***TOUKOkuisten elokuu***
En löytänyt tällaista pinoa niin rohkenin aloittaa.
Tuoreita neuvolaterveisiä: Eilen kävimme Tommin kanssa neuvolassa. Ikää pojalla on nyt 2 kk ja viikko.
Paino oli huimat 7 300 g ja pituutakin oli 61 cm. Täysimetyksellä ja silloin tällöin Nan-huikilla on ukkeli kasvanut.
Motoriikassa ei ollut terkan mielestä mitään poikkeavaa. Ehkä itse vain luulin, koska edelliset lapset ovat olleet niin varhaiskypsiä siinä suhteessa. Karsastusta pitänee seurata, ja vesikivestä.
Ei meinannut terkka uskoa millään, että Tommi on vastannut hymyyn jo kolmen päivän ikäisenä, mutta pakkohan sen lopulta oli uskoa :) Ja juttua tulee pikkumieheltä vaikka kuinka. Onneksi Tommi oli juttutuulella neuvolassa niin sai täti oikein kunnon näytteet :)
Muutenkin menee ihan mukavasti. Vatsavaivoilta ja allergiaoireilta on säästytty ainakin toistaiseksi. Yötkin sujuvat nukkuessa, vain pari-kolme kertaa pitää yöllä syötellä ja sen jälkeen uni jatkuu ilman kitinöitä.
Lämmintä loppukesää kaikille! Meillä esikoisen hääkiireet (häät on 12.8.) alkaa painaa päälle, ettei varmaan tule paljoa seurailtua palstaa.
peik & Tommi Taneli
Kommentit (87)
Kiva kuulla teistä muistakin!
Meillä pojan nimeksi tuli Kalle ja ikää nyt 2kk ja risat. Tänään neuvolassa pojalla mittaa 62.7cm ja painoa 5520g. Ihmettelinkin kun 62cm vaatteet ovat osaksi pieniä. Monta vaatetta jäi taas käyttämättä tyystin¿
Kuten Emmiä, niin minuakin ottaa päähän tämä kotona oleminen. Minulla vain helpompaa siinä mielessä että poika syö pullosta (vaikka tuttia ei huolikkaan) niin pääsen välillä kotoakin pois. Ja voin sanoa että se taas meinaa kiristää välillä minun ja mieheni välejä. Vaikka ymmärrettäväähän sekin on että toinen tekee 8h töissä ja tulee väsyneenä kotiin niin ¿joutuu¿ hoitaan poikaa. Olemme sitten sopineetkin että miehen ei tarvitse öisin herätä ollenkaan. Yöthän meillä menee hyvin: Kalle menee nukkumaan klo21, herää ensi kerran 3-4 välillä ja loppuyön sitten 1,5h välein. Seitsemältä nousemme ylös, öisin en vaihda vaippaa ellei ole falskannut.
Imettää olen aikonut 6kk ikään saakka jos onnistuu. Missä vaiheessa alatte antamaan maistiaisia? Ja millä aloitatte? Olen yrittänyt keräillä vinkkejä ja ¿reseptejä¿ jo tulevaa varten:)
Kalle on löytänyt omat kätensä. Mutta välillä tulee huuto kun ne heiluvat liiaksi. Omia jalkoja säikähdetään jos sitterissä ollessa heilahtavat näkösälle.
Mutta nyt ruoan laittoon kun mies tulee kotiin ja kuten red_catillakin, viinimarjapensaat kutsuvat jälleen.
t. Nasu ja Kalle 2kk
... Löytyi siis muitakin masentuneita! Tai siis tosi kurja juttuhan se on eikä tällaista kenellekään toivo, mutta on helpottavaa huomata, ettei olekaan ainoa. Ja isot kiitokset taas kerran tsempityksestä kaikille, olette mahtavia!
Emmi979 kyseli masennuslääkityksestäni. Lääkkeen nimi on Optipar, ja sitä voi käyttää imettäessä. Minulle sanottiin lääkettä aloittaessa, että se saattaa lisätä vauvan mahavaivoja, mutta en ole mitään " ekstraa" entiseen nähden huomannut, hyvä niin. Toki aloittaessa kävi mielessä, että miten lääkitys vaikuttaa vauvaan, kyselin sitä Tertologisesta tietopalvelustakin, sieltäkin sanottiin, että on ihan turvallinen lääke. Lisäksi käytin reilun kuukauden ajan nukahtamislääkettä (Zopiclone) joka yö, ensin kokonaista, sitten puolikasta ja nyt pärjään jo lähes ilman, saan nukuttua, vaikka välillä heräilen ja saatan valvoa tunnin pari, mutta riittävästi kuitenkin. Tuosta nukahtamislääkkeestäkin sanottiin vain, että kolmen tai neljän tunnin imetystauon kun pitää, niin ei haittaa vauvaa mitenkään. Meillä on asiat olleet siinä mielessä hienosti alusta lähtien, että Lauri on syönyt pullosta lypsettyä ja pakastettua maitoa, mies siis on voinut hyvin hoitaa minun nukkuessa tai ollessa poissa kotoa virkistäytymässä. Kiitos muuten noista virkistysvinkeistä. Ja voimia kaikille masennuksen kanssa kamppaileville, paremmat ajat ovat edessäpäin... Todellakin kannattaa hakea apua ammattilaisilta ja ottaa sukulaisilta ja ystäviltä vastaan keskusteluapu ja konkreettinen vauvan hoitoapu, kaikki mahdollinen apu mitä vain on saatavissa.
Lauri muuten tavoitteli tänään ensimmäistä kertaa esinettä, pehmokirjan rapisevaa sientä. Hieno hetki!
Ja Dolosalle piti vielä kommentoida nukkumisasennosta, kun en eilen muistanut. Meidänkin Lauri nukkuu yöunet aina mahallaan, tuntuu että silloin kun uskallettiin tuota asentoa kokeilla, hän alkoikin nukkua pidempiä pätkiä. Varmaankin se on paras asento vatsavaivaiselle.
Nyt ei muuta, mies tuli juuri kotiin...
Minttuli ja Lauri
Pitkästä aikaa tänne kirjotan. Viime kuussakin yritin kirjottaa kuulumisia, mutta ei jostain syystä onnistunut.
Meidän Mila-neiti on vasta reilut 1.5kk, mutta jo nyt tulee ihania hymyjä perheenjäsenille ja tutulle hymy-naama kuvalle. Aivan ihanan rauhallinen vauva on. Vatsavaivat välillä itkettää, mutta noin muuten ei turhista nitise. Aivan toista maata ku esikko jolla oli enemmän tai vähemmän koliikkia! Otan osaa teille joilla on vaativat vauvat. Tiedän mitä se on kun esikkokin sellainen oli.
Kotona olemisen ahdistavuudesta taisi olla puhetta. Kyllä muakin rupeaa kotosalla ahdistamaan, siis jos ollaan pitempi aika vaan likkojen kanssa kotona. Mut senpä takia me yritetään järjestää suurelle osalle viikkoa ohjelmaa ihmisten ilmoille, ettei äitiä ahdistais:)
Onneksi meillä on täällä aika paljon sukua ja kavereita ja muita lapsiperheitä joten vierailuja riittäisi vaikka joka viikonpäivälle:)
En nyt tiedä onko tästä ollut jo puhetta, mut mites muiden esikot tai muut lapset on suhtautuneet uuteen tulokkaaseen?
Meillä Lili oli alkuun oikein unelma-sisko, mut nyt pikkuhiljaa rupeaa tulemaan esiin pientä mustasukkaisuuttakin. Kerran on läppäissyt vauvaa ja toisella kertaa purasi!!! Onneksi aika pientä tuo vielä on ollut..
Jaahas, esikko kaipaa iltapalaa...
pricilla
Mukava kuulla sinustakin Pricilla, mietinkin tässä yksi päivä että mitähän sinulle kuuluu. :)
Voi tätä kuumuutta! Eikö tämä koskaan lopu! On niin tuskaista, vaikka meilläkin on koneellinen ilmanvaihto talossa, mutta eipä se auta kun viikko tolkulla hellettä pitää. Eikä näy sitä sadettakaan. Tuore nurmikko palaa karrelle, puhumattakaan muista istutuksista. Katotaan vaan niin sitten kun alkaa satamaan, sataa viikko tolkulla, ja sitten saa valittaa sitä kun aina sataa. Mihinkään olla tyytyväisiä, näinhän se on. ;)
Meillä Siiri on välillä tuskainen tämän kuumuudeen kanssa, vaikka on pelkästään vaippasilleen siltikin on liian kuuma. Ei puhetta että vaunuihin voisi laittaa nukkumaan ulos.
Viinimarjat olen saanut kerättyä. Eli se urakka on ohitse. Tuli noista nyt jotain pakkaseen mutta ei hirveästi vielä. Ensi vuonna sitten kun pensaat ovat isompia ja ehkä ei ole näin kuivaa niin niistä saa enemmän.
Siiri taas nukahti kun imuroin. On se hassua että siihen imurin ääneen niin tyytyväisenä nukahtaa, vaikka voisi luulla että on toisin.
Onko muilla vielä hoksattu telkkaria? Meillä nyt kun yleisurheilun EM kisat alkoivat, Siiri huomasi telkkarin, ja nyt tuijottaa sitä lähes taukoamatta. Näyttää ettei lelutkaan kiinnosta niin paljoa kuin telkkari. Ei kait tuosta katsomisesta mitään haittaa ole.
Käytiin pesispeliäkin katsomassa sunnuntaina, ja aika kova meteli oli ja Siiri vain nukkui. On siis tottunut meteliin. Oli kyllä mukava käydä välillä jossain, kun tuntuu niin että mökkeytyy tänne kotiin, eikä saa minnekkään lähdettyä.
Miten olette muuten synnytyksestä palautuneet, onko vielä kiloja tms. joka häiritsisi jäljellä? Itsellä on vielä vajaa pari kiloa jäljellä, ja se on lähinnä tuossa vatsan kohdalla. Vielä en ole niitä vatsalihasliikkeitä aloittanut kun lääkäri sanoi että aloittaa vasta kun 3 kk on kulunut leikkauksesta. Kevyttä jumppaa olen kyllä alkanut tekemään jotta saa lihakset kiinteiksi, vähän mielestäni löystyivät kauttaaltaan kehossa raskauden aikana. Mulla on vielä myös aika punaiset nuo raskausarvet mahassa, niitä kuitenkin jonkin verran tuli. Miehelle kun sanoin niistä niin totesi vain että " Pitäähän se tuning tytöllä lieskat mahassa olla." Kyllä mua nauratti. Autonlaittoa siis jossain määrin harrastan.
Mutta nyt pitänee lähteä jatkamaan siivousta kun Siiri vielä nukkuu. Meille onkin vieraita tulossa pitkästäaikaa illalla. Mukava kun näkee ihmisiä. Mukavaa päivää kaikille! :)
Red_Cat & Siiri kohta 3kk
En taida olla kirjoittanut vielä kertaakaan vauvan syntymän jälkeen. Meille syntyi poika (15 pv yliaikaa käynnistyksellä) 15.6. 3990g/55sm. Tämä on meidän toinen lapsi, esikoistyttö on nyt vuosi ja 9 kk. Ja onpa aika hurjaa tämä elämä kahden pienen kanssa. Vauva on ihana! Aurinkoinen ja tyytyväinen poika, joka kasvaa hurjaa vauhtia ja on myöskin nopeakasvuisempi kuin siskonsa, joka myös on ollut koko ajan kauhean pitkä. Hirvittää mikä metriheikki tästä oikein tuleekaan.
Mies aloitti työt kunnolla viime viikon maanantaina ja on välillä ehtinyt olla jo tosi raskasta. Kävin tänään työkkärissä kyselemässä palkkatuista ja ajateltiikin palkata hoitaja kotiin parina päivänä viikossa. Se toisi ihanaa helpotusta ja pääsisin itse vauvan kanssa vaikka kirjastoon hengähtämään ja hoitaja jäisi leikittämään esikoista. Esikoinen on kuitenkin vielä niin pieni, että hetkeksikään ei uskalla jättää vauvaa hänen kanssaan. Kerran vauva on jo tiputettu sängyltä lattialle ja puremisiltakaan ei olla säästytty. KUrjaa, mutta näiltä on vaikea välttyä, vaikka kuinka koittaisi vahtia. Nyt tuntuu, että yhden lapsen kanssa voi tehdä ihan mitä vaan ja missä vaan, joten nauttikaa te onnelliset vain vauvojen kanssa elävät :)!
Kaikkea hyvää teille syntymäkuukausikaimojen äideille. Vielä on vauvantuoksua ilmassa, mutta ei tämä kauaa kestä - nyyh.
Ihanaa kun kesä vielä jatkuu!
Ollaan mökkeilty ja reissailtu kovasti kun mieskin on vielä lomalla. Onneksi meillä pikkuneiti nukkuu automatkat ja viihtyy hyvin rattaissa. Ja eväät kulkee helposti mukana sopivan lämpöisinä=)
Nyt tuli 3 kk juuri täyteen ja neuvolassa saatiin eka rokotus. Onkos muilla tullu piikistä kiukkuisuutta? Meillä oli pientä kärttyisyyttä havaittavissa... Mitat oli neitillä aika huimat: 8030g ja 64,5cm! Mikähän kuulantyöntäjä hänestä oikein tulee =)? Millaisias mittoja muilla on ollu?
Voimia kaikille masennuksesta kärsiville! Kannattaa todellakin olla mahdollisimman paljon liikkeellä; kyläillä, lenkkeillä tai vaikka shoppailla. Tai sitten kutsua kavereitä kylään. Kaksin vauvan kanssa olo ei sovi kaikille...
Itse taas joskus haaveilen että sais olla kaikessa rauhassa vauvan kanssa kaksin ilman meluavia sisaruksia tai miestä =)
Mukavaa ja vauvantuoksuista loppukesää kaikille!
Iisamaari ja Inari 3kk
Löysinpäs teidät viimeinkin kun aloin ettimään. Meillä tänään 3kk päivä, ja nimeksi tuli Jessica. Pojat suhtautuneet tosi hyvin vaikka enempi mölyä ja tappeluita ollut kuin aiemmin. Esikoinen välillä turhankin omistava vauvaa kohtaan. Välillä en saisi ottaa syliin vauvaa vaikka kuinka huutais. Isoveli suojelee, esikoinen aina sanoo. Ihania valokuvia saatu otettua.Tehtiin huima kesälomareissukin. Käytiin Levillä, Kilpisjärvellä, Norjassa ja Kuusamossa. Kilometrejä kertyi 4300. Hyvin meni reissu ja lapset oli kaikki tosi reippaita. Keskimmäinen täytti viime viikolla 2v ja esikoinen ensi kuussa 4v. Mies lähti töihin maanantaina ja arki iski päin naamaa ihan urakalla. Välillä tosi vaikealta tuntuu kun esikoinen ei mitään uskoisi kun sanoo. Kiva oli lukea kuulumisia ja mitä nimiä pienet saaneet. Mien tyllerö menee vähän keskikäyrän alapuolella mitoissa, nyt saanki imettää maratonimetyksiä. Ja varmaan kiinteät aloitetaan kuukauden päästä pikkuhiljaa. Pojatkin olleet 4kk kun alotettu. Jessican mitat oli neuvolakäynnillä eilen 5250g ja 59cm. Mutta silti syntymästä tullut 11cm pituutta ja painoa melkein 2kg. Iltapalaa pitää mennä väsäämään, mutta pysytään tutkalla.
Jakselkaahan äitylit!:-)
Iltasella kotiuduttiin kesälomareissusta. Pariviikkoa reissattiin länsisuomessa asuntovaunun kanssa. Hyvin meni! Vaukki innostu asuntovaunussa nukkumaankin oikein suomalaisen miehen tapaan, eli pitkään ja hartaasti :D Parhaat unet oli 11h, ilman yhtään syöttöä!
No päivisin ei sitten nukukaan. Vieläkään. Oikeestaan sylissä oli koko reissun. Vaunuissa ottaa välillä pienet torkut, mutta ne on kyllä yleensä niin tosi pienet, että ei voi edes päiväuniks laskea... Liikkuvissa vaunuissa huutaa ihan hysteerisenä. On ihan jäykkä ja kädet sojottaa sivuille. Paikallaan olevista vaunuista saattaa hetken ketella tyytyväisenä. Sama homma autossa. Jos on hereillä, niin kiljuu jäykkänä ja " morottaa" .
Tutti ei pojulle kelpaa ja autossa ainoa konsti saada vauva nukkumaan, on syöttää sille omaa nyrkkiään ja pitämällä kattä päänpäällä! Ja herää heti jos jarruttaa reippaammin, tai viimeistään kun pysähtyy punasiin valoihin.
Paras apu omaan jaksamiseen on ollut toi ukkokulta. Jos joutuisin ite pomppaamaan aina ylös yöllä, kun joku lapsista jotain vaatii, niin en olis kyllä jaksanut. Ukko hoitaa aina isompien vessareissut yöllä ja monesti myös menee lohduttamaan painajaisten näkijää. Minä hoidan sitten vauvan, jos tarve vaatii.
Joonatanin seuraava neuvola (3kk) on viikon päästä, eli sitten tiedän tarkempia mittoja (jos vaan muistan mennä sinne :p) mutta kyllä on jo menny 6kg rikki, veikkaan. Ainakin on paljon isomman olonen, ku siskonsa. tämä mun pikkumiäs ei ainakaan näyttäis kärsivän samoista ruuan imeytymisen häiriöstä kun kaks isosiskoansa :D
Nyt on kyllä lähettävä nukkumaan, kun matkaväsy painaa. Iloisia ja aurinkoisia päiviä äideille ja pikkuihmisille!
Nalluri ja Joonatan 2½kk
Meillä myös Kalle nukkuu paremmin kun on vähän ääntä. Monesti jätänkin radion makuuhuoneesta auki kun laitan pojan päiväunille. Ja ulkonakin nukkui vaunuissa vaikka leikkasin nurmikkoa (silloin kun se vielä kasvoi) tai traktori oli käynnissä. Ja imuroinnin suoritan aina kun Kalle nukkuu.
Ja EMkisat kiinnostaa meilläkin:) Tosin nyt riemun kiljahduksia saa aikaan se Liberokerhosta tullut rapiseva sammakko. Hirveä huiskiminen ja jokeltelu alkaa kun sitä liikuttelee. Ja omat nyrkit on myös löytyneet, niitä tuijotellaan ja imeskellään kovasti. Pitäiskin ostaa sellainen lelukaari. Niin ja koirat kiinnostavat kanssa. Katseella seuraa niitä kun kulkevat sitterin ohi, vielä ei yritä kuitenkaan tarttua mihinkään.
Mulla on lähtenyt kaikki raskauden aikana tulleet kilot ja pari ylimääräistäkin. En ole niitä sen kummemmin yrittänyt tiputtaa, mut enempi on lenkkeilty kun on ollut hyvät ilmat ja on aikaa. Jälkitarkastuksessa sitten sanottiin että minulla on ahdas lantio eli vastaisuudessa lapset syntyy keisarinleikkauksella. No, aikeissa on korkeintaan yksi lisää¿
Olikohan jossain se Toukoisten kasvulista tai nimilista? En ainakaan löytänyt sitä.
Pieneksi jääneet vaatteet karäilin laatikkoon. Kohta saakin ostaa muutaman isomman kun niitä näyttää olevan vähänlaisesti.
Kutsu kuuluu:) mukavaa viikonloppua!
t. Nasu ja Kalle 2kk 1vko
Jos pitkästä aikaa taas jaksais kirjoitella. Masennuksesta oli puhetta aikaisemmin, minä sairastin syvän masennuksen 04 ja pelkäsin koko raskausajan että sairastun synnytyksen jälkeiseen masennukseen, niin pohjalla masennukseni aikana kävin, etten sitä koskaan enää uudestaan halunnut tapahtuvan. Ja nyt olen huomannut että masennus on varmaankin taas alkanut, joten joudunko taas uudestaan samaan...
Synnytyksestä toipumiseen meni henkisesti jo pitkä aika vaikka sektiosta ja kohtutulehduksesta toivuin nopeasti, mutta kokemus itsestään oli niin järkyttävä ja ajatus siitä mitä olisi voinut tapahtua jos synnytystä olis vaan jatkettu niin kuin ensin lääkärit halusivat, silläkin mulla varmaan vaikutusta. Ja aina kaikki päivät ja suurimman osan yöstä tytön kanssa kahdestaan kotona ja seinät tuntuvat kaatuvan päälle. Käyn toki kävelemässä vaunujen kanssa, mutta sekin ilman määränpäätä ja yksin käy aika yksitoikkoiseksi. Joskus kun mies saa pari vapaata pidettyä niin sen jälkeen mulla onkin entistä rankempaa kun taas yksikseen päivät ja illat vietetään. No neuvola on parin viikon päästä, otan asian varmaan siellä puheeksi, kuitenkin kokemuksesta tiedän että parempi aloittaa lääkitys ajoissa kuin sitten vaan pitkittää.
Tyttö on kasvanut hurjasti omasta mielestä, mutta pieni sirpukkainen on, 2kk:tis neuvolakäynnillä (19.7) pituutta oli 59cm ja painoa vaan 5070g eli miinuksella menee painokäyrä mutta tyttö kun ei suostu enempää syömään kun on itse päättänyt ja olen jopa yrittänyt tuputella joka välissä ruokaa, sanoivat sitten neuvolassa ettei saa tuputtaa. No on kuitenkin kovin iloinen, jokelteleva ja tyytyväinen vauva, eli uskon että saa ruokaa riittävästi. Meillä ei käännytä mahalleen vielä, ainoastaan sivuttain kääntyy, eikä myöskään tartu esineisiin, kovasti kyllä nyrkeillä niihin huitoo. Yöt meillä on mennyt alusta alkaen hyvin ja aina paremmin tuntuu nukkuvan koko ajan, ainoastaan ns. " ongelma" on äärimmäisen aikainen nukkumaanmeno ensin kahdeksalta ja nyt tyttö jo huutaa kuudelta kun haluaa nukkumaan. Eli meillä neiti nukkuu jo usein seitsemältä illalla, vaikka mitä yritän tehdä että pysyisi myöhempään hereillä.
Olen kyllä ahkerasti lueskellut muitten kuulumisia, mutta aina kun meinaan ruveta itse jotain kirjoittamaan, poika vaatii huomiota =)
Meillä poika sai nimekseen Aaro Matias. Aaro kasvaa hyvää vauhtia, n. 300 grammaa/viikko. 3 kk neuvolassa vajaat kaksi viikkoa sitten paino oli 6580 g ja pituus 61,5 cm. Vauva on täysimetyksellä. Korviketta on saanut ainoastaan sairaalassa syntymän jälkeen, kun sai antibioottikuurin bakteeri-infektioon. Toivon, että voisin jatkaa täysimetystä 6 kuukauden ikään saakka ja senkin jälkeen imetän vielä mahdollisesti vuoden ikään saakka. Katsotaan nyt miten käy.
Aaro nukkuu yöllä kellon ympäri, jonka aikana hän herää syömään vaihtelevasti; alkuyöstä harvemmin, mutta aamuyöstä useammin, jopa tunnin välein joskus. Päivällä pitempiä unia ei oteta, vaan kolmet tai neljät puolen tunnin tai kolmen vartin nokoset. Vähän ärsyttää, kun itse ei sinä aikana ehdi tehdä juuri mitään, mutta parempi, että nukkuu edes yöt hyvin. On näköjään aika yleistä täällä, että vauva ei juuri päivällä nuku. Mistähän se johtuu. Taitaa ainakin tämä kuuma kesä vaikuttaa asiaan.
Tällä hetkellä pelkään (ehkä turhaankin), että Aarolla on jotain allergiaa. Minulla on allergioita ja siskoni tytöllä olen nähnyt miten kurjaa on, kun on pahoja ruoka-aineallergioita. Syy pelkooni on pojan ilmavaivoissa. Ne eivät ole missään vaiheessa olleet kamalan kovia, eli vauva on nukkunut yöt suht hyvin, mutta silti poika ähkii ja piereskelee mielestäni tosi paljon. Pierut ja kakan tekeminen saa usein aikaan itkun pojalla. Nyt viikon sisään Aaron ihoon on tullut kuivia läiskiä ja peppu on ajoittain tosi punainen. Myös nuhainen nenä on vaivannut poikaa jo pitkän aikaa. Onko nämä oireet teidän mielestänne tavallisia vauvalla kuin vauvalla, vai onko oikeasti syytä huoleen? Ajattelin ottaa neuvolaan ensi viikolla yhteyttä, jotta saisin jonkinlaisen mielenrauhan.
Soile05 ja Aaro 3 kk ja 5 pv
Nyt ruvetaan tekeen jotain tän meidän pirkanmaalaisten tapaamisen eteen! =) Eli nyt pitäis sitten löytää sellainen päivä joka sopii kaikille + paikka joka olis hyvä. Omalta kohdalta voin sanoo, että meille Aksun kanssa käy periaatteessa koska vaan. Ihan jotain yksittäisiä päiviä on jolloin on menoja sovittuna, mutta muuten me päästään ihan milloin vaan. Mitäs muut? Sopisko paremmin viikolla vai viikonloppuna?
Ja paikasta... pitäis löytää sellainen mihin päästään vaunujen kanssa ja mihin sitten isommat sisaruksetkin pääsee mukaan. Olisko helpoin jos suunnattais johonkin puistoon nyt kun vielä on hyvät ilmat? Siis mikäli niitä isompia lapsia on mukaan myös tulossa. Ehdotuksia, ehdotuksia...
minä ja P.J.S. ollaan ainakin tulossa, mutta saataisko me muitakin mukaan =D
Täällä taas pitkästä aikaa... Kesäloma nyt takana ja maanantaina alkaa se todellinen arki! Mies menee takas töihin ja esikoinen alottaa koulun!!!!
Meillä oli tänään ristiäiset! Ja neidistä tuli sitten Henna Sofia. Tyttö otti nimen hyvin tyynesti vastaan, siis nukkui koko toimituksen ajan. ;o)
Jotenkin sitä odottaa kovasti maanantaita ja siitä eteenpäin tulevia aikoja. Pääsen olemaan Hennan kanssa kahdestaan päivisin edes muutaman tunnin. Kun nuo isommat olivat koko kesän kotosalla niin menoa ja meininkiä riitti. Mutta kuitenkin omatunto kolkuttaa kun niin odottaa sitä kahdenkeskistä aikaa... Vaikka eipä sitä paljon ole kun tytöllä kuitenkin lyhyet päivät ja poika pitää hakea päiväkodista viim klo 14. Nyt vois tietenkin joku moittia kun poika 5v on hoidossa vaikka itse kotona, mutta on NIIIN menevä tapaus että sehän kiipeilis pitkin seiniä täällä kun ei oo kavereita ja pikkusisko kuitenkin tissittelee hyvin usein niin ei mustakaan olisi pojan viihdyttäjäksi. No mutta näin kuitenkin meillä. Ja kuitenkin Henna on meidän viimeinen niin jotenkin siitä haluaa ottaa vauva-ajasta kaiken mahdollisen " irti" .
Meillä oli viime torstaina neuvola ja hyvin on Henna kasvanut pelkällä tissuttelulla! Painaa nyt jo 6225g ja pituutta on 61cm. Tuota pituutta tuli vajaassa neljässä viikossa 3cm lisää! Ei ihme että ei enään samat vaatteet ole sopivia... ;o)
Mutta nyt nukkumaan rinsessan viereen!
tintti ja Henna
Hengissä ollaan. ei oikein tahdo löytyä aikaa kirjoittaa. kädet todella täynnä koko ajan. meillä ei esinny mustasukkaisuutta, *kop kop*, ja toivotaan et pysyy näin. silti on vaikeeta saada lapset pysymään tyytyväisinä kun Mai on TÄYSIN sylivauva ja syli ei riitä kolmelle. jaksan hyvin pitkien yöunien takia. Mai nykahtaa viimeistään klo 22 ja herää vasta about klo 7. =)
Mitat oli 2 kk neuvolassa 5740 g ja 59,3 cm. hienosti neiti kasvaa imetyksellä.
no, niin nyt jatkan hommiani. hirvee flunssa iski eilen ja tuntuu että pää räjähtää mutta ei se menoa haittaa kun ei oo aikaa tai mahollista levätä. =(
Hyvää alkavaa syksyä vaan kaikille! kuulemiin..
my_selene ja tyttölauma; Emma 4v, Alva 3v ja Mai 2+kk (synt.050606)
...piiiiitkääääästä aikaa. On ollut kaikenlaista puuhaa ja touhua, etten ole ehtinyt edes juttujanne käydä lueskelemassa. Mitään en siis osaa kommentoida ;)... hih. Aattelin vaan, että poikkean täälä pitkästä aikaa... elossa ollaan ja arki on alkanut.
Mies palaili töihin pari viikkoa sitten ja yllättävän hyvin on mennyt. Alkuun vähän pelkäsin, että miten pärjätään. On tuo kohta 2v. Härveli-tyttö, R, ja sitten Poitsu kohta 3kk. Mutta mukavasti on mennyt. Ihanaa kun on kauniit ilmatkin jatkuneet.
Niin poitsu sai nimekseen Eemeli (täällä taisi olla toinenkin samalla nimellä), joten pelkkä E vaan tästä lähtien, hih. Iloinen pikku veikko tuo E. Naureskelee paljon ja tuolla se nytkin lelukaaren alla leikkii. Yöt nukutaan hyvin.
Eipä sen kummempia....
Aurinkoisia kesäpäiviä kaikille...
Typy, R ja E
moi kaikkia! löysin teidät! voi kuinka ihana oli lukea kaikkien vauva-arkea! niin söpöjä nimiäkin ootte lapsillenne antanut! ihan tuntui hassulta lukea ku enää ei puhuttu pacosta, yms =).
olen poikien, justus esikko ja jalmari kakkonen, kanssa äitini luona ja ajattelin taas alkaa pitämänn yhteyttä netissä sekä täällä että kavereille s-postilla. kesä on ollut niin valtavan ihana ja lämmin että sisällä on vaan nukuttu yöt.
jalmari tulee siis 14 pvä 3 kuukautta. ihana kaveri, tyytyväinen ja iloinen. rytmiä ei oo vielä löytynyt ja yöllä herää 2 tunnin välein tissille. nannia syö lisäksi ja kovasti odotan että tulisi edes 3.5 kk niin aloitan soseita. ja velliä.
3kk neuvola on vasta parin viikon päästä mut koko on soppeli. ainakin näin äidin silmissä. esikko oli niin kovin pieni ja ruipelo.
jahas. pitänee mennä tuonne ulos kahville ja tuoreelle kakulle =), kiva olla äitin luona piipahtamassa ku mies töissä.
tulen taas lukemaan teidän ihanista vauva-arkipäivistä!!
halauksin, hanimböörd ja rakkaimmat pojat!!
*huitoo hulluna käsiään*=) mukana siis ollaan jos treffejä järkätään!! Pikku-Milli kyseli paikkaa ja aikaa. Tosiaan jokin puisto olis ihan kiva, ajatellen näitä vanhempia sisaria, mutta siinä tuleepi eteen aina se säävaraus, mutta jos otetaan sellainen siihen mukaan, eli sovitaan jo heti se toinen paikka, niin saadaan säästä huolimatta treffit aikaiseksi. Me ollaan tuossa muun pinon tiimoilta tapailleet Tampereella Sokoksen sekä Stockmannin kahvilassa, sinne kun pääsee ja mahtuu suht hyvin vaunuilla ja on tilavat hoitohuoneet. Ja mun kanta olis tapaamis ajankohdalle arki iltapäivä, niin olis sitten kuopuskin päikkärinsä nukkunut ja pirtsakkana mukana. Mutta siis tällaisia täältä.
Aaron kasvaa ja voi hyvin. Mustasukkaisuutta ei vielä ainakaan siskon suunnalta ole havaittavissa, vaan hurjasti satelee suukkoja Aaronille jopa niin että välillä on toppuuteltava voimallisia rakkauden rutistuksia=) Vaatekoossa Aaronilla jo 68-70, joten riemulla odottelen 3 kk neuvolaa 1,5 viikon päästä=)
Jaksamisia kaikille äipille ja pikkuisille toukoihmeillemme=)
H-R sekä sisko ja sen veli
olen kans messissä jos vaan saadaan tapaaminen järjestetyks. puisto olis hyvä idea, ja stokka vois olla varavaihtoehtona? koskipuisto ei ole ehkä kaikista viihtyisin ja rauhallisin vai mitä olette mieltä? ennemmin ehottasin sorsapuistoa tai jotakin muuta keskustan lähellä olevaa puistoa. ja arkipäivisin mulle käy päivällä tai iltapäivällä mieluummin kuin iltasella. jos jokainen vaikka toisi jotain pientä naposteltavaa mukanaan ja levitettäis viltit niin vois pienokaisetkin kölliä?
meillä arki helpottanut huimasti vatsavaivojen kannalta. koliikkia se sitten todennäköisesti oli kun tuossa 3 kk paikkeilla alkoi hiljalleen vähentyä itkut. toivotaan ainakin ettei tää ole mitään ohimenevää tää vähempi-itkuisuus..
toisaalta sitten taas meillä samoin kun monella muulla arki on muutunut siinä mielessä rankemmaks että poikaystävältä alkoi työharjoittelu ( oli koko kesän kotosalla) ja nyt ollaan vauvan kanssa kahden päivät kotona. välillä tuntuu että päivät on liian pitkiä ja liian samanlaisia kun oon ollut aika kova menijä (koulussa-töissä ja harrastuksissa) ennen äippälomaani. mutta kai tähän alkaa tottuakin, ei aina tarvii olla menossa...
Meillä on mökkiviikonloppu saaressa takana ja hyvin tuo meni! Taidetaan muuttaa Siirin kanssa rannikolle kun uni maistui niin hyvin. Hän heräsi lauantaina 8.40 ensikerran ja sunnuntaina 7 aikaan syötiin ja siitä vielä 10 asti nukuttiin! Kummasti sitä pärjää vaikka ei juoksevaa vettä olekaan!
Muuten ei meille mitään kummia...Neiti kasvaa kovasti (siirrytään pikkuhiljaa 60 cm vaatteisiin) ja kovasti on kiinnostunut ympäristöstään. Tuo telkkari herätti meilläkin suurta kiinnostusta! Leluja hutkitaan ja koetetaan jo tarttuakin. Ensi viikolla on neuvola ja saadaan taas uusimmat mitat selville.
Tampereelle kovasti laitetaan tapaamista pystyyn...Mitenkäs pk-seutu? Olisiko innostuneita mukaan saamaan nimille kasvoja?
Dolosa ja Siiri viikkoa vaille 3 kk
Hyvä että jaksatte puhua masennuksestanne, niin moni siitä kuitenkin kärsii. Liinasen luoma lista asioista joiden avulla jaksaa kuulostaa pitkälti juuri meidän arjelta. Lisäksi teen kotona jumppia, kun vauva joko nukkuu tai ukkeli tulee sitten ihmettelemään viereen sitterissä. Jumpasta saa lisää voimaa ja tulee hyvä olo kun kroppaan alkaa palautumaan voimat.
Synnytyksen jälkeen olin muutaman päivän " baly blues" vaiheessa, joka onneksi helpotti kun sain nukuttua äärettömän väsymykseni pois. Nyt olen jaksanut miten nyt " normaalisti" vauvan kanssa elävä äiti jaksaa. Ajoittain väsynyt, mutta en masentunut. Onneksi. Minulla oli raskaus aika todella vaikeaa ja ne ajatukset jotka päässä pyöri kauhistuttaa nyt. Toivoin jopa että vauva menisi pois mahasta, jonkin verran itsetuhoisia ajatuksia kävi myös. Välillä mieli oli täysin kontrolloimaton. Neuvolassa asiasta yritin kertoa, mutta en saanut sieltä mitään apua. Kertomani ohitettiin täysin ja kehoitettiin nousemaan vaa´alle. Painon nousu oli muuten vielä yksi vaikeimmista asioista minulle henkisesti. Jos kävisin vielä samassa neuvolassa antaisin tulikiven katkuista palautetta, miksi neuvolassa ei kuunneltu. Miksi ei oteta tosissaan!!? Jälkikäteen ajateltuna olisin todella voinut tehdä mitä vain. Onneksi olen kova puhumaan, kaverit kuunteli varmaan kyllästymiseen saakka. Ja mies tietenkin oli suurimpana apuna.
Toiseen aiheeseen hyppään näin! Joskus oli puhetta hoitovapaasta. Itse haluan olla niin pitkään poissa töistä kuin se vaan ikinä on mahdollista. Laitan joka kuukausi säästöön rahaa, että pärjään hoitovapaalla kauan. Tämä on sellaista aikaa mitä ei saa koskaan takaisin, ja varmasti kaduttaisi jos laittaisin lapsen hoitoon. Nyt elän niitä vuosia jotka saan viettää kotona lapsen kanssa, hoitaa ja hoivata. Haaveenamme on että tulisin raskaaksi uudelleen noin vuoden kuluttua ja perheemme kasvaisi!
Kotona meillä menee kivasti, rytmi on löytynyt ja toistaiseksi säilynyt. Aloitan koulun syyskuussa, kovasti mietityttää miten saan pojan hoidettua koulupäivinä kun täysimetän...
Pikkumiina ja Pikkumies 3kk perjantaina