Miksi niin moni on tiedeuskovainen vaikka ei tajua tieteestä mitään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskovainen? Tiede perustuu testeillä todistettuihin faktoihin, ei uskoon. Usko on jotain, mitä ei voida todistaa.

Itse en ole kuullut vielä yhdestäkään testistä, jolla olisi onnistuttu todistamaan evoluutio, elämän synty tai alkuräjähdys. Että se siitä tieteestä ja todistetuista faktoista.

No evoluutio todistuu sillä että vertaat peilikuvaasi vanhempiesi kuviin. Mikäli et ole identtinen klooni kummastakaan, on evoluutiota tapahtunut.

Mitä loppuun aivopierustasi tulee, niin en ole kuullut yhdestäkään testistä jolla todistettaisiin jokin jumala, että se niistä uskonnoista ja muusta uskispaskasta.

Mitenkä uskonnot , jotka palvoivat aurinkoa ja kuuta? 

Tämä on kyllä totta, että nykyään kaikki amiksetkin vetoavat keskustelussa evoluutioon ja biologiaan. " Miehet haluavat nuoria naisia/ naiset rikkaita miehiä/naiset nirsompia kumppanin valinnassa koska biologia" yms.  Vaikka ei oltaisiin sivuakaan Darwinia tai Dawkinsia luettu, ja peruskolun bilsasta on yli kymmenen vuotta. Pitäisi edes vähän tietää mistä puhuu, ennen kuin vetoaa mihinkään teoriaan tai tieteenalaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisipa hirveän kiva tietää, millaisiin ihmisiin ja asioihin tässä viitataan. 

Kaikkeen ja kaikkiin

ap

Okei. Olisipa jännittävää tietää, millaista elämää elät maailmassa, jossa et hyödy tieteistä millään tavalla. Et käytä lääkkeitä, et säilö ruokia, et tarvitse rokotuksia, et asu talossa, jossa on laskettu esimerkiksi perustusten kestävyyttä ja suunniteltu ilmanvaihtoa, et käytä mitään sähkölaitteita etkä tietotekniikkaa, et seuraa sääennustuksia, et käytä hyödyksesi mitään ajoneuvoja, et syö mitään tuotettua ruokaa jne. 

Toki käytän, mutta ne voisi yhtä hyvin olla taikuutta kun ei niiden toimintaa pysty melkein kukaan selittämään

ap

Miten niin ei pysty? Ihan kaikki nuo mainitsemani asiat pystytään selittämään ja aukeaa ihan pikaisella googletuksella jokaiselle. Jos sinä et jaksa ottaa asioista selvää, ei se tee tieteestä turhaa. 

Missä sanoin , että tiede on turhaa?

ap

Kun sanot, että ihan sama, vaikka se olisi taikuutta ja kun sanot, että väite liittyy ihan kaikkeen. 

Kuinka äkkiä saisit naapurisi kanssa rakennettua ydinvoimalan tai valmistettua särkylääkkeen jne. ?

ap

Ydinvoimala on käytännössä höyryturbiini. Sellainen rakennettiin jo yläasteella. Särkylääkkeeksi käy esim. alkoholi, sellaistakin on nuorempana tullut valmistettua satoja litroja.

Oliko vielä jotain?

Vierailija kirjoitti:

Miten tiedeuskovaiset selittävät sen että 2020 keväällä maskien todettiin olevan hyödyttömiä tai jopa haitallisia suurelle, mutta syksyllä maskien sanottiinkin olevan lähes välttämättömyys ja maskisuositukset tuli joka niemeen ja notkoon. Kummallakin kertaa perusteena oli tieteen huippuasiantuntijoiden mielipide. Ettei nyt vain olisi käynyt niin että joku muu kuin objektiiviset faktat ohjaili mielipidettä... ;o)

Tämä on ihan perusasia. On tutkimuksia ja sitten on tutkimuksia, kaikki eivät ole yhtä luotettavia. Laajat systemaattiset katsaukset ovat hyvin perusteltuina luotettavia siinä mielessä, että niillä pystytään kokoamaan yhteen esim. näyttö tietyn tekniikan tehosta. Toki näissäkin on mahdollista manipuloida tuloksia esim.  valikoimalla aineistoja omien tavoitteiden mukaan. Siksi puolueeton tieteentekeminen on tavallaan mahdotonta, tutkija voi yrittää olla objektiivinen, mutta sekin on valinta.

Jos tiede on erehtymätön niin miksi pandemrix-rokotteesta sai narkolepsian??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieteen pyrkimys on selittää asioita ja ilmiöitä- on hyvä erottaa ettei tämä ole aina = fakta.

Itse tunnistan tiedeuskovaisuusilmiön. Ja tarkoitan tällä sitä, että usko mihin tahansa- myös ajatus "tieteestä" voi estää asioiden ja ilmiöiden objektiivisen tarkastelun.

Esimerkiksi niin, että tietyt asiat nähdään vain huuhaana ja argumentoinnissa vedotaan tieteeseen, vaikka ns. Virallinen "tieteellinen" totuus olisi vähintään yhtä hataralla uskomuspohjalla.

Tälläinen ajattelu harvoin synnyttää uutta, vaan se puolustaa ja tukee vanhoja uskomuksia.

Suotavaa on ainakin välillä tarkistaa uskomuksiaan koskivat ne mitä tahansa ja pyrkiä objektiivisesti tarkastelemaan tieteellisen tutkimuksen lähtökohtia, metodeita ja tulosten tulkintaa.

Tiede ei aina tarjoa "tämän hetken parasta näkökulmaa" - tämä on hyvä tiedostaa. Mitään kovin eksaktia tiedettä ei ole.

Ärsyttipä tämä monia :o

Sanoin vain, että meillä on lukemattomia hyväksyttyjä tieteenaloja jotka jo itsessään pohjautuvat hypoteeseihin, subejktiivisiin näkemyksiin, sekä erilaisten instanssien intresseihin.

Niin, entä sitten? Tämä kyllä kerrotaan yliopiston peruskursseilla. Ihan jatkuvasti korostetaan, että kyse on pyrkimyksestä koko ajan parempaan tietoon ja tieteen olennainen ominaisuus on, että se korjaa itseään jatkuvasti. Se ei kuitenkaan vielä tarkoita sitä, että kaikki tieteessä tähän asti todettu olisi virheellistä ja turhaa. Ja mitä tulee noihin eräisiin tieteenaloihin, joissa on vallalla tietynlaiset yksipuoliset ja ehkä virheellisetkin paradigmat, mutta niiden haastaminen on osa tiedettä. Näinhän on tapahtunut kautta aikojen, (jos muistetaan esimerkiksi Kopernikus). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tieteestä" on tullut uskonto tai pikemminkin joku outo filosofia, vaikka se on vain työkalu fyysisen maailman tutkimiseen. Ei pitäisi kaivaa siitä sen kummempia merkityksiä.

Niinpä, ja täytyy pitää mielessä, että voimme tehdä tiedettä ainoastaan niillä työkaluilla jotka on meillä saatavilla. Koska ihmisen aistit vääristävät todellisuutta, vääristyy tiedekin siinä samalla.

Onko jokaisella ihmisellä täysin samanlainen aistivääristymä? Jos me kaikki katsomme mittaria ja siinä on vaikkapa 3, kuinka monta erilaista lukemaa tulee, kun x määrä ihmisiä lukee sen mittarin? Vastaus: ei yhtään.

Me osaamme havainnoida ja mitata, niillä välineillä, mitä meillä on. Tiede on ja se on selvä asia. Ei tiedettä kannata yrittää romantisoida joksikin muuksi, mitä se on. Jos siitä yrittää kaivaa jotain muuta merkitystä, suosittelen lämpimästi tutustumaan tieteeseen, mitä se on, mitä se on ihmiskunnalle mahdollistanut, jne. jne.

Vierailija kirjoitti:

Miten tiedeuskovaiset selittävät sen että 2020 keväällä maskien todettiin olevan hyödyttömiä tai jopa haitallisia suurelle, mutta syksyllä maskien sanottiinkin olevan lähes välttämättömyys ja maskisuositukset tuli joka niemeen ja notkoon. Kummallakin kertaa perusteena oli tieteen huippuasiantuntijoiden mielipide. Ettei nyt vain olisi käynyt niin että joku muu kuin objektiiviset faktat ohjaili mielipidettä... ;o)

Vaikea sanoa, kun mitään ”tiedeuskovaisia” ei ole olemassakaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos tiede on erehtymätön niin miksi pandemrix-rokotteesta sai narkolepsian??

Kuka on sanonut, että tiede on erehtymätön. Tiede on kuitenkin ihmisen tekemää ja kukaan ei ole koskaan väittänyt, että tiedettä tekevät ihmiset eivät koskaan tekisi virheellisiä olettamuksia. Siihenhän tiede nimenomaan perustuu, että jatkuvasti testataan vanhoja hypoteeseja ja etsitään uusia selityksiä. 

Vierailija kirjoitti:

Jos tiede on erehtymätön niin miksi pandemrix-rokotteesta sai narkolepsian??

Eihän saanut. Se oli niillä jokaisella jo geeneissään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiede ei ole uskonto, mutta tieteellinen maailmankuva on. Maailmassa on liikaa faktoa, emme voi mitenkään tietää mikä on objektiivinen todellisuus, siispä meidän täytyy vain uskoa johonkin totuuteen. Suurin osa länsimaalaisista on tiedeuskovaisia. Eikä siinä mitään väärää varmaan ole, kunhan tiedostavat asian, eivätkä suhtaudu muihin uskovaisiin ylimielisesti. Tiedeuskovaisten uskottavuutta silti syö se varmuus jolla he suhtautuvat siihen, että ihminen on selvittänyt kaiken olennaisen maailmasta.

Kuka väittää että tiedetään kaikki olennainen? Eihän esimerkiksi elämän syntymistä vielä tiedetä.

Miksi se olisi olennaista? Mitä sillä tiedolla tehtäisiin? Miten sitä hyödynnettäisiin?

Toivottavasti ymmärrät että tuollainen asenne on tieteen kehityksen jarru nro 1...

Hauskaa, että niin monen on vaikea ymmärtää, että kaksi eri tutkimusta samasta aiheesta voi saada eri tulokset. Siksi käytetään tilastollisia menetelmiä ja analysoidaan harhat. Hyvässä tutkimuksessa on aina selitetty mahdollisen harhan lähteet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tiedeuskovaiset selittävät sen että 2020 keväällä maskien todettiin olevan hyödyttömiä tai jopa haitallisia suurelle, mutta syksyllä maskien sanottiinkin olevan lähes välttämättömyys ja maskisuositukset tuli joka niemeen ja notkoon. Kummallakin kertaa perusteena oli tieteen huippuasiantuntijoiden mielipide. Ettei nyt vain olisi käynyt niin että joku muu kuin objektiiviset faktat ohjaili mielipidettä... ;o)

Tämä on ihan perusasia. On tutkimuksia ja sitten on tutkimuksia, kaikki eivät ole yhtä luotettavia. Laajat systemaattiset katsaukset ovat hyvin perusteltuina luotettavia siinä mielessä, että niillä pystytään kokoamaan yhteen esim. näyttö tietyn tekniikan tehosta. Toki näissäkin on mahdollista manipuloida tuloksia esim.  valikoimalla aineistoja omien tavoitteiden mukaan. Siksi puolueeton tieteentekeminen on tavallaan mahdotonta, tutkija voi yrittää olla objektiivinen, mutta sekin on valinta.

Ja nämä "huippuasiantuntijat" olivat edustamiensa laitosten virkailijoita, ei tieteilijöitä. He puhuivat sitä, mitä poliitikot heiltä tilasivat. (Maskeja ei ollut.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiede ei ole uskonto, mutta tieteellinen maailmankuva on. Maailmassa on liikaa faktoa, emme voi mitenkään tietää mikä on objektiivinen todellisuus, siispä meidän täytyy vain uskoa johonkin totuuteen. Suurin osa länsimaalaisista on tiedeuskovaisia. Eikä siinä mitään väärää varmaan ole, kunhan tiedostavat asian, eivätkä suhtaudu muihin uskovaisiin ylimielisesti. Tiedeuskovaisten uskottavuutta silti syö se varmuus jolla he suhtautuvat siihen, että ihminen on selvittänyt kaiken olennaisen maailmasta.

Tiede nimenomaan perustuu siihen, että se pyrkii selittämään ilmiöitä mahdollisimman objektiivisesti eikä mitään lähdetä mutu-tuntumalla väittämään. Jokin asia muuttuu totuudeksi vain silloin, kun sille on tarpeeksi paljon loogista ja uskottavaa näyttöä. En ymmärrä, mitä tulee oletus, että tiedettä syntyy vain ihan randomisti, jos vain joku päättää jotain väittää. 

Luitko edes viestiäni? Jos luit, et näköjään ymmärtänyt. Minähän sanoin, että tiede EI ole uskonto. Mutta tiede ei myöskään ota kantaa miten niihin tieteellisiin löytöihin tulisi suhtautua ja miten niitä tulisi tulkita. Elämä suuret kysymykset ovat filosofisia ja uskonnollisia.

Juu, en näköjään ymmärtänyt. Oletin, että mielestäsi tieteellisessä maailmankuvassa on jotain vikaa, koska siihen liittyisi varmuus, että kaikki jo tiedetään. Näinhän ei suinkaan ole, vaan nimenomaan päinvastoin. Tai sitten meillä on erilainen käsitys tieteellisestä maailmankuvasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiede ei ole uskonto, mutta tieteellinen maailmankuva on. Maailmassa on liikaa faktoa, emme voi mitenkään tietää mikä on objektiivinen todellisuus, siispä meidän täytyy vain uskoa johonkin totuuteen. Suurin osa länsimaalaisista on tiedeuskovaisia. Eikä siinä mitään väärää varmaan ole, kunhan tiedostavat asian, eivätkä suhtaudu muihin uskovaisiin ylimielisesti. Tiedeuskovaisten uskottavuutta silti syö se varmuus jolla he suhtautuvat siihen, että ihminen on selvittänyt kaiken olennaisen maailmasta.

Kuka väittää että tiedetään kaikki olennainen? Eihän esimerkiksi elämän syntymistä vielä tiedetä.

Miksi se olisi olennaista? Mitä sillä tiedolla tehtäisiin? Miten sitä hyödynnettäisiin?

Toivottavasti ymmärrät että tuollainen asenne on tieteen kehityksen jarru nro 1...

Eikä ole. Se on ihan validi kysymys. Mikä tekee juuri tuosta ”olennaista?”

Tutkimusharhat on kivasti selitetty jopa Wikipediassa perustasolla. Kannattaa tutustua.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Harha_(tutkimus)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tiedeuskovaiset selittävät sen että 2020 keväällä maskien todettiin olevan hyödyttömiä tai jopa haitallisia suurelle, mutta syksyllä maskien sanottiinkin olevan lähes välttämättömyys ja maskisuositukset tuli joka niemeen ja notkoon. Kummallakin kertaa perusteena oli tieteen huippuasiantuntijoiden mielipide. Ettei nyt vain olisi käynyt niin että joku muu kuin objektiiviset faktat ohjaili mielipidettä... ;o)

Tämä on ihan perusasia. On tutkimuksia ja sitten on tutkimuksia, kaikki eivät ole yhtä luotettavia. Laajat systemaattiset katsaukset ovat hyvin perusteltuina luotettavia siinä mielessä, että niillä pystytään kokoamaan yhteen esim. näyttö tietyn tekniikan tehosta. Toki näissäkin on mahdollista manipuloida tuloksia esim.  valikoimalla aineistoja omien tavoitteiden mukaan. Siksi puolueeton tieteentekeminen on tavallaan mahdotonta, tutkija voi yrittää olla objektiivinen, mutta sekin on valinta.

Ja nämä "huippuasiantuntijat" olivat edustamiensa laitosten virkailijoita, ei tieteilijöitä. He puhuivat sitä, mitä poliitikot heiltä tilasivat. (Maskeja ei ollut.)

Olen lukenut sen selvityksen. Siinä selitetään tutkimuksen lähtökohdat niin selvästi, että varmasti jopa sinä tajuaisit ne. Lue ennen kuin esität tietäväsi asiasta mitään. Mikään tutkimus ei määrää esim. maskien käytöstä yhtään mitään. Määräykset tehdään monen eri asian perusteella. Ja oikeaksihan tuokin selvitys osoittautui.

Vierailija kirjoitti:

Hauskaa, että niin monen on vaikea ymmärtää, että kaksi eri tutkimusta samasta aiheesta voi saada eri tulokset. Siksi käytetään tilastollisia menetelmiä ja analysoidaan harhat. Hyvässä tutkimuksessa on aina selitetty mahdollisen harhan lähteet.

Kyllä, tilastotiede on hyvin tärkeä osa tieteellistä prosessia, koska kaikessa on jonkinlainen hajoama. Testien lisääminen kaventaa virhemarginaalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tiedeuskovaiset selittävät sen että 2020 keväällä maskien todettiin olevan hyödyttömiä tai jopa haitallisia suurelle, mutta syksyllä maskien sanottiinkin olevan lähes välttämättömyys ja maskisuositukset tuli joka niemeen ja notkoon. Kummallakin kertaa perusteena oli tieteen huippuasiantuntijoiden mielipide. Ettei nyt vain olisi käynyt niin että joku muu kuin objektiiviset faktat ohjaili mielipidettä... ;o)

Tämä on ihan perusasia. On tutkimuksia ja sitten on tutkimuksia, kaikki eivät ole yhtä luotettavia. Laajat systemaattiset katsaukset ovat hyvin perusteltuina luotettavia siinä mielessä, että niillä pystytään kokoamaan yhteen esim. näyttö tietyn tekniikan tehosta. Toki näissäkin on mahdollista manipuloida tuloksia esim.  valikoimalla aineistoja omien tavoitteiden mukaan. Siksi puolueeton tieteentekeminen on tavallaan mahdotonta, tutkija voi yrittää olla objektiivinen, mutta sekin on valinta.

Ja nämä "huippuasiantuntijat" olivat edustamiensa laitosten virkailijoita, ei tieteilijöitä. He puhuivat sitä, mitä poliitikot heiltä tilasivat. (Maskeja ei ollut.)

Olen lukenut sen selvityksen. Siinä selitetään tutkimuksen lähtökohdat niin selvästi, että varmasti jopa sinä tajuaisit ne. Lue ennen kuin esität tietäväsi asiasta mitään. Mikään tutkimus ei määrää esim. maskien käytöstä yhtään mitään. Määräykset tehdään monen eri asian perusteella. Ja oikeaksihan tuokin selvitys osoittautui.

Olipa hyvä, että luit. Minulle riitti se tv-show aiheesta ja se perimmäinen syy, ettei ollut maskeja.

Mutta jatka sinä nuija turhan tiedon metsästystä kun se sinut niin ylevästi ylentää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tiede on erehtymätön niin miksi pandemrix-rokotteesta sai narkolepsian??

Kuka on sanonut, että tiede on erehtymätön. Tiede on kuitenkin ihmisen tekemää ja kukaan ei ole koskaan väittänyt, että tiedettä tekevät ihmiset eivät koskaan tekisi virheellisiä olettamuksia. Siihenhän tiede nimenomaan perustuu, että jatkuvasti testataan vanhoja hypoteeseja ja etsitään uusia selityksiä. 

Niin. Niin monta kertaa on erehdytty ja haluttu osoittaa väkisin oikeaksi alkuperäinen hypoteesi.

Tutkimuksen rahoittaja ja liiketoiminta asettaa omat toiveensa tieteellisen tutkimuksen lopputuloksesta.

Oliko tämä jotain, josta ette ole koskaan lukeneet?