Lue keskustelun säännöt.
Voisitteko te keskituloiset lopettaa jatkuvan humble bragin köyhiä kavereita kohtaan ja auttaa jotenkin konkreettisesti
29.12.2020 |
Olen pienituloinen, samoin mun mies. Vuosien varrella ollut paljon työttömyyttä, pitkiä sairaslomia, lomautuksia, parhaimmillaankin lyhyitä pätkätöitä. Tää vuosi on ollut tosi paha, perheen teinitkään eivät saaneet kesätöitä ja mä työttömänä, mies lomautettuna suurimman osan ajasta. Osalla kavereista menee hyvin, molemmat sekä mies että nainen töissä, hyvät työpaikat, on sairaanhoitajia, diplomi-insinöörejä, yrittäjiä jne. Olen niin totaalisen kyllästynyt näiden hyvin toimeentulevien kavereiden humble bragiin ja typeriin hyväntahtoisiin neuvoihin ja "auttamisiin".
Esimerkiksi tänä joulun alla valitin kavereille, että meillä on rahat tosi vähissä ja vaikea ostaa lapsille (4 eri ikäistä) lahjat, samoin jouluruuat. Vastaukset oli tähän tyyliin "me ostetaan lahjat aina alesta joulun jälkeen/ meillä on tänä vuonna kasvissyöjä joulu niin tulee halvaksi / no riisipuuro ja juurekset ei paljoa maksa jne. Kukaan ei esim ehdottanut, että voidaan ostaa teille joulukinkku yms käytännön apua. Yhdelle kaverille kerroin että meidän joulusuunnitelmissa on vaan katsoa Netflixia ja HBO:ta, johon kaveri kommentoi että he eivät periaatteessa maksa mistään netti TV:stä kun katsovat vaan ilmaisia. Joo helppo heidän kun taloudessa on vain kaksi aikuista! Mutta kun on eri-ikäisiä lapsia ja teinejä ei riitä joku YLE areena.
Vielä yksi esimerkki. Viime kesänä olin nuorimmaisen ja kummitätinsä kanssa Kaivopuisto piknikillä. 7-vuotias kysyi kummitädiltä että voisiko ostaa jäätelö tötterön. Eiköhän kaveri alkanut selittään mun 7 vuotiaalle kuinka monta litraa jäätelöä saa sillä hinnalla ja sitten etsittiin varmaan 15 min ajan jotain lähikauppaa, mistä tyttö sai Pirkka tuutin. Ei vaan voinut yhden kerran ostaa tytölle sitä oikeaa jäätelötötteröä vaan piti alkaa esitelmöimään rahan arvoista ikään kuin minä en tietäisi.
Kommentit (3077)
Vierailija kirjoitti:
No nyt kun on tullut selväksi, että pullojen kerääminen ja kirppistuotot ovat rikollista toimintaa, jos niitä ei vähennetä toimeentulotuesta, niin eikös tässä päästä ketjun alkuperäiseen aiheeseen, eli sittenhän on pakko alkaa kerjätä lahjoituksia muilta, jos kerran omin keinoin ei voi hankkia itselleen mitään lisää. Ja sehän oli laajasti koettu vääräksi tavaksi, koska muut eivät halua lahjoittaa. Joten voisiko joku nyt vastata aika selvästi että mikä on se oikea tapa? Jos ihminen elää toimeentulotuella eikä onnistu saamaan töitä (tai saa töitä, mutta palkka on niin pieni, että hän on edelleen toimeentulotuella), niin jos hänen tarvitsisi ostaa tai hankkia jotain, niin mikä on se suositeltu tapa? Pitäisikö siis kerjätä tutuilta - vai onko ok yrittää hankkia lisää rahaa pulloja keräämällä, marjoja myymällä tai kirppismyynnillä? Vai onko ainoa vastaus se, että toimeentulotuella elävän kuuluukin kärsiä, koska se tuottaa iloa ja tyydytystä joillekin muille?
Ei pullojen kerääminen ja kirppistoiminta ole rikollista vaan NIISTÄ SAATUJEN TUOTTOJEN ILMOITTAMAJÄTTÄMINEN JOKO VEROJEN MAKSUN VÄLTTÄMISEKSI TAI TUKIEN KASVATTAMISEKSI on rikollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä on ihan kiinnostavaa, että köyhyysvinkit ovat siirtyneet seuraavalle asteelle. Aiemmin jumituttiin siihen, että joulukuun rahapulaa voisi helpottaa ostamalla ämpärin ja menemällä metsään marjastamaan tai Töölönlahdelle onkimaan. Nyt ollaan siirrytty seuraavaan vaiheeseen eli siihen, että haukutaan huonosta taloudenhallinnasta, jos ei sijoita. Ihan kiinnostavaa. Tietääkö joku, mistä tämä sijoitusinnostus on alkanut? Jotkut lehdethän ovat lähteneet tähän mukaan ja haastatelleet esim. sitä yhtä blogin pitäjää, joka on kertonut vääristeltyä ja kaunisteltua tarinaansa rikastumisesta - siis että muka on sijoittanut sosiaalitukiaan ja tullut sitä kautta rikkaaksi. Onhan se vetovoimainen tarina! Siinäkin kyllä "unohdettiin" kertoa, että kyseisen henkilön isä ja varakas puoliso ovat rahoittaneet hänen elämäänsä, joten hän on voinut sijoittaa omat rahansa (jotka eivät siis kuluneet elämiseen, kuten muilla ihmisillä) ja ettei hän oikeasti sijoittanut minimaalisia sosiaalitukiaan vaan paljon isompia summia.
Jotenkin näin keskituloisena amatöörisijoittana tuntuu, että näillä palstan kommentoineilla ammattisijoittajilla ei ole kaikki kotona. Sen verran hämärää ja epämääräistä juttua tulee. Johonkin 500e kuukausituloihin pitää oikeasti olla jo aika muhkea salkku.
Sen verran voi lisätä, että olen itsekkin ollut köyhä opiskeluaikana ja valmistumisen jälkeen, mutta kyllä ne lisätulot tuli hankittua kaikenlaisista hanttihommakeikoista, muutot, lumihommat jne. Rahat tuli sitten käytettyä elämän laadun parantamiseen. Nyt voi sitten sijoitellakin kun sitä rahaa jää sopivasti yli palkan jälkeen.
Onko tuota täällä mitenkään kiistettykään? päinvastoin, monta kertaa sanottu että "ei synny yhdessä yössä, syntyy pikkuhiljaa vuosia rakentaen. Mitä aikaisemmin aloittaa, sitä pienemmin kertasijoituksin sen voi saavuttaa". Aloittamatta ei saavuta koskaan....
Eipä olla kiistetty mutta ollaan annettu ymmärtää, että se on joku käytännöllinenkin ratkaisu köyhyyden poistumiseen ja syyllistetty jos ei siihen usko. Todellisuudessa tuollaisilla hiluilla ei tahdo yksi ihmisikä riittää minkäänlaisen salkun hommaamiseen. Tietty ne kympit ja sataset voi vetää riskilläkin, mutta sitten on ihan todellinen kaiken menettämisen mahdollisuus olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä on ihan kiinnostavaa, että köyhyysvinkit ovat siirtyneet seuraavalle asteelle. Aiemmin jumituttiin siihen, että joulukuun rahapulaa voisi helpottaa ostamalla ämpärin ja menemällä metsään marjastamaan tai Töölönlahdelle onkimaan. Nyt ollaan siirrytty seuraavaan vaiheeseen eli siihen, että haukutaan huonosta taloudenhallinnasta, jos ei sijoita. Ihan kiinnostavaa. Tietääkö joku, mistä tämä sijoitusinnostus on alkanut? Jotkut lehdethän ovat lähteneet tähän mukaan ja haastatelleet esim. sitä yhtä blogin pitäjää, joka on kertonut vääristeltyä ja kaunisteltua tarinaansa rikastumisesta - siis että muka on sijoittanut sosiaalitukiaan ja tullut sitä kautta rikkaaksi. Onhan se vetovoimainen tarina! Siinäkin kyllä "unohdettiin" kertoa, että kyseisen henkilön isä ja varakas puoliso ovat rahoittaneet hänen elämäänsä, joten hän on voinut sijoittaa omat rahansa (jotka eivät siis kuluneet elämiseen, kuten muilla ihmisillä) ja ettei hän oikeasti sijoittanut minimaalisia sosiaalitukiaan vaan paljon isompia summia.
Unohdit mainita sen mitä aina on sanottu. Ensin ne menot kuriin ja kun ne on satu kuriin niin seuraava vaihe on, että se rahan tulo pitäisi saada nousuun. Siihen on muutamia keinoja. Lisätä sitä työtä, josta saa tuloja tai sijoittaa. Ehkä on muitakin keinoja, kuten mennä rikkaisiin naimisiin tai periä, mutta tämä ei ole monelle käytänössä mahdollista.
Jotain noista on vaan pakko olla valmis tekemään tai sitten hyväksyä tosiasia, että on ja pysyy köyhänä ja aina kerjämässä muilta milloin mitäkin.
Kuulisin mielelläni mitä sinä ajattelet, että köyhien pitäisi tehdä? Tilata Netflix ja katsella sitä? Vai kävellä kaverille kerjäämään?En ole tuo edellinen kirjoittaja, mutta tunnen muutaman "ikiköyhän". Ongelma on siinä, jos työelämään ei ole enää mahdollisuuksia. Ollaan esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeellä, mutta tulot just nippa nappa sen yli, että ei ole oikeutettu toimeentulotukeenkaan. Kun sitten hajoaa pölynimuri tai tarvitsee silmälasit, toimeentulotukena niitä ei saa (kuten voisi saada, jos olisi oikeutettu perustoimeentulotukeen) vaan on ostettava itse. Ja sitten ostetaan osamaksulla, jos kuitenkin luottotiedot ovat vielä kunnossa. Ennenkuin edelliset osamaksutkaan on saatu maksettua pois, tulee jo jokin asia, minkä vuoksi joudutaan ottamaan uusi osamaksu. Tai sitten raha, jonka ehkä olisi voinut sijoittaakin, menee lääkkeisiin ja/tai taksimatkaan sairaalaan. Vaikka Kela-taksissa joutuu maksamaan vain omavastuuosuuden, on sekin 25 €.
On olemassa köyhiä, kuten on olemassa asunnottomia. Mutta ovatko he näitä, jotka itkevät kun heille tarjottu jäätelö on kaupasta ostettu 1€ tuutti, eikä kioskilta ostettu 3€ tuutti?
Maailmassa on paljon sellaista köyhyyttä mihin ei itse voi vaikuttaa mitenkään. Ehkä Suomessakin, mutta monen köyhyys on huonojen valintojen seurausta, joskus huonoa onnea. Mutta Suomessa todella monella on mahdollisuus päästä siitä pois.
Suomen köyhä valittaa kuinka rahat menivät uusin silmälaseihin. Monessa maassa sellaisia ei ole edes toisilla niitä tarvitsevilla ole koskaan ollut. En tiedä kuinka halvalla halvimmat lasit saa, mutta puhumme aina useista sadoista, koska niissä on oltava erikoislinssiä ja pinnoitetta ja ties mitä. Liimata tai teilata niitä ei voi ikinä ja niin arvokkaat ne eivät ole, etteikö niitä voisi jättää tuolille ja etteikö niiden päälle voisi istahtaa vahingossa.
Pieni kysymys teille, joiden mielestä toimeentulotuen saajan pitäisi ilmoittaa Kelaan ne pullonkeräysrahat tai kirppistuotot yms. Kuvitellaan, että on kaksi toimeentulotuensaajaa, joista kummallekin tulee jokin yllättävä meno, jonka vuoksi tarvitsevat akuutisti rahaa ruokaan. Toinen saa äidiltään n. 20 euron arvoisen ruokakassin, toinen taas saa äidiltään 20 euroa ostaakseen ruokaa (koska jostain syystä äiti ei pysty, halua tai jaksa mennä kauppaan itse). Oletettavasti sen rahaa käteensä saaneen pitäisi nyt teidän mielestänne ilmoittaa Kelaan saamansa avustus. Mutta entä sen, joka sai ruokakassin? Pitäisikö sekin vähentää seuraavan kuun tuesta? Jos ei, niin onko tämä oikeasti mielestänne ihan looginen ja oikeunmukainen käytöntö?
Ja jos kaikki vaan pitäisi vähentää, niin mistä ihminen voi saada apua, jos jokin yllättävä kriisi tulee, jos kaikki lopulta vähennetään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä on ihan kiinnostavaa, että köyhyysvinkit ovat siirtyneet seuraavalle asteelle. Aiemmin jumituttiin siihen, että joulukuun rahapulaa voisi helpottaa ostamalla ämpärin ja menemällä metsään marjastamaan tai Töölönlahdelle onkimaan. Nyt ollaan siirrytty seuraavaan vaiheeseen eli siihen, että haukutaan huonosta taloudenhallinnasta, jos ei sijoita. Ihan kiinnostavaa. Tietääkö joku, mistä tämä sijoitusinnostus on alkanut? Jotkut lehdethän ovat lähteneet tähän mukaan ja haastatelleet esim. sitä yhtä blogin pitäjää, joka on kertonut vääristeltyä ja kaunisteltua tarinaansa rikastumisesta - siis että muka on sijoittanut sosiaalitukiaan ja tullut sitä kautta rikkaaksi. Onhan se vetovoimainen tarina! Siinäkin kyllä "unohdettiin" kertoa, että kyseisen henkilön isä ja varakas puoliso ovat rahoittaneet hänen elämäänsä, joten hän on voinut sijoittaa omat rahansa (jotka eivät siis kuluneet elämiseen, kuten muilla ihmisillä) ja ettei hän oikeasti sijoittanut minimaalisia sosiaalitukiaan vaan paljon isompia summia.
Unohdit mainita sen mitä aina on sanottu. Ensin ne menot kuriin ja kun ne on satu kuriin niin seuraava vaihe on, että se rahan tulo pitäisi saada nousuun. Siihen on muutamia keinoja. Lisätä sitä työtä, josta saa tuloja tai sijoittaa. Ehkä on muitakin keinoja, kuten mennä rikkaisiin naimisiin tai periä, mutta tämä ei ole monelle käytänössä mahdollista.
Jotain noista on vaan pakko olla valmis tekemään tai sitten hyväksyä tosiasia, että on ja pysyy köyhänä ja aina kerjämässä muilta milloin mitäkin.
Kuulisin mielelläni mitä sinä ajattelet, että köyhien pitäisi tehdä? Tilata Netflix ja katsella sitä? Vai kävellä kaverille kerjäämään?En ole tuo edellinen kirjoittaja, mutta tunnen muutaman "ikiköyhän". Ongelma on siinä, jos työelämään ei ole enää mahdollisuuksia. Ollaan esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeellä, mutta tulot just nippa nappa sen yli, että ei ole oikeutettu toimeentulotukeenkaan. Kun sitten hajoaa pölynimuri tai tarvitsee silmälasit, toimeentulotukena niitä ei saa (kuten voisi saada, jos olisi oikeutettu perustoimeentulotukeen) vaan on ostettava itse. Ja sitten ostetaan osamaksulla, jos kuitenkin luottotiedot ovat vielä kunnossa. Ennenkuin edelliset osamaksutkaan on saatu maksettua pois, tulee jo jokin asia, minkä vuoksi joudutaan ottamaan uusi osamaksu. Tai sitten raha, jonka ehkä olisi voinut sijoittaakin, menee lääkkeisiin ja/tai taksimatkaan sairaalaan. Vaikka Kela-taksissa joutuu maksamaan vain omavastuuosuuden, on sekin 25 €.
On olemassa köyhiä, kuten on olemassa asunnottomia. Mutta ovatko he näitä, jotka itkevät kun heille tarjottu jäätelö on kaupasta ostettu 1€ tuutti, eikä kioskilta ostettu 3€ tuutti?
Maailmassa on paljon sellaista köyhyyttä mihin ei itse voi vaikuttaa mitenkään. Ehkä Suomessakin, mutta monen köyhyys on huonojen valintojen seurausta, joskus huonoa onnea. Mutta Suomessa todella monella on mahdollisuus päästä siitä pois.
Suomen köyhä valittaa kuinka rahat menivät uusin silmälaseihin. Monessa maassa sellaisia ei ole edes toisilla niitä tarvitsevilla ole koskaan ollut. En tiedä kuinka halvalla halvimmat lasit saa, mutta puhumme aina useista sadoista, koska niissä on oltava erikoislinssiä ja pinnoitetta ja ties mitä. Liimata tai teilata niitä ei voi ikinä ja niin arvokkaat ne eivät ole, etteikö niitä voisi jättää tuolille ja etteikö niiden päälle voisi istahtaa vahingossa.
Kuinka suurena epäkohtana pidät sitä, että Suomessa toimeentulotukiasiakas saa jonkin verran tukea tarvitsemiensa silmälasien hankkimiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt kun on tullut selväksi, että pullojen kerääminen ja kirppistuotot ovat rikollista toimintaa, jos niitä ei vähennetä toimeentulotuesta, niin eikös tässä päästä ketjun alkuperäiseen aiheeseen, eli sittenhän on pakko alkaa kerjätä lahjoituksia muilta, jos kerran omin keinoin ei voi hankkia itselleen mitään lisää. Ja sehän oli laajasti koettu vääräksi tavaksi, koska muut eivät halua lahjoittaa. Joten voisiko joku nyt vastata aika selvästi että mikä on se oikea tapa? Jos ihminen elää toimeentulotuella eikä onnistu saamaan töitä (tai saa töitä, mutta palkka on niin pieni, että hän on edelleen toimeentulotuella), niin jos hänen tarvitsisi ostaa tai hankkia jotain, niin mikä on se suositeltu tapa? Pitäisikö siis kerjätä tutuilta - vai onko ok yrittää hankkia lisää rahaa pulloja keräämällä, marjoja myymällä tai kirppismyynnillä? Vai onko ainoa vastaus se, että toimeentulotuella elävän kuuluukin kärsiä, koska se tuottaa iloa ja tyydytystä joillekin muille?
Ei pullojen kerääminen ja kirppistoiminta ole rikollista vaan NIISTÄ SAATUJEN TUOTTOJEN ILMOITTAMAJÄTTÄMINEN JOKO VEROJEN MAKSUN VÄLTTÄMISEKSI TAI TUKIEN KASVATTAMISEKSI on rikollista.
Kyllä kyllä, mutta voisiko joku vastata esittämääni kysymykseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en kyllä ekana olisi köyhälle sijoittamista ehdottelemassa. Sijoittaa pitäisi se määrä rahaa, mikä on myös pahimmassa tapauksessa varaa menettää. Sen sijaan jos vaan suinkin mahdollista niin puskuria kannattaa yrittää riipiä kasaan vaikka siinä menisi aikaa. Jonkunlainen puskuri tuo ainakin itselleni mielenrauhaa ja vähentää stressiä. Itse kyllä sijoitankin, mutta siihen on myös varaa.
-Jos tilaa netflixiä ON vara hävitä tämä raha
-Jos pelaa veikkauksen pelejä ON vara hävitä tämä raha
-Jos tilaa aikakausilehtiä ON vara hävitä tämä raha
....
Tajusitko? Sen sijaan että VARMASTI häviää rahat, sen voi sijoittaa jolloin on PIENI riski että häviää sen rahan mutta SUURI todennäköisyys että se tuottaa TULOA tulevaisuudessa, mitä ei muuten olisi saanut koskaan.
Jos vielä ostaa hyviä osinkoyhtiöitä, eli Osinko on kohtuullisen korkea, osingonmaksu on turvattu hyvällä liiketoiminnalla ja tulovirralla, sekä yhtiö nostaa säännöllisesti osinkoa niin todennäköisyys tappioille on pieni. Minulla on 20 vuoden aikana ollut varmasti yli 100 yhtiötä salkussani, ja tälläkin hetkellä 60 yhtiötä, ja VAIN yhdessä tapauksessa olen menettänyt kaikki SIIHEN sijoittamani rahat. Ja tämän tappion merkitys on alle 1% sijoitetusta pääomasta. Ja jos tämän jakaa mitä tarkoittaa tuottohistoriassani tuottoprosprosentille niin vaikutus on 0,04% p.a.
minulla on yhtiöitä salkussani jotka maksavat minulle joka vuosi enemmän osinkoja kuin olen niistä aikoinaan maksanut. Nämä ovat tietenkin harvinaisia mutta aina silloin tällöin tapahtuu. Miettikää vaikka nestettä. Jos olisitte ostaneet vuonna 2009 nesteen osakkeita, sen sijaan että käyttäneet 200 euroa (vuodessa) humputuksiin, teillä olisi nyt noin 3200 euroa nesteessä kiinni JA olisitte saaneet yhteensä osinkoja tänä aikana 462 euroa. En tarkistanut splittien vaikutusia että oliko ne huomitoitu jo tuolla kauppalehden datassa huomioitu, jos ei ollut niin saadut hyödyt ovat liian pienet. Eli nesteen kohdalla 5 vuoden jälkeen osingoista on jo saanut sijoittamansa 200 euroa takaisin tilille ja kaikki loppu siitä ikuisuuteen puhdasta rahavirtaa kotiinpäin.
Eettiset ja moraaliset tekijät ovat ongelma sijoittamisessa. En rahoita luonnon tuhoamista, enkä eläinkokeita, en turkistarhausta, lapsityövoimaa jne. Ennemmin tosiaan olen köyhä kun sijoitan arvojeni vastaiseen toimintaan.
Mulla sama. Siksi juuri sijoitan koska haluan niilläkin valinnoillani vaikuttaa. Ja älä nyt vaan väitä ettei yritykselle ole mitään väliä sen markkina-arvolla. Jos pörssissä on jokin epäeettinen yritys jonka markkina arvostaa roskapaperiksi niin se on kuin myrkkypilleri mille tahansa yritysvaltaajalle ja onnistuu kannibalisoimaan tämän valtaajankin markkinoiden niin katsoessa. Tällainen epäeettinen yritys voi siis toki roikkua pörssissä ja omata oman pienen tuotemarkkinansa mutta ei voi ikinä lähteä ns. lentoon. Ja siinä voi olla itsekin vaikuttamassa. Ihan mahtavaa eiks ookki!
Olen eri, mutta mulla tuo eettisyyden ajatus menee paljon laajemmalle kuin esim. lapsityövoimaan, luonnon tuhoamiseen tai eläinten oikeuksien polkemiseen. Koko pörssi- ja sijoitustoiminta on syvältä sanonko mistä. Ja se nimenomaan luo köyhyyttä koko ajan lisää tähän maailmaan.
Miten moni suomalainenkin on köyhä siksi, että on saanut kenkää jossain yt-nevotteluissa, jotta osakkeenomistajat saavat osinkonsa. Hehän tulevat aina ensimmäisenä, ennen työntekijöitä ja heidän palkkojaan. Siksi onkin niin hemmetin ironista, että täällä kehotetaan köyhiä sijoittamaan.
Ja olen muuten lukenut, että vankiloiden jälkeen eniten psykopaatteja löytyy pörssi- ja rahoitusmaailmasta. En ainakaan itselleni lainkaan yllättävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienituloiselle järkevin sijoituskohde 5 eurolle on todennäköisesti kirpputoreilla kiertely ja ja koittaa löytää jotain sellaista, minkä saa myytyä edelleen kalliimmalla. Myös monilla annetaan-palstoilla annetaan ilmaiseksi sellaista, mistä joku voi vähän maksaakin. Itse olen löytänyt useita haluttuja maljakoita parilla eurolla joista parhaimmat on saanut myytyä edelleen useilla sadoilla euroilla. Jos paikkakunnalla sattuu olemaan hyvä ja suosittu kirppari, niin myös oman pöydän pitämisellä saattaa saada tuottoa. PK-seudulla paras myyntini kahdelle viikolle on ollut 3200 e. Kun on työtön, on aikaa kierrellä pienempiä kirppiksiä, kierrätyskeskuksia ja selvittää mikä tavara on minkäkin arvoinen. Torilla tai facebookissa pystyy myymään ihan hyvällä voitolla vaikka mitä. Ja kirpparirahathan maksetaan käteen, ei näy tiliotteilla tukia haittaamassa.
Eli kannustat ihmisiä harmaaseen talouteen ja tukihuijaamiseen. Eipä loiselta muuta voikaan odottaa.
Kirpputorimyynti on edelleen kaikkien oikeus ja veropaata hommaa. Sitä voit harjoittaa myös sinä, joka käyt töissä. Ei tarvitse kadehtia muiden tienestejä.
Eipä muuten ole verotonta kuin vain jos teet vuodessa kauppaa alle 1000€ liikevaihdolla. Ja tulojen ILMOITTAMATTA JÄTTÄMINEN tukihakemuksissa, oli ne sitten verollisia tai verottomia on rikollista.
Sinäkö olet ihan varma, että jos eläisit toimeentulotuella ja myisit kirppiksellä jotain lapsen vanhoja potkuhousuja saadaksesi tilaa kaapeihin ja vähän lisärahaa vaikka perheen joulua varten, niin ihan varmasti ilmoittaisit kyllä tienestisi ja pyytäisit Kelaa vähentämään ne tuestasi?
Vai voisiko olla niin, että itse et kyllä moisia "pikkusummia" ilmoittaisi, mutta toivoisit kuitenkin muiden tekevän niin? Jännä juttu, että köyhiä kauheasti kehotetaan keräämään pulloja yms saadakseen lisätienestejä, mutta sitten kuitenkin pohjimmiltaan toivotaan, että pullonkeräysrahat vähennettäisiin heidän tuestaan. Miksiköhän näin?
Kyllä minä ilmoitan ihan SENTTIENKIN korkotuotot joita saan ulkomailta, ulkomaiselle pankkitilille. Käytännössä näiden ilmoittamatta jättämisestä en mitenkään voisi jäädä kiinni mutta olenkin rehellinen. toisin kuin valheellisin tiedoin toimeentulotukea huijaavat. KYLLÄ nimenomaan huijaavat rikolliset.
En kysynyt, ilmoitatko senttien korkotuotot ulkomaisille pankkitileille. Kysyin, ilmoittaisitko kirpputorimyyntisi tai esim. sen, jos olet köyhyysketjun vinkkien innoittamana kerännyt pulloja? Nimittäin jos olette sittenkin sitä mieltä, että mitään lisätuloja ei saisikaan hankkia (tai ainakin ne tulot pitäisi heti vähentää seuraavan kuun tuesta), niin miksi sitten tällaisia vinkkejä annetaan, jos niiden kerran ei olisikaan tarkoitus parantaa köyhien olosuhteita? Sittenhän ne ovat oikeassa, jotka vaan valittavat köyhyyttään ja kokevat, ettei heillä ole mitään mahdollisuuksia saada lisärahaa mistään (jos eivät satu saamaan riittävän hyväpalkkaista palkkatyötä, joka nostaa heidät pois toimeentulotuen piiristä).
Kyllä. Tämä voi teille rikollisille tulla yllätyksenä mutta rehellisiäkin ihmisiä on.
Okei, no pitäisikö ne pullonkeräysvinkit köyhyysketjuissa sitten lopettaa?
Pitäisi. Ei siksi, että se olisi rikollista, mutta rikollisen typerä vinkki se on.
Paljon parempi vinkki persaukiselle kuin nämä lapselliet sijoitus"vinkit". Ei oikeastaan voi edes verrata. Pulloja keräämällä joku ahkera voi oikeasti saada sen 200e/kk lisätuloa kun taas nämä sijoittajien(muka) saamat satojen eurojen tuotot ovat täyttä paskapuhetta tai sitten unohdetaan että ollaan saatu vaikka mummolta perintö jonka tuloilla nyt eletään muka köyhänä. Eikait joku oikeasti usko, että nämä psykoosipotilaat/valehtelijat/keppostleijat ovat nollasta alkaneet sijoittamaan jotain muutamia kymppejä kuussa ja siitä sitten keränneet salkun jolla saa satojen eurojen kuukausitulot?
Minä uskon. Olenhan sen tehnyt itsekin. Aikaa tähän tosin on mennyt vuosia. Ja täysin ilman perintöjä.
Vierailija kirjoitti:
No oikeasti aloittaja haluaa vain esitellä oppimaansa uutta englanninkielistä termiä humble brag...
Muuta asiaa ei ketjussa ole.
Ja käyttää sitä väärässä yhteydessä. Parempi ilmaisu tuohon olisi richplaining, mutta eihän sekään jokaiseen kohtaan sovi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pieni kysymys teille, joiden mielestä toimeentulotuen saajan pitäisi ilmoittaa Kelaan ne pullonkeräysrahat tai kirppistuotot yms. Kuvitellaan, että on kaksi toimeentulotuensaajaa, joista kummallekin tulee jokin yllättävä meno, jonka vuoksi tarvitsevat akuutisti rahaa ruokaan. Toinen saa äidiltään n. 20 euron arvoisen ruokakassin, toinen taas saa äidiltään 20 euroa ostaakseen ruokaa (koska jostain syystä äiti ei pysty, halua tai jaksa mennä kauppaan itse). Oletettavasti sen rahaa käteensä saaneen pitäisi nyt teidän mielestänne ilmoittaa Kelaan saamansa avustus. Mutta entä sen, joka sai ruokakassin? Pitäisikö sekin vähentää seuraavan kuun tuesta? Jos ei, niin onko tämä oikeasti mielestänne ihan looginen ja oikeunmukainen käytöntö?
Ja jos kaikki vaan pitäisi vähentää, niin mistä ihminen voi saada apua, jos jokin yllättävä kriisi tulee, jos kaikki lopulta vähennetään?
Olen ns. hyvätuloinen ja minun mielestä voitte ihan rauhassa pitää pullonkeräämisestä ja kirppismyynnistä saamanne tulot ilmoittamatta minnekään. Kummallakaan ei kuitenkaan mitään suuria tuloja kerry eikä tuntipalkoille pääse. Sama koskee jotain 20 euron avustusta käteisenä tai ruokakassina. Molemmat voi minun mielestä katsoa hyväätarkoittavaksi lahjaksi ja avuksi. En ymmärrä, miksi näitä pitäisi edes kenenkään kadehtia tai muuten kitistä, että niistä pitäisi ilmoittaa, jos jo muutenkin on niin ahdingossa, että joutuu toimeentulotukea tms. hakemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt kun on tullut selväksi, että pullojen kerääminen ja kirppistuotot ovat rikollista toimintaa, jos niitä ei vähennetä toimeentulotuesta, niin eikös tässä päästä ketjun alkuperäiseen aiheeseen, eli sittenhän on pakko alkaa kerjätä lahjoituksia muilta, jos kerran omin keinoin ei voi hankkia itselleen mitään lisää. Ja sehän oli laajasti koettu vääräksi tavaksi, koska muut eivät halua lahjoittaa. Joten voisiko joku nyt vastata aika selvästi että mikä on se oikea tapa? Jos ihminen elää toimeentulotuella eikä onnistu saamaan töitä (tai saa töitä, mutta palkka on niin pieni, että hän on edelleen toimeentulotuella), niin jos hänen tarvitsisi ostaa tai hankkia jotain, niin mikä on se suositeltu tapa? Pitäisikö siis kerjätä tutuilta - vai onko ok yrittää hankkia lisää rahaa pulloja keräämällä, marjoja myymällä tai kirppismyynnillä? Vai onko ainoa vastaus se, että toimeentulotuella elävän kuuluukin kärsiä, koska se tuottaa iloa ja tyydytystä joillekin muille?
Ne eivät ole rikollista toimintaa, mutta kannattavuus saattaa kärsiä, jos teet kaiken juuri sääntökirjojen mukaan. Ota selvää ihan oikeasti missä kohtaa ne rajat menevät. Passiivisuus on kaikkein vähiten tuottavaa. Jos ei ota huomioon tappiolla tekemistä.
Minä ehkä laittaisin niitä 5 euroja suoraan noihin riskisijoituksiin. Niistä joku saattaa tuoda paljon voittoa, jos tuovat. Se on ehkä vähän kuin rulettia, mutta parempaa kuin lottoaminen ehdottomasti.
Käytännössä suurin osa on rikastunut myymällä jotain. Enkä nyt puhu itsensä myymisestä. Tauluja, pullaa, kirjoja, lyijykynäpiirustuksia, nettipelejä, mehua, käytettyjä alushousuja taivas on oikeasti vain rajana mitä voit myydä. Ja kun myyt tarpeeksi ja kunnon voitolla pääset eroon sekä toimeentulotuesta, että saat verosi maksettua.
Käytätkö nyt ns. sä-passiivia, vai onko taktiikkasi passiivis-aggressiivinen sinuttelu aiheessa, jota en ole itse määritellyt kohdallani omakohtaiseksi?
Mutta sitten aiheeseen. Sinä siis laittaisit toimeentulotukiasiakkaana 5 euroa riskisijoitukseen ja toivoisit saavasi jonkin pienen voiton? Ok. Huonoja uutisia sinulle: menettäisit sen 5 euroa välittömästi seuraavassa kuussa. Ja sitä seuraavassa. Eli joutuisit heti tappiolle. Sijoituksesi nimittäin otettaisiin huomioon seuraavasta kuusta alkaen toimeentulotuessa niin pitkään, kun sinulla olisi se sijoitus.
Kuulostaa ihan hyvältä idealta alkaa myydä "kaikenlaista". Pitäisi varmaan löytää vielä ostajat. Tässäkin ketjussa on käynyt ilmi, että maksukykyiset ovat kovin tarkan markan ihmisiä ja miettivät tarkkaan, mitä ostavat. Kuinka paljon luulet, että olisi menekkiä kaikenlaiselle vanhalla kirppisromulle, pullalle (ketjussa nimenomaan on opetettu, että pullaa ei kannata ostaa, vaan kannattaa leipoa itse), lyijykynäpiirustuksille ja mehulle? nettipelejä varmaan kannattaa osata oikeasti tehdä, ennen kuin ryhtyy myymään. Melkein tuo pikkuhousukauppa on ainoa todennäköisesti tuottava (voimme kaikki miettiä, miksi), mutta tuskin kuukauden aikana ehtisi niin monia pikkareita käyttämäänkään, että saisi niillä kaikki elinkustannuksensa katettua.
Kuinka paljolla /kk olisit itse valmis ostamaan tällaisten "myyjien" tarjoamia tuotteita?
On helppo kehottaa muita myymään kaikenlaista vakuutellen, että kyllä "joku" aina haluaa ostaa. Vähän sama kuin niissä ilmaisissa kyydeissä. Kovin harva on itse halukas kuskailemaan, mutta kovasti uskotaan, että "aina joku lähtee mielellään".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä on ihan kiinnostavaa, että köyhyysvinkit ovat siirtyneet seuraavalle asteelle. Aiemmin jumituttiin siihen, että joulukuun rahapulaa voisi helpottaa ostamalla ämpärin ja menemällä metsään marjastamaan tai Töölönlahdelle onkimaan. Nyt ollaan siirrytty seuraavaan vaiheeseen eli siihen, että haukutaan huonosta taloudenhallinnasta, jos ei sijoita. Ihan kiinnostavaa. Tietääkö joku, mistä tämä sijoitusinnostus on alkanut? Jotkut lehdethän ovat lähteneet tähän mukaan ja haastatelleet esim. sitä yhtä blogin pitäjää, joka on kertonut vääristeltyä ja kaunisteltua tarinaansa rikastumisesta - siis että muka on sijoittanut sosiaalitukiaan ja tullut sitä kautta rikkaaksi. Onhan se vetovoimainen tarina! Siinäkin kyllä "unohdettiin" kertoa, että kyseisen henkilön isä ja varakas puoliso ovat rahoittaneet hänen elämäänsä, joten hän on voinut sijoittaa omat rahansa (jotka eivät siis kuluneet elämiseen, kuten muilla ihmisillä) ja ettei hän oikeasti sijoittanut minimaalisia sosiaalitukiaan vaan paljon isompia summia.
Jotenkin näin keskituloisena amatöörisijoittana tuntuu, että näillä palstan kommentoineilla ammattisijoittajilla ei ole kaikki kotona. Sen verran hämärää ja epämääräistä juttua tulee. Johonkin 500e kuukausituloihin pitää oikeasti olla jo aika muhkea salkku.
Sen verran voi lisätä, että olen itsekkin ollut köyhä opiskeluaikana ja valmistumisen jälkeen, mutta kyllä ne lisätulot tuli hankittua kaikenlaisista hanttihommakeikoista, muutot, lumihommat jne. Rahat tuli sitten käytettyä elämän laadun parantamiseen. Nyt voi sitten sijoitellakin kun sitä rahaa jää sopivasti yli palkan jälkeen.
Onko tuota täällä mitenkään kiistettykään? päinvastoin, monta kertaa sanottu että "ei synny yhdessä yössä, syntyy pikkuhiljaa vuosia rakentaen. Mitä aikaisemmin aloittaa, sitä pienemmin kertasijoituksin sen voi saavuttaa". Aloittamatta ei saavuta koskaan....
Eipä olla kiistetty mutta ollaan annettu ymmärtää, että se on joku käytännöllinenkin ratkaisu köyhyyden poistumiseen ja syyllistetty jos ei siihen usko. Todellisuudessa tuollaisilla hiluilla ei tahdo yksi ihmisikä riittää minkäänlaisen salkun hommaamiseen. Tietty ne kympit ja sataset voi vetää riskilläkin, mutta sitten on ihan todellinen kaiken menettämisen mahdollisuus olemassa.
Riittääpä. Salkku se on pienikin salkku ja tuotto se on pienikin tuotto. Ja Jokainen saatu euro on kotiinpäin. Euron kuukausitulon saaminen pääomatuloina ei ole temppu eikä mikään kenellekään (paitsi niille jotka ovat toimeentulotuella). Ja tämän tempun toistaminen on vielä pienempi temppu, onhan se tuleva euro pienentämässä sitä uutta ponnistusta. Tämän kun toistaa tarpeeksi monta kertaa niin päästään niihin satojen eurojen kuukausituloihin. Eihän sitä tarvitse kuin 200 kertaa toistaa niin ollaan sadoissa euroissa. Ja muuten tämä 200. kerta menee jo melkoisella rutiinilla ja vaivatta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieni kysymys teille, joiden mielestä toimeentulotuen saajan pitäisi ilmoittaa Kelaan ne pullonkeräysrahat tai kirppistuotot yms. Kuvitellaan, että on kaksi toimeentulotuensaajaa, joista kummallekin tulee jokin yllättävä meno, jonka vuoksi tarvitsevat akuutisti rahaa ruokaan. Toinen saa äidiltään n. 20 euron arvoisen ruokakassin, toinen taas saa äidiltään 20 euroa ostaakseen ruokaa (koska jostain syystä äiti ei pysty, halua tai jaksa mennä kauppaan itse). Oletettavasti sen rahaa käteensä saaneen pitäisi nyt teidän mielestänne ilmoittaa Kelaan saamansa avustus. Mutta entä sen, joka sai ruokakassin? Pitäisikö sekin vähentää seuraavan kuun tuesta? Jos ei, niin onko tämä oikeasti mielestänne ihan looginen ja oikeunmukainen käytöntö?
Ja jos kaikki vaan pitäisi vähentää, niin mistä ihminen voi saada apua, jos jokin yllättävä kriisi tulee, jos kaikki lopulta vähennetään?
Olen ns. hyvätuloinen ja minun mielestä voitte ihan rauhassa pitää pullonkeräämisestä ja kirppismyynnistä saamanne tulot ilmoittamatta minnekään. Kummallakaan ei kuitenkaan mitään suuria tuloja kerry eikä tuntipalkoille pääse. Sama koskee jotain 20 euron avustusta käteisenä tai ruokakassina. Molemmat voi minun mielestä katsoa hyväätarkoittavaksi lahjaksi ja avuksi. En ymmärrä, miksi näitä pitäisi edes kenenkään kadehtia tai muuten kitistä, että niistä pitäisi ilmoittaa, jos jo muutenkin on niin ahdingossa, että joutuu toimeentulotukea tms. hakemaan.
Tässä oli selkeä ja fiksun kuuloinen vastaus (toki sinuttelumuotoa lukuunottamatta, mutta en halua puuttua pikkuseikkaan, kun joku kerrankin kuulosti tolkulliselta ihmiseltä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en kyllä ekana olisi köyhälle sijoittamista ehdottelemassa. Sijoittaa pitäisi se määrä rahaa, mikä on myös pahimmassa tapauksessa varaa menettää. Sen sijaan jos vaan suinkin mahdollista niin puskuria kannattaa yrittää riipiä kasaan vaikka siinä menisi aikaa. Jonkunlainen puskuri tuo ainakin itselleni mielenrauhaa ja vähentää stressiä. Itse kyllä sijoitankin, mutta siihen on myös varaa.
-Jos tilaa netflixiä ON vara hävitä tämä raha
-Jos pelaa veikkauksen pelejä ON vara hävitä tämä raha
-Jos tilaa aikakausilehtiä ON vara hävitä tämä raha
....
Tajusitko? Sen sijaan että VARMASTI häviää rahat, sen voi sijoittaa jolloin on PIENI riski että häviää sen rahan mutta SUURI todennäköisyys että se tuottaa TULOA tulevaisuudessa, mitä ei muuten olisi saanut koskaan.
Jos vielä ostaa hyviä osinkoyhtiöitä, eli Osinko on kohtuullisen korkea, osingonmaksu on turvattu hyvällä liiketoiminnalla ja tulovirralla, sekä yhtiö nostaa säännöllisesti osinkoa niin todennäköisyys tappioille on pieni. Minulla on 20 vuoden aikana ollut varmasti yli 100 yhtiötä salkussani, ja tälläkin hetkellä 60 yhtiötä, ja VAIN yhdessä tapauksessa olen menettänyt kaikki SIIHEN sijoittamani rahat. Ja tämän tappion merkitys on alle 1% sijoitetusta pääomasta. Ja jos tämän jakaa mitä tarkoittaa tuottohistoriassani tuottoprosprosentille niin vaikutus on 0,04% p.a.
minulla on yhtiöitä salkussani jotka maksavat minulle joka vuosi enemmän osinkoja kuin olen niistä aikoinaan maksanut. Nämä ovat tietenkin harvinaisia mutta aina silloin tällöin tapahtuu. Miettikää vaikka nestettä. Jos olisitte ostaneet vuonna 2009 nesteen osakkeita, sen sijaan että käyttäneet 200 euroa (vuodessa) humputuksiin, teillä olisi nyt noin 3200 euroa nesteessä kiinni JA olisitte saaneet yhteensä osinkoja tänä aikana 462 euroa. En tarkistanut splittien vaikutusia että oliko ne huomitoitu jo tuolla kauppalehden datassa huomioitu, jos ei ollut niin saadut hyödyt ovat liian pienet. Eli nesteen kohdalla 5 vuoden jälkeen osingoista on jo saanut sijoittamansa 200 euroa takaisin tilille ja kaikki loppu siitä ikuisuuteen puhdasta rahavirtaa kotiinpäin.
Koetko yleensä, ettäeri asioihin käytetty raha on hävittyä rahaa ja menetys? Mietin vaan, että miten pystyy nauttimaan elämässä ikinä mistään, jos kaikessa aina kokee, että siihen laitettu raha on hävitty. Periaatteessahan tuo sama esimerkkisi koskee sitten lasten Linnanmäki-käyntejä, joululahjoja, teatterissa käymistä, matkarahoja isoäidin luo, ystävälle lähetettyä joulukorttia... jne. Kaikenhan voisi aina sijoittaa. Periaatteessa jo lapsen hankkiminen tulee tarkoittamaan rahanmenoa. Voiko kaikkea mielestäsi mitata rahassa ja onko sijoittaminen ainoa järkevä toiminta tässä elämässä? Jotenkin saatte tässä ketjussa asian kuulostamaan siltä, että kaikki, mikä ei tähtää lisärahan tuottamiseen, on turhaa.
Käytetty raha on aina käytetty raha, ellei sitä sijoita johonkin joka tuo sen takaisin. Niin se vaan on. Onko se silti sen arvoista? Monesti on ja toisinaan ei. Puhut nauttimisesta ja siinähän se eri monesti löytyy. Moni köyhä haluaa nauttia heti ja toiset vasta vähän myöhemmin ja vähän enemmän. Ajattele sitä vaikka, että sinulla on 2 perunaa. Voit syödä ne heti molemmat tai sitten kaivaa niistä yhden maahan. Syksyllä sinulla on 7 perunaa ja nyt syöt niistä taas yhden ja kaivat niistä kuusi maahan. Seuraavana syksynä sinulla on 42 perunaa. Ja voit jo syödä vaikka 3 perunaa ja voit kasvattaa 39 perunaa jne.
Sen sijaan ensimmäinen söi molemmat heti. Hänellä ei ollut syksyllä syötäväksi yhtään perunaa. Eikä todellakaan mitään perunoita seuraavanakaan vuonna, mutta hän oli kyllä syyllistämässä ja käsi ojossa kyselemässä niitä 42 kaverin perunaa.
Toivottavasti ne kaksi perunaa maistui silloin kaksi vuotta sitten hyviltä?Edelleen aivan elämästä vieraantunutta settiä. Miten tätä perunaesimerkkiäsi voisi soveltaa Linnanmäkeen, isoäidin tapaamiseen, lasten joululahjoihin tai ystävälle lähetettyy korttiin?
Jotenkin häiriintynyttä myös, että miellät ne lyhytjännitteiseksi "nauttimiseksi", kun ei jakseta kurinalaisena sijoittaa vaan, jotta myöhemmin voidaan saada jotain enemmän. Onko kaikessa muuten aina pointtina yrittää saada jotain "enemmän"?
Jos kulutat kaikki rahat heti, se on niistä lyhytjännitteistä nauttimista. Nautit sen mitä niillä olet ostanut heti. Et jossain myöhemmässä vaiheessa, et ole saanut niistä tuottoa tms. Se nyt vaan on tosiasia.
En tiedä missä elämässä elät, mutta ihan normaalissa elämässä ihmisillä jää rahaa säästöön. Kaikki rahat eivät ole menneet siihen mennessä kun uudet rahat tulevat tilille.
Ei kaiken käytetyn rahan tarvitse olla tuottavaa. Mutta sekin on tosiasia, ettet saa niitä takaisin, jollet sijoita niitä johonkin tuottavan.
Ne kulutustavarat ovat sinua köyhdyttäviä asioita. Mitä enemmän niitä on se pienemmäksi rahavarasi muuttuvat. Eli köyhdyt. Joten joko kompensoit sen tuloilla tai sitten pienemmät noita menoja. Tämä on se köyhän ongelma. Menoja on, mutta tulot eivät kata niitä, eikä mikään edes tuota tilalle uutta.
Voit ostaa yhden 5€ kortin ja antaa sen mummolle. Voit sijoittaa ja ostaa 5€ korttitarvikkeita, tehdä niistä kortteja ja myydä niitä kortteja ja saada voittoa niistä 30€ ja antaa niistä yhden mummolle. Voit kerätä ilmaisia asioita ja väsätä niistä kortin ja antaa sen.
Nyt kysymys kuuluu. Kenen tilillä on eniten rahaa ja kenen vähiten ja kenen tili meni miinukselle.
Mummolla on jokaisessa tapauksessa se kortti kädessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieni kysymys teille, joiden mielestä toimeentulotuen saajan pitäisi ilmoittaa Kelaan ne pullonkeräysrahat tai kirppistuotot yms. Kuvitellaan, että on kaksi toimeentulotuensaajaa, joista kummallekin tulee jokin yllättävä meno, jonka vuoksi tarvitsevat akuutisti rahaa ruokaan. Toinen saa äidiltään n. 20 euron arvoisen ruokakassin, toinen taas saa äidiltään 20 euroa ostaakseen ruokaa (koska jostain syystä äiti ei pysty, halua tai jaksa mennä kauppaan itse). Oletettavasti sen rahaa käteensä saaneen pitäisi nyt teidän mielestänne ilmoittaa Kelaan saamansa avustus. Mutta entä sen, joka sai ruokakassin? Pitäisikö sekin vähentää seuraavan kuun tuesta? Jos ei, niin onko tämä oikeasti mielestänne ihan looginen ja oikeunmukainen käytöntö?
Ja jos kaikki vaan pitäisi vähentää, niin mistä ihminen voi saada apua, jos jokin yllättävä kriisi tulee, jos kaikki lopulta vähennetään?
Olen ns. hyvätuloinen ja minun mielestä voitte ihan rauhassa pitää pullonkeräämisestä ja kirppismyynnistä saamanne tulot ilmoittamatta minnekään. Kummallakaan ei kuitenkaan mitään suuria tuloja kerry eikä tuntipalkoille pääse. Sama koskee jotain 20 euron avustusta käteisenä tai ruokakassina. Molemmat voi minun mielestä katsoa hyväätarkoittavaksi lahjaksi ja avuksi. En ymmärrä, miksi näitä pitäisi edes kenenkään kadehtia tai muuten kitistä, että niistä pitäisi ilmoittaa, jos jo muutenkin on niin ahdingossa, että joutuu toimeentulotukea tms. hakemaan.
Tässä oli selkeä ja fiksun kuuloinen vastaus (toki sinuttelumuotoa lukuunottamatta, mutta en halua puuttua pikkuseikkaan, kun joku kerrankin kuulosti tolkulliselta ihmiseltä).
Kiitos. En nyt sanamuotoa jaksanut ajatella, kun pidin asiaa tärkeämpänä :).
Tuli vielä mieleen, että jos näistä kirppis- ja pullonkeräämistuotoista pitäisi alkaa veroja maksamaan, niin niistähän pitäisi ensin tehdä vähennykset, ja maksaa vero puhtaasta tuotosta. Siitä sitten vaan laskemaan, että millaiset tulonhankkimisvähennykset näihin kohdistuvat.
Nyt taisi tulla taas joku virheellinen ilmaismuoto, mutta ei kai se haittaa :).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt kun on tullut selväksi, että pullojen kerääminen ja kirppistuotot ovat rikollista toimintaa, jos niitä ei vähennetä toimeentulotuesta, niin eikös tässä päästä ketjun alkuperäiseen aiheeseen, eli sittenhän on pakko alkaa kerjätä lahjoituksia muilta, jos kerran omin keinoin ei voi hankkia itselleen mitään lisää. Ja sehän oli laajasti koettu vääräksi tavaksi, koska muut eivät halua lahjoittaa. Joten voisiko joku nyt vastata aika selvästi että mikä on se oikea tapa? Jos ihminen elää toimeentulotuella eikä onnistu saamaan töitä (tai saa töitä, mutta palkka on niin pieni, että hän on edelleen toimeentulotuella), niin jos hänen tarvitsisi ostaa tai hankkia jotain, niin mikä on se suositeltu tapa? Pitäisikö siis kerjätä tutuilta - vai onko ok yrittää hankkia lisää rahaa pulloja keräämällä, marjoja myymällä tai kirppismyynnillä? Vai onko ainoa vastaus se, että toimeentulotuella elävän kuuluukin kärsiä, koska se tuottaa iloa ja tyydytystä joillekin muille?
Ei pullojen kerääminen ja kirppistoiminta ole rikollista vaan NIISTÄ SAATUJEN TUOTTOJEN ILMOITTAMAJÄTTÄMINEN JOKO VEROJEN MAKSUN VÄLTTÄMISEKSI TAI TUKIEN KASVATTAMISEKSI on rikollista.
Samoin jos ei ilmoita niitä tt-tukea varten ja jos ilmoittaa, niin se summa vähennetään pois tt-tuesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä on ihan kiinnostavaa, että köyhyysvinkit ovat siirtyneet seuraavalle asteelle. Aiemmin jumituttiin siihen, että joulukuun rahapulaa voisi helpottaa ostamalla ämpärin ja menemällä metsään marjastamaan tai Töölönlahdelle onkimaan. Nyt ollaan siirrytty seuraavaan vaiheeseen eli siihen, että haukutaan huonosta taloudenhallinnasta, jos ei sijoita. Ihan kiinnostavaa. Tietääkö joku, mistä tämä sijoitusinnostus on alkanut? Jotkut lehdethän ovat lähteneet tähän mukaan ja haastatelleet esim. sitä yhtä blogin pitäjää, joka on kertonut vääristeltyä ja kaunisteltua tarinaansa rikastumisesta - siis että muka on sijoittanut sosiaalitukiaan ja tullut sitä kautta rikkaaksi. Onhan se vetovoimainen tarina! Siinäkin kyllä "unohdettiin" kertoa, että kyseisen henkilön isä ja varakas puoliso ovat rahoittaneet hänen elämäänsä, joten hän on voinut sijoittaa omat rahansa (jotka eivät siis kuluneet elämiseen, kuten muilla ihmisillä) ja ettei hän oikeasti sijoittanut minimaalisia sosiaalitukiaan vaan paljon isompia summia.
En osaa sanoa, mitä on alkanut, mutta kyllähän jo muutaman vuoden on ollut mediassa juttua siitä, miten vähän suomalaiset säästävät ja sijoittavat. Ehkä se on alkanut pikkuhiljaa vaikuttaa, koska tämän vuoden aikana noin 100 000 suomalaista on aloittanut säästämisen ja sijoittamisen. Siis ihmisiä, joilla ei aiemmin ole ollut sijoituksia. Mikä yhteiskunnassa yleistyy, siitä kirjoitetaan sitten täällä palstallakin.
Mikä on sinällään hyvä juttu, ja alku, mutta oikeasti me ollaan järkyttävän köyhiä, joten saisi innostus kasvaa huomattavsti. Ehkäpä myös tämä suomalaisten laatuyhtiöiden ryöstöostelu ulkomaille loppuisi kun niitä ei ihan pilkkahinnalla saisi ostettua. Nythän on parin viime vuoden aikana monta hyvää yhtiötä lähtenyt ulkomaille ja vieläpä pilkkahintaan. Jos suomalaiset sijoittaisivat olisi näidenkin yhtiöiden arvot olleet kohdillaan ja ehkäpä omistus olisi pysynyt kotimaassa. Olemme varallisuudessa niinkin kovassa joukossa kuin Portugal, Tsekit, Chile ja Espanja... Kaukana takana esim Ruotsista Tanskasta ja Norjasta.
Ollaan järkyttävän köyhiä, mutta näkyykö se elintasossa? Ti ehkä pitäisi kysyä, millaisissa asioissa se näkyy elintasossa? Muistuttaako yhteiskuntamme ja suomalaisen ihmisen arkitodellisuus enemmän pohjoismaalaista vai tsekkiläistä, chileläistä tai espanjalaista todellisuutta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieni kysymys teille, joiden mielestä toimeentulotuen saajan pitäisi ilmoittaa Kelaan ne pullonkeräysrahat tai kirppistuotot yms. Kuvitellaan, että on kaksi toimeentulotuensaajaa, joista kummallekin tulee jokin yllättävä meno, jonka vuoksi tarvitsevat akuutisti rahaa ruokaan. Toinen saa äidiltään n. 20 euron arvoisen ruokakassin, toinen taas saa äidiltään 20 euroa ostaakseen ruokaa (koska jostain syystä äiti ei pysty, halua tai jaksa mennä kauppaan itse). Oletettavasti sen rahaa käteensä saaneen pitäisi nyt teidän mielestänne ilmoittaa Kelaan saamansa avustus. Mutta entä sen, joka sai ruokakassin? Pitäisikö sekin vähentää seuraavan kuun tuesta? Jos ei, niin onko tämä oikeasti mielestänne ihan looginen ja oikeunmukainen käytöntö?
Ja jos kaikki vaan pitäisi vähentää, niin mistä ihminen voi saada apua, jos jokin yllättävä kriisi tulee, jos kaikki lopulta vähennetään?
Olen ns. hyvätuloinen ja minun mielestä voitte ihan rauhassa pitää pullonkeräämisestä ja kirppismyynnistä saamanne tulot ilmoittamatta minnekään. Kummallakaan ei kuitenkaan mitään suuria tuloja kerry eikä tuntipalkoille pääse. Sama koskee jotain 20 euron avustusta käteisenä tai ruokakassina. Molemmat voi minun mielestä katsoa hyväätarkoittavaksi lahjaksi ja avuksi. En ymmärrä, miksi näitä pitäisi edes kenenkään kadehtia tai muuten kitistä, että niistä pitäisi ilmoittaa, jos jo muutenkin on niin ahdingossa, että joutuu toimeentulotukea tms. hakemaan.
Tässä oli selkeä ja fiksun kuuloinen vastaus (toki sinuttelumuotoa lukuunottamatta, mutta en halua puuttua pikkuseikkaan, kun joku kerrankin kuulosti tolkulliselta ihmiseltä).
Kiitos. En nyt sanamuotoa jaksanut ajatella, kun pidin asiaa tärkeämpänä :).
Tuli vielä mieleen, että jos näistä kirppis- ja pullonkeräämistuotoista pitäisi alkaa veroja maksamaan, niin niistähän pitäisi ensin tehdä vähennykset, ja maksaa vero puhtaasta tuotosta. Siitä sitten vaan laskemaan, että millaiset tulonhankkimisvähennykset näihin kohdistuvat.
Nyt taisi tulla taas joku virheellinen ilmaismuoto, mutta ei kai se haittaa :).
*ilmaisumuoto
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en kyllä ekana olisi köyhälle sijoittamista ehdottelemassa. Sijoittaa pitäisi se määrä rahaa, mikä on myös pahimmassa tapauksessa varaa menettää. Sen sijaan jos vaan suinkin mahdollista niin puskuria kannattaa yrittää riipiä kasaan vaikka siinä menisi aikaa. Jonkunlainen puskuri tuo ainakin itselleni mielenrauhaa ja vähentää stressiä. Itse kyllä sijoitankin, mutta siihen on myös varaa.
-Jos tilaa netflixiä ON vara hävitä tämä raha
-Jos pelaa veikkauksen pelejä ON vara hävitä tämä raha
-Jos tilaa aikakausilehtiä ON vara hävitä tämä raha
....
Tajusitko? Sen sijaan että VARMASTI häviää rahat, sen voi sijoittaa jolloin on PIENI riski että häviää sen rahan mutta SUURI todennäköisyys että se tuottaa TULOA tulevaisuudessa, mitä ei muuten olisi saanut koskaan.
Jos vielä ostaa hyviä osinkoyhtiöitä, eli Osinko on kohtuullisen korkea, osingonmaksu on turvattu hyvällä liiketoiminnalla ja tulovirralla, sekä yhtiö nostaa säännöllisesti osinkoa niin todennäköisyys tappioille on pieni. Minulla on 20 vuoden aikana ollut varmasti yli 100 yhtiötä salkussani, ja tälläkin hetkellä 60 yhtiötä, ja VAIN yhdessä tapauksessa olen menettänyt kaikki SIIHEN sijoittamani rahat. Ja tämän tappion merkitys on alle 1% sijoitetusta pääomasta. Ja jos tämän jakaa mitä tarkoittaa tuottohistoriassani tuottoprosprosentille niin vaikutus on 0,04% p.a.
Eettiset ja moraaliset tekijät ovat ongelma sijoittamisessa. En rahoita luonnon tuhoamista, enkä eläinkokeita, en turkistarhausta, lapsityövoimaa jne. Ennemmin tosiaan olen köyhä kun sijoitan arvojeni vastaiseen toimintaan.
Mulla sama. Siksi juuri sijoitan koska haluan niilläkin valinnoillani vaikuttaa. Ja älä nyt vaan väitä ettei yritykselle ole mitään väliä sen markkina-arvolla. Jos pörssissä on jokin epäeettinen yritys jonka markkina arvostaa roskapaperiksi niin se on kuin myrkkypilleri mille tahansa yritysvaltaajalle ja onnistuu kannibalisoimaan tämän valtaajankin markkinoiden niin katsoessa. Tällainen epäeettinen yritys voi siis toki roikkua pörssissä ja omata oman pienen tuotemarkkinansa mutta ei voi ikinä lähteä ns. lentoon. Ja siinä voi olla itsekin vaikuttamassa. Ihan mahtavaa eiks ookki!
Olen eri, mutta mulla tuo eettisyyden ajatus menee paljon laajemmalle kuin esim. lapsityövoimaan, luonnon tuhoamiseen tai eläinten oikeuksien polkemiseen. Koko pörssi- ja sijoitustoiminta on syvältä sanonko mistä. Ja se nimenomaan luo köyhyyttä koko ajan lisää tähän maailmaan.
Miten moni suomalainenkin on köyhä siksi, että on saanut kenkää jossain yt-nevotteluissa, jotta osakkeenomistajat saavat osinkonsa. Hehän tulevat aina ensimmäisenä, ennen työntekijöitä ja heidän palkkojaan. Siksi onkin niin hemmetin ironista, että täällä kehotetaan köyhiä sijoittamaan.
Ja olen muuten lukenut, että vankiloiden jälkeen eniten psykopaatteja löytyy pörssi- ja rahoitusmaailmasta. En ainakaan itselleni lainkaan yllättävää.
No sitten on aina se vaihtoehto että tekee linkolat ja ryhtyy kokonaan omavaraiseksi, kasvattaa oman ruokansa eikä odota muilta palkanmaksua tai tukiaisia. En ole mikään pörssikeinottelija enkä riistokapitalismin kannattaja itsekään, mutta minusta on selvää että yrityksen on tuotettava jonkin verran voittoa ja että yritystoiminnan rahoittajan on saatava kohtuullinen korvaus siitä, että on pistänyt rahansa likoon. Ei nyt työpaikkoja olisi kenelläkään, jos joku ei ensin näkisi vaivaa ja vaurastuisi sen verran että on mistä niitä palkkoja maksaa.
No niin kauan OLISI SYYTÄ yrittää saada enemmän kun ei pysty edes omia välttämättömyysmenojaan kattamaan.