Lue keskustelun säännöt.
Mikä oli ”kansalaiskoulu”?
29.12.2020 |
Oliko se joku toisen asteen tai jatkokoulutus? Mitä tarkoittaa, jos jollain lukee koulutus-kohdassa ”kansalaiskoulu”?
Kommentit (293)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.
Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.
Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.
Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.
Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.
Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.
Ei keskikoulu ollut ilmainen ainakaan kotipaikkakunnallani. Oli lukukausimaksut, ja kirjat piti itse ostaa tietenkin.
Meillä oli. Kirjat sai koulun puolesta ja matkatkin kunta maksoi ihan järjestämällä koulukyydin eli omat bussivuorot.
Oli olemassa valtion, kunnan ja yksityisiä oppikouluja. Ne yksityiset oli kalleimpia, niissä piti pääsääntöisesti oppilaan hankkia kaikki itse. Riippuu siis ihan siitä, kuka koulua ylläpiti, mitä joutui maksamaan.
Aivan. Oli vaikka minkälaista viritelmää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku trollaa nyt oikein sydämensä kyllyydestä. Laitetaanpa tähän nyt ihan Wikipediasta lainattua.
"Oppikoulu oli Suomessa ennen peruskoulu-uudistuksen voimaantuloa valtioneuvoston luvalla ylempää koulusivistystä varten perustettu valtion, kunnallinen tai yksityinen oppilaitos, johon voivat kuulua ylioppilastutkintoon johtava ja sitä kautta korkeakouluopintoihin valmentava lukio, sekä keskiasteen opintoihin oikeuttava keskikoulu. Kokonaisuutena oppikoulu oli kahdeksanvuotinen oppilaitos. Se jakaantui vuodesta 1914 alkaen viisivuotiseen keskikouluun sekä kolmivuotiseen lukioon."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?
Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.
No se että joka kunta, kauppala ja kaupunki oli laatinut omat systeeminsä.
Ei ollut. Ihan sama systeemi oli kaikkialla. Mistä olet tuollaista edes keksinyt?
Voi jösses. Lue nyt alkajaisiksi tämä ketju.
Tämä ketju vain todistaa sen että av ei petä. Aiheesta kuin aiheesta löytyy jankkaaja joka ei usko vaikka monet muut todistavat hänen olevansa väärässä. Tässä ilmeisesti muisti tekee tepposet tai sitten tuossa perheessä on hänen lapsuudessaan olleet termit oppikoulu ja keskikoulu hieman epäselviä. Kertaan vielä että ne eivät ole rinnakkaisia, vaan sama asia, joskin oppikoulussa oli usein myös lukio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?
Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.
No se että joka kunta, kauppala ja kaupunki oli laatinut omat systeeminsä.
Ei ollut. Ihan sama systeemi oli kaikkialla. Mistä olet tuollaista edes keksinyt?
Voi jösses. Lue nyt alkajaisiksi tämä ketju.
Tämä ketju vain todistaa sen että av ei petä. Aiheesta kuin aiheesta löytyy jankkaaja joka ei usko vaikka monet muut todistavat hänen olevansa väärässä. Tässä ilmeisesti muisti tekee tepposet tai sitten tuossa perheessä on hänen lapsuudessaan olleet termit oppikoulu ja keskikoulu hieman epäselviä. Kertaan vielä että ne eivät ole rinnakkaisia, vaan sama asia, joskin oppikoulussa oli usein myös lukio.
Ne kattoivat samat luokka-asteet.
Mutta kustannukset, järjestelyt yms olivat erilaiset.
Meillä oppikoulussa luettiin englantia pitkänä kielenä, keskikoulussa saksaa. Ja osassa kansakouluja alkoi kolmoselta ruotsi. Sekavaa oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?
Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.
No se että joka kunta, kauppala ja kaupunki oli laatinut omat systeeminsä.
Niin oli ja sen takia kai piti olla koulutarkastajiakin? Jos joku ei tullut oppilaiden kanssa toimeen, opiskeli vähän lisää ja pääsi siihen virkaan loppuiäksi:-D
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat on kumpikin köyhistä oloista, mutta edes 50-luvulla maaseudulla ei ollut niin köyhää, ettei lasta olisi oppikouluun voinut laittaa, jos oli opiskelupäätä. Vanhempani ovat siis syntyneet 1944 ja 1945, ja kumpikin käyneet oppikoulun ylioppilaaksi saakka. Toki maksoihan se, mutta ei nyt mahdottomia. Enemmän se kuulemma hävetti, kun oli huonot vaatteet. Kaikki vanhempieni sisarukset eivät ole käyneet oppikoulua, mutta ainakin äidin kotona se meni ihan sen mukaan, miten pärjäsi kansakoulussa. Yksi veli on mahdottoman katkera, kun on unohtanut sen, että kansakoulutodistus oli täynnä vitosia... Syy oli tasan siinä, että jatkoi kansalaiskouluun, eikä oppikouluun.
https://areena.yle.fi/1-356671
Tuossa on tositapahtumiin perustuva elokuva. Oliko kovin kaukainen asia silloin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
Myöhemminhän tuo kansalaiskoulu oli kansakoulun seitsemännen luokan jälkeen, ts kansakoulu kesti sen seitsemän vuotta. Meidänkin kyläkoulussa oli 1-3 luokat alakoulunopettajalla ja 4-7 luokat yläkoulunopettajalla. Osa porukasta pyrki neljännen tai viidennen luokan jälkeen oppikouluun ja osa lähti seitsemännen luokan jälkeen ammattikouluun. Näin pienessä maalaispitäjässä -60 luvun alussa.
Kansalaiskoulukin oli eri pituisena eri aikoihin.
Lukekaa nyt ymmärtäen se vikipedia. Please!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli nelivuotinen kansakoulu, jonka jälkeen osa jatkoi oppikouluun ja osa kansalaiskouluun. Oppikoulu kesti viisi vuotta ja kansalaiskoulu kolme vuotta.
Kansakoulu oli noin lyhyenä joskus ennen sotia, -30 luvulla. Oma isäni kävi neljä vuotta kansakoulua ja jatkoluokan, mutta se ei käsittääkseni kestänyt kovin kauaa, ei suinkaan vuosia? Jatkoluokan jälkeen oli vielä rippikoulu ja sitten olikin valmis työelämään. Mitään ammattikoulua ei ollut mailla ei halmeilla ja se oppikoulukin oli kymmenien kilometrien päässä lähimmässä kaupungissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli nelivuotinen kansakoulu, jonka jälkeen osa jatkoi oppikouluun ja osa kansalaiskouluun. Oppikoulu kesti viisi vuotta ja kansalaiskoulu kolme vuotta.
Kansakoulu oli noin lyhyenä joskus ennen sotia, -30 luvulla. Oma isäni kävi neljä vuotta kansakoulua ja jatkoluokan, mutta se ei käsittääkseni kestänyt kovin kauaa, ei suinkaan vuosia? Jatkoluokan jälkeen oli vielä rippikoulu ja sitten olikin valmis työelämään. Mitään ammattikoulua ei ollut mailla ei halmeilla ja se oppikoulukin oli kymmenien kilometrien päässä lähimmässä kaupungissa.
Kyllä se kansakoulu oli neliluokkainen vielä 70-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
Tai, jos sitä oppikoulua ei ollut 100 km säteellä tai jos perheellä ei ollut varaa panna lasta oppikouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?
Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.
Sekavaa oli noiden eri järjestelmien välinen vertsilu, esim. perheiden muuttaessa eri osaan Suomea, jossa oli ihan eri koulusysteemi kuin siellä, josta muuttivat. Oli osassa Suomea peruskoulu, osassa kansalaiskoulu, oppikoulu, tai keskikoulu jne.
Tää on kuin väittäisi, että nykyään on sekavaa kun on alakoulu, yläkoulu, lukio ja amis.
Nykyäänkin on kuntien ja kaupunkien välisiä eroja. Alkaen siitä että osa eskareista on päiväkodeissa, osa kouluissa. Osa on yksivuotisia, osa kaksivuotisia.
Sitten on kouluja, joissa on eskari, alakoulu ja yläkoulu ja jopa lukio samassa.
On kouluja joissa on vain alakoulu. Tai on alakoulu ja yläkoulu. Tai on yläkoulu. Tai on yläkoulu ja lukio. Tai on vain lukio.
Tai on kaksoistutkinto.
Meidän lapsilla on päiväkoti, eskari sekä peruskoulun 1-2 luokat samassa rakennuksessa. 3-6 luokat on toisessa koulussa, ja 7-9 luokat kolmannessa. Sen jälkeen haetaan amikseen tai lukioon, ihan mihin itse halutaan. Ei välttämättä edes omalle paikkakunnalle. Vaikka perinteisessä koulukaupungissa asummekin, ei täälläkään ihan kaikkia vaihtoehtoja ole tarjolla.
Eskariin asti toiminta on hallinnollisesti päiväkotia, mutta 1-2 luokat ovat saman rehtorin alaisuudessa kuin 3-6 luokat, vaikka opetus tapahtuukin fyysisesti eri rakennuksessa. Kun taas siinä koulussa (rakennuksessa ja rehtorin alaisuudessa) missä lapseni käyvät 7-9 luokat, annetaan opetusta peruskoulun 5-9 luokkalaisille.
Eli jos ei taustalla olevia hallinnollisia himmeleitä tietäisi, voisi kuvitella, että meillä 1-2 luokat käytäisi päiväkodissa. Ei käydä, vaan ihan oikeassa peruskoulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli nelivuotinen kansakoulu, jonka jälkeen osa jatkoi oppikouluun ja osa kansalaiskouluun. Oppikoulu kesti viisi vuotta ja kansalaiskoulu kolme vuotta.
Kansakoulu oli noin lyhyenä joskus ennen sotia, -30 luvulla. Oma isäni kävi neljä vuotta kansakoulua ja jatkoluokan, mutta se ei käsittääkseni kestänyt kovin kauaa, ei suinkaan vuosia? Jatkoluokan jälkeen oli vielä rippikoulu ja sitten olikin valmis työelämään. Mitään ammattikoulua ei ollut mailla ei halmeilla ja se oppikoulukin oli kymmenien kilometrien päässä lähimmässä kaupungissa.
Kyllä se kansakoulu oli neliluokkainen vielä 70-luvulla.
Ei todellakaan ollut! Olen pieneltä paikkakunnalta Keski-Suomesta ja kävin kouluni -60 luvulla. Itse pyrin oppikouluun viidennen luokan jälkeen, mutta sisareni kävi kansakoulun 7 vuotta+ kansalaiskouluvuoden ( se oli kirkonkylällä) ja meni sitten ammattikouluun, mikä tuolloin kesti kaksi vuotta. Kansakoulu 1-7 luokkaa oli tuolloin -60 luvulla omalla kylällä ja koulussa oli kaksi opettajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli nelivuotinen kansakoulu, jonka jälkeen osa jatkoi oppikouluun ja osa kansalaiskouluun. Oppikoulu kesti viisi vuotta ja kansalaiskoulu kolme vuotta.
Kansakoulu oli noin lyhyenä joskus ennen sotia, -30 luvulla. Oma isäni kävi neljä vuotta kansakoulua ja jatkoluokan, mutta se ei käsittääkseni kestänyt kovin kauaa, ei suinkaan vuosia? Jatkoluokan jälkeen oli vielä rippikoulu ja sitten olikin valmis työelämään. Mitään ammattikoulua ei ollut mailla ei halmeilla ja se oppikoulukin oli kymmenien kilometrien päässä lähimmässä kaupungissa.
Kyllä se kansakoulu oli neliluokkainen vielä 70-luvulla.
Ei todellakaan ollut! Olen pieneltä paikkakunnalta Keski-Suomesta ja kävin kouluni -60 luvulla. Itse pyrin oppikouluun viidennen luokan jälkeen, mutta sisareni kävi kansakoulun 7 vuotta+ kansalaiskouluvuoden ( se oli kirkonkylällä) ja meni sitten ammattikouluun, mikä tuolloin kesti kaksi vuotta. Kansakoulu 1-7 luokkaa oli tuolloin -60 luvulla omalla kylällä ja koulussa oli kaksi opettajaa.
Meillä oli. Kävin sitä vuodet 67-71.
Sen jälkeen vielä neljä vuosiluokkaa kävi ihan saman mallin.
Sittwn tuli peruskoulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?
Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.
No se että joka kunta, kauppala ja kaupunki oli laatinut omat systeeminsä.
Ei ollut. Ihan sama systeemi oli kaikkialla. Mistä olet tuollaista edes keksinyt?
No jos oli maksutonta ja maksullista ja jos jossain keskikoulu oli sama kuin oppikoulu ja jossain vain oppikoulusta saattoi päästä lukioon ja jossain myös keskikoulusta saattoi päästä lukioon, eikä mitään oppikoulua ollutkaan jne. - ja jossain mentiin jo hyvää vauhtia peruskoulussa.
Oppikoulusta mentiin lukioon (jos pääsi keskiarvon perusteella). Jos ei mennyt oppikouluun, käytiin kansalaiskoulua ja sieltä ei menty lukioon. Mikä tässä on vaikeaa?
No meillä mentiin oppikouluun pyrkimällä. Oppikouluihin ei ollut mitään keskiarvo-otantaa missään vaan pääsykokeet.
Jos ei mennyt oppikouluun, mentiin keskikouluun.
Jotkut kävivät kansalaiskoulun.
Eikä kaikki menneet oppikoulusta tai keskikoulusta lukioon. Miten voit sellaista kuvitella?
Olikohan niin, että teidän paikkakunnalla oli sekä yksityinen että kunnallinen oppikoulu, ja kansankielessä kunnallista oppikoulua nimitettiin keskikouluksi, sekaannuksen välttämiseksi? Yksityiseen oppikouluun pääsivät parhaat niistä, joilla oli varaa maksaa lukukausimaksut. Keskikouluun taas ne, joilla ei ollut varaa lukukausimaksuihin, mutta pää riitti oppikoulutasolle?
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.
Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.
Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.
Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.
Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.
Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.
Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.
Mikä koulu tuo oli? En ole kuullutkaan, että voi valita oppikoulun ja keskikoulun välillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmä oli todella sekava 60- ja 70-luvuilla monenlaisine rinnakkaisine kouluineen, asteineen ja kokeiluineen ja suurin paikkakuntakohtaisine eroineen. Mitenhän pärjäsivät ne lapset, joiden perheet muuttivat pari kertaa lasten kouluaikana?
Mikä oli muka sekavaa? Oli aika ennen ja jälkeen peruskoulun. Jotkut kunnat siirtyi peruskouluun ennemmin ja toiset vähän myöhemmin. Ei sen kummempaa.
Sekavaa oli noiden eri järjestelmien välinen vertsilu, esim. perheiden muuttaessa eri osaan Suomea, jossa oli ihan eri koulusysteemi kuin siellä, josta muuttivat. Oli osassa Suomea peruskoulu, osassa kansalaiskoulu, oppikoulu, tai keskikoulu jne.
Tää on kuin väittäisi, että nykyään on sekavaa kun on alakoulu, yläkoulu, lukio ja amis.
Nykyäänkin on kuntien ja kaupunkien välisiä eroja. Alkaen siitä että osa eskareista on päiväkodeissa, osa kouluissa. Osa on yksivuotisia, osa kaksivuotisia.
Sitten on kouluja, joissa on eskari, alakoulu ja yläkoulu ja jopa lukio samassa.
On kouluja joissa on vain alakoulu. Tai on alakoulu ja yläkoulu. Tai on yläkoulu. Tai on yläkoulu ja lukio. Tai on vain lukio.
Tai on kaksoistutkinto.
Meidän lapsilla on päiväkoti, eskari sekä peruskoulun 1-2 luokat samassa rakennuksessa. 3-6 luokat on toisessa koulussa, ja 7-9 luokat kolmannessa. Sen jälkeen haetaan amikseen tai lukioon, ihan mihin itse halutaan. Ei välttämättä edes omalle paikkakunnalle. Vaikka perinteisessä koulukaupungissa asummekin, ei täälläkään ihan kaikkia vaihtoehtoja ole tarjolla.
Eskariin asti toiminta on hallinnollisesti päiväkotia, mutta 1-2 luokat ovat saman rehtorin alaisuudessa kuin 3-6 luokat, vaikka opetus tapahtuukin fyysisesti eri rakennuksessa. Kun taas siinä koulussa (rakennuksessa ja rehtorin alaisuudessa) missä lapseni käyvät 7-9 luokat, annetaan opetusta peruskoulun 5-9 luokkalaisille.
Eli jos ei taustalla olevia hallinnollisia himmeleitä tietäisi, voisi kuvitella, että meillä 1-2 luokat käytäisi päiväkodissa. Ei käydä, vaan ihan oikeassa peruskoulussa.
P.S. Siinä koulurakennuksessa, missä lapseni käyvät peruskoulun 3-6 luokat on myös 1-2 luokkia, ja tänä vuonna myös eskari. Se eskari tosin taitaa olla hallinnollisesti jonkun päiväkodin alaisuudessa.
Jollain pienellä paikkakunnalla, missä ei ehkä edes ole päiväkotia, on varmaan eskarikin sen saman rehtorin alaisuudessa kuin peruskoulun 1-9 luokat.
En tiedä mitä wikipediassa lukee, mutta aloitin koulun kansakoulussa 1971, olen syntynyt vuonna 1964. Vuonna 1972 olimme jo kuulemma peruskoululaisia, asia. Itsestäni vuotta vanhemmista osa vielä lähti oppikouluun ja osa jäi vitosluokalle. Olen kotoisin Kuopion seudulta.
8. ja 9. luokalla edeltävältä oppikoululuokalta jäi jonkun verran porukkaa luokalleen minun luokalleni yläasteelta. Ei siinä sen kummempaa, he vain muuttuivat oppikoululaisista peruskoululaisiksi.
Helsinkiläiset kaverit valtakunnallisella rippileirillä olivat ihan huuli pyöreänä, kun me pohjoisempaa tulevat puhuimme tasokursseista yms.
Meillä päin puhuttiin oppikoulusta ja keskikoulusta, molemmista, tarkoittaen samaa asiaa. Kyllä melko monikin jätti koulun käynnin siihen keskikoulun viidenteen luokkaan, ei se harvinaista ollut. Lukio muuttui 6.-8. luokista 1.-3. luokiksi silloin, kun itse aloitin yläasteen. Veljeni aloitti lukion samaan aikaan, joten muistan aika hyvin.
Oli olemassa valtion, kunnan ja yksityisiä oppikouluja. Ne yksityiset oli kalleimpia, niissä piti pääsääntöisesti oppilaan hankkia kaikki itse. Riippuu siis ihan siitä, kuka koulua ylläpiti, mitä joutui maksamaan.