Mikä oli ”kansalaiskoulu”?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

19/32 puhuu lööperiä. Keskikoulu ei ollut ilmainen, vaan se oli sama kuin oppikoulu eli maksullinen. Siihen aikaan äly ei ollut suinkaan kouluvalinnassa keskeinen tekijä, vaan se sosiaaliluokka, johon ihminen kuului. Vanhastaan oppikouluun, kesikouluun, lukioon ja yliopistoon menivät vain parempien ihmisten lapset eivätkä työväestön lapset eikä vanhemmat edes halunneet sitä; hyvä työmies oli paras mainesana johon pyrittiin. 50-luvulla koulunkäyminen mahdollistui muillekin ja siitä alkoi sosiaalinen nousu. Muistan 50-luvulla oppikoulussa, miten monelle opettajalle köyhien lasten koulussa oleminen oli järkyttävää ja köyhien kakaroita toiset opettajat sortivat armotta. 60-luvulla nämä samat kakarat valloittivat yliopistot, monien yliopistolehtoreitten kauhuksi.

Ei sitten mene jakeluun että eri puolilla maata oli erilaisia järjestelyjä ennen peruskoulua?

Meidän kylä oli järjestänyt asian näin. Omassa kylässä oli se kansakoulu ja kansalaiskoulu. Keskikoulu sijaitsi viereisessä kylässä ja se oli meidän ja sen naapurikylän yhteinen säätö.

Oppikoulu oli sitten viereisessä kaupungissa. Ja siellä oli omat säätönsä. Juurikni niin, että se oli ulkopaikkakuntalaisille maksullinen, mutta viereisen maalaiskunnan oppilaille taas se maalaiskunta maksoi matkat puoliksi.

Jokainen pikkukunta sääti erilaisia ratkaisuja.

Meidän kylän terveysjärjestelytkin oli aina järjestetty yhteistyössä naapurien kanssa. Esimerkiksi kunnan lääkäriä ei ollut omasta takaa, vaan se palvelu taas oli yhteinen eri naapurikunnan kanssa kuin se keskikoulujärjestely.

Sairaala taas oli kyllä siellä kaupungissa missä oli oppikoulukin.

Ja mitä siihen keskikouluun tuli, sinne meni liki kaikki. 21 oppilaasta meitä oppikouluun menijöitä oli kolme, kansalaiskoulussa jatkoi kaksi. Loput kävi sen ilmaisen viisiluokkaisen keskikoulun.

Nykyään nämä kaikki kylät, maalaiskunnat jne on kaikki sitä yhtä ja samaa kaupunkia.

Oppikoulu oli kaksiosainen eli keskikoulu + lukio, mutta oli myös näitä keskikouluvirityksiä, joissa ei ollut mahdollisuutta lukion suorittamiseen. Keskikoulu tuskin oli ilmainen, todennäköisesti se oli vain maksuton.

Oppikoulu oli se viisi luokkaa. Nimi ei ollut edelleenkään keskikoulu. Se oli oppikoulu.

Koko koulun nimi oli lyseo. Lyseoon kuului viisi luokkaa oppikoulua ja kolme luokkaa lukiota.

Lukioon oli keskiarvoraja ja luokka hajosi siinä vaiheessa. Oppikoululuokastani ehkä puolet jatkoi lukioon, osa jätti koulunkäynnin siihen ja iso osa meni kaksivuotiseen kauppaopistoon.

Osa ylioppilaaksi päässeistä jatkoi sitten aikanaan myös sinne kauppaopistoon. Siinä vaiheessa se oli sitten muuttunut niin, että keskikoulun jälkeen se oli kolmevuotinen. Lukion jälkeen kaksivuotinen.

Lyseoajoista muistuttaa edelleen se, että ko lukion nimi on edelleen ”x:n lyseon lukio”. Vaikkei sitä oppikouluosuutta ole enää ollut olemassa kohta 50 vuoteen

Juu teidän kaupungissa oli varmaan lukion nimenä lyseo ja kauppaopisto ainoa vaihtoehto sille. Lyseo ei kuitenkaan ole mikään senaikaisen koulutushallinnon ja -lainsäädännön yleisnimitys lukiolle. Omassa kotikaupungissani oli useita lukioita, ja vain yhtä niistä kutsuttiin lyseoksi. Lisäksi oli yhteiskoulu, jossa oli sekä keskikoulu että lukio. Eikä tarvinnut tyytyä kauppaopistoon, kun oli myös teknillinen opisto ja sairaanhoito-oppilaitos.

Se viisi luokkaa oli ihan virallisesti nimeltään keskikoulu. (Tyttökouluissa opiskeltiin kuusi vuotta, ei siksi etät tytön olisivat tyhmempiä, mutta kun pitihän niille köksääkin opettaa.)

Asioita sekoittaa ihmisten mielissä näköjään se, että toisinaan koko oppikoulu (8 vuosiluokkaa) suoritettiin samassa rakennuksessa, toisinaan taas ensimmäiset viisi luokkaa (keskikoulu) yhdessä, minkä jälkeen piti loput (lukio) mennä suorittamaan toisaalle, sikäli kuin sen edes suoritti. Ja vanhahtavaa lyseo-nimitystä käytetiin paikoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?

Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.

No se että joka kunta, kauppala ja kaupunki oli laatinut omat systeeminsä.

Ei ollut. Ihan sama systeemi oli kaikkialla. Mistä olet tuollaista edes keksinyt?

No jos oli maksutonta ja maksullista ja jos jossain keskikoulu oli sama kuin oppikoulu ja jossain vain oppikoulusta saattoi päästä lukioon ja jossain myös keskikoulusta saattoi päästä lukioon, eikä mitään oppikoulua ollutkaan jne. - ja jossain mentiin jo hyvää vauhtia peruskoulussa.

Oppikoulusta mentiin lukioon (jos pääsi keskiarvon perusteella). Jos ei mennyt oppikouluun, käytiin kansalaiskoulua ja sieltä ei menty lukioon. Mikä tässä on vaikeaa?

No meillä mentiin oppikouluun pyrkimällä. Oppikouluihin ei ollut mitään keskiarvo-otantaa missään vaan pääsykokeet.

Jos ei mennyt oppikouluun, mentiin keskikouluun.

Jotkut kävivät kansalaiskoulun.

Eikä kaikki menneet oppikoulusta tai keskikoulusta lukioon. Miten voit sellaista kuvitella?

Olikohan niin, että teidän paikkakunnalla oli sekä yksityinen että kunnallinen oppikoulu, ja kansankielessä kunnallista oppikoulua nimitettiin keskikouluksi, sekaannuksen välttämiseksi? Yksityiseen oppikouluun pääsivät parhaat niistä, joilla oli varaa maksaa lukukausimaksut. Keskikouluun taas ne, joilla ei ollut varaa lukukausimaksuihin, mutta pää riitti oppikoulutasolle?

Meidän paikkakunnalla ei ollut kuon se kansakoulu. Ja sen jatkoluokat eli kansalaiskoulu.

Nuo muut oli läheisillä paikkakunnilla.

Oppikoulussa ei ollut lukukausimaksua. Eikä se ollut yksityinen. Kaupungin lyseo se oli.

Keskikoulu oli kunnallinen.

Ja se oppikoulu keräsi kaikki parhaat oppilaat laajalta alueelta. Eli siellä oli ns parempi oppilasaines. Toki sitten joku jäi rannalle rahasyistä.

Eniten kuitenkin menohaluja karsi raskas koulumatka. Lähdin joka aamu 6.30.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.

Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.

Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.

Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.

Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.

Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.

Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.

Mikä koulu tuo oli? En ole kuullutkaan, että voi valita oppikoulun ja keskikoulun välillä?

Joku väärinkäsitys. Se ilmainen koulu oli kansalaiskoulu, toiselta nimeltään kansakoulun jatkoluokat.

Keskikoulu oli osa oppikoulua.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista oli se, että kun oppilaat jakautuivat 10-11 -vuotiaina joko keskikouluun tai jatkamaan kansakoulua ja sieltä kansalaiskouluun, he eivät juuri enää olleet tekemisissä keskenään. Jako herrat -duunarit alkoi noin varhain muotoutua.

No oltiinhan sitä vapaa-ajalla siellä omilla kylillä niiden entisten koulukavereiden kanssa. Kyllä meillä lasten leikkiporukoissa oli sekä oppikoululaisia että kansakoululaisia. Oli esim 4H-kerho ja jalkapallo- ja seiväshyppytreenit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.

Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.

Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.

Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.

Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.

Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.

Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.

Mikä koulu tuo oli? En ole kuullutkaan, että voi valita oppikoulun ja keskikoulun välillä?

Joku väärinkäsitys. Se ilmainen koulu oli kansalaiskoulu, toiselta nimeltään kansakoulun jatkoluokat.

Keskikoulu oli osa oppikoulua.

Ei ole väärinkäsitys.

Oli oppikoulu jossa maksettiin kirjat, ruoka, matkat.

Oli keskikoulu jossa kunta maksoi kaiken.

Ja kansalaiskoulu jossa kunta maksoi kaiken.

Oppikoulu oli kaupungissa, keskikoulu naapurikunnan kanssa yhteinen ja kansalaiskoulu omassa kunnassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.

Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.

Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.

Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.

Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.

Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.

Ei keskikoulu ollut ilmainen ainakaan kotipaikkakunnallani. Oli lukukausimaksut, ja kirjat piti itse ostaa tietenkin.

Meillä oli. Kirjat sai koulun puolesta ja matkatkin kunta maksoi ihan järjestämällä koulukyydin eli omat bussivuorot.

Tuo on varmaan vaihdellut juuri vuosikymmenten mukaan ja varmaan myös siinä murrosvaiheessa, kun siirryttiin pikkuhiljaa peruskouluun.

-60 luvulla vielä oli kannatusyhdistysten ( ts yksityisiä) ylläpitämiä oppikouluja, missä oli lukukausimaksut ja koulutarvikkeet ja ruoka maksoivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.

Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.

Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.

Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.

Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.

Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.

Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.

Mikä koulu tuo oli? En ole kuullutkaan, että voi valita oppikoulun ja keskikoulun välillä?

Joku väärinkäsitys. Se ilmainen koulu oli kansalaiskoulu, toiselta nimeltään kansakoulun jatkoluokat.

Keskikoulu oli osa oppikoulua.

Ei ole väärinkäsitys.

Oli oppikoulu jossa maksettiin kirjat, ruoka, matkat.

Oli keskikoulu jossa kunta maksoi kaiken.

Ja kansalaiskoulu jossa kunta maksoi kaiken.

Oppikoulu oli kaupungissa, keskikoulu naapurikunnan kanssa yhteinen ja kansalaiskoulu omassa kunnassa.

Mistä vuosikymmenestä puhut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.

Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.

Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.

Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.

Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.

Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.

Ei keskikoulu ollut ilmainen ainakaan kotipaikkakunnallani. Oli lukukausimaksut, ja kirjat piti itse ostaa tietenkin.

Meillä oli. Kirjat sai koulun puolesta ja matkatkin kunta maksoi ihan järjestämällä koulukyydin eli omat bussivuorot.

Tuo on varmaan vaihdellut juuri vuosikymmenten mukaan ja varmaan myös siinä murrosvaiheessa, kun siirryttiin pikkuhiljaa peruskouluun.

-60 luvulla vielä oli kannatusyhdistysten ( ts yksityisiä) ylläpitämiä oppikouluja, missä oli lukukausimaksut ja koulutarvikkeet ja ruoka maksoivat.

Varmasti näin. Ja luultavasti oman kuntani tilanne johtui myös kunnan historiasta. Sinne tuli aikoinaan jo kansakoulukin aiemmin kuin muualle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se joka käytiin jos ei menty oppikouluun. Kaikki siis kävivät aluksi kansakoulua ja osa sitten jatkoi oppikoullun ja osa kansalaiskouluun.

Tämä loppui kun peruskoulu tuli kaikille yhteiseksi.

Kansakoulun rinnalla oli heikkolahjaisille tarkoitettu apukoulu, joka sitten nimettiin peruskouluksi.

    Nykyisin apukoulun korvaa , kouluavustajat ,

Vierailija kirjoitti:

Joku trollaa nyt oikein sydämensä kyllyydestä. Laitetaanpa tähän nyt ihan Wikipediasta lainattua.

"Oppikoulu oli Suomessa ennen peruskoulu-uudistuksen voimaantuloa valtioneuvoston luvalla ylempää koulusivistystä varten perustettu valtion, kunnallinen tai yksityinen oppilaitos, johon voivat kuulua ylioppilastutkintoon johtava ja sitä kautta korkeakouluopintoihin valmentava lukio, sekä keskiasteen opintoihin oikeuttava keskikoulu. Kokonaisuutena oppikoulu oli kahdeksanvuotinen oppilaitos. Se jakaantui vuodesta 1914 alkaen viisivuotiseen keskikouluun sekä kolmivuotiseen lukioon."

On se kumma, kun moni vielä tämänkin lukeneena jaksaa vängätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.

Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.

Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.

Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.

Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.

Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.

Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.

Mikä koulu tuo oli? En ole kuullutkaan, että voi valita oppikoulun ja keskikoulun välillä?

Joku väärinkäsitys. Se ilmainen koulu oli kansalaiskoulu, toiselta nimeltään kansakoulun jatkoluokat.

Keskikoulu oli osa oppikoulua.

Ei ole väärinkäsitys.

Oli oppikoulu jossa maksettiin kirjat, ruoka, matkat.

Oli keskikoulu jossa kunta maksoi kaiken.

Ja kansalaiskoulu jossa kunta maksoi kaiken.

Oppikoulu oli kaupungissa, keskikoulu naapurikunnan kanssa yhteinen ja kansalaiskoulu omassa kunnassa.

Mistä vuosikymmenestä puhut?

Aloitin kansakoulun 1967 ja oppikoulun 1971. Uudellamaalla. Peruskoulu tuli sinne sitten niin että viisi vuotta nuorempi siskoni meni jo peruskouluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.

Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.

Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.

Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.

Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.

Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.

Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.

Mikä koulu tuo oli? En ole kuullutkaan, että voi valita oppikoulun ja keskikoulun välillä?

Oliko siis pakko hakea oppikouluun, jos oli rahaa ja älyä?

Tokihan rikkaiden perheiden vanhemmat yleensä halusivat lapsensa sinne yksityiseen oppikouluun, koska uskoivat, että lapsi saa siellä parempaa opetusta kuin kaupungin keskikoulussa. Lapsella ei valinnanvaraa ollut.

Nykyisinkin on yksityiskouluja ja kuntien/kaupunkien kouluja. Ei kukaan 6-7 vuotias itse valitse, meneekö kaupungin peruskouluun vai esim. Steinerkouluun. Kyllä sen valinnan tekevät vanhemmat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.

Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.

Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.

Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.

Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.

Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.

Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.

Mikä koulu tuo oli? En ole kuullutkaan, että voi valita oppikoulun ja keskikoulun välillä?

Joku väärinkäsitys. Se ilmainen koulu oli kansalaiskoulu, toiselta nimeltään kansakoulun jatkoluokat.

Keskikoulu oli osa oppikoulua.

Ei ole väärinkäsitys.

Oli oppikoulu jossa maksettiin kirjat, ruoka, matkat.

Oli keskikoulu jossa kunta maksoi kaiken.

Ja kansalaiskoulu jossa kunta maksoi kaiken.

Oppikoulu oli kaupungissa, keskikoulu naapurikunnan kanssa yhteinen ja kansalaiskoulu omassa kunnassa.

Mistä vuosikymmenestä puhut?

Aloitin kansakoulun 1967 ja oppikoulun 1971. Uudellamaalla. Peruskoulu tuli sinne sitten niin että viisi vuotta nuorempi siskoni meni jo peruskouluun.

Ja peruskoulun tullessa se keskikoulu loppui. Ko koulussa oli sitten vain luokka-asteet 1-6.

Ja käymäni oppikoulu muuttui kunnalliseksi yläkouluksi. Luokiksi 7-9.

Ja se oma neliluokkainen kansakouluni muuttuo alakouluksi eli luokiksi 1-6.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.

Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.

Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.

Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.

Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.

Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.

Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.

Mikä koulu tuo oli? En ole kuullutkaan, että voi valita oppikoulun ja keskikoulun välillä?

Oliko siis pakko hakea oppikouluun, jos oli rahaa ja älyä?

Tokihan rikkaiden perheiden vanhemmat yleensä halusivat lapsensa sinne yksityiseen oppikouluun, koska uskoivat, että lapsi saa siellä parempaa opetusta kuin kaupungin keskikoulussa. Lapsella ei valinnanvaraa ollut.

Nykyisinkin on yksityiskouluja ja kuntien/kaupunkien kouluja. Ei kukaan 6-7 vuotias itse valitse, meneekö kaupungin peruskouluun vai esim. Steinerkouluun. Kyllä sen valinnan tekevät vanhemmat.

Oppikouluun ei pyrkinyt 6-7-vuotiaat vaan 10-11-vuotiaat.

Vierailija kirjoitti:

Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.

Luokat 5-7 noin suunnilleen.

Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.

Siihen aikaan kun oli kansalaiskoululuokat, ei monellakaan ollut mahdollisuutta mennä oppikouluun vaikka olisi halunnutkin. Nykyiset hemmotellut nuoret eivät ehkä sisäistä tätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.

Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.

Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.

Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.

Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.

Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.

Ei keskikoulu ollut ilmainen ainakaan kotipaikkakunnallani. Oli lukukausimaksut, ja kirjat piti itse ostaa tietenkin.

Meillä oli. Kirjat sai koulun puolesta ja matkatkin kunta maksoi ihan järjestämällä koulukyydin eli omat bussivuorot.

Oli olemassa valtion, kunnan ja yksityisiä oppikouluja. Ne yksityiset oli kalleimpia, niissä piti pääsääntöisesti oppilaan hankkia kaikki itse. Riippuu siis ihan siitä, kuka koulua ylläpiti, mitä joutui maksamaan.

Aivan. Oli vaikka minkälaista viritelmää.

Minusta oli kuitenkin selvää, että käytiin sitä keskikoulua 5 luokkaa ja siitä saatiin Keskikoulun päästötodistus, mikä oikeutti pyrkimään tiettyihin oppilaitoksiin. Keskikoulusta pääsi siirtymään lukioluokille, jos oli riittävän hyvä keskiarvo.

Oli myös Kansakoulun päästötodistus, joka myös oli todiste siitä, että olit käynyt oppivelvollisuuden loppuun. Jos kävi niin, että lopetti keskikoulun vaikka kolmannelle luokalle, piti palata kansakouluun, että sai oppivelvollisuutensa suoritettua. Ilman päästötodistusta ei ollut hyvä jäädä ( niinkuin ei nykyäänkään).

Oppikoulu= Keskikoulu + lukio

Keskikoulun päästötodistuksella saattoi lähteä suoraan työelämään tai pyrkiä opiskelemaan opistotasoiseen koulutukseen. Niitä opistoja oli siihen aikaan esim. sairaanhoito-opisto, lastentarhanopettajaopisto, tekninen opisto ja kauppaopisto.

Vierailija kirjoitti:

Mistähän nimi lyseo tulee?

Riippuu siitä, kuinka kaukaa haet. Ihan perin juurin jos kaivat, se tulee kreikan kielen sutta tarkoittavasta sanasta :). Eli Ateenassa oli Apollon lykeios -jumalan eli "susi-Apollon" temppeli, lykeion (mahdollisesti paimenet pyysivät ko. jumalalta laumoilleen suojelusta susilta). Temppelissä oli sittemmin tapana käydä filosofisia väittelyjä, ja mm. filosofi Aristoteleen väitetään toimineen siellä. Niinpä "lykeion" rupesi tarkoittamaan klassisen oppineisuuden tyyssijaa, ja napattiin sieltä koulujen nimitykseksi muuallekin kuin Suomeen.

Suomessa vuoden 1872 koulujärjestyksellä varsinaisesti perustettiin lyseot. Niissä opetettiin se oppimäärä, joka pitää hallita, jotta voi tulla yliopistoon opiskelemaan. Koulutus kesti kahdeksan vuotta. Myöhemmin lyseo jaettiin viisivuotiseen keskikouluun ja kolmivuotiseen lukioon. Lyseot olivat alun perin poikakouluja (kuinkas muutenkaan), mutta ennen pitkää ryhdyttiin perustamaan myös tyttölyseoita sekä yhteiskouluja. Näistä kaikista yhteensä käytettiin nimitystä oppikoulu.

Vierailija kirjoitti:

Kansalaiskouluksi sanottiin ainakin vielä 50-luvulla kahta viimeistä luokkaa entisessä kansakoulussa (7. ja 8. luokka). Kansakouluksi sanottiin 1. - 6. luokkia, joista 1. - 2. luokka olivat alakoulua, 3. - 6. luokka yläkoulua, jonka jälkeen siis kansalaiskoulu. Ennen nykyistä 9-luokkaista peruskoulua (ilmainen) kansakoulun 4. luokalta pyrittiin (pääsykoe) ns. oppikouluun, mikä oli vanhemmille maksullinen eli piti maksaa lukukausimaksut + opiskeluvälineet itse. Kansa- ja kansalaiskoulu olivat ilmaisia. Ns. oppikoulun 5 ensimmäistä vuotta käynyt oli suorittanut ns. keskikoulututkinnon, jonka jälkeen 6. - 8. luokka muodostivat lukion. 

Peruskoulujärjestelmään siirtyminen toteutettiin koko maassa pohjoisesta alkaen asteittain vuodesta 1972 alkaen, ensimmäisenä se toteutettiin Lapin läänissä. Viimeisenä peruskoulujärjestelmään siirtyivät pääkaupunkiseudun kaupungit Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa vuonna 1977.

Minun ei tarvitse vastata kun tämä vastaus selvensi asian kerralla. Itse kirjoitin -76 Helsingissä, joten olen niitä viimeisiä "vanhan" koulun käyneitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.

Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.

Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.

Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.

Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.

Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.

Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.

Mikä koulu tuo oli? En ole kuullutkaan, että voi valita oppikoulun ja keskikoulun välillä?

Joku väärinkäsitys. Se ilmainen koulu oli kansalaiskoulu, toiselta nimeltään kansakoulun jatkoluokat.

Keskikoulu oli osa oppikoulua.

Ei ole väärinkäsitys.

Oli oppikoulu jossa maksettiin kirjat, ruoka, matkat.

Oli keskikoulu jossa kunta maksoi kaiken.

Ja kansalaiskoulu jossa kunta maksoi kaiken.

Oppikoulu oli kaupungissa, keskikoulu naapurikunnan kanssa yhteinen ja kansalaiskoulu omassa kunnassa.

Puhut nyt jostakin oman kuntasi paikallisen väestön käyttämistä nimityksistä.

Virallisesti keskikouluissa opiskeltiin oppikoulun opetussuunnitelmien mukaisesti, ja ne olivat osa oppikoulujärjestelmää.

Se, mitä maksettiin, riippui siitä, kuka opetuksen järjesti. Mahdollisesti kaupungissa oli yksityinen oppikoulu ja naapurikunnan kanssa yhteinen oli kunnan ylläpitämä, siitä johtuivat erot maksuissa. Samat asiat siellä oppikoulun keskikoululuokilla kuitenkin opiskeltiin kuin keskikoulussakin, ja kun oli viisi luokkaa oppikoulua suorittanut, oli suorittanut keskikoulun oppimäärän, mikä oli vaatimuksena jatko-opintoihin eräissä muissa oppilaitoksissa.