Lue keskustelun säännöt.
Mikä oli ”kansalaiskoulu”?
29.12.2020 |
Oliko se joku toisen asteen tai jatkokoulutus? Mitä tarkoittaa, jos jollain lukee koulutus-kohdassa ”kansalaiskoulu”?
Kommentit (293)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.
Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.
Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.
Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.
Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.
Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.
Höpö, löpö! Olen syntynyt vuonna 1951. Kansakoulun ekalle luokalle meni v.1958 peräti n. 94.000 lasta. Näistä oppikouluun pääsi n.41.000 lasta ja ylioppilaaksi v.1970 kirjoitti n.22.000 nuorta. Nen. 53.000, jotka eivät menneet oppikouluun, joka käsitti viisivuotisen keskikoulun ja kolmevuotisen lukion, kävivät kansakoulun ja sen jälkeen kasalaiskoulun, joka aluksi oli yksivuotinen, myöhemmin kaksi- tai kolmevuotinen. Sitten moni meni ammattikouluun tai päätyi suoraan työelämään.
No meidän kylän systeemi oli tismalleen tuo kuvaamani.
Meistä lapsista isoveljeni ja isosiskoni kävivät tuon keskikoulun, minä oppikoulun ja pikkusiskoni sitten peruskoulun.
Ja oppikoulu ei käsittänyt koskaan lukiota. Lukio oli erikseen ja sinne haettiin. Osa meni kaksivuotiseen kauppaopistoon, mm. isoveljeni ja isosiskoni.
Sinä olet -60 luvun lapsena käynyt koulusi siinä peruskoulun murrosvaiheessa, jolloin tuo "keskikoulu" nimitys on ollut tuossa merkityksessä olemassa. Itse olen myös käynyt oppikoulun ja siitä 1-5 luokkaa keskikoulua ( josta saatiin päästötodistus) ja kolme luokkaa lukiota. Ja minulla oppikoulu ( käytettiin myös nimeä yhteiskoulu) oli koko ajan maksullinen ( lukukausimaksu, kirjat ja ruoka).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
Minun äitini (s.-51) kävi kansalaiskoulun, vaikka oli aina hyvä koulussa. Muuhun ei vaatimattomista oloista tulevalla ollut varaa. Ilmeisesti ainakaan sillä paikkakunnalla jossa asui ei ollut mahdollisuutta stipendeihin tai muihin avustuksiin. Sen jälkeen äitini hankki vielä ammattitutkinnon nykyistä ammattiopistoa vastaavassa oppilaitoksessa.
Ei enää koskaan maksullista peruskoulutusta Suomeen, kiitos!
Peruskoulu ei ole enää pitkään aikaan ollut maksuton. Minäkin olen jo vuosia itse ostanut lasteni peruskoulukirjat kun Helsinki ei kustanna niitä.
Minun kotikylässäni ja mieheni asuinpaikkakunnilla kyllä ne kirkkaimmat tähdet koulutettiin. Jo Lönnrot sai aikoinaan koulutuksensa lahjoituksilla.
Isojen talojen isännät tyypillisesti kustansivat vähävaraisten opintoja. Ja tehdaspatruunat.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on aika paljon väärää tietoa, tosin oikeatakin on joukossa. Tässä vielä kertaus:
Kaikki kävivät aluksi yhteistä kansakoulua ja osa siirtyi 4. tai 5. luokan ja pääsykokeen jälkeen oppikouluun. Loput jatkoivat kansakoulua, jonka viimeiset 7. ja 8. luokka olivat kansalaiskoulua. Ainakin pikkukunnissa kansakouluja oli ympäri kuntaa, mutta kansalaiskoulu oli ainoastaan kuntakeskuksessa.
Kyllä oli pääsykoe ja opettajan kirjallinen suosittelu. Näin -50 ja -60 luvuilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
Minun äitini (s.-51) kävi kansalaiskoulun, vaikka oli aina hyvä koulussa. Muuhun ei vaatimattomista oloista tulevalla ollut varaa. Ilmeisesti ainakaan sillä paikkakunnalla jossa asui ei ollut mahdollisuutta stipendeihin tai muihin avustuksiin. Sen jälkeen äitini hankki vielä ammattitutkinnon nykyistä ammattiopistoa vastaavassa oppilaitoksessa.
Ei enää koskaan maksullista peruskoulutusta Suomeen, kiitos!Peruskoulu ei ole enää pitkään aikaan ollut maksuton. Minäkin olen jo vuosia itse ostanut lasteni peruskoulukirjat kun Helsinki ei kustanna niitä.
Minun kotikylässäni ja mieheni asuinpaikkakunnilla kyllä ne kirkkaimmat tähdet koulutettiin. Jo Lönnrot sai aikoinaan koulutuksensa lahjoituksilla.
Isojen talojen isännät tyypillisesti kustansivat vähävaraisten opintoja. Ja tehdaspatruunat.
Mikä se sellainen koulu on, joka ei kustanna peruskoululaisten oppikirjoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
Minun äitini (s.-51) kävi kansalaiskoulun, vaikka oli aina hyvä koulussa. Muuhun ei vaatimattomista oloista tulevalla ollut varaa. Ilmeisesti ainakaan sillä paikkakunnalla jossa asui ei ollut mahdollisuutta stipendeihin tai muihin avustuksiin. Sen jälkeen äitini hankki vielä ammattitutkinnon nykyistä ammattiopistoa vastaavassa oppilaitoksessa.
Ei enää koskaan maksullista peruskoulutusta Suomeen, kiitos!Peruskoulu ei ole enää pitkään aikaan ollut maksuton. Minäkin olen jo vuosia itse ostanut lasteni peruskoulukirjat kun Helsinki ei kustanna niitä.
Minun kotikylässäni ja mieheni asuinpaikkakunnilla kyllä ne kirkkaimmat tähdet koulutettiin. Jo Lönnrot sai aikoinaan koulutuksensa lahjoituksilla.
Isojen talojen isännät tyypillisesti kustansivat vähävaraisten opintoja. Ja tehdaspatruunat.
Mikä se sellainen koulu on, joka ei kustanna peruskoululaisten oppikirjoja?
Helsinkiläinen peruskoulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän nimi lyseo tulee?
Valtion ylläpitämä. Alkujaan vain pojille tarkoitettu, sitten tuli yhteislyseo - missä myös tyttöjä.
Siis tuo nimi lyseo. En pääse kiinni vastaukseesi. Lyhennys siitä? Miten?
englanti= lycee, lyceum
Ei se tule suomeen englannista. Suomeen perustettiin lyseot 1872, eikä vielä silloin englannin kieli vaikuttanut sanastoomme merkittävästi. Sana löytyy esim. venäjästä, jonne se on tullut saksan kautta, jonne edelleen latinasta ja alun perin kreikasta. Ruotsistakin se löytyy. Eiköhän oman samanne tausta ole pikemmin saksalais-venäläis-ruotsalainen kuin englannisita lainattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansalaiskoulu oli se, minne meni ne jotka ei päässeet oppikouluun. Oppikoulu oli maksullinen, kansalaiskoulu ei.
oppikouluun vähävaraiset sai stipendin. jolloin opiskelu oli ilmainen. vain varakkailta perittiim lukukausimaksu
Tuossakin varmaan eroja siinä, mistä ajanjaksosta puhutaan. Olin vähävaraisesta perheestä, mutta en saanut mitään stipendiä. Jos sisarukseni olisivat lähteneet oppikouluun, olisimme saaneet sisaralennuksen lukukausimaksuista ja tietysti olisi voinut käyttää samoja kirjoja. Mutta veljet ja sisaret jatkoivat kansakoulua ja kävivät sitten ammattikoulun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
Minun äitini (s.-51) kävi kansalaiskoulun, vaikka oli aina hyvä koulussa. Muuhun ei vaatimattomista oloista tulevalla ollut varaa. Ilmeisesti ainakaan sillä paikkakunnalla jossa asui ei ollut mahdollisuutta stipendeihin tai muihin avustuksiin. Sen jälkeen äitini hankki vielä ammattitutkinnon nykyistä ammattiopistoa vastaavassa oppilaitoksessa.
Ei enää koskaan maksullista peruskoulutusta Suomeen, kiitos!Peruskoulu ei ole enää pitkään aikaan ollut maksuton. Minäkin olen jo vuosia itse ostanut lasteni peruskoulukirjat kun Helsinki ei kustanna niitä.
Minun kotikylässäni ja mieheni asuinpaikkakunnilla kyllä ne kirkkaimmat tähdet koulutettiin. Jo Lönnrot sai aikoinaan koulutuksensa lahjoituksilla.
Isojen talojen isännät tyypillisesti kustansivat vähävaraisten opintoja. Ja tehdaspatruunat.
Asiat eivät ole noin mustavalkoisia. Tässäkin tapauksessa sillä oli merkitystä millaisesta perheestä tuli. Äitini jäi nuorena orvoksi, ja kasvoi kasvattiperheessä pienellä paikkakunnalla hyvin kaukana synnyinpaikastaan ja kaikista biologisista sukulaisistaan. Ei silloin ollut kovin korkealla listalla harkintaa tehtäessä, ei vaikka olisi ollut millainen ”tähti” hyvänsä kiitettävällä keskiarvolla ja potentiaalilla suorittaa yliopistotutkinto. Ei sellaisessa tilanteessa ollutta kannustettu tavoittelemaan mitään suurempaa. Piti olla kiitollinen siitä hyvästä mitä oli jo annettu.
161
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
Minun äitini (s.-51) kävi kansalaiskoulun, vaikka oli aina hyvä koulussa. Muuhun ei vaatimattomista oloista tulevalla ollut varaa. Ilmeisesti ainakaan sillä paikkakunnalla jossa asui ei ollut mahdollisuutta stipendeihin tai muihin avustuksiin. Sen jälkeen äitini hankki vielä ammattitutkinnon nykyistä ammattiopistoa vastaavassa oppilaitoksessa.
Ei enää koskaan maksullista peruskoulutusta Suomeen, kiitos!Peruskoulu ei ole enää pitkään aikaan ollut maksuton. Minäkin olen jo vuosia itse ostanut lasteni peruskoulukirjat kun Helsinki ei kustanna niitä.
Minun kotikylässäni ja mieheni asuinpaikkakunnilla kyllä ne kirkkaimmat tähdet koulutettiin. Jo Lönnrot sai aikoinaan koulutuksensa lahjoituksilla.
Isojen talojen isännät tyypillisesti kustansivat vähävaraisten opintoja. Ja tehdaspatruunat.
Mikä se sellainen koulu on, joka ei kustanna peruskoululaisten oppikirjoja?
Helsinkiläinen peruskoulu.
Jaa, kyllä meidän lapset ovat saaneet maksuttomat kirjat täällä Helsingissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulusta mentiin lukioon (jos pääsi keskiarvon perusteella). Jos ei mennyt oppikouluun, käytiin kansalaiskoulua ja sieltä ei menty lukioon. Mikä tässä on vaikeaa?
Se, ettei se mennyt noin.
Vaan niin, että kun oli suorittut keskikoulun oppimäärän, sai pyrkiä lukioon. Samoin muohin oppilaitoksiin, joihin vaadittiin keskikoulun oppimäärä.
Oppikoulu oli oikeasti se keskikoulun ja lukion muodostama kokonaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
Minun äitini (s.-51) kävi kansalaiskoulun, vaikka oli aina hyvä koulussa. Muuhun ei vaatimattomista oloista tulevalla ollut varaa. Ilmeisesti ainakaan sillä paikkakunnalla jossa asui ei ollut mahdollisuutta stipendeihin tai muihin avustuksiin. Sen jälkeen äitini hankki vielä ammattitutkinnon nykyistä ammattiopistoa vastaavassa oppilaitoksessa.
Ei enää koskaan maksullista peruskoulutusta Suomeen, kiitos!Peruskoulu ei ole enää pitkään aikaan ollut maksuton. Minäkin olen jo vuosia itse ostanut lasteni peruskoulukirjat kun Helsinki ei kustanna niitä.
Minun kotikylässäni ja mieheni asuinpaikkakunnilla kyllä ne kirkkaimmat tähdet koulutettiin. Jo Lönnrot sai aikoinaan koulutuksensa lahjoituksilla.
Isojen talojen isännät tyypillisesti kustansivat vähävaraisten opintoja. Ja tehdaspatruunat.
Sotien jälkeisinä vuosina noita "tähtiä" vain oli joka torppa täynnä. Kaikki eivät edes olisi mahtuneet mihinkään oppikouluihin, vaan kansakoulun jälkeen lähdettiin pian työelämään. En omassa kotikylässäni ole koskaan kuullut, että naapurit olisivat ketään sponsoroineet ja noita tehdaspatruunoita ei ollutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama kuin nyky kielellä alakoulu ylä koulu , ala aste ylä aste . Lukio lyseo high koulu . Ammattikouluihin ammattioppilaitoksiin voi hakea sen jälkeen vasta . Yläkoulussa eli kansa lais ( kansa ) ( tiedätte sanan KANSA kansan kansalais- kansalainen kansalle kansallinen nations. ). Kansa koulu kansalais- koulu . Olet siis kansalainen joka kouluttautuu. K A N S A . lainen. Kansalaisten koulu . TYÖ väen opisto . Oppilas erottamaan sanat ja niiden merkitys . Kansalaisopisto . KANSALAIS opisto. Nations. Kansat kansakunnat kansan heimot . Kansalaiset . Kansalaiset siis opiskelee koulussa . Ala luokat ylä luokat . Keskikoulu peruskoulu esikoulu . Siitä siirryttiin sitten muihin kouluihin kauppa opistoon kauppakouluun . Kansalaisten kouluista sai perus opetuksen kuten nykyäänkin . Kaikki suomalaiset osaa kirjoittaa lukea laskea mitata ja punnita . Peruskoulusta mennään nykyäänkin eteenpäin . Monet vaan jää kesätyö paikkaan töihin ja ostaa asunnon . Monet jää urheilu aloille voittaa tontteja ja asuntorahat . Esimerkiksi monet ei hakenut lukioon sairauksien takia liikaa poissa oloja tai jätti muuten väliin. Kansalais- koulussa oli eri linjoja mihin voi valita kuten käsityö linjat puutyö linjat liike linjat eli erikoistumaan johonkin. Liikelinjoilla oli esimerkiksi textaus ,myyntioppia, konekirjoitus ,kauppamyynti oppia ja kirjanpitoa. Englantia ja ruotsia oli sekä ala asteella että yläasteella siis kansa ja kansalaiskouluissa . Kaikki siis osaa vähän ruotsia ja englantia sekä kirjoittaa koneella mitään ATK juttuja ei vielä ollut ,ne tuli sitten pankkeihin ensin. Oli myös pakollinen kotitalous oppi . Suurtalous keittiössä opetettiin ruuan laittoa suurille ryhmille sekä tarjoilua . Siitä moni lähti sitten mainos aloille ja medioihin töihin . Kauppoihin ja kirjailijoiksi . Taidealoille . Peruskoulu siis erilaisilla linjoilla .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
Minun äitini (s.-51) kävi kansalaiskoulun, vaikka oli aina hyvä koulussa. Muuhun ei vaatimattomista oloista tulevalla ollut varaa. Ilmeisesti ainakaan sillä paikkakunnalla jossa asui ei ollut mahdollisuutta stipendeihin tai muihin avustuksiin. Sen jälkeen äitini hankki vielä ammattitutkinnon nykyistä ammattiopistoa vastaavassa oppilaitoksessa.
Ei enää koskaan maksullista peruskoulutusta Suomeen, kiitos!Peruskoulu ei ole enää pitkään aikaan ollut maksuton. Minäkin olen jo vuosia itse ostanut lasteni peruskoulukirjat kun Helsinki ei kustanna niitä.
Minun kotikylässäni ja mieheni asuinpaikkakunnilla kyllä ne kirkkaimmat tähdet koulutettiin. Jo Lönnrot sai aikoinaan koulutuksensa lahjoituksilla.
Isojen talojen isännät tyypillisesti kustansivat vähävaraisten opintoja. Ja tehdaspatruunat.
Mikä se sellainen koulu on, joka ei kustanna peruskoululaisten oppikirjoja?
Helsinkiläinen peruskoulu.
Jaa, kyllä meidän lapset ovat saaneet maksuttomat kirjat täällä Helsingissä.
Aivan. Kun se meneekin juuri niin että joissakin kouluissa saa kirjat, joissakin ei.
Hesari teki siitä ihan kartoituksen. Saman kaupungin sisällä ihan eri tilanne eri kouluissa.
Että semmonen tasavertainen peruskoulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ei ole muistikuvaa stipendeistä oppikoulun käyntiin, mutta vapaaoppilaspaikkoja oli. Minulla oli hämärä muistikuva, että niitä paikkoja oli rajallisesti ja meilläkin jännitettiin, saako veli sen - veli sai.
minä kävin neljä luokkaa kansakoulua. sen jälkeen pyrin oppikouluun, joka käsitti ensin keskikoulun, ollen viisivuotinen. sain keskikoulun päästötodistuksen. ja sen jälkeen menin lukioon, ollen kolmivuotinen. ja kirjoitin ylioppilaaksi.
oppikouluun piti pyrkiä. suositus opettajalta ja pääsykokeet. ei ollut ilmainen missään vaiheessa.
kaikki täytyi maksaa itse.
ne jotka eivät pyrkineet oppikouluun niin jatkoivat kaksi vuotta kansakoulua. käyden sitä kaikkiaan 6v. sen jälkeen menivät kansalaiskouluun. joka oli minun aikanani 2 v. saivat kansalaiskoulun päästötodistuksen ja sen avulla pyrkivät joko ammattikouluun/kauppakouluun. kauppaopisto vaati ensin kauppakoulun käymisen tai yo käynnin.
osa porukasta meni suoraan töihin. kansalaiskoulun jälkeen. esim. siivooja. lapsenvahti. raksamies jne.
meidän luokalta ei muut lähteneet jostain syystä. oppikouluun. siis vielä rautalangasta. oppikoulu=ensin 5 vuotta keksikoulua= sitten 3 vuotta lukiota. sitten kirjoitettiin. ei ollut mahdollista hajottaa mitenkään opiskelua. joko pärjäsi sen 3 v ja kirjoitti.
lukion jälkeen osa meni yliopistoon toiset yo pohjaiselle linjalle kauppaopistoon. jolloin valmistuivat merkonomeiksi. kauppakoulusta valmistuivat merkantit.
en jaksa enempää jauhaa.
jokohan tuli asia selväksi. vänkääjät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
Minun äitini (s.-51) kävi kansalaiskoulun, vaikka oli aina hyvä koulussa. Muuhun ei vaatimattomista oloista tulevalla ollut varaa. Ilmeisesti ainakaan sillä paikkakunnalla jossa asui ei ollut mahdollisuutta stipendeihin tai muihin avustuksiin. Sen jälkeen äitini hankki vielä ammattitutkinnon nykyistä ammattiopistoa vastaavassa oppilaitoksessa.
Ei enää koskaan maksullista peruskoulutusta Suomeen, kiitos!Peruskoulu ei ole enää pitkään aikaan ollut maksuton. Minäkin olen jo vuosia itse ostanut lasteni peruskoulukirjat kun Helsinki ei kustanna niitä.
Minun kotikylässäni ja mieheni asuinpaikkakunnilla kyllä ne kirkkaimmat tähdet koulutettiin. Jo Lönnrot sai aikoinaan koulutuksensa lahjoituksilla.
Isojen talojen isännät tyypillisesti kustansivat vähävaraisten opintoja. Ja tehdaspatruunat.
Mikä se sellainen koulu on, joka ei kustanna peruskoululaisten oppikirjoja?
Helsinkiläinen peruskoulu.
Jaa, kyllä meidän lapset ovat saaneet maksuttomat kirjat täällä Helsingissä.
Aivan. Kun se meneekin juuri niin että joissakin kouluissa saa kirjat, joissakin ei.
Hesari teki siitä ihan kartoituksen. Saman kaupungin sisällä ihan eri tilanne eri kouluissa.
Että semmonen tasavertainen peruskoulu.
Oppimateriaali on maksutonta peruskoulussa myös Helsingissä. Toki voi joutua käytettyjä kirjoja käyttämään mutta kenenkään ei tartte ostaa niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
Minun äitini (s.-51) kävi kansalaiskoulun, vaikka oli aina hyvä koulussa. Muuhun ei vaatimattomista oloista tulevalla ollut varaa. Ilmeisesti ainakaan sillä paikkakunnalla jossa asui ei ollut mahdollisuutta stipendeihin tai muihin avustuksiin. Sen jälkeen äitini hankki vielä ammattitutkinnon nykyistä ammattiopistoa vastaavassa oppilaitoksessa.
Ei enää koskaan maksullista peruskoulutusta Suomeen, kiitos!Peruskoulu ei ole enää pitkään aikaan ollut maksuton. Minäkin olen jo vuosia itse ostanut lasteni peruskoulukirjat kun Helsinki ei kustanna niitä.
Minun kotikylässäni ja mieheni asuinpaikkakunnilla kyllä ne kirkkaimmat tähdet koulutettiin. Jo Lönnrot sai aikoinaan koulutuksensa lahjoituksilla.
Isojen talojen isännät tyypillisesti kustansivat vähävaraisten opintoja. Ja tehdaspatruunat.
Mikä se sellainen koulu on, joka ei kustanna peruskoululaisten oppikirjoja?
Helsinkiläinen peruskoulu.
Jaa, kyllä meidän lapset ovat saaneet maksuttomat kirjat täällä Helsingissä.
Aivan. Kun se meneekin juuri niin että joissakin kouluissa saa kirjat, joissakin ei.
Hesari teki siitä ihan kartoituksen. Saman kaupungin sisällä ihan eri tilanne eri kouluissa.
Että semmonen tasavertainen peruskoulu.
Oppimateriaali on maksutonta peruskoulussa myös Helsingissä. Toki voi joutua käytettyjä kirjoja käyttämään mutta kenenkään ei tartte ostaa niitä.
Helsingissä ei saa kaikissa kouluissa kirjoja. Vaikka miten kinaisit.
Opetusviraston tulkinta on se että kirjat ovat vain yksi vaihtoehto joten niitä ei tarvitse tarjota.
Tilanne on sitten se että osassa kouluissa ne annetaan, osassa ei.
Ja totta kai ne on vanhoja. Ruotsin kirjoissa Victoriakin on vielä lukiossa.
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat on kumpikin köyhistä oloista, mutta edes 50-luvulla maaseudulla ei ollut niin köyhää, ettei lasta olisi oppikouluun voinut laittaa, jos oli opiskelupäätä. Vanhempani ovat siis syntyneet 1944 ja 1945, ja kumpikin käyneet oppikoulun ylioppilaaksi saakka. Toki maksoihan se, mutta ei nyt mahdottomia. Enemmän se kuulemma hävetti, kun oli huonot vaatteet. Kaikki vanhempieni sisarukset eivät ole käyneet oppikoulua, mutta ainakin äidin kotona se meni ihan sen mukaan, miten pärjäsi kansakoulussa. Yksi veli on mahdottoman katkera, kun on unohtanut sen, että kansakoulutodistus oli täynnä vitosia... Syy oli tasan siinä, että jatkoi kansalaiskouluun, eikä oppikouluun.
Niin varmaan se köyhyys riippui monista asioista. Perheessä saattoi olla sairautta, paljon lapsia, monenlaista asiaa, mikä esti oppikouluun lähettämisen. Isä saattoi olla sotainvalidi, mikä takia kotona maataloustöistä ei voinut lähteä pitempään koulutukseen. Tai se vähäinen raha perheeseen tuli isän metsätöiden kautta, silloin se oppikouluun lähteminen kaatui siihen, vaikka olisi ollut halua ja kykyjä.
Vierailija kirjoitti:
minä kävin neljä luokkaa kansakoulua. sen jälkeen pyrin oppikouluun, joka käsitti ensin keskikoulun, ollen viisivuotinen. sain keskikoulun päästötodistuksen. ja sen jälkeen menin lukioon, ollen kolmivuotinen. ja kirjoitin ylioppilaaksi.
oppikouluun piti pyrkiä. suositus opettajalta ja pääsykokeet. ei ollut ilmainen missään vaiheessa.
kaikki täytyi maksaa itse.
ne jotka eivät pyrkineet oppikouluun niin jatkoivat kaksi vuotta kansakoulua. käyden sitä kaikkiaan 6v. sen jälkeen menivät kansalaiskouluun. joka oli minun aikanani 2 v. saivat kansalaiskoulun päästötodistuksen ja sen avulla pyrkivät joko ammattikouluun/kauppakouluun. kauppaopisto vaati ensin kauppakoulun käymisen tai yo käynnin.
osa porukasta meni suoraan töihin. kansalaiskoulun jälkeen. esim. siivooja. lapsenvahti. raksamies jne.
meidän luokalta ei muut lähteneet jostain syystä. oppikouluun. siis vielä rautalangasta. oppikoulu=ensin 5 vuotta keksikoulua= sitten 3 vuotta lukiota. sitten kirjoitettiin. ei ollut mahdollista hajottaa mitenkään opiskelua. joko pärjäsi sen 3 v ja kirjoitti.
lukion jälkeen osa meni yliopistoon toiset yo pohjaiselle linjalle kauppaopistoon. jolloin valmistuivat merkonomeiksi. kauppakoulusta valmistuivat merkantit.
en jaksa enempää jauhaa.
jokohan tuli asia selväksi. vänkääjät.
Sulla on oikeus sun omaan tarinaan, mutta se ei ole ainoa mahdollinen tai sen oikeampi tieto kuin muidenkaan.
Minun äitini (s.-51) kävi kansalaiskoulun, vaikka oli aina hyvä koulussa. Muuhun ei vaatimattomista oloista tulevalla ollut varaa. Ilmeisesti ainakaan sillä paikkakunnalla jossa asui ei ollut mahdollisuutta stipendeihin tai muihin avustuksiin. Sen jälkeen äitini hankki vielä ammattitutkinnon nykyistä ammattiopistoa vastaavassa oppilaitoksessa.
Ei enää koskaan maksullista peruskoulutusta Suomeen, kiitos!