteutettu niihin, osaa käyttää rahaa järkevästi, ei luottohäiriöitä. Henkisesti tasapainoinen, tuntee itsensä ja arvonsa, omaa mielipiteet ja osaa keskustella näistä. Kynnyskysymyksissä arvojen tulee kohdata kumppanin arvojen kanssa (uskonnollisuus, uskollisuus, avioliitto, lapset jne).
- Ulkoisesti miellyttävä
- Henkinen yhteysNämä tuli päällimmäisenä mieleen. Luin ensimmäiset 10 sivua keskustelusta, mutta jäi mietityttämään onko ap ollut ikinä pitkässä suhteessa? Jäi mielikuva että ihastuu ns. villeihin tyttöihin, jotka eivät edes halua sitoutua vaan hakevat mielihyvää elämän kaikista muodoista. Ap:n ongelma on, että hän haluaisi kunnon tytön, mutta ei joko ihastu näihin tai nämä eivät häneen. Ja ne, jotka ap:hen ihastuvat ovat jollain tavalla epätasapainoisia, mikä kielii ettei ap:lla välttämättä ole ominaisuuksia vakaaseen suhteeseen? Vain spekulointia.
No hyvä mies :D En mä olis kysyny jos mulla olis ongelmia tollasten melko itsestäänselvien asioiden kanssa. On terveelliset elämäntavat, kiva asunto, hyvä duuni jne.
Taas palataan siihen ettei ap pidä psyykkistä vakautta melko itsestäänselvänä kriteerinä. :D Vähän vielä koitetaan että voisko se juttu olla kuitenkin joku muu.
Olenhan mä sen jo myöntäny, että se lienee mun itsetunto mikä on yksi ongelma. Mutta en tiedä... aika moni huonoitsetuntoinen koetaan kumppanimateriaaliksi. Ainakin joku kokee. Ja voivat olla ihan hyviä tasapainoisia suhteita.
Mutta... :D
Niin. No tätä esim. mun terapeutti sanoo, että ei sun nyt vaan tarvitse olla täydellinen alfauros jolla ei ole mitään ongelmia, että naiset ihastuisi suhun. Kun parisuhteeseen päätyvät myös ihmiset jotka ovat kaikkea muuta kuin valmiita.
Mitä tää terapeutti on tarjonnut ratkaisuksi ongelmiin? Ei varmaan ainakaan aihe vapaalta kyselyä. :D Tossakin toistuu toi että luottamus terapiaan on sataprossaa, mutta... kysäisenpä kuitenkin täältä palstalta.
Sitä, että ehkä naiset eivät täysin näe aitoa mua, että ehkä vedän jossain määrin roolia treffeillä? Lähinnä tuota. Aiemmin hän oli enemmän sitä mieltä, että kyse on huonosta tuurista ja että "kyllä se oikea kävelee vastaan ja kaikki on helppoa sen kanssa". Nyt hän on vähän kääntänyt kelkkaansa, kun on nähnyt kuinka paljon deittailen, kuinka paljon naiset haluaa seksiä mun kanssa ja kuinka ne ei sitten kuitenkaan halua mitään vakavaa musta.
Mikä se ratkaisuehdotus oli?
Vierailija kirjoitti:
Enkä sulla ei ole hyvä luonne. Selkeästi erottuu kyllä ne aviomiesmatskut ja sitten nämä jotka kelpaa vaan seksiin.
"Miten niin vaan,". Parhaat miehistä saavat sen pelkän seksiosan. Heikommat joutuvat sitten tarjoamaan naisille muutakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhuuko tässä ketjussa ap itsensä kanssa, vai miten tästä on näin pitkä ketju saatu? Ap:n ongelmat ovat silmiin pistäviä ja silti jankkaus jatkuu.
On täällä useampi joka vastaa ap:lle. Mä olen vastaillut koska ap on sellanen jonka häivytän muutamien treffien jälkeen kohteliaasti irl tietäen syyn paremmin kun deitti.
Mikä se syy on?
Irl riippuu deitistä. Ap:n kohdalla se olisi se, että jossain vaiheessa kävisi ilmi että ap:n oma pakka on pohjimmiltaan vielä sen verran sekaisin ulkoisista puitteista huolimatta että en haluaisi sitoutua odottelemaan millä aikataululla ongelmat ratkeaa vai ratkeaako. Miettisin myös että tajuaakohan ap itse mistä kiikastaa mutta en jäisi ottamaan selvää.
Tää on joo se todennäköisin mitä oon kohdallani miettinyt.
Noniin. Eli työstä omaa pakkaa niin kauan että löytyy joku josta tykkäät ja jota ei arveluta. Luota terapiaprosessiin mutta älä tarraudu siihen. Usko siihen että sulla saa olla hyviä asioita elämässä ja valitse, ajattele, tee ja toimi itse niin että sitä kohti menet. Rakasta itseäsi, uskalla sanoa huonoille asioille ei ennemmin kuin myöhemmin.
Jep. Tää on välillä masentavaa kun se kolmen vuoden kela-terapiakin on jo täynnä ja vaikka elämä muuten mennyt paljon eteenpäin ja oon esim. työpaikalla ja kaverien seurassa jo aika eri ihminen kuin aiemmin, niin nämä deittailuhommat on mitä on. Pelottaa se, että en vaan enää kehity tästä ja voin unohtaa rakkauden löytymisen... mä en koskaan saanu edes kokea sitä että sais naiselta vastakaikua ihastukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaus on yksinkertainen . Et ole kumppaniksi sopivaa matskua. Ei siinä muuta tarvita. Ilmeisesti on myöskin harhainen käsitys omasta erinomaisuudesta kuten miehillä yleensä tuppaa olemaan.
Tuo ei vaan sisällä mitään informaatiota mistä voisi oppia. Pitäisi määritellä että millainen sitten on kumppaniksi sopiva mies ja mitä niitä ominaisuuksia minulta puuttuu.
Hyvä mies:
- Käytöstavat ja kohteliaisuus, empaattinen ja auttavainen, toivotut luonteenpiirteet x
- Vastuullinen eli osaa huolehtia itsestään ja kodistaan. Viihtyisä asunto (iästä riippuen omistus) jonka pitää siistinä, ruoanlaittotaitoinen, ymmärtää terveydenpäälle ja liikunnan tärkeyden. Käy töissä/päätoiminen opiskelija.
- Vakaa sekä taloudellisesti että henkisesti. Tulojen ei tarvitse olla suuret kunhan vain menot on suhteutettu niihin, osaa käyttää rahaa järkevästi, ei luottohäiriöitä. Henkisesti tasapainoinen, tuntee itsensä ja arvonsa, omaa mielipiteet ja osaa keskustella näistä. Kynnyskysymyksissä arvojen tulee kohdata kumppanin arvojen kanssa (uskonnollisuus, uskollisuus, avioliitto, lapset jne).
- Ulkoisesti miellyttävä
- Henkinen yhteysNämä tuli päällimmäisenä mieleen. Luin ensimmäiset 10 sivua keskustelusta, mutta jäi mietityttämään onko ap ollut ikinä pitkässä suhteessa? Jäi mielikuva että ihastuu ns. villeihin tyttöihin, jotka eivät edes halua sitoutua vaan hakevat mielihyvää elämän kaikista muodoista. Ap:n ongelma on, että hän haluaisi kunnon tytön, mutta ei joko ihastu näihin tai nämä eivät häneen. Ja ne, jotka ap:hen ihastuvat ovat jollain tavalla epätasapainoisia, mikä kielii ettei ap:lla välttämättä ole ominaisuuksia vakaaseen suhteeseen? Vain spekulointia.
No hyvä mies :D En mä olis kysyny jos mulla olis ongelmia tollasten melko itsestäänselvien asioiden kanssa. On terveelliset elämäntavat, kiva asunto, hyvä duuni jne.
Taas palataan siihen ettei ap pidä psyykkistä vakautta melko itsestäänselvänä kriteerinä. :D Vähän vielä koitetaan että voisko se juttu olla kuitenkin joku muu.
Olenhan mä sen jo myöntäny, että se lienee mun itsetunto mikä on yksi ongelma. Mutta en tiedä... aika moni huonoitsetuntoinen koetaan kumppanimateriaaliksi. Ainakin joku kokee. Ja voivat olla ihan hyviä tasapainoisia suhteita.
Mutta... :D
Niin. No tätä esim. mun terapeutti sanoo, että ei sun nyt vaan tarvitse olla täydellinen alfauros jolla ei ole mitään ongelmia, että naiset ihastuisi suhun. Kun parisuhteeseen päätyvät myös ihmiset jotka ovat kaikkea muuta kuin valmiita.
Mitä tää terapeutti on tarjonnut ratkaisuksi ongelmiin? Ei varmaan ainakaan aihe vapaalta kyselyä. :D Tossakin toistuu toi että luottamus terapiaan on sataprossaa, mutta... kysäisenpä kuitenkin täältä palstalta.
Sitä, että ehkä naiset eivät täysin näe aitoa mua, että ehkä vedän jossain määrin roolia treffeillä? Lähinnä tuota. Aiemmin hän oli enemmän sitä mieltä, että kyse on huonosta tuurista ja että "kyllä se oikea kävelee vastaan ja kaikki on helppoa sen kanssa". Nyt hän on vähän kääntänyt kelkkaansa, kun on nähnyt kuinka paljon deittailen, kuinka paljon naiset haluaa seksiä mun kanssa ja kuinka ne ei sitten kuitenkaan halua mitään vakavaa musta.
Mikä se ratkaisuehdotus oli?
En mä edes tiedä. Sitä kai, että pitäisi vetää vähemmän roolia. Mutta sitä on niin vaikeaa sanoa että mikä on roolin vetämistä ja mikä normaalia sosiaalisuutta uuden ihmisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaus on yksinkertainen . Et ole kumppaniksi sopivaa matskua. Ei siinä muuta tarvita. Ilmeisesti on myöskin harhainen käsitys omasta erinomaisuudesta kuten miehillä yleensä tuppaa olemaan.
Tuo ei vaan sisällä mitään informaatiota mistä voisi oppia. Pitäisi määritellä että millainen sitten on kumppaniksi sopiva mies ja mitä niitä ominaisuuksia minulta puuttuu.
Hyvä mies:
- Käytöstavat ja kohteliaisuus, empaattinen ja auttavainen, toivotut luonteenpiirteet x
- Vastuullinen eli osaa huolehtia itsestään ja kodistaan. Viihtyisä asunto (iästä riippuen omistus) jonka pitää siistinä, ruoanlaittotaitoinen, ymmärtää terveydenpäälle ja liikunnan tärkeyden. Käy töissä/päätoiminen opiskelija.
- Vakaa sekä taloudellisesti että henkisesti. Tulojen ei tarvitse olla suuret kunhan vain menot on suhteutettu niihin, osaa käyttää rahaa järkevästi, ei luottohäiriöitä. Henkisesti tasapainoinen, tuntee itsensä ja arvonsa, omaa mielipiteet ja osaa keskustella näistä. Kynnyskysymyksissä arvojen tulee kohdata kumppanin arvojen kanssa (uskonnollisuus, uskollisuus, avioliitto, lapset jne).
- Ulkoisesti miellyttävä
- Henkinen yhteysNämä tuli päällimmäisenä mieleen. Luin ensimmäiset 10 sivua keskustelusta, mutta jäi mietityttämään onko ap ollut ikinä pitkässä suhteessa? Jäi mielikuva että ihastuu ns. villeihin tyttöihin, jotka eivät edes halua sitoutua vaan hakevat mielihyvää elämän kaikista muodoista. Ap:n ongelma on, että hän haluaisi kunnon tytön, mutta ei joko ihastu näihin tai nämä eivät häneen. Ja ne, jotka ap:hen ihastuvat ovat jollain tavalla epätasapainoisia, mikä kielii ettei ap:lla välttämättä ole ominaisuuksia vakaaseen suhteeseen? Vain spekulointia.
No hyvä mies :D En mä olis kysyny jos mulla olis ongelmia tollasten melko itsestäänselvien asioiden kanssa. On terveelliset elämäntavat, kiva asunto, hyvä duuni jne.
Joku ongelmahan on, ethän sitä muuten täällä kyselisi! Jos pakettisi olisi oikeasti kunnossa, olisit kadonnut markkinoilta heti. Mites aiempien suhteiden laita?
Eikö toi ole vähän myytti, että kaikki tervepäiset miehet vain revitään suhteeseen? Miehillä ei ole itsellään mitään standardeja, vaan he vain ottavat ekan naisen joka heihin liimautuu kiinni?
Mutta niin, ongelma on ja se on varmasti itsetunnossa. Se miksi vastasin noin sinulle johtui tuosta alentuvasta sävystä "hyvä mies" -aloituksineen.
Ei ole myytti. Psykologian alkeita että ihmiset etsii ominaisuuksiltaan hyviä kumppaneita ja yksi merkittävimmistä tekijöistä suhteiden kestävyydelle ja onnellisuudelle on nimenomaan tasapainoisuus, tiesipä ja hyväksyipä sitä tai ei. Ja koska se on niin oleellinen tekijä niin kyllä, liuta muita asioita on merkityksettömiä jos se ei ole kunnossa ja muualta löytyy tasapainoisempi ehdokas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaus on yksinkertainen . Et ole kumppaniksi sopivaa matskua. Ei siinä muuta tarvita. Ilmeisesti on myöskin harhainen käsitys omasta erinomaisuudesta kuten miehillä yleensä tuppaa olemaan.
Tuo ei vaan sisällä mitään informaatiota mistä voisi oppia. Pitäisi määritellä että millainen sitten on kumppaniksi sopiva mies ja mitä niitä ominaisuuksia minulta puuttuu.
Hyvä mies:
- Käytöstavat ja kohteliaisuus, empaattinen ja auttavainen, toivotut luonteenpiirteet x
- Vastuullinen eli osaa huolehtia itsestään ja kodistaan. Viihtyisä asunto (iästä riippuen omistus) jonka pitää siistinä, ruoanlaittotaitoinen, ymmärtää terveydenpäälle ja liikunnan tärkeyden. Käy töissä/päätoiminen opiskelija.
- Vakaa sekä taloudellisesti että henkisesti. Tulojen ei tarvitse olla suuret kunhan vain menot on suhteutettu niihin, osaa käyttää rahaa järkevästi, ei luottohäiriöitä. Henkisesti tasapainoinen, tuntee itsensä ja arvonsa, omaa mielipiteet ja osaa keskustella näistä. Kynnyskysymyksissä arvojen tulee kohdata kumppanin arvojen kanssa (uskonnollisuus, uskollisuus, avioliitto, lapset jne).
- Ulkoisesti miellyttävä
- Henkinen yhteysNämä tuli päällimmäisenä mieleen. Luin ensimmäiset 10 sivua keskustelusta, mutta jäi mietityttämään onko ap ollut ikinä pitkässä suhteessa? Jäi mielikuva että ihastuu ns. villeihin tyttöihin, jotka eivät edes halua sitoutua vaan hakevat mielihyvää elämän kaikista muodoista. Ap:n ongelma on, että hän haluaisi kunnon tytön, mutta ei joko ihastu näihin tai nämä eivät häneen. Ja ne, jotka ap:hen ihastuvat ovat jollain tavalla epätasapainoisia, mikä kielii ettei ap:lla välttämättä ole ominaisuuksia vakaaseen suhteeseen? Vain spekulointia.
No hyvä mies :D En mä olis kysyny jos mulla olis ongelmia tollasten melko itsestäänselvien asioiden kanssa. On terveelliset elämäntavat, kiva asunto, hyvä duuni jne.
Taas palataan siihen ettei ap pidä psyykkistä vakautta melko itsestäänselvänä kriteerinä. :D Vähän vielä koitetaan että voisko se juttu olla kuitenkin joku muu.
Olenhan mä sen jo myöntäny, että se lienee mun itsetunto mikä on yksi ongelma. Mutta en tiedä... aika moni huonoitsetuntoinen koetaan kumppanimateriaaliksi. Ainakin joku kokee. Ja voivat olla ihan hyviä tasapainoisia suhteita.
Mutta... :D
Niin. No tätä esim. mun terapeutti sanoo, että ei sun nyt vaan tarvitse olla täydellinen alfauros jolla ei ole mitään ongelmia, että naiset ihastuisi suhun. Kun parisuhteeseen päätyvät myös ihmiset jotka ovat kaikkea muuta kuin valmiita.
Mitä tää terapeutti on tarjonnut ratkaisuksi ongelmiin? Ei varmaan ainakaan aihe vapaalta kyselyä. :D Tossakin toistuu toi että luottamus terapiaan on sataprossaa, mutta... kysäisenpä kuitenkin täältä palstalta.
Sitä, että ehkä naiset eivät täysin näe aitoa mua, että ehkä vedän jossain määrin roolia treffeillä? Lähinnä tuota. Aiemmin hän oli enemmän sitä mieltä, että kyse on huonosta tuurista ja että "kyllä se oikea kävelee vastaan ja kaikki on helppoa sen kanssa". Nyt hän on vähän kääntänyt kelkkaansa, kun on nähnyt kuinka paljon deittailen, kuinka paljon naiset haluaa seksiä mun kanssa ja kuinka ne ei sitten kuitenkaan halua mitään vakavaa musta.
Mikä se ratkaisuehdotus oli?
En mä edes tiedä. Sitä kai, että pitäisi vetää vähemmän roolia. Mutta sitä on niin vaikeaa sanoa että mikä on roolin vetämistä ja mikä normaalia sosiaalisuutta uuden ihmisen kanssa.
Pitäiskö sun kysyä tarkentavia kysymyksiä siellä? Ja sanoit itse että hänkin on muuttanut mieltä tutustuttuaan tilanteeseesi mutta menet silti sen alkuperäisen ajatuksen mukaan.
Mutta... :D