Lue keskustelun säännöt.
Miksi niin moni on tiedeuskovainen vaikka ei tajua tieteestä mitään?
06.01.2021 |
Suurimalle osalle ihmisist ei oikeasti ole mitään eroa sanotaanko jotain tieteeksi vai taikuudeksi.
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisipa hirveän kiva tietää, millaisiin ihmisiin ja asioihin tässä viitataan.
Ap:lla on jotain tieteen kanssa ristiriidssss olevia intohimoja.
Vapaata energiaa, ufoja, telepatiaa, vaihtoehtohoitoja....
Ihmiset jotka tyrmäävät hänen julistuksensa humpuukina, ovat näitä tiedeuskovaisia.
Ja jos vaikka automekaanikko tuhahtaa telepatiasta:"hevonpaskaa", on tässä tiedeuskovainen, joka ei tiedä tieteestä mitään....
Näin arvelen.
Missä olen sanonut ettei tiede ole tärkeää? Ajatukseni oli, että ihmisten tulisi tutustua siihen paremmin itse.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisipa hirveän kiva tietää, millaisiin ihmisiin ja asioihin tässä viitataan.
Kaikkeen ja kaikkiin
ap
Okei. Olisipa jännittävää tietää, millaista elämää elät maailmassa, jossa et hyödy tieteistä millään tavalla. Et käytä lääkkeitä, et säilö ruokia, et tarvitse rokotuksia, et asu talossa, jossa on laskettu esimerkiksi perustusten kestävyyttä ja suunniteltu ilmanvaihtoa, et käytä mitään sähkölaitteita etkä tietotekniikkaa, et seuraa sääennustuksia, et käytä hyödyksesi mitään ajoneuvoja, et syö mitään tuotettua ruokaa jne.
Toki käytän, mutta ne voisi yhtä hyvin olla taikuutta kun ei niiden toimintaa pysty melkein kukaan selittämään
ap
Miten niin ei pysty? Ihan kaikki nuo mainitsemani asiat pystytään selittämään ja aukeaa ihan pikaisella googletuksella jokaiselle. Jos sinä et jaksa ottaa asioista selvää, ei se tee tieteestä turhaa.
Missä sanoin , että tiede on turhaa?
ap
Kun sanot, että ihan sama, vaikka se olisi taikuutta ja kun sanot, että väite liittyy ihan kaikkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisipa hirveän kiva tietää, millaisiin ihmisiin ja asioihin tässä viitataan.
Kaikkeen ja kaikkiin
ap
Okei. Olisipa jännittävää tietää, millaista elämää elät maailmassa, jossa et hyödy tieteistä millään tavalla. Et käytä lääkkeitä, et säilö ruokia, et tarvitse rokotuksia, et asu talossa, jossa on laskettu esimerkiksi perustusten kestävyyttä ja suunniteltu ilmanvaihtoa, et käytä mitään sähkölaitteita etkä tietotekniikkaa, et seuraa sääennustuksia, et käytä hyödyksesi mitään ajoneuvoja, et syö mitään tuotettua ruokaa jne.
Toki käytän, mutta ne voisi yhtä hyvin olla taikuutta kun ei niiden toimintaa pysty melkein kukaan selittämään
ap
Miten niin ei pysty? Ihan kaikki nuo mainitsemani asiat pystytään selittämään ja aukeaa ihan pikaisella googletuksella jokaiselle. Jos sinä et jaksa ottaa asioista selvää, ei se tee tieteestä turhaa.
Missä sanoin , että tiede on turhaa?
ap
Kun sanot, että ihan sama, vaikka se olisi taikuutta ja kun sanot, että väite liittyy ihan kaikkeen.
Kuinka äkkiä saisit naapurisi kanssa rakennettua ydinvoimalan tai valmistettua särkylääkkeen jne. ?
ap
Se kuulostaa tekniseltä ja saa sanojan kuulostamaan vakuuttavamnalta.
Tosin ei mikään uusi juttu, vaan on ollut jo iät ja ajat. Neuvosto-venäjä perustui tieteelliseen sosialismiin ja hampaat harjattiin tieteellisellä radiumia sisältävällä hammastahnalla, jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiede ei ole uskonto, mutta tieteellinen maailmankuva on. Maailmassa on liikaa faktoa, emme voi mitenkään tietää mikä on objektiivinen todellisuus, siispä meidän täytyy vain uskoa johonkin totuuteen. Suurin osa länsimaalaisista on tiedeuskovaisia. Eikä siinä mitään väärää varmaan ole, kunhan tiedostavat asian, eivätkä suhtaudu muihin uskovaisiin ylimielisesti. Tiedeuskovaisten uskottavuutta silti syö se varmuus jolla he suhtautuvat siihen, että ihminen on selvittänyt kaiken olennaisen maailmasta.
Tiede nimenomaan perustuu siihen, että se pyrkii selittämään ilmiöitä mahdollisimman objektiivisesti eikä mitään lähdetä mutu-tuntumalla väittämään. Jokin asia muuttuu totuudeksi vain silloin, kun sille on tarpeeksi paljon loogista ja uskottavaa näyttöä. En ymmärrä, mitä tulee oletus, että tiedettä syntyy vain ihan randomisti, jos vain joku päättää jotain väittää.
Luitko edes viestiäni? Jos luit, et näköjään ymmärtänyt. Minähän sanoin, että tiede EI ole uskonto. Mutta tiede ei myöskään ota kantaa miten niihin tieteellisiin löytöihin tulisi suhtautua ja miten niitä tulisi tulkita. Elämä suuret kysymykset ovat filosofisia ja uskonnollisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiede ei ole uskonto, mutta tieteellinen maailmankuva on. Maailmassa on liikaa faktoa, emme voi mitenkään tietää mikä on objektiivinen todellisuus, siispä meidän täytyy vain uskoa johonkin totuuteen. Suurin osa länsimaalaisista on tiedeuskovaisia. Eikä siinä mitään väärää varmaan ole, kunhan tiedostavat asian, eivätkä suhtaudu muihin uskovaisiin ylimielisesti. Tiedeuskovaisten uskottavuutta silti syö se varmuus jolla he suhtautuvat siihen, että ihminen on selvittänyt kaiken olennaisen maailmasta.
Kuka väittää että tiedetään kaikki olennainen? Eihän esimerkiksi elämän syntymistä vielä tiedetä.
Huomaatko että tarkastelet asiaa materialistin silmin? Jos et ole tajunnut kyseenalaistaa materialismia, et ole kärryillä lainkaan siitä kuinka monimutkainen maailma todellisuudessa on. Maailma on muutakin kuin pelkkä fyysinen universumi.
Moni väittää kannattavansa tiedettä, mutta ei todellisuudessa sitoudu tieteen vaatimaan rehellisyyteen ja objektiivisuuteen. Todisteita pitäisi tarkastella puolueettomasti, mutta se on useimmille mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Tieteestä" on tullut uskonto tai pikemminkin joku outo filosofia, vaikka se on vain työkalu fyysisen maailman tutkimiseen. Ei pitäisi kaivaa siitä sen kummempia merkityksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiede ei ole uskonto, mutta tieteellinen maailmankuva on. Maailmassa on liikaa faktoa, emme voi mitenkään tietää mikä on objektiivinen todellisuus, siispä meidän täytyy vain uskoa johonkin totuuteen. Suurin osa länsimaalaisista on tiedeuskovaisia. Eikä siinä mitään väärää varmaan ole, kunhan tiedostavat asian, eivätkä suhtaudu muihin uskovaisiin ylimielisesti. Tiedeuskovaisten uskottavuutta silti syö se varmuus jolla he suhtautuvat siihen, että ihminen on selvittänyt kaiken olennaisen maailmasta.
Tiede nimenomaan perustuu siihen, että se pyrkii selittämään ilmiöitä mahdollisimman objektiivisesti eikä mitään lähdetä mutu-tuntumalla väittämään. Jokin asia muuttuu totuudeksi vain silloin, kun sille on tarpeeksi paljon loogista ja uskottavaa näyttöä. En ymmärrä, mitä tulee oletus, että tiedettä syntyy vain ihan randomisti, jos vain joku päättää jotain väittää.
Siinä tapauksessa aika vähän tieteistä on tiedettä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi kysymys olisi se, miksi niin moni on uskovainen.
En osaa pitää tietämistä ja uskomista täysin toisiaan poissulkevina asioina. On monia asioita, joista rohkenen sanoa tietäväni. Usko antaa ja ylläpiää toivoa niiden asioiden kanssa, joista en voi sanoa tietäväni, ainakaan tarpeeksi, jotta voisin olla ehdottoman varma ja vakuuttunut; sanalla sanoen, että voisin sanoa tietäväni, että se on niin tai näin.
Tieteessä ja uskomisessa on tiestysti se vinha ero, että tiede on varannut itselleen luvan erehtyä; jokainen asia on tieteellisesti totta vain niin kauan kuin toisin todistetaan.
Mutta voinko sanoa tietäväni, jos jo samalla kertaa epäilen asian paikkansa pitävyyttä tai tiedän, että asia voisi olla hyvin toisinkin. - Tällöin sanonkin mieluummin uskovani, että jokin asia on niin tai näin. Tai kuinka minulla on olettamus siitä tai tästä
Ellen sitten vain, että epäile tuon asian paikkansa pitävyyttä. Mutta toisinaan epäselvillekin asioille haluaa antaa selityksen; välillä huononkin tai myöhemmin huonoksi ja vääräksi osoittautuvan selityksen.
Mutta, eikö tällöin olisi rehellisempää sanoa, että uskoo tai luulee, että asia voisi olla näin tai noin, sen sijaan, eä kovin kiirehtisi väittämään kiven kovaan, miten tietää ja hallitsee asian.
"Mutta, eikö tällöin olisi rehellisempää sanoa, että uskoo tai luulee, että asia voisi olla näin tai noin, sen sijaan, eä kovin kiirehtisi väittämään kiven kovaan, miten tietää ja hallitsee asian."
Tiede kertoo, mitä asioita tiedetään. Ne on mittauksilla ja havainnoilla todettuja ja testattuja asioita, ja tukimustulokset kertovat miten ne on havaittu ja testattu. Niihin ei tarvitse uskoa, ne on, uskoo tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisipa hirveän kiva tietää, millaisiin ihmisiin ja asioihin tässä viitataan.
Kaikkeen ja kaikkiin
ap
Okei. Olisipa jännittävää tietää, millaista elämää elät maailmassa, jossa et hyödy tieteistä millään tavalla. Et käytä lääkkeitä, et säilö ruokia, et tarvitse rokotuksia, et asu talossa, jossa on laskettu esimerkiksi perustusten kestävyyttä ja suunniteltu ilmanvaihtoa, et käytä mitään sähkölaitteita etkä tietotekniikkaa, et seuraa sääennustuksia, et käytä hyödyksesi mitään ajoneuvoja, et syö mitään tuotettua ruokaa jne.
Toki käytän, mutta ne voisi yhtä hyvin olla taikuutta kun ei niiden toimintaa pysty melkein kukaan selittämään
ap
Miten niin ei pysty? Ihan kaikki nuo mainitsemani asiat pystytään selittämään ja aukeaa ihan pikaisella googletuksella jokaiselle. Jos sinä et jaksa ottaa asioista selvää, ei se tee tieteestä turhaa.
Missä sanoin , että tiede on turhaa?
ap
Kun sanot, että ihan sama, vaikka se olisi taikuutta ja kun sanot, että väite liittyy ihan kaikkeen.
Kuinka äkkiä saisit naapurisi kanssa rakennettua ydinvoimalan tai valmistettua särkylääkkeen jne. ?
ap
Mihin ihmeeseen tämä liittyy? Miksi pitäisi tietää kaikesta ihan kaikki ja osata tehdä ne asiat käytännössä ymmärtääkseen pääpiirteet, miksi jokin asia toimii niin kuin toimii? Se, että otan selvää jonkin lääkeaineen toimintamekanismista ei vielä tarkoita, että osaisin kehittää lääkkeen, koska siihen liittyy varmaankin aika paljon muutakin kuin se lääkeaineen toimintamekanismi. Tai jos ymmärrän, mistä ydinenergia syntyy, ei minulla silti ole hajuakaan, miten se atomi käytännössä saadaan halkaistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joskus sitä on vain luotettava asiantuntijoihin. Se on viimeksi ollut joskus renessanssin ajalla, kun yksi ihminen on edes teoriassa voinut tietää kaikesta kaiken mitä siihen aikaan on tiedetty. Nykyään kukaan ei ole kaiken asiantuntija. Et kävisi ydinfyysikolle länkyttämään hänen erikoisalansa asioista, joten miksi tekisit niin lääketieteen asiantuntijoille?
Toisaalta nykyään netissä kuka vain pääsee loputtoman tietomäärän luo. Se taas on oma lukunsa mikä on tiedeartikkeli ja käypä lähde ja mikä ei. Jos kuitenkin lähdekritiikkiä riittää niin yksityishenkilölläkin on valtavat määrät luettavaa ja itsensä sivistäminen on helppoa.
Huikeaahan tämä on kun miettii miten paljon enemmän tiedämme avaruudesta ja oman planeetan asioista, tieteistä ja taiteista toisin kuin esi-isät torpissa sata vuotta sitten. Heillä taas oli sukupolvien hiljaista tietoa. esim. rakentamisesta, metsästyksestä ja maanviljelystä. Nykyihminen taas osaa käyttää nettiä ja tehdä tietokoneella vaikka mitä, mutta moniko osaisi rakentaa muutaman työkalun avulla torpan perheelleen? Suurin osa ihmisistä ei tätä osaamista enää tarvitse. 200 vuotta tästä ja taas varmaan aivan uudet asiat olemassa jotka pitää silloisessa yhteiskunnassa hanskata.
Vierailija kirjoitti:
"Tieteestä" on tullut uskonto tai pikemminkin joku outo filosofia, vaikka se on vain työkalu fyysisen maailman tutkimiseen. Ei pitäisi kaivaa siitä sen kummempia merkityksiä.
Niinpä, ja täytyy pitää mielessä, että voimme tehdä tiedettä ainoastaan niillä työkaluilla jotka on meillä saatavilla. Koska ihmisen aistit vääristävät todellisuutta, vääristyy tiedekin siinä samalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tieteen pyrkimys on selittää asioita ja ilmiöitä- on hyvä erottaa ettei tämä ole aina = fakta.
Itse tunnistan tiedeuskovaisuusilmiön. Ja tarkoitan tällä sitä, että usko mihin tahansa- myös ajatus "tieteestä" voi estää asioiden ja ilmiöiden objektiivisen tarkastelun.
Esimerkiksi niin, että tietyt asiat nähdään vain huuhaana ja argumentoinnissa vedotaan tieteeseen, vaikka ns. Virallinen "tieteellinen" totuus olisi vähintään yhtä hataralla uskomuspohjalla.Tälläinen ajattelu harvoin synnyttää uutta, vaan se puolustaa ja tukee vanhoja uskomuksia.
Suotavaa on ainakin välillä tarkistaa uskomuksiaan koskivat ne mitä tahansa ja pyrkiä objektiivisesti tarkastelemaan tieteellisen tutkimuksen lähtökohtia, metodeita ja tulosten tulkintaa.
Tiede ei aina tarjoa "tämän hetken parasta näkökulmaa" - tämä on hyvä tiedostaa. Mitään kovin eksaktia tiedettä ei ole.
Ärsyttipä tämä monia :o
Sanoin vain, että meillä on lukemattomia hyväksyttyjä tieteenaloja jotka jo itsessään pohjautuvat hypoteeseihin, subejktiivisiin näkemyksiin, sekä erilaisten instanssien intresseihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiede ei ole uskonto, mutta tieteellinen maailmankuva on. Maailmassa on liikaa faktoa, emme voi mitenkään tietää mikä on objektiivinen todellisuus, siispä meidän täytyy vain uskoa johonkin totuuteen. Suurin osa länsimaalaisista on tiedeuskovaisia. Eikä siinä mitään väärää varmaan ole, kunhan tiedostavat asian, eivätkä suhtaudu muihin uskovaisiin ylimielisesti. Tiedeuskovaisten uskottavuutta silti syö se varmuus jolla he suhtautuvat siihen, että ihminen on selvittänyt kaiken olennaisen maailmasta.
Tiede nimenomaan perustuu siihen, että se pyrkii selittämään ilmiöitä mahdollisimman objektiivisesti eikä mitään lähdetä mutu-tuntumalla väittämään. Jokin asia muuttuu totuudeksi vain silloin, kun sille on tarpeeksi paljon loogista ja uskottavaa näyttöä. En ymmärrä, mitä tulee oletus, että tiedettä syntyy vain ihan randomisti, jos vain joku päättää jotain väittää.
Siinä tapauksessa aika vähän tieteistä on tiedettä
Miten niin? Kyllä minä sanoisin, että aika helkkarin moni on ihan itse havaitsemalla tai loogisesti päättelemällä pystynyt toteamaan, että juu, hypotenuusan neliö tosiaan on sama kuin kateettien neliöiden summa tai että toisen aineen tiheys on eri kuin toisen aineen tai että pakkasella sade tulee lumena, joka muodostuu kiderakenteista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskovainen? Tiede perustuu testeillä todistettuihin faktoihin, ei uskoon. Usko on jotain, mitä ei voida todistaa.
Itse en ole kuullut vielä yhdestäkään testistä, jolla olisi onnistuttu todistamaan evoluutio, elämän synty tai alkuräjähdys. Että se siitä tieteestä ja todistetuista faktoista.
No evoluutio todistuu sillä että vertaat peilikuvaasi vanhempiesi kuviin. Mikäli et ole identtinen klooni kummastakaan, on evoluutiota tapahtunut.
Mitä loppuun aivopierustasi tulee, niin en ole kuullut yhdestäkään testistä jolla todistettaisiin jokin jumala, että se niistä uskonnoista ja muusta uskispaskasta.
Miten tiedeuskovaiset selittävät sen että 2020 keväällä maskien todettiin olevan hyödyttömiä tai jopa haitallisia suurelle, mutta syksyllä maskien sanottiinkin olevan lähes välttämättömyys ja maskisuositukset tuli joka niemeen ja notkoon. Kummallakin kertaa perusteena oli tieteen huippuasiantuntijoiden mielipide. Ettei nyt vain olisi käynyt niin että joku muu kuin objektiiviset faktat ohjaili mielipidettä... ;o)
Hyvä kysymys. Useimmat korkeastikoulutetutkaan ihmiset eivät tajua tieteen rajoituksia lainkaan. Kaikki tutkimus perustuu moniin valintoihin, jotka voitaisiin tehdä hyvin monin eri tavoin. Tulokset riippuvat näistä valinnoista. Jo tutkimusmetodi on olennainen valinta. Moni ei esim. ymmärrä havainnoivan tutkimuksen ja satunnaistetun tutkimuksen eroa.
Ja kovasti kuitenkin esitetään, että kaikki tutkimustulokset ovat "totta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiede ei ole uskonto, mutta tieteellinen maailmankuva on. Maailmassa on liikaa faktoa, emme voi mitenkään tietää mikä on objektiivinen todellisuus, siispä meidän täytyy vain uskoa johonkin totuuteen. Suurin osa länsimaalaisista on tiedeuskovaisia. Eikä siinä mitään väärää varmaan ole, kunhan tiedostavat asian, eivätkä suhtaudu muihin uskovaisiin ylimielisesti. Tiedeuskovaisten uskottavuutta silti syö se varmuus jolla he suhtautuvat siihen, että ihminen on selvittänyt kaiken olennaisen maailmasta.
Kuka väittää että tiedetään kaikki olennainen? Eihän esimerkiksi elämän syntymistä vielä tiedetä.
Miksi se olisi olennaista? Mitä sillä tiedolla tehtäisiin? Miten sitä hyödynnettäisiin?
Eli ap on vain tyhmä ja luulee muiden ihmisten olevan yhtä tyhmiä. Voi ap:ta.