Mikä oli ”kansalaiskoulu”?

Vierailija kirjoitti:

Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.

Luokat 5-7 noin suunnilleen.

Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.

Kaikilla ei ollut varaa mennä oppikouluun, vaikka pää olisi riittänyt kuinka pitkälle.

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussa kyllä dementia jyllää ja itsepäinen inttäminen, vaikka googlemalla saisi asiat selville.

Mitä ihmettä edes on googleminen?

Lue sinä esim ketjuun laitettu pitkä lehtiartikkeli ilmaisesta keskikoulusta. Se on just se jota sisarukseni ILMAISEKSI kävivät.

"Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1921 maahan säädettiin oppivelvollisuuslaki, jonka mukaisesti kansakoulun oppimäärä muuttui pakolliseksi kaikille lapsille. Oppimistapa oli kuitenkin vapaa, mutta oppivelvollisuus suoritettiin kuitenkin pääsääntöisesti kuntien kansakoulujen kautta.

Kansakoulu muuttui kuusivuotiseksi, ja sen viimeiset kaksi vuotta tunnettiin kansakoulun jatkokurssina, joiden opiskelu oli vapaampaa. Riittävällä koulumenestyksellä ja taloudellisen tilanteen salliessa oppilailla oli myös mahdollisuus pyrkiä kansakoulun neljännen luokan jälkeen oppikouluun. Oppikoulu oli kokonaisuudessa kahdeksanvuotinen ja jakaantui viiteen vuoteen keskikoulussa ja kolmeen vuoteen lukiossa.

Kansakoululakia uudistettiin vuonna 1958, jolloin kuusivuotisen kansakoulun loppuun lisättiin kansalaiskouluksi kutsuttu kahden vuoden jatko-opiskeluaika. Mikäli oppilas ei jatkanut neljännen luokan jälkeen oppikouluun, hän saattoi käydä kansalaiskoulun, jonka oli tarkoitus valmentaa ammattiopintoihin."

https://taln.fi/kansakoulun-historia/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.

Luokat 5-7 noin suunnilleen.

Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.

Kaikilla ei ollut varaa mennä oppikouluun, vaikka pää olisi riittänyt kuinka pitkälle.

Mutta ne jotka kävivät kansalaiskoulunm osasivat rakentaa itse navettansa ja talonsakin, kun vaan ei olleet liian ylpeitä kysymään ohjeita/neuvoja muilta;-)

Sinne menivät myös ne joiden vanhemmilla ei ollut rahaa kouluttaa muksujaan. Ei vaan ollut fyrkkaa kirjoihin, kouluruokailuun yms kuluihin.

Loppupelissä jatkoin koulua ammattikoulun ja opistoasteen kautta aina tiedeyliopistoon asti ja jouduin aina ruksaamaan lomakkeille pohjakoulutukseksi kanasakoulu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?

Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.

No se että joka kunta, kauppala ja kaupunki oli laatinut omat systeeminsä.

Niin oli ja sen takia kai piti olla koulutarkastajiakin? Jos joku ei tullut oppilaiden kanssa toimeen, opiskeli vähän lisää ja pääsi siihen virkaan loppuiäksi:-D

Meidän kansakoulussa ruotsi oli aiemmin pakollinen kieli, kuuluin ensimmäiseen ikäryhmään, jolle alettiin opettaa englantia. Ilmeisesti jollakin laidalla pitäjää opetettiin kansakoulussa vielä ruotsia, mutta kansalaiskoulussa englantia. Eivätpä ne ruotsia lukeneet englantia kahdessa vuodessa oppineet, todistuksiin saivat sitten vitosia, korkeintaan kutosia keskiarvoa alentamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

oiukoiuio kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.

Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.

Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.

Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.

Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.

Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.

Höpö, löpö! Olen syntynyt vuonna 1951. Kansakoulun ekalle luokalle meni v.1958 peräti n. 94.000 lasta. Näistä oppikouluun pääsi n.41.000 lasta ja ylioppilaaksi v.1970 kirjoitti n.22.000 nuorta. Nen. 53.000, jotka eivät menneet oppikouluun, joka käsitti viisivuotisen keskikoulun ja kolmevuotisen lukion, kävivät kansakoulun ja sen jälkeen kasalaiskoulun, joka aluksi oli yksivuotinen, myöhemmin kaksi- tai kolmevuotinen. Sitten moni meni ammattikouluun tai päätyi suoraan työelämään.

No meidän kylän systeemi oli tismalleen tuo kuvaamani.

Meistä lapsista isoveljeni ja isosiskoni kävivät tuon keskikoulun, minä oppikoulun ja pikkusiskoni sitten peruskoulun.

Ja oppikoulu ei käsittänyt koskaan lukiota. Lukio oli erikseen ja sinne haettiin. Osa meni kaksivuotiseen kauppaopistoon, mm. isoveljeni ja isosiskoni.

OPPIKOULU JA KESKIKOULU ON AIVAN SAMA ASIA! 

EI OLLUT MEILLÄ!

Millä nimellä sellaiset oppilaat, jotka lopettivat koulunsa siihen viiteen luokkaan, saivat todistuksensa? Eikö lie Keskikoulun päästötodistus? En ole Oppikoulun päästötodistuksesta kuullut, mutta Lukion päästötodistuksesta kyllä.

Se ei ole päästötodistus vaan PÄÄTTÖtodistus...

Minä sain 70-luvulla päästötodistuksen ensin kansalaikoulusta ja parin vuoden jälkeen kauppakoulusta. Molemmissa lukee päästötodistus, ja niin ollen molemmat paperit ovat sen nimisiä. Toki tiedän, että nykyään puhutaan päättötodistuksesta.

Maalaiskunta

1-3 luokka alakansakoulu

4-7 luokka yläkansakoulu

Koko kunnan "8" luokkalaiset=kansalaiskoulu

Vuoteen 1953 syntyneisiin saakka.

Koska kaikki ei olisi mahtuneet. Oli jaettu oppilaat kolmeen ryhmään. Kukin ryhmä kävi 3kk kansalaiskoulua.

Neljänneltä kansakoulusta pääsi pyrkimään keskikouluun. 1-5 luokat. Sen jälkeen sai jatkaa lukioon, jos halusi. Tai hakea keskikoulupohjaiseen ammattikouluun esim.

Pääsykokeet.

Kunnallinen keskikoulu. Ei maksanut, kirjat sai ilmaiseksi. Koepaperit täytyi itse ostaa. Virallinen ruutupaperi jossa Valtion vesileima.

Olen käynyt sen kirjoitti:

Sinne menivät myös ne joiden vanhemmilla ei ollut rahaa kouluttaa muksujaan. Ei vaan ollut fyrkkaa kirjoihin, kouluruokailuun yms kuluihin.

Loppupelissä jatkoin koulua ammattikoulun ja opistoasteen kautta aina tiedeyliopistoon asti ja jouduin aina ruksaamaan lomakkeille pohjakoulutukseksi kanasakoulu.

Oletko se kurssikaverini, joka valmistui opistosta kurssimme priimuksena?

Tätä ketjua lukiessani ihmettelen eniten sitä, miksi tähän yrittävät vastata ne, joilla ei ole mitään käsitystä asiasta ja vielä väittävät vastaan meille, jotka olemme aloittaneet kansakoulussa ja saaneet päästötodistuksen peruskoulusta, ja siinä välissä käyneet keski- eli oppikoulua ja osa kavereista ja sisaruksista kansalaiskoulua.

Tuon kansakoulu-oppikoulu jaon jotenkin vain näkee vielä tänä päiväkin vanhoista ihmisistä. Osa vanhoista ihmisistä ei ymmärrä mitään nykypäivän menosta ja osa on vielä hyvinkin skarppeja ja teräviä. Varmasti tuossa näkyy selkeämmin älynlahjojen eron. Siinä missä yksi osaa sujuvasti käyttää tietokonetta, niin toiselle itsepalvelukassan kosketusnäyttö on omituinen ja vaikea eikä osaa käyttää.

Luokkajaonkin näkee aikaa selkeästi esimerkiksi vapaamuurareissa. Kouluttautuneet +70-vuotiaat ovat jotenkin snobin oloisia. Pukeutuvat aina hyvin. Nykynuorissa tämmöistä luokkajakoa ei näe eikä ulkoisesti tunnista, että onko joku peltiseppä vai dippainssi.

Vierailija kirjoitti:

Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.

Luokat 5-7 noin suunnilleen.

Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.

6. luokan jälkeen 7-8 luokat kansalaiskoulua ja myöhemmin tuli 9. vapaaehtoinen, jonka itsekin kävin.

Pääni riitti kauppakouluun ja kolmivuotiseen kauppaopistoon. Eniten tuli keskikoulusta opistoon ja silti olin mm. kielissä parempi kuin he. Hyvän työpaikan sain aikanaan. Älyäni ei kukaan ole epäillyt.

Vierailija kirjoitti:

Kansakoulu oli 1-6 luokat, neljänneltä luokalta pyrittiin yhteiskouluun l, oppikouluun.kuudennen kansakoulunvuoden jälkeen mentiin kansalaiskouluun 2-3 vuodeksi siitä sitten ammatilliseen kouluun.

Oppikoulu kesti 5 vuotta ja silloin oli keskikoulun käynyt.

Siitä voi jatkaa kolmen vuoden lukioon josta valmistui ylioppilaaksi.

Sana "yhteiskoulu" viittasi kouluun, jossa oli oppilaina sekä tyttöjä että poikia. Oli myös pelkästään pojille ja pelkästään tytöille tarkoitettuja oppikouluja.

Vierailija kirjoitti:

Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.

Luokat 5-7 noin suunnilleen.

Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.

Meni sinne nekin, joiden vanhemmilla ei ollut varaa maksaa lapsensa oppikoulumaksuja. Toki, jos sai oppikoulun pääsykokeista täydet pisteet saattoi saada ns. vapaaoppilaspaikan. Oli myös vanhempia, joiden mielestä opiskelu on turhaa, joten lasta ei päästetty edes niihin pääsykokeisiin, vaikka päätä olisi ollutkin.