Lue keskustelun säännöt.
Mikä oli ”kansalaiskoulu”?
29.12.2020 |
Oliko se joku toisen asteen tai jatkokoulutus? Mitä tarkoittaa, jos jollain lukee koulutus-kohdassa ”kansalaiskoulu”?
Kommentit (293)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä kävin neljä luokkaa kansakoulua. sen jälkeen pyrin oppikouluun, joka käsitti ensin keskikoulun, ollen viisivuotinen. sain keskikoulun päästötodistuksen. ja sen jälkeen menin lukioon, ollen kolmivuotinen. ja kirjoitin ylioppilaaksi.
oppikouluun piti pyrkiä. suositus opettajalta ja pääsykokeet. ei ollut ilmainen missään vaiheessa.
kaikki täytyi maksaa itse.
ne jotka eivät pyrkineet oppikouluun niin jatkoivat kaksi vuotta kansakoulua. käyden sitä kaikkiaan 6v. sen jälkeen menivät kansalaiskouluun. joka oli minun aikanani 2 v. saivat kansalaiskoulun päästötodistuksen ja sen avulla pyrkivät joko ammattikouluun/kauppakouluun. kauppaopisto vaati ensin kauppakoulun käymisen tai yo käynnin.
osa porukasta meni suoraan töihin. kansalaiskoulun jälkeen. esim. siivooja. lapsenvahti. raksamies jne.
meidän luokalta ei muut lähteneet jostain syystä. oppikouluun. siis vielä rautalangasta. oppikoulu=ensin 5 vuotta keksikoulua= sitten 3 vuotta lukiota. sitten kirjoitettiin. ei ollut mahdollista hajottaa mitenkään opiskelua. joko pärjäsi sen 3 v ja kirjoitti.
lukion jälkeen osa meni yliopistoon toiset yo pohjaiselle linjalle kauppaopistoon. jolloin valmistuivat merkonomeiksi. kauppakoulusta valmistuivat merkantit.
en jaksa enempää jauhaa.
jokohan tuli asia selväksi. vänkääjät.
Sulla on oikeus sun omaan tarinaan, mutta se ei ole ainoa mahdollinen tai sen oikeampi tieto kuin muidenkaan.
Kyse ei ole tarinoista vaan faktoista.
Se on sinun tarinasi siitä miten sinä kävit koulua. Ei se ole mikään yleinen totuus.
Se tilanne vaihteli paikkakunnittain, mikä täällä on moneen kertaan sulle jo kerrottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli oltava tietty keskiarvo koulutodistuksessa että voi hakea pääsykokeisiin oppikouluun . Oppikoulu keskikoulu lukio. Ei kaikki päässyt vaikka haki eikä kaikki halunnut . Monet halusi ammattikouluun koska heillä oli suunnitelma ammatista kuten sähkötyöt tai autoala tai puuseppä. Jotkut oli suunnitellut kauppakouluun menon kansalaiskoulusta he meni pankkeihin ja toimistoihin työhön. Mainostoimistoja niistä tuli ,yrityksiä ja huoltamo yrittäjiä , kirjapainoja ja graafista alaa sekä muuta. Kauppiaita tuli joistain . Koulukiusaamista oli silloinkin . Apukoulu oli niille jotka oppi hitaammin tai tarkkailuluokat vilkkaimmille. Jos sai ehtoja ne piti kesällä suorittaa tai ei päässyt luokalta piti suorittaa sama luokka 2 kertaan . Oli myös paljon liikuntaa hiihtoa luistelua tanssi opetusta . Musiikkitunnit oli piti osata laulaa soittaa nuotit ja tahdit. Aamuhartaus oli kiitettiin ruuasta ja hyvästä Jeesusta isää Jumalaa. Oli piirustus kilpailuja lapsille ja hiihtokilpailut . Kansalaistaito tieto oli . KANSALAIS opistossa monet opiskeli lisäaineita. Nykyään on samoin kouluissa kansalaistieto ja terveystieto . On myös Eurooppa tietous . Maantiede. Ihan samaa peruskoulutusta kuin nykyäänkin on. 50 vuoden päästä teidän lapsenlapsen lapset kyselee mikä ihmeen ylä aste peruskoulu mitä ne on ollut ??? Varmaan nauravat näille nyky lukioille et mitä noi on ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä kävin neljä luokkaa kansakoulua. sen jälkeen pyrin oppikouluun, joka käsitti ensin keskikoulun, ollen viisivuotinen. sain keskikoulun päästötodistuksen. ja sen jälkeen menin lukioon, ollen kolmivuotinen. ja kirjoitin ylioppilaaksi.
oppikouluun piti pyrkiä. suositus opettajalta ja pääsykokeet. ei ollut ilmainen missään vaiheessa.
kaikki täytyi maksaa itse.
ne jotka eivät pyrkineet oppikouluun niin jatkoivat kaksi vuotta kansakoulua. käyden sitä kaikkiaan 6v. sen jälkeen menivät kansalaiskouluun. joka oli minun aikanani 2 v. saivat kansalaiskoulun päästötodistuksen ja sen avulla pyrkivät joko ammattikouluun/kauppakouluun. kauppaopisto vaati ensin kauppakoulun käymisen tai yo käynnin.
osa porukasta meni suoraan töihin. kansalaiskoulun jälkeen. esim. siivooja. lapsenvahti. raksamies jne.
meidän luokalta ei muut lähteneet jostain syystä. oppikouluun. siis vielä rautalangasta. oppikoulu=ensin 5 vuotta keksikoulua= sitten 3 vuotta lukiota. sitten kirjoitettiin. ei ollut mahdollista hajottaa mitenkään opiskelua. joko pärjäsi sen 3 v ja kirjoitti.
lukion jälkeen osa meni yliopistoon toiset yo pohjaiselle linjalle kauppaopistoon. jolloin valmistuivat merkonomeiksi. kauppakoulusta valmistuivat merkantit.
en jaksa enempää jauhaa.
jokohan tuli asia selväksi. vänkääjät.
Sulla on oikeus sun omaan tarinaan, mutta se ei ole ainoa mahdollinen tai sen oikeampi tieto kuin muidenkaan.
Kyse ei ole tarinoista vaan faktoista.
Tietenkin se on faktaa, mitä kirjoitit! Täällä on yksi ainoa tyyppi, joka on joko trolli tai sitten jotenkin vinksahtanut tai kaiken väärin ymmärtänyt. Näköjään on kirjoitellut samoja jorinoitaan aikaisemmassakin keskustelussa.
Nimikkeet muuttuu perusasiat pysyy. Perushoitaja oli ennen lähihoitaja sitä ennen apuhoitaja . Sitä ennen apulainen ja sitä ennen Lotta tai avustaja hoiva avustajat nykyään tai hoitoapulaiset . Laitos apulaiset on nykyään laitoshuoltajia sairaala apulaiset oli ennen myös muuta ja on monenlaisia hoitaja nimityksiä on hammashoitaja on eläinhoitaja on hoitaja nimikkeitä erilaisia. Sairaanhoitajia on monenlaisia erikoistumisen mukaan ja lääkäreitä . Opettajilla on ollut monia nimikkeitä tehtävistä riippuen . Autokoulun opettaja on myös opettaja. On suvusta ja tehtäviä myös diakonit ja keittiö apulaiset . Kaikki ammatit on tärkeitä . Auton kuljettajat ja tarjoilijat ,apumiehet ,avustajat .
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja keskikoulu on yksi ja sama asia, sieltä keskiarvon perusteella lukioon. Molempiin sekä keski- että oppikouluun pyrittiin kansakoulun neljänneltä tai viidenneltä luokalta. Jos ei päässyt jatketiin kansakoulua kuudenteen luokkaan asti ja mentiin jatko- eli kansalaiskouluun. Sieltä amikseen tai duuniin. Googlatkaa jos ette ymmärrä tai tiedä.
Googlasin, löytyi ensimmäisenä wikipedia-artikkeli, jonka mukaan "Kokonaisuutena oppikoulu oli kahdeksanvuotinen oppilaitos, joka lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1970-luvulla. Se jakautui vuodesta 1914 alkaen viisi- tai kuusivuotiseen keskikouluun sekä kolmivuotiseen lukioon".
Ehkä sinunkin kannattaisi googlata?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulujärjestelmään siirtyminen toteutettiin koko maassa pohjoisesta alkaen asteittain vuodesta 1972 alkaen, ensimmäisenä se toteutettiin Lapin läänissä. Viimeisenä peruskoulujärjestelmään siirtyivät pääkaupunkiseudun kaupungit Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa vuonna 1977.
Puutteellinen tieto. Aina jätetään mainitsematta, mutta peruskouluun siirryttiin samaan aikaan Lapin läänissä JA Haukiputaan kunnassa.
Maatalous oppilaitokset tuottaa lehmän ja eläinten hoitajia sekä metsänhoito laitokset metsureita metsänhoitajia ( hoitaja sana on monessa ammatissa ). Piiat ja rengit on nykyään hoitajia tai lomittajia . Autokorjaamot auto asentajat bussikuskit rekkakuskit paskakuskit lossinuskit ratikkakuskit junakuljettajat on yksiä ammatteja mihin mennään oppimaan peruskoulu pohjilta . Autokoulun opettajat . Inssikokeem tekee insinööri . Maanviljelijät käy useimmin maatalouskoulun .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peruskoulu eli kansa koulu oli 6 vuotta sisälsi myös englannin opetuksen . Yläaste eli kansalaiskoulu peruskoulu nykyään oli 2-3 vuotta riippuen linjasta ja menikö ammattikouluun . Lukio oli 3-4 vuotta siitä jotkut meni ammattilinjoille osa yliopistoon lääkikseen ja insinööriksi ,hammaslääkärit . Poliisit käy lukion. Niiden pitää osata lain säädäntöä ja matematiikkaa. Arkkitehdit käy pitkän matematiikan ja kemistit. Oppivelvollisuus koulut siis oli kansa ja kansalaiskoulut ja kansa koulusta vasta pääsi hakemaan lukioon . Niissä oli ihan samoin myös terveydenhoitajat , rokotukset , tarkastukset ja kouluruoka . Oli myös hammashoito . Lukiossa moni otti sitten lisäkielenä Saksan , Ranskan , latinan . Latinaa oli pakko lukea kun sitä on lääketieteessä ja historiassa .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli nelivuotinen kansakoulu, jonka jälkeen osa jatkoi oppikouluun ja osa kansalaiskouluun. Oppikoulu kesti viisi vuotta ja kansalaiskoulu kolme vuotta.
Kansakoulu oli noin lyhyenä joskus ennen sotia, -30 luvulla. Oma isäni kävi neljä vuotta kansakoulua ja jatkoluokan, mutta se ei käsittääkseni kestänyt kovin kauaa, ei suinkaan vuosia? Jatkoluokan jälkeen oli vielä rippikoulu ja sitten olikin valmis työelämään. Mitään ammattikoulua ei ollut mailla ei halmeilla ja se oppikoulukin oli kymmenien kilometrien päässä lähimmässä kaupungissa.
Kyllä se kansakoulu oli neliluokkainen vielä 70-luvulla.
Lue nyt se vikipedia tarkkaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
kilimant kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.
Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.
Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.
Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.
Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.
Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.
Mitä ihmettä horiset,ei ollut olemassa "ilmaista keskikoulua" Kaikki oli oppikoulua,se oli maksullinen. Googlaa oppikoulu ja lue sieltä
MEILLÄ OLI. Ei minun tarvitse sitä googlettaa, kun omat sisarukseni ja paras kaverini kävivät sen.
Minut pantiin oppikouluun ja sitä varten myytiin metsäpalsta. Mikä on hiertänyt näitä sisaruksiani 30 vuotta...
Olen eri, mutta kiinnostaisi, missä päin Suomea tällainen ilmainen keskikoulu oli? Eri puolella Suomea on varmasti ollut erilaisia kunnallisia oppikouluja eli keskikouluja, samoin joku uskonnollispohjainen, jonka tiedän. Näistä sitten siirryttiin lukioon johonkin muuhun kouluun tai muulle paikkakunnalle.
Oppikouluissakin oli eroja, jos ei omassa kunnassa päässyt oppikouluun, pisteet saattoivat riittää naapurikunnan kouluun. Pidettiin vähän nolonakin, jos jonkun napamiehen jälkeläinen kävikin koulua jossain 20 km:n päässä.
Jännää tosiaan, että kanssakäyminen kansalaiskouluun menijöiden kanssa katkesi kutakuinkin täysin, kun meni oppikouluun. Joku tuli sitten kuitenkin katumapäälle ja pyrkikin oppikouluun esim. vasta 6. luokalta. Samalla oppikoululuokalla oli meilläkin oppilaita jopa kolmenkin vuoden ikäeroilla.
Vierailija kirjoitti:
oiukoiuio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.
Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.
Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.
Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.
Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.
Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.
Höpö, löpö! Olen syntynyt vuonna 1951. Kansakoulun ekalle luokalle meni v.1958 peräti n. 94.000 lasta. Näistä oppikouluun pääsi n.41.000 lasta ja ylioppilaaksi v.1970 kirjoitti n.22.000 nuorta. Nen. 53.000, jotka eivät menneet oppikouluun, joka käsitti viisivuotisen keskikoulun ja kolmevuotisen lukion, kävivät kansakoulun ja sen jälkeen kasalaiskoulun, joka aluksi oli yksivuotinen, myöhemmin kaksi- tai kolmevuotinen. Sitten moni meni ammattikouluun tai päätyi suoraan työelämään.
No meidän kylän systeemi oli tismalleen tuo kuvaamani.
Meistä lapsista isoveljeni ja isosiskoni kävivät tuon keskikoulun, minä oppikoulun ja pikkusiskoni sitten peruskoulun.
Ja oppikoulu ei käsittänyt koskaan lukiota. Lukio oli erikseen ja sinne haettiin. Osa meni kaksivuotiseen kauppaopistoon, mm. isoveljeni ja isosiskoni.
OPPIKOULU JA KESKIKOULU ON AIVAN SAMA ASIA!
EI OLLUT MEILLÄ!
Millä nimellä sellaiset oppilaat, jotka lopettivat koulunsa siihen viiteen luokkaan, saivat todistuksensa? Eikö lie Keskikoulun päästötodistus? En ole Oppikoulun päästötodistuksesta kuullut, mutta Lukion päästötodistuksesta kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuhmossa oli kunnallinen maksuton keskikoulu, itsekin kävin sitä. Eikös oppi- ja keskikoulu olleet sama asia?
Sana lukio luki lukea on sana mikä tarkoittaa lukemista . Me luemme . Lukea . Lu lukea ki kirjoittaa . Me kirjoitamme . O oppia me opimme . Ruotsin lyseot on myös oppimista lukemista tarkoittava . Suomessa on itseasiassa latinalainen perusopetus ollut siis lukutaito alunperin katolisen kirkon kautta meille tuli uusi testamentti , koulut. Viipurissa oli Suomen ja Ruotsin kieli sekä mäen kieli ihan pääkielenä sekä katoliset kirkkomme jo ennen uskon uudistusta muttereita ,mutteri oli katolinen hänkin muistakaa se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja keskikoulu on yksi ja sama asia, sieltä keskiarvon perusteella lukioon. Molempiin sekä keski- että oppikouluun pyrittiin kansakoulun neljänneltä tai viidenneltä luokalta. Jos ei päässyt jatketiin kansakoulua kuudenteen luokkaan asti ja mentiin jatko- eli kansalaiskouluun. Sieltä amikseen tai duuniin. Googlatkaa jos ette ymmärrä tai tiedä.
Edelleen. Kaikkialla ei ollut näin.
Oli kaikkialla. Kaikkialla lukioon meno vaati oppikoulun käymisen ja kaikkialla
muut kuin oppikouluun menijät kävi kansalaiskoulun, jonka keston määräsi kulloinkin voimassa ollut laki.Ei ollut kaikkialla.
Meillä oli tarjolla vaihtoehdot oppikoulu, keskikoulu ja kansalaiskoulu.
Oppikoulussa oli erilaisia maksuvaihtoehtoja eri kunnissa asuville ja sinne oli pääsykoe, keskikoulu ei maksanut ja sinne pääsi kaikki halukkaat. Näistä kahdesta pääsi keskiarvolla lukioon.
Kansalaiskoulu oli paikallisen kansakoulun jatkoluokat.
Keskikoulu tarkoitti oppikoulua ja lukiota. Mikä kohta tässä on vaikea ymmärtää???
Ilmeisesti olen tyhmä, kun kävin oppikoulussa keskikoulun ja sen jälkeen töihin ja sitten iltalukiossa ylioppilaaksi.
Miksi minun piti keskikoulun jälkeen mennä lukioon, jos se keskikoulu sisälsi sen lukion.
Olen tietämättäni käynyt lukion kahteen kertaan🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansalaiskoulu oli se, minne meni ne jotka ei päässeet oppikouluun. Oppikoulu oli maksullinen, kansalaiskoulu ei.
oppikouluun vähävaraiset sai stipendin. jolloin opiskelu oli ilmainen. vain varakkailta perittiim lukukausimaksu
Se lukukausimaksu perittiin kaikilta, paitsi niiltä, jotka pääsivät vapaaoppilaiksi.
Muistan vieläkin, miten nöyryyttävää oli, kun luokanvalvoja julisti kaikkien kuulleen, että 40 oppilaasta kolmelle on myönnetty vapaaoppilaspaikka ja neljälle puolivapaaoppilaspaikka. Ja tietenkin lueteltiin nimet samalla. Ja ihan ekaluokalta muistan, kun opettaja kertoi , että saan monot koulun vanhempainyhdistykseltä, kunhan ilmoitan kengän numeroni. Köyhä, mikä häpeä!
Samat muistot! En vieläkään ymmärrä, miksi ne vapaaoppilaspaikat piti kailottaa suureen ääneen luokan edessä!
Vierailija kirjoitti:
Kansakoulu oli 1-6 luokat, neljänneltä luokalta pyrittiin yhteiskouluun l, oppikouluun.kuudennen kansakoulunvuoden jälkeen mentiin kansalaiskouluun 2-3 vuodeksi siitä sitten ammatilliseen kouluun.
Oppikoulu kesti 5 vuotta ja silloin oli keskikoulun käynyt.
Siitä voi jatkaa kolmen vuoden lukioon josta valmistui ylioppilaaksi.
Pieni korjaus; Neljänneltä JA viidenneltä luokalta pyrittiin yhteiskouluun. Minä menin viidenneltä luokalta yhteiskouluun, enkä ollut ainoa viidenneltä tullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli nelivuotinen kansakoulu, jonka jälkeen osa jatkoi oppikouluun ja osa kansalaiskouluun. Oppikoulu kesti viisi vuotta ja kansalaiskoulu kolme vuotta.
Kansakoulu oli noin lyhyenä joskus ennen sotia, -30 luvulla. Oma isäni kävi neljä vuotta kansakoulua ja jatkoluokan, mutta se ei käsittääkseni kestänyt kovin kauaa, ei suinkaan vuosia? Jatkoluokan jälkeen oli vielä rippikoulu ja sitten olikin valmis työelämään. Mitään ammattikoulua ei ollut mailla ei halmeilla ja se oppikoulukin oli kymmenien kilometrien päässä lähimmässä kaupungissa.
Kyllä se kansakoulu oli neliluokkainen vielä 70-luvulla.
Miten sen ajattelee . Lukioon meneviltä se oli 4-5 vuotta mutta kokonainen alakoulu eli peruskoulu nykyään oli 6 vuotta pakollinen , siitä vasta sitten ylä asteelle eli kansalaiskouluun joka oli vähintään 2 vuotta . 3 vuotta . Yhteensä siis peruskoulu kesti 8-9 vuotta . Samaa tahtia ajallisesti kuin lukio . Lukiosta ei valmistuta ammattiin vaan sitten vasta haetaan yliopistoon tai ammatillisiin nykyään ammattikorkea kouluihin . Yleensä ompelijat meni ammattikouluihin ompelulinjoille . Vaatesuunnittelijat piirtäjät . Liikelinjalta kansalaiskoulusta pääsi kauppakouluun opistoon tai muuhun. Kaupan alalle. Siihen kuului mainostextaus myyntioppi ihan kassan käyttö myymälän toiminta jne. Ammatillisia koulutuksia ja ruotsin kieli vähintään 2-3 vuotta. Oli hyvät peruskoulut niinkuin nykyäänkin on .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
Minun äitini (s.-51) kävi kansalaiskoulun, vaikka oli aina hyvä koulussa. Muuhun ei vaatimattomista oloista tulevalla ollut varaa. Ilmeisesti ainakaan sillä paikkakunnalla jossa asui ei ollut mahdollisuutta stipendeihin tai muihin avustuksiin. Sen jälkeen äitini hankki vielä ammattitutkinnon nykyistä ammattiopistoa vastaavassa oppilaitoksessa.
Ei enää koskaan maksullista peruskoulutusta Suomeen, kiitos!Peruskoulu ei ole enää pitkään aikaan ollut maksuton. Minäkin olen jo vuosia itse ostanut lasteni peruskoulukirjat kun Helsinki ei kustanna niitä.
Minun kotikylässäni ja mieheni asuinpaikkakunnilla kyllä ne kirkkaimmat tähdet koulutettiin. Jo Lönnrot sai aikoinaan koulutuksensa lahjoituksilla.
Isojen talojen isännät tyypillisesti kustansivat vähävaraisten opintoja. Ja tehdaspatruunat.
No ei todellakaan kaikkien välkkyjen vähävaraisten opintoja kustannettu. Aika paljon pärstäkertoimesta kiinni. Isännissä oli hyvinkin pihejä tyyppejä. Niitäkin oli, joiden mielestä punahuorien penskat olisi mieluiten saanut tappaa. Ei voi yleistää, että kyllä koulutettiin, jos vain kouluun halusi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli nelivuotinen kansakoulu, jonka jälkeen osa jatkoi oppikouluun ja osa kansalaiskouluun. Oppikoulu kesti viisi vuotta ja kansalaiskoulu kolme vuotta.
Kansakoulu oli noin lyhyenä joskus ennen sotia, -30 luvulla. Oma isäni kävi neljä vuotta kansakoulua ja jatkoluokan, mutta se ei käsittääkseni kestänyt kovin kauaa, ei suinkaan vuosia? Jatkoluokan jälkeen oli vielä rippikoulu ja sitten olikin valmis työelämään. Mitään ammattikoulua ei ollut mailla ei halmeilla ja se oppikoulukin oli kymmenien kilometrien päässä lähimmässä kaupungissa.
Kyllä se kansakoulu oli neliluokkainen vielä 70-luvulla.
Lue nyt se vikipedia tarkkaan!
Sellaista ei ole olemassakaan.
Kyse ei ole tarinoista vaan faktoista.