Lue keskustelun säännöt.
Voisitteko te keskituloiset lopettaa jatkuvan humble bragin köyhiä kavereita kohtaan ja auttaa jotenkin konkreettisesti
29.12.2020 |
Olen pienituloinen, samoin mun mies. Vuosien varrella ollut paljon työttömyyttä, pitkiä sairaslomia, lomautuksia, parhaimmillaankin lyhyitä pätkätöitä. Tää vuosi on ollut tosi paha, perheen teinitkään eivät saaneet kesätöitä ja mä työttömänä, mies lomautettuna suurimman osan ajasta. Osalla kavereista menee hyvin, molemmat sekä mies että nainen töissä, hyvät työpaikat, on sairaanhoitajia, diplomi-insinöörejä, yrittäjiä jne. Olen niin totaalisen kyllästynyt näiden hyvin toimeentulevien kavereiden humble bragiin ja typeriin hyväntahtoisiin neuvoihin ja "auttamisiin".
Esimerkiksi tänä joulun alla valitin kavereille, että meillä on rahat tosi vähissä ja vaikea ostaa lapsille (4 eri ikäistä) lahjat, samoin jouluruuat. Vastaukset oli tähän tyyliin "me ostetaan lahjat aina alesta joulun jälkeen/ meillä on tänä vuonna kasvissyöjä joulu niin tulee halvaksi / no riisipuuro ja juurekset ei paljoa maksa jne. Kukaan ei esim ehdottanut, että voidaan ostaa teille joulukinkku yms käytännön apua. Yhdelle kaverille kerroin että meidän joulusuunnitelmissa on vaan katsoa Netflixia ja HBO:ta, johon kaveri kommentoi että he eivät periaatteessa maksa mistään netti TV:stä kun katsovat vaan ilmaisia. Joo helppo heidän kun taloudessa on vain kaksi aikuista! Mutta kun on eri-ikäisiä lapsia ja teinejä ei riitä joku YLE areena.
Vielä yksi esimerkki. Viime kesänä olin nuorimmaisen ja kummitätinsä kanssa Kaivopuisto piknikillä. 7-vuotias kysyi kummitädiltä että voisiko ostaa jäätelö tötterön. Eiköhän kaveri alkanut selittään mun 7 vuotiaalle kuinka monta litraa jäätelöä saa sillä hinnalla ja sitten etsittiin varmaan 15 min ajan jotain lähikauppaa, mistä tyttö sai Pirkka tuutin. Ei vaan voinut yhden kerran ostaa tytölle sitä oikeaa jäätelötötteröä vaan piti alkaa esitelmöimään rahan arvoista ikään kuin minä en tietäisi.
Kommentit (3077)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienituloiselle järkevin sijoituskohde 5 eurolle on todennäköisesti kirpputoreilla kiertely ja ja koittaa löytää jotain sellaista, minkä saa myytyä edelleen kalliimmalla. Myös monilla annetaan-palstoilla annetaan ilmaiseksi sellaista, mistä joku voi vähän maksaakin. Itse olen löytänyt useita haluttuja maljakoita parilla eurolla joista parhaimmat on saanut myytyä edelleen useilla sadoilla euroilla. Jos paikkakunnalla sattuu olemaan hyvä ja suosittu kirppari, niin myös oman pöydän pitämisellä saattaa saada tuottoa. PK-seudulla paras myyntini kahdelle viikolle on ollut 3200 e. Kun on työtön, on aikaa kierrellä pienempiä kirppiksiä, kierrätyskeskuksia ja selvittää mikä tavara on minkäkin arvoinen. Torilla tai facebookissa pystyy myymään ihan hyvällä voitolla vaikka mitä. Ja kirpparirahathan maksetaan käteen, ei näy tiliotteilla tukia haittaamassa.
Eli kannustat ihmisiä harmaaseen talouteen ja tukihuijaamiseen. Eipä loiselta muuta voikaan odottaa.
Kirpputorimyynti on edelleen kaikkien oikeus ja veropaata hommaa. Sitä voit harjoittaa myös sinä, joka käyt töissä. Ei tarvitse kadehtia muiden tienestejä.
Eipä muuten ole verotonta kuin vain jos teet vuodessa kauppaa alle 1000€ liikevaihdolla. Ja tulojen ILMOITTAMATTA JÄTTÄMINEN tukihakemuksissa, oli ne sitten verollisia tai verottomia on rikollista.
Sinäkö olet ihan varma, että jos eläisit toimeentulotuella ja myisit kirppiksellä jotain lapsen vanhoja potkuhousuja saadaksesi tilaa kaapeihin ja vähän lisärahaa vaikka perheen joulua varten, niin ihan varmasti ilmoittaisit kyllä tienestisi ja pyytäisit Kelaa vähentämään ne tuestasi?
Vai voisiko olla niin, että itse et kyllä moisia "pikkusummia" ilmoittaisi, mutta toivoisit kuitenkin muiden tekevän niin? Jännä juttu, että köyhiä kauheasti kehotetaan keräämään pulloja yms saadakseen lisätienestejä, mutta sitten kuitenkin pohjimmiltaan toivotaan, että pullonkeräysrahat vähennettäisiin heidän tuestaan. Miksiköhän näin?
Kyllä minä ilmoitan ihan SENTTIENKIN korkotuotot joita saan ulkomailta, ulkomaiselle pankkitilille. Käytännössä näiden ilmoittamatta jättämisestä en mitenkään voisi jäädä kiinni mutta olenkin rehellinen. toisin kuin valheellisin tiedoin toimeentulotukea huijaavat. KYLLÄ nimenomaan huijaavat rikolliset.
En kysynyt, ilmoitatko senttien korkotuotot ulkomaisille pankkitileille. Kysyin, ilmoittaisitko kirpputorimyyntisi tai esim. sen, jos olet köyhyysketjun vinkkien innoittamana kerännyt pulloja? Nimittäin jos olette sittenkin sitä mieltä, että mitään lisätuloja ei saisikaan hankkia (tai ainakin ne tulot pitäisi heti vähentää seuraavan kuun tuesta), niin miksi sitten tällaisia vinkkejä annetaan, jos niiden kerran ei olisikaan tarkoitus parantaa köyhien olosuhteita? Sittenhän ne ovat oikeassa, jotka vaan valittavat köyhyyttään ja kokevat, ettei heillä ole mitään mahdollisuuksia saada lisärahaa mistään (jos eivät satu saamaan riittävän hyväpalkkaista palkkatyötä, joka nostaa heidät pois toimeentulotuen piiristä).
Kyllä. Tämä voi teille rikollisille tulla yllätyksenä mutta rehellisiäkin ihmisiä on.
Okei, no pitäisikö ne pullonkeräysvinkit köyhyysketjuissa sitten lopettaa?
Pitäisi. Ei siksi, että se olisi rikollista, mutta rikollisen typerä vinkki se on.
Paljon parempi vinkki persaukiselle kuin nämä lapselliet sijoitus"vinkit". Ei oikeastaan voi edes verrata. Pulloja keräämällä joku ahkera voi oikeasti saada sen 200e/kk lisätuloa kun taas nämä sijoittajien(muka) saamat satojen eurojen tuotot ovat täyttä paskapuhetta tai sitten unohdetaan että ollaan saatu vaikka mummolta perintö jonka tuloilla nyt eletään muka köyhänä. Eikait joku oikeasti usko, että nämä psykoosipotilaat/valehtelijat/keppostleijat ovat nollasta alkaneet sijoittamaan jotain muutamia kymppejä kuussa ja siitä sitten keränneet salkun jolla saa satojen eurojen kuukausitulot?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en kyllä ekana olisi köyhälle sijoittamista ehdottelemassa. Sijoittaa pitäisi se määrä rahaa, mikä on myös pahimmassa tapauksessa varaa menettää. Sen sijaan jos vaan suinkin mahdollista niin puskuria kannattaa yrittää riipiä kasaan vaikka siinä menisi aikaa. Jonkunlainen puskuri tuo ainakin itselleni mielenrauhaa ja vähentää stressiä. Itse kyllä sijoitankin, mutta siihen on myös varaa.
-Jos tilaa netflixiä ON vara hävitä tämä raha
-Jos pelaa veikkauksen pelejä ON vara hävitä tämä raha
-Jos tilaa aikakausilehtiä ON vara hävitä tämä raha
....
Tajusitko? Sen sijaan että VARMASTI häviää rahat, sen voi sijoittaa jolloin on PIENI riski että häviää sen rahan mutta SUURI todennäköisyys että se tuottaa TULOA tulevaisuudessa, mitä ei muuten olisi saanut koskaan.
Jos vielä ostaa hyviä osinkoyhtiöitä, eli Osinko on kohtuullisen korkea, osingonmaksu on turvattu hyvällä liiketoiminnalla ja tulovirralla, sekä yhtiö nostaa säännöllisesti osinkoa niin todennäköisyys tappioille on pieni. Minulla on 20 vuoden aikana ollut varmasti yli 100 yhtiötä salkussani, ja tälläkin hetkellä 60 yhtiötä, ja VAIN yhdessä tapauksessa olen menettänyt kaikki SIIHEN sijoittamani rahat. Ja tämän tappion merkitys on alle 1% sijoitetusta pääomasta. Ja jos tämän jakaa mitä tarkoittaa tuottohistoriassani tuottoprosprosentille niin vaikutus on 0,04% p.a.
minulla on yhtiöitä salkussani jotka maksavat minulle joka vuosi enemmän osinkoja kuin olen niistä aikoinaan maksanut. Nämä ovat tietenkin harvinaisia mutta aina silloin tällöin tapahtuu. Miettikää vaikka nestettä. Jos olisitte ostaneet vuonna 2009 nesteen osakkeita, sen sijaan että käyttäneet 200 euroa (vuodessa) humputuksiin, teillä olisi nyt noin 3200 euroa nesteessä kiinni JA olisitte saaneet yhteensä osinkoja tänä aikana 462 euroa. En tarkistanut splittien vaikutusia että oliko ne huomitoitu jo tuolla kauppalehden datassa huomioitu, jos ei ollut niin saadut hyödyt ovat liian pienet. Eli nesteen kohdalla 5 vuoden jälkeen osingoista on jo saanut sijoittamansa 200 euroa takaisin tilille ja kaikki loppu siitä ikuisuuteen puhdasta rahavirtaa kotiinpäin.
Koetko yleensä, ettäeri asioihin käytetty raha on hävittyä rahaa ja menetys? Mietin vaan, että miten pystyy nauttimaan elämässä ikinä mistään, jos kaikessa aina kokee, että siihen laitettu raha on hävitty. Periaatteessahan tuo sama esimerkkisi koskee sitten lasten Linnanmäki-käyntejä, joululahjoja, teatterissa käymistä, matkarahoja isoäidin luo, ystävälle lähetettyä joulukorttia... jne. Kaikenhan voisi aina sijoittaa. Periaatteessa jo lapsen hankkiminen tulee tarkoittamaan rahanmenoa. Voiko kaikkea mielestäsi mitata rahassa ja onko sijoittaminen ainoa järkevä toiminta tässä elämässä? Jotenkin saatte tässä ketjussa asian kuulostamaan siltä, että kaikki, mikä ei tähtää lisärahan tuottamiseen, on turhaa.
Käytetty raha on aina käytetty raha, ellei sitä sijoita johonkin joka tuo sen takaisin. Niin se vaan on. Onko se silti sen arvoista? Monesti on ja toisinaan ei. Puhut nauttimisesta ja siinähän se eri monesti löytyy. Moni köyhä haluaa nauttia heti ja toiset vasta vähän myöhemmin ja vähän enemmän. Ajattele sitä vaikka, että sinulla on 2 perunaa. Voit syödä ne heti molemmat tai sitten kaivaa niistä yhden maahan. Syksyllä sinulla on 7 perunaa ja nyt syöt niistä taas yhden ja kaivat niistä kuusi maahan. Seuraavana syksynä sinulla on 42 perunaa. Ja voit jo syödä vaikka 3 perunaa ja voit kasvattaa 39 perunaa jne.
Sen sijaan ensimmäinen söi molemmat heti. Hänellä ei ollut syksyllä syötäväksi yhtään perunaa. Eikä todellakaan mitään perunoita seuraavanakaan vuonna, mutta hän oli kyllä syyllistämässä ja käsi ojossa kyselemässä niitä 42 kaverin perunaa.
Toivottavasti ne kaksi perunaa maistui silloin kaksi vuotta sitten hyviltä?
Edelleen aivan elämästä vieraantunutta settiä. Miten tätä perunaesimerkkiäsi voisi soveltaa Linnanmäkeen, isoäidin tapaamiseen, lasten joululahjoihin tai ystävälle lähetettyy korttiin?
Jotenkin häiriintynyttä myös, että miellät ne lyhytjännitteiseksi "nauttimiseksi", kun ei jakseta kurinalaisena sijoittaa vaan, jotta myöhemmin voidaan saada jotain enemmän. Onko kaikessa muuten aina pointtina yrittää saada jotain "enemmän"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HBO, Netflix, Spotify, sekä kaikki lehtitilaukset ja vastaavat, OVAT täysin ylimääräisiä kuluja pienituloiselle. Vai että ilmaiset ohjelmat eivät ”riitä”. Kyllä ilmaiskanavilta varmasti ohjelmaa tulee ihan riittämiin, ja jos viihtyminen on pelkistä ohjelmista kiinni, niin on mielikuvituksen puutteesta kyse. Kuulostat mielestäni siltä, että on olemassa asioita joista voisit säästää mutta et halua. Kuulutkohan niihin pienituloisiin, jotka käyvät myös laitattamassa ripsien pidennykset ja tekokynnet ja sitten ei ole muka ruokaan rahaa🤔 toki kaikilla ei ole jotain mistä säästää, mutta sinulla tuntuu vielä olevan. Ja valitettavasti tuttavasi eivät ole millään lailla velvollisia auttamaan rahallisesti eikä sellaista tunnetta kannata heille aiheuttaa, siinä menettää sitten ystävyyssuhteenkin.
Mitä tarkoitat, että ilmaisilta kanavilta tulee ohjelmaa ihan riittämiin? Tarkoitatko siis sitä, että aina kun television avaa, niin sieltä kyllä tulee jotain? Jos tarkoitit tätä, niin sinun ei todellakaan kannata tuhlata ikinä rahojasi maksullisiin suoratoistopalveluihin (oli sinulla sitten rahaa tai ei), koska sinulle on ihan sama, mitä katsot. Mutta ehdotan myös, ettö vetäydyt niistä keskusteluista, joissa ihmiset puhuvat sarjoista tai elokuvista, jotka ovat koskettaneet heitä. Se on aihe, jossa et välttämättä ole asiantuntija. Uskon, että sinulle Tempparit ja Ensitreffit on ihan sopivan kiinnostavaa viihdettä, ja onneksi ne tulevat ilmaiskanavilta.
Miksi näissä ketjuissa muuten aina puhutaan ripsien pidennyksistä ja tekokynsistä? Tällaisethän ovat Suomessa aika harvinaisia, eivätkä ne täällä ole minkään yleisen kauneusihanteen mukaisia. Todella pieni osa väestöstä laittaa niitä, ja vähän veikkaan, etteivät ole leipäjonoissa mikään tavanomaisin näky.
Älä viitsi naurattaa. Kyllä sinä pärjäät ihan hyvin vaikkei sinulla joka ikistä maksutoistopalvelua ole, etkä voi ihan joka ikiseen aaveeketjuun osallistua.
Ehkä sinun kannattaisi lopettaa kokonaan näiden fiktion- ohjelmien katsominen? Sen sijaan, että puhuisit niistä alkaisit katsomaan uutisia. Lukemaan talousuutisia. Seuraamaan politiikkaa jne. Vaikka sinusta nyt joku Queens Gambia on yleissivistystä, niin suurempi merkitys yleissivistyksellesi olisi, että katsot vain ihan kaikki ilmaiseksi tulevat uutis ja ajankohtaislähetykset ja lopetat tuon täysin fiktiivisten ohjelmien seuraamisen.Kuinka monta tuntia viikossa tai päivässä tarvitset televisioviihdettä? Vai pitääkö elämäsi olla 24/7 viihdettä? Kyllä sen 10 tunnin edestä viikossa tulee noilta ilmaisetkaan kanavilta ihan tarpeaksi laadukasta viihdettä. Eikä tarvitse edes niiden viimeisten 2 tunnin kohdalla vieläkään päätyä temppareihin.
Sinä voit aivan hyvin puhua aiheista, jotka koskettavat sinua, koska ihan varmasti sellaisia aiheita on, jotka sinä olet nähnyt tai kokenut ilmaiseksi. Jos taas sinusta tuntuu, että olet jo nähnyt kaiken ja ainoastaan maksullisilla kanavilla on uutta tarjottavaa suosittelisin sinua kyllä vakavasti vähentämään tuota sinun viihteeseen käyttämääsi aikaa. Mene ulos. Liiku ja tapaa ystäviäsi tai hanki niitä ja kohta huomaat ettei neljä tai edes yksi maksullinen suoratoistoåalvelu ole pakollinen, etkä menetä mitään olennaista.Miten tämä minuun liittyy?
En tiedä kuka ”minä” sinä olet. Puhumme noin yleisellä tasolla ja puhun nyt niille joilla on tämän tyyppiset ajatukset, joista maksulliset suoratoistokanavat ovat välttämättömiä. Viihtymiseen, aaveella olemiseen tai jotka kuvittelevat ettei maksuttomilta kanavilta tule muuta kuin temppareita.
Tietenkin tulee. Areenassa on tälläkin hetkellä laadukkaita sarjoja ja elokuvia. Mutta jos ihminen haluaa nähdä jonkun tietyn sarjan, joka on Netflixissä (vaikka tuo mainitsemasi The Queen’s Gambit), niin millä lailla on ihan sama asia katsoa jotain muuta?
Ja vinkki sinulle: jos puhut yleisellä tasolla, älä käytä sanoja "sinä" tai "te", vaan puhu edelleen yleisellä tasolla. Tuo on passiivis-aggressiivista riidanhaastoa, jota tässä ketjussa on moni viljellyt tyyliin "te tuensaajat", "te köyhät". Aika sivistymätöntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en kyllä ekana olisi köyhälle sijoittamista ehdottelemassa. Sijoittaa pitäisi se määrä rahaa, mikä on myös pahimmassa tapauksessa varaa menettää. Sen sijaan jos vaan suinkin mahdollista niin puskuria kannattaa yrittää riipiä kasaan vaikka siinä menisi aikaa. Jonkunlainen puskuri tuo ainakin itselleni mielenrauhaa ja vähentää stressiä. Itse kyllä sijoitankin, mutta siihen on myös varaa.
-Jos tilaa netflixiä ON vara hävitä tämä raha
-Jos pelaa veikkauksen pelejä ON vara hävitä tämä raha
-Jos tilaa aikakausilehtiä ON vara hävitä tämä raha
....
Tajusitko? Sen sijaan että VARMASTI häviää rahat, sen voi sijoittaa jolloin on PIENI riski että häviää sen rahan mutta SUURI todennäköisyys että se tuottaa TULOA tulevaisuudessa, mitä ei muuten olisi saanut koskaan.
Jos vielä ostaa hyviä osinkoyhtiöitä, eli Osinko on kohtuullisen korkea, osingonmaksu on turvattu hyvällä liiketoiminnalla ja tulovirralla, sekä yhtiö nostaa säännöllisesti osinkoa niin todennäköisyys tappioille on pieni. Minulla on 20 vuoden aikana ollut varmasti yli 100 yhtiötä salkussani, ja tälläkin hetkellä 60 yhtiötä, ja VAIN yhdessä tapauksessa olen menettänyt kaikki SIIHEN sijoittamani rahat. Ja tämän tappion merkitys on alle 1% sijoitetusta pääomasta. Ja jos tämän jakaa mitä tarkoittaa tuottohistoriassani tuottoprosprosentille niin vaikutus on 0,04% p.a.
minulla on yhtiöitä salkussani jotka maksavat minulle joka vuosi enemmän osinkoja kuin olen niistä aikoinaan maksanut. Nämä ovat tietenkin harvinaisia mutta aina silloin tällöin tapahtuu. Miettikää vaikka nestettä. Jos olisitte ostaneet vuonna 2009 nesteen osakkeita, sen sijaan että käyttäneet 200 euroa (vuodessa) humputuksiin, teillä olisi nyt noin 3200 euroa nesteessä kiinni JA olisitte saaneet yhteensä osinkoja tänä aikana 462 euroa. En tarkistanut splittien vaikutusia että oliko ne huomitoitu jo tuolla kauppalehden datassa huomioitu, jos ei ollut niin saadut hyödyt ovat liian pienet. Eli nesteen kohdalla 5 vuoden jälkeen osingoista on jo saanut sijoittamansa 200 euroa takaisin tilille ja kaikki loppu siitä ikuisuuteen puhdasta rahavirtaa kotiinpäin.
Koetko yleensä, ettäeri asioihin käytetty raha on hävittyä rahaa ja menetys? Mietin vaan, että miten pystyy nauttimaan elämässä ikinä mistään, jos kaikessa aina kokee, että siihen laitettu raha on hävitty. Periaatteessahan tuo sama esimerkkisi koskee sitten lasten Linnanmäki-käyntejä, joululahjoja, teatterissa käymistä, matkarahoja isoäidin luo, ystävälle lähetettyä joulukorttia... jne. Kaikenhan voisi aina sijoittaa. Periaatteessa jo lapsen hankkiminen tulee tarkoittamaan rahanmenoa. Voiko kaikkea mielestäsi mitata rahassa ja onko sijoittaminen ainoa järkevä toiminta tässä elämässä? Jotenkin saatte tässä ketjussa asian kuulostamaan siltä, että kaikki, mikä ei tähtää lisärahan tuottamiseen, on turhaa.
Käytetty raha on aina käytetty raha, ellei sitä sijoita johonkin joka tuo sen takaisin. Niin se vaan on. Onko se silti sen arvoista? Monesti on ja toisinaan ei. Puhut nauttimisesta ja siinähän se eri monesti löytyy. Moni köyhä haluaa nauttia heti ja toiset vasta vähän myöhemmin ja vähän enemmän. Ajattele sitä vaikka, että sinulla on 2 perunaa. Voit syödä ne heti molemmat tai sitten kaivaa niistä yhden maahan. Syksyllä sinulla on 7 perunaa ja nyt syöt niistä taas yhden ja kaivat niistä kuusi maahan. Seuraavana syksynä sinulla on 42 perunaa. Ja voit jo syödä vaikka 3 perunaa ja voit kasvattaa 39 perunaa jne.
Sen sijaan ensimmäinen söi molemmat heti. Hänellä ei ollut syksyllä syötäväksi yhtään perunaa. Eikä todellakaan mitään perunoita seuraavanakaan vuonna, mutta hän oli kyllä syyllistämässä ja käsi ojossa kyselemässä niitä 42 kaverin perunaa.
Toivottavasti ne kaksi perunaa maistui silloin kaksi vuotta sitten hyviltä?Edelleen aivan elämästä vieraantunutta settiä. Miten tätä perunaesimerkkiäsi voisi soveltaa Linnanmäkeen, isoäidin tapaamiseen, lasten joululahjoihin tai ystävälle lähetettyy korttiin?
Jotenkin häiriintynyttä myös, että miellät ne lyhytjännitteiseksi "nauttimiseksi", kun ei jakseta kurinalaisena sijoittaa vaan, jotta myöhemmin voidaan saada jotain enemmän. Onko kaikessa muuten aina pointtina yrittää saada jotain "enemmän"?
Unohdit tästä hullutuksesta vielä sen, että todellisuudessa sitä isompaa perunmäärää ei tulevaisuudessakaan syödä vaan se käytetään uusien perunoiden keräämiseen... Että oikeastaan mieluummin se 2 perunaa mahassa kun 42 laarissa mistä niitä et saa käyttää.
Tilanne muuttuu siinä vaiheessa (kun et ole enää vähätuloinen), kun se 2 perunaa ei ole enää sinulta pois vaan voit laittaa sen sivuun ilman että se vaikuttaa elämääsi, mutta voi myöhemmin tuoda siihen lisäarvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en kyllä ekana olisi köyhälle sijoittamista ehdottelemassa. Sijoittaa pitäisi se määrä rahaa, mikä on myös pahimmassa tapauksessa varaa menettää. Sen sijaan jos vaan suinkin mahdollista niin puskuria kannattaa yrittää riipiä kasaan vaikka siinä menisi aikaa. Jonkunlainen puskuri tuo ainakin itselleni mielenrauhaa ja vähentää stressiä. Itse kyllä sijoitankin, mutta siihen on myös varaa.
-Jos tilaa netflixiä ON vara hävitä tämä raha
-Jos pelaa veikkauksen pelejä ON vara hävitä tämä raha
-Jos tilaa aikakausilehtiä ON vara hävitä tämä raha
....
Tajusitko? Sen sijaan että VARMASTI häviää rahat, sen voi sijoittaa jolloin on PIENI riski että häviää sen rahan mutta SUURI todennäköisyys että se tuottaa TULOA tulevaisuudessa, mitä ei muuten olisi saanut koskaan.
Jos vielä ostaa hyviä osinkoyhtiöitä, eli Osinko on kohtuullisen korkea, osingonmaksu on turvattu hyvällä liiketoiminnalla ja tulovirralla, sekä yhtiö nostaa säännöllisesti osinkoa niin todennäköisyys tappioille on pieni. Minulla on 20 vuoden aikana ollut varmasti yli 100 yhtiötä salkussani, ja tälläkin hetkellä 60 yhtiötä, ja VAIN yhdessä tapauksessa olen menettänyt kaikki SIIHEN sijoittamani rahat. Ja tämän tappion merkitys on alle 1% sijoitetusta pääomasta. Ja jos tämän jakaa mitä tarkoittaa tuottohistoriassani tuottoprosprosentille niin vaikutus on 0,04% p.a.
minulla on yhtiöitä salkussani jotka maksavat minulle joka vuosi enemmän osinkoja kuin olen niistä aikoinaan maksanut. Nämä ovat tietenkin harvinaisia mutta aina silloin tällöin tapahtuu. Miettikää vaikka nestettä. Jos olisitte ostaneet vuonna 2009 nesteen osakkeita, sen sijaan että käyttäneet 200 euroa (vuodessa) humputuksiin, teillä olisi nyt noin 3200 euroa nesteessä kiinni JA olisitte saaneet yhteensä osinkoja tänä aikana 462 euroa. En tarkistanut splittien vaikutusia että oliko ne huomitoitu jo tuolla kauppalehden datassa huomioitu, jos ei ollut niin saadut hyödyt ovat liian pienet. Eli nesteen kohdalla 5 vuoden jälkeen osingoista on jo saanut sijoittamansa 200 euroa takaisin tilille ja kaikki loppu siitä ikuisuuteen puhdasta rahavirtaa kotiinpäin.
Koetko yleensä, ettäeri asioihin käytetty raha on hävittyä rahaa ja menetys? Mietin vaan, että miten pystyy nauttimaan elämässä ikinä mistään, jos kaikessa aina kokee, että siihen laitettu raha on hävitty. Periaatteessahan tuo sama esimerkkisi koskee sitten lasten Linnanmäki-käyntejä, joululahjoja, teatterissa käymistä, matkarahoja isoäidin luo, ystävälle lähetettyä joulukorttia... jne. Kaikenhan voisi aina sijoittaa. Periaatteessa jo lapsen hankkiminen tulee tarkoittamaan rahanmenoa. Voiko kaikkea mielestäsi mitata rahassa ja onko sijoittaminen ainoa järkevä toiminta tässä elämässä? Jotenkin saatte tässä ketjussa asian kuulostamaan siltä, että kaikki, mikä ei tähtää lisärahan tuottamiseen, on turhaa.
Ei kaikki ole turhaa. Se mikä tarvitaan hengissä pysymiseksi on VÄLTTÄMÄTÖNTÄ. Muu kulutus on turhaa, ja sillä on vaihtoehtoistkustannus, ja se vaihtoehtoiskustannus on menetetyt tuotot. Ja menetetyt tuotot ovat erityisen tärkeitä huomioda jos aika-ajoin on vaikeuksia kattaa edes noita välttämättömiä menoja. Silloin olisi syytä keskittyä ensisijaiseti tulevaisuuden kassavirtojen kasvattamiseen. Sitten kun itse pystyy omat välttämättömät menot kaikissa tilanteissa kattaa, voi alkaa jo noihin humputuksiinkin käyttää huolettomammin rahaa.
Kuvaavaa, että käytät sanaa "humputukset" lapsen joululahjoista, ystävälle lähetetystä kortista, isoäidin tapaamisesta...
Onneksi en ole sinun kaltaisesi ihminen. Olisi varmaan ankeaa elää noin.
Ei ollenkaan. Minulla ON varaa humputella. Aika reilustikin. ja kyllä sitä teenkin, mutta en kaikilla tulevilla rahoilla. Osa menee aina ENSIN siihen että myös tulevaisuudessa minulla olisi myös vara humputella. Vasta sen jälkeen humputellaan lopuilla. Fiksumpaa juuri näinpäin, eikä ensin humputella, sitten katsotaan riittääkö ruokaankin rahaa(ja asumiseen) ja jos senkin jälkeen jotain jää niin ehkä säästetään tai humutellaan vielä lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No nyt kun on tullut selväksi, että pullojen kerääminen ja kirppistuotot ovat rikollista toimintaa, jos niitä ei vähennetä toimeentulotuesta, niin eikös tässä päästä ketjun alkuperäiseen aiheeseen, eli sittenhän on pakko alkaa kerjätä lahjoituksia muilta, jos kerran omin keinoin ei voi hankkia itselleen mitään lisää. Ja sehän oli laajasti koettu vääräksi tavaksi, koska muut eivät halua lahjoittaa. Joten voisiko joku nyt vastata aika selvästi että mikä on se oikea tapa? Jos ihminen elää toimeentulotuella eikä onnistu saamaan töitä (tai saa töitä, mutta palkka on niin pieni, että hän on edelleen toimeentulotuella), niin jos hänen tarvitsisi ostaa tai hankkia jotain, niin mikä on se suositeltu tapa? Pitäisikö siis kerjätä tutuilta - vai onko ok yrittää hankkia lisää rahaa pulloja keräämällä, marjoja myymällä tai kirppismyynnillä? Vai onko ainoa vastaus se, että toimeentulotuella elävän kuuluukin kärsiä, koska se tuottaa iloa ja tyydytystä joillekin muille?
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä on ihan kiinnostavaa, että köyhyysvinkit ovat siirtyneet seuraavalle asteelle. Aiemmin jumituttiin siihen, että joulukuun rahapulaa voisi helpottaa ostamalla ämpärin ja menemällä metsään marjastamaan tai Töölönlahdelle onkimaan. Nyt ollaan siirrytty seuraavaan vaiheeseen eli siihen, että haukutaan huonosta taloudenhallinnasta, jos ei sijoita. Ihan kiinnostavaa. Tietääkö joku, mistä tämä sijoitusinnostus on alkanut? Jotkut lehdethän ovat lähteneet tähän mukaan ja haastatelleet esim. sitä yhtä blogin pitäjää, joka on kertonut vääristeltyä ja kaunisteltua tarinaansa rikastumisesta - siis että muka on sijoittanut sosiaalitukiaan ja tullut sitä kautta rikkaaksi. Onhan se vetovoimainen tarina! Siinäkin kyllä "unohdettiin" kertoa, että kyseisen henkilön isä ja varakas puoliso ovat rahoittaneet hänen elämäänsä, joten hän on voinut sijoittaa omat rahansa (jotka eivät siis kuluneet elämiseen, kuten muilla ihmisillä) ja ettei hän oikeasti sijoittanut minimaalisia sosiaalitukiaan vaan paljon isompia summia.
Unohdit mainita sen mitä aina on sanottu. Ensin ne menot kuriin ja kun ne on satu kuriin niin seuraava vaihe on, että se rahan tulo pitäisi saada nousuun. Siihen on muutamia keinoja. Lisätä sitä työtä, josta saa tuloja tai sijoittaa. Ehkä on muitakin keinoja, kuten mennä rikkaisiin naimisiin tai periä, mutta tämä ei ole monelle käytänössä mahdollista.
Jotain noista on vaan pakko olla valmis tekemään tai sitten hyväksyä tosiasia, että on ja pysyy köyhänä ja aina kerjämässä muilta milloin mitäkin.
Kuulisin mielelläni mitä sinä ajattelet, että köyhien pitäisi tehdä? Tilata Netflix ja katsella sitä? Vai kävellä kaverille kerjäämään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en kyllä ekana olisi köyhälle sijoittamista ehdottelemassa. Sijoittaa pitäisi se määrä rahaa, mikä on myös pahimmassa tapauksessa varaa menettää. Sen sijaan jos vaan suinkin mahdollista niin puskuria kannattaa yrittää riipiä kasaan vaikka siinä menisi aikaa. Jonkunlainen puskuri tuo ainakin itselleni mielenrauhaa ja vähentää stressiä. Itse kyllä sijoitankin, mutta siihen on myös varaa.
-Jos tilaa netflixiä ON vara hävitä tämä raha
-Jos pelaa veikkauksen pelejä ON vara hävitä tämä raha
-Jos tilaa aikakausilehtiä ON vara hävitä tämä raha
....
Tajusitko? Sen sijaan että VARMASTI häviää rahat, sen voi sijoittaa jolloin on PIENI riski että häviää sen rahan mutta SUURI todennäköisyys että se tuottaa TULOA tulevaisuudessa, mitä ei muuten olisi saanut koskaan.
Jos vielä ostaa hyviä osinkoyhtiöitä, eli Osinko on kohtuullisen korkea, osingonmaksu on turvattu hyvällä liiketoiminnalla ja tulovirralla, sekä yhtiö nostaa säännöllisesti osinkoa niin todennäköisyys tappioille on pieni. Minulla on 20 vuoden aikana ollut varmasti yli 100 yhtiötä salkussani, ja tälläkin hetkellä 60 yhtiötä, ja VAIN yhdessä tapauksessa olen menettänyt kaikki SIIHEN sijoittamani rahat. Ja tämän tappion merkitys on alle 1% sijoitetusta pääomasta. Ja jos tämän jakaa mitä tarkoittaa tuottohistoriassani tuottoprosprosentille niin vaikutus on 0,04% p.a.
minulla on yhtiöitä salkussani jotka maksavat minulle joka vuosi enemmän osinkoja kuin olen niistä aikoinaan maksanut. Nämä ovat tietenkin harvinaisia mutta aina silloin tällöin tapahtuu. Miettikää vaikka nestettä. Jos olisitte ostaneet vuonna 2009 nesteen osakkeita, sen sijaan että käyttäneet 200 euroa (vuodessa) humputuksiin, teillä olisi nyt noin 3200 euroa nesteessä kiinni JA olisitte saaneet yhteensä osinkoja tänä aikana 462 euroa. En tarkistanut splittien vaikutusia että oliko ne huomitoitu jo tuolla kauppalehden datassa huomioitu, jos ei ollut niin saadut hyödyt ovat liian pienet. Eli nesteen kohdalla 5 vuoden jälkeen osingoista on jo saanut sijoittamansa 200 euroa takaisin tilille ja kaikki loppu siitä ikuisuuteen puhdasta rahavirtaa kotiinpäin.
Koetko yleensä, ettäeri asioihin käytetty raha on hävittyä rahaa ja menetys? Mietin vaan, että miten pystyy nauttimaan elämässä ikinä mistään, jos kaikessa aina kokee, että siihen laitettu raha on hävitty. Periaatteessahan tuo sama esimerkkisi koskee sitten lasten Linnanmäki-käyntejä, joululahjoja, teatterissa käymistä, matkarahoja isoäidin luo, ystävälle lähetettyä joulukorttia... jne. Kaikenhan voisi aina sijoittaa. Periaatteessa jo lapsen hankkiminen tulee tarkoittamaan rahanmenoa. Voiko kaikkea mielestäsi mitata rahassa ja onko sijoittaminen ainoa järkevä toiminta tässä elämässä? Jotenkin saatte tässä ketjussa asian kuulostamaan siltä, että kaikki, mikä ei tähtää lisärahan tuottamiseen, on turhaa.
Ei kaikki ole turhaa. Se mikä tarvitaan hengissä pysymiseksi on VÄLTTÄMÄTÖNTÄ. Muu kulutus on turhaa, ja sillä on vaihtoehtoistkustannus, ja se vaihtoehtoiskustannus on menetetyt tuotot. Ja menetetyt tuotot ovat erityisen tärkeitä huomioda jos aika-ajoin on vaikeuksia kattaa edes noita välttämättömiä menoja. Silloin olisi syytä keskittyä ensisijaiseti tulevaisuuden kassavirtojen kasvattamiseen. Sitten kun itse pystyy omat välttämättömät menot kaikissa tilanteissa kattaa, voi alkaa jo noihin humputuksiinkin käyttää huolettomammin rahaa.
Kuvaavaa, että käytät sanaa "humputukset" lapsen joululahjoista, ystävälle lähetetystä kortista, isoäidin tapaamisesta...
Onneksi en ole sinun kaltaisesi ihminen. Olisi varmaan ankeaa elää noin.
Ei ollenkaan. Minulla ON varaa humputella. Aika reilustikin. ja kyllä sitä teenkin, mutta en kaikilla tulevilla rahoilla. Osa menee aina ENSIN siihen että myös tulevaisuudessa minulla olisi myös vara humputella. Vasta sen jälkeen humputellaan lopuilla. Fiksumpaa juuri näinpäin, eikä ensin humputella, sitten katsotaan riittääkö ruokaankin rahaa(ja asumiseen) ja jos senkin jälkeen jotain jää niin ehkä säästetään tai humutellaan vielä lisää.
Mutta onko sinusta humputtelua se, että menee tapaamaan isoäitiä? Matka kuitenkin maksaa, joko junalippujen tai bensakulujen muodossa. Onko se humputtelua? Aiemmin niin annoit ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en kyllä ekana olisi köyhälle sijoittamista ehdottelemassa. Sijoittaa pitäisi se määrä rahaa, mikä on myös pahimmassa tapauksessa varaa menettää. Sen sijaan jos vaan suinkin mahdollista niin puskuria kannattaa yrittää riipiä kasaan vaikka siinä menisi aikaa. Jonkunlainen puskuri tuo ainakin itselleni mielenrauhaa ja vähentää stressiä. Itse kyllä sijoitankin, mutta siihen on myös varaa.
-Jos tilaa netflixiä ON vara hävitä tämä raha
-Jos pelaa veikkauksen pelejä ON vara hävitä tämä raha
-Jos tilaa aikakausilehtiä ON vara hävitä tämä raha
....
Tajusitko? Sen sijaan että VARMASTI häviää rahat, sen voi sijoittaa jolloin on PIENI riski että häviää sen rahan mutta SUURI todennäköisyys että se tuottaa TULOA tulevaisuudessa, mitä ei muuten olisi saanut koskaan.
Jos vielä ostaa hyviä osinkoyhtiöitä, eli Osinko on kohtuullisen korkea, osingonmaksu on turvattu hyvällä liiketoiminnalla ja tulovirralla, sekä yhtiö nostaa säännöllisesti osinkoa niin todennäköisyys tappioille on pieni. Minulla on 20 vuoden aikana ollut varmasti yli 100 yhtiötä salkussani, ja tälläkin hetkellä 60 yhtiötä, ja VAIN yhdessä tapauksessa olen menettänyt kaikki SIIHEN sijoittamani rahat. Ja tämän tappion merkitys on alle 1% sijoitetusta pääomasta. Ja jos tämän jakaa mitä tarkoittaa tuottohistoriassani tuottoprosprosentille niin vaikutus on 0,04% p.a.
minulla on yhtiöitä salkussani jotka maksavat minulle joka vuosi enemmän osinkoja kuin olen niistä aikoinaan maksanut. Nämä ovat tietenkin harvinaisia mutta aina silloin tällöin tapahtuu. Miettikää vaikka nestettä. Jos olisitte ostaneet vuonna 2009 nesteen osakkeita, sen sijaan että käyttäneet 200 euroa (vuodessa) humputuksiin, teillä olisi nyt noin 3200 euroa nesteessä kiinni JA olisitte saaneet yhteensä osinkoja tänä aikana 462 euroa. En tarkistanut splittien vaikutusia että oliko ne huomitoitu jo tuolla kauppalehden datassa huomioitu, jos ei ollut niin saadut hyödyt ovat liian pienet. Eli nesteen kohdalla 5 vuoden jälkeen osingoista on jo saanut sijoittamansa 200 euroa takaisin tilille ja kaikki loppu siitä ikuisuuteen puhdasta rahavirtaa kotiinpäin.
Koetko yleensä, ettäeri asioihin käytetty raha on hävittyä rahaa ja menetys? Mietin vaan, että miten pystyy nauttimaan elämässä ikinä mistään, jos kaikessa aina kokee, että siihen laitettu raha on hävitty. Periaatteessahan tuo sama esimerkkisi koskee sitten lasten Linnanmäki-käyntejä, joululahjoja, teatterissa käymistä, matkarahoja isoäidin luo, ystävälle lähetettyä joulukorttia... jne. Kaikenhan voisi aina sijoittaa. Periaatteessa jo lapsen hankkiminen tulee tarkoittamaan rahanmenoa. Voiko kaikkea mielestäsi mitata rahassa ja onko sijoittaminen ainoa järkevä toiminta tässä elämässä? Jotenkin saatte tässä ketjussa asian kuulostamaan siltä, että kaikki, mikä ei tähtää lisärahan tuottamiseen, on turhaa.
Tämä sijoittaminenkin on eräille ikäänkuin huume, siihen jää koukkuun. Jokainen sentti joka tulee tilille on äärimmäisen arvokas. Jokainen sentti mikä menee heidän mielestään turhuuteen (ei ole todellisuuudessa edes) on ahdistusta tuottava ja aiheuttaa helvetin tuskat.
Näille sijoittamiseen koukuttuneille ei mikään toiselle ihmiselle iloa tuottava asia ole tärkeä, oli se sitten vaikka se isoäiti. Myös ovat erittäin tuomitsevia muiden ihmistenpienistä iloista.
Surullisinta tässä on se, että myös he itse kieltävät itseltään kaikki elämäniloa tuottavat asiat. Vain raha ja rahan lisääntyminen on tärkeää ja tärkeintä.
He kokevat olevansa rikkaita, tuntevat siitä ylemmyyttä, mutta viettävät kuitenkin monelta osin, miltei kaikilta muilta elämänaloilta, hyvin köyhää elämää.
Vaikka olen köyhä en vaihtaisi näiden joidenkin sijoittajien kanssa elämää, jos se elämä olisi sitä, että miltei kaikesta pitäisi luopua. Joutuisin silloin luopumaan miltei kaikesta siitä mitä minä pidän elämässä arvokkaana.
Ja huom! En ole pyytänyt kinkkua enkä mitään muutakaan täällä enkä oikeassa elämässäkään.
Eikä minulla ole maksullisia kanavia, tekokynsiä jne. Ei edes älypuhelinta, perustabletti on. Ei autoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä on ihan kiinnostavaa, että köyhyysvinkit ovat siirtyneet seuraavalle asteelle. Aiemmin jumituttiin siihen, että joulukuun rahapulaa voisi helpottaa ostamalla ämpärin ja menemällä metsään marjastamaan tai Töölönlahdelle onkimaan. Nyt ollaan siirrytty seuraavaan vaiheeseen eli siihen, että haukutaan huonosta taloudenhallinnasta, jos ei sijoita. Ihan kiinnostavaa. Tietääkö joku, mistä tämä sijoitusinnostus on alkanut? Jotkut lehdethän ovat lähteneet tähän mukaan ja haastatelleet esim. sitä yhtä blogin pitäjää, joka on kertonut vääristeltyä ja kaunisteltua tarinaansa rikastumisesta - siis että muka on sijoittanut sosiaalitukiaan ja tullut sitä kautta rikkaaksi. Onhan se vetovoimainen tarina! Siinäkin kyllä "unohdettiin" kertoa, että kyseisen henkilön isä ja varakas puoliso ovat rahoittaneet hänen elämäänsä, joten hän on voinut sijoittaa omat rahansa (jotka eivät siis kuluneet elämiseen, kuten muilla ihmisillä) ja ettei hän oikeasti sijoittanut minimaalisia sosiaalitukiaan vaan paljon isompia summia.
Unohdit mainita sen mitä aina on sanottu. Ensin ne menot kuriin ja kun ne on satu kuriin niin seuraava vaihe on, että se rahan tulo pitäisi saada nousuun. Siihen on muutamia keinoja. Lisätä sitä työtä, josta saa tuloja tai sijoittaa. Ehkä on muitakin keinoja, kuten mennä rikkaisiin naimisiin tai periä, mutta tämä ei ole monelle käytänössä mahdollista.
Jotain noista on vaan pakko olla valmis tekemään tai sitten hyväksyä tosiasia, että on ja pysyy köyhänä ja aina kerjämässä muilta milloin mitäkin.
Kuulisin mielelläni mitä sinä ajattelet, että köyhien pitäisi tehdä? Tilata Netflix ja katsella sitä? Vai kävellä kaverille kerjäämään?
Itse ajattelen, että ei ole mitään yleispätevää neuvoa, koska ihmiset ovat kaikki yksilöitä. Ja toisaalta tämän vuoksi ei voi myöskään yleispätevästi sanoa, mikä meno on turhaa ja mikä ei, tai millaisilla keinoilla voi vaikuttaa omien rahojen riittämiseen.
Kavereilta kerjäämistä en suosittele. Siitä ei kukaan pidä. Olen itse joko tässä tai muussa ketjussa (tuo Netflix kun tuntuu herättävän nykyisin paljon tunteita, jos joku köyhä sitä katsoo) kirjoittanut, että jos Netflixiä haluaa katsoa, niin kannattaa tilata ja katsella sitä, mutta jos se vuositasolla rasittaa omaa lompakkoa, niin voi ottaa sen silloin tällöin vaikka kuukaudeksi ja katsoa silloin sen, minkä katsoo.
Uskon, että aika moni köyhä ihminen jo nyt budjetoi ja miettii, miten saisi menot kuriin. Pienillä tuloilla se tietysti on mekoista tasapainoilua, ja sen vuoksi keskustelupalstoilla hyvätuloisten säästö- ja suunnitteluvinkit ovat pääsääntöisesti turhia. Suurimmalla osalla köyhistä ei ole ongelmana holtiton merkkilaukkujen tilailu, heräteostokset tai se, ettei tajuta että kaupassa voi valita Pirkkariisiä kalliimman sijaan.
Kuten on todettu, kaikkein köyhimmille eivät sijoitusvinkit ole edes mahdollisia. Mutta ne, joile on, voivat sitä tietysti harrastaa - jos se kiinnostaa, ja jos ehdottomasti tietävät, mitä ovat tekemässä. Vähän ikäviä ovat nekin lehtiartikkelit, joissa pankin sijoitusneuvoja (ammattilainen siis) on neuvonut iäkkäämpää ihmistä sijoittamaan, ja lopputuloksena henkilö on menettänyt rahansa. Hurmoshenkisten sijoitusvinkkien ja automaattista rahantuloa lupailevien kirjoitusten sijaan kannattaa lukea myös näitä. Ne ovat sijoitusbisneksen kääntöpuoli. Sijoittamisessa kannattaa olla tietoinen myös siitä, että sijoittamista suosittelevat ja siihen kannustavat usein ne tahot, jotka itse hyötyvät muiden sijoituksesta - siksi terve kriittisyys pankkien sijoitusneuvojia kohtaan on ihan järkevää. Kannattaa muistaa, että jos itse häviää rahansa, se ei sureta ketään muuta paitsi itseä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienituloiselle järkevin sijoituskohde 5 eurolle on todennäköisesti kirpputoreilla kiertely ja ja koittaa löytää jotain sellaista, minkä saa myytyä edelleen kalliimmalla. Myös monilla annetaan-palstoilla annetaan ilmaiseksi sellaista, mistä joku voi vähän maksaakin. Itse olen löytänyt useita haluttuja maljakoita parilla eurolla joista parhaimmat on saanut myytyä edelleen useilla sadoilla euroilla. Jos paikkakunnalla sattuu olemaan hyvä ja suosittu kirppari, niin myös oman pöydän pitämisellä saattaa saada tuottoa. PK-seudulla paras myyntini kahdelle viikolle on ollut 3200 e. Kun on työtön, on aikaa kierrellä pienempiä kirppiksiä, kierrätyskeskuksia ja selvittää mikä tavara on minkäkin arvoinen. Torilla tai facebookissa pystyy myymään ihan hyvällä voitolla vaikka mitä. Ja kirpparirahathan maksetaan käteen, ei näy tiliotteilla tukia haittaamassa.
Eli kannustat ihmisiä harmaaseen talouteen ja tukihuijaamiseen. Eipä loiselta muuta voikaan odottaa.
Kirpputorimyynti on edelleen kaikkien oikeus ja veropaata hommaa. Sitä voit harjoittaa myös sinä, joka käyt töissä. Ei tarvitse kadehtia muiden tienestejä.
Eipä muuten ole verotonta kuin vain jos teet vuodessa kauppaa alle 1000€ liikevaihdolla. Ja tulojen ILMOITTAMATTA JÄTTÄMINEN tukihakemuksissa, oli ne sitten verollisia tai verottomia on rikollista.
Sinäkö olet ihan varma, että jos eläisit toimeentulotuella ja myisit kirppiksellä jotain lapsen vanhoja potkuhousuja saadaksesi tilaa kaapeihin ja vähän lisärahaa vaikka perheen joulua varten, niin ihan varmasti ilmoittaisit kyllä tienestisi ja pyytäisit Kelaa vähentämään ne tuestasi?
Vai voisiko olla niin, että itse et kyllä moisia "pikkusummia" ilmoittaisi, mutta toivoisit kuitenkin muiden tekevän niin? Jännä juttu, että köyhiä kauheasti kehotetaan keräämään pulloja yms saadakseen lisätienestejä, mutta sitten kuitenkin pohjimmiltaan toivotaan, että pullonkeräysrahat vähennettäisiin heidän tuestaan. Miksiköhän näin?
Kyllä minä ilmoitan ihan SENTTIENKIN korkotuotot joita saan ulkomailta, ulkomaiselle pankkitilille. Käytännössä näiden ilmoittamatta jättämisestä en mitenkään voisi jäädä kiinni mutta olenkin rehellinen. toisin kuin valheellisin tiedoin toimeentulotukea huijaavat. KYLLÄ nimenomaan huijaavat rikolliset.
En kysynyt, ilmoitatko senttien korkotuotot ulkomaisille pankkitileille. Kysyin, ilmoittaisitko kirpputorimyyntisi tai esim. sen, jos olet köyhyysketjun vinkkien innoittamana kerännyt pulloja? Nimittäin jos olette sittenkin sitä mieltä, että mitään lisätuloja ei saisikaan hankkia (tai ainakin ne tulot pitäisi heti vähentää seuraavan kuun tuesta), niin miksi sitten tällaisia vinkkejä annetaan, jos niiden kerran ei olisikaan tarkoitus parantaa köyhien olosuhteita? Sittenhän ne ovat oikeassa, jotka vaan valittavat köyhyyttään ja kokevat, ettei heillä ole mitään mahdollisuuksia saada lisärahaa mistään (jos eivät satu saamaan riittävän hyväpalkkaista palkkatyötä, joka nostaa heidät pois toimeentulotuen piiristä).
Kyllä. Tämä voi teille rikollisille tulla yllätyksenä mutta rehellisiäkin ihmisiä on.
Okei, no pitäisikö ne pullonkeräysvinkit köyhyysketjuissa sitten lopettaa?
Ei tietenkään. Näinhän köyhä saa ITSE katettua enemmän OMISTA kuluistaan ja JOUTUU turvautumaan VÄHEMMÄN toimeentulotukeen. Näinhän sen pitääkin mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en kyllä ekana olisi köyhälle sijoittamista ehdottelemassa. Sijoittaa pitäisi se määrä rahaa, mikä on myös pahimmassa tapauksessa varaa menettää. Sen sijaan jos vaan suinkin mahdollista niin puskuria kannattaa yrittää riipiä kasaan vaikka siinä menisi aikaa. Jonkunlainen puskuri tuo ainakin itselleni mielenrauhaa ja vähentää stressiä. Itse kyllä sijoitankin, mutta siihen on myös varaa.
-Jos tilaa netflixiä ON vara hävitä tämä raha
-Jos pelaa veikkauksen pelejä ON vara hävitä tämä raha
-Jos tilaa aikakausilehtiä ON vara hävitä tämä raha
....
Tajusitko? Sen sijaan että VARMASTI häviää rahat, sen voi sijoittaa jolloin on PIENI riski että häviää sen rahan mutta SUURI todennäköisyys että se tuottaa TULOA tulevaisuudessa, mitä ei muuten olisi saanut koskaan.
Jos vielä ostaa hyviä osinkoyhtiöitä, eli Osinko on kohtuullisen korkea, osingonmaksu on turvattu hyvällä liiketoiminnalla ja tulovirralla, sekä yhtiö nostaa säännöllisesti osinkoa niin todennäköisyys tappioille on pieni. Minulla on 20 vuoden aikana ollut varmasti yli 100 yhtiötä salkussani, ja tälläkin hetkellä 60 yhtiötä, ja VAIN yhdessä tapauksessa olen menettänyt kaikki SIIHEN sijoittamani rahat. Ja tämän tappion merkitys on alle 1% sijoitetusta pääomasta. Ja jos tämän jakaa mitä tarkoittaa tuottohistoriassani tuottoprosprosentille niin vaikutus on 0,04% p.a.
minulla on yhtiöitä salkussani jotka maksavat minulle joka vuosi enemmän osinkoja kuin olen niistä aikoinaan maksanut. Nämä ovat tietenkin harvinaisia mutta aina silloin tällöin tapahtuu. Miettikää vaikka nestettä. Jos olisitte ostaneet vuonna 2009 nesteen osakkeita, sen sijaan että käyttäneet 200 euroa (vuodessa) humputuksiin, teillä olisi nyt noin 3200 euroa nesteessä kiinni JA olisitte saaneet yhteensä osinkoja tänä aikana 462 euroa. En tarkistanut splittien vaikutusia että oliko ne huomitoitu jo tuolla kauppalehden datassa huomioitu, jos ei ollut niin saadut hyödyt ovat liian pienet. Eli nesteen kohdalla 5 vuoden jälkeen osingoista on jo saanut sijoittamansa 200 euroa takaisin tilille ja kaikki loppu siitä ikuisuuteen puhdasta rahavirtaa kotiinpäin.
Koetko yleensä, ettäeri asioihin käytetty raha on hävittyä rahaa ja menetys? Mietin vaan, että miten pystyy nauttimaan elämässä ikinä mistään, jos kaikessa aina kokee, että siihen laitettu raha on hävitty. Periaatteessahan tuo sama esimerkkisi koskee sitten lasten Linnanmäki-käyntejä, joululahjoja, teatterissa käymistä, matkarahoja isoäidin luo, ystävälle lähetettyä joulukorttia... jne. Kaikenhan voisi aina sijoittaa. Periaatteessa jo lapsen hankkiminen tulee tarkoittamaan rahanmenoa. Voiko kaikkea mielestäsi mitata rahassa ja onko sijoittaminen ainoa järkevä toiminta tässä elämässä? Jotenkin saatte tässä ketjussa asian kuulostamaan siltä, että kaikki, mikä ei tähtää lisärahan tuottamiseen, on turhaa.
Tämä sijoittaminenkin on eräille ikäänkuin huume, siihen jää koukkuun. Jokainen sentti joka tulee tilille on äärimmäisen arvokas. Jokainen sentti mikä menee heidän mielestään turhuuteen (ei ole todellisuuudessa edes) on ahdistusta tuottava ja aiheuttaa helvetin tuskat.
Näille sijoittamiseen koukuttuneille ei mikään toiselle ihmiselle iloa tuottava asia ole tärkeä, oli se sitten vaikka se isoäiti. Myös ovat erittäin tuomitsevia muiden ihmistenpienistä iloista.
Surullisinta tässä on se, että myös he itse kieltävät itseltään kaikki elämäniloa tuottavat asiat. Vain raha ja rahan lisääntyminen on tärkeää ja tärkeintä.
He kokevat olevansa rikkaita, tuntevat siitä ylemmyyttä, mutta viettävät kuitenkin monelta osin, miltei kaikilta muilta elämänaloilta, hyvin köyhää elämää.Vaikka olen köyhä en vaihtaisi näiden joidenkin sijoittajien kanssa elämää, jos se elämä olisi sitä, että miltei kaikesta pitäisi luopua. Joutuisin silloin luopumaan miltei kaikesta siitä mitä minä pidän elämässä arvokkaana.
Ja huom! En ole pyytänyt kinkkua enkä mitään muutakaan täällä enkä oikeassa elämässäkään.
Eikä minulla ole maksullisia kanavia, tekokynsiä jne. Ei edes älypuhelinta, perustabletti on. Ei autoa.
Erittäin hyvin sanottu. Olen itse huomannut tämän omassa käytöksessäni. Pikkuhiljaa olin hilannut kuukausisijoittamisen yli tuhanteen euroon kun olin karsinut kaiken "turhan" elämästäni pois. No onneksi jossain vaiheessa kaverit alkoivat vittuilemaan kun en ikinä pystynyt tekemään mitään tai lähtemään mihinkään tai vastaavaa. Tajusin sitten että mitä helvetin järkeä. Nyt menee sitten vähemmän sijoituksiin, mutta elämän laatu on muuten paljon parempaa kun ei tarvitse kokea maailmantuskaa jokaisesta ostetusta kahvikupista, syödystä lounaasta ja ostetusta vaatekappaleesta.
Se on todellakin huume johon jää koukkuun. Voin uskoa tämän oman kokemuksen perusteella ne tarinat ääripiheistä kuolleista vanhuksista joilta on paljastunut sitten todella muhkea sijoitussalkku. Ovat säästäneet ja pihistelleet koko elämänsä ja käyttämättähän ne rahat jäi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä on ihan kiinnostavaa, että köyhyysvinkit ovat siirtyneet seuraavalle asteelle. Aiemmin jumituttiin siihen, että joulukuun rahapulaa voisi helpottaa ostamalla ämpärin ja menemällä metsään marjastamaan tai Töölönlahdelle onkimaan. Nyt ollaan siirrytty seuraavaan vaiheeseen eli siihen, että haukutaan huonosta taloudenhallinnasta, jos ei sijoita. Ihan kiinnostavaa. Tietääkö joku, mistä tämä sijoitusinnostus on alkanut? Jotkut lehdethän ovat lähteneet tähän mukaan ja haastatelleet esim. sitä yhtä blogin pitäjää, joka on kertonut vääristeltyä ja kaunisteltua tarinaansa rikastumisesta - siis että muka on sijoittanut sosiaalitukiaan ja tullut sitä kautta rikkaaksi. Onhan se vetovoimainen tarina! Siinäkin kyllä "unohdettiin" kertoa, että kyseisen henkilön isä ja varakas puoliso ovat rahoittaneet hänen elämäänsä, joten hän on voinut sijoittaa omat rahansa (jotka eivät siis kuluneet elämiseen, kuten muilla ihmisillä) ja ettei hän oikeasti sijoittanut minimaalisia sosiaalitukiaan vaan paljon isompia summia.
Unohdit mainita sen mitä aina on sanottu. Ensin ne menot kuriin ja kun ne on satu kuriin niin seuraava vaihe on, että se rahan tulo pitäisi saada nousuun. Siihen on muutamia keinoja. Lisätä sitä työtä, josta saa tuloja tai sijoittaa. Ehkä on muitakin keinoja, kuten mennä rikkaisiin naimisiin tai periä, mutta tämä ei ole monelle käytänössä mahdollista.
Jotain noista on vaan pakko olla valmis tekemään tai sitten hyväksyä tosiasia, että on ja pysyy köyhänä ja aina kerjämässä muilta milloin mitäkin.
Kuulisin mielelläni mitä sinä ajattelet, että köyhien pitäisi tehdä? Tilata Netflix ja katsella sitä? Vai kävellä kaverille kerjäämään?
En ole tuo edellinen kirjoittaja, mutta tunnen muutaman "ikiköyhän". Ongelma on siinä, jos työelämään ei ole enää mahdollisuuksia. Ollaan esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeellä, mutta tulot just nippa nappa sen yli, että ei ole oikeutettu toimeentulotukeenkaan. Kun sitten hajoaa pölynimuri tai tarvitsee silmälasit, toimeentulotukena niitä ei saa (kuten voisi saada, jos olisi oikeutettu perustoimeentulotukeen) vaan on ostettava itse. Ja sitten ostetaan osamaksulla, jos kuitenkin luottotiedot ovat vielä kunnossa. Ennenkuin edelliset osamaksutkaan on saatu maksettua pois, tulee jo jokin asia, minkä vuoksi joudutaan ottamaan uusi osamaksu. Tai sitten raha, jonka ehkä olisi voinut sijoittaakin, menee lääkkeisiin ja/tai taksimatkaan sairaalaan. Vaikka Kela-taksissa joutuu maksamaan vain omavastuuosuuden, on sekin 25 €.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä on ihan kiinnostavaa, että köyhyysvinkit ovat siirtyneet seuraavalle asteelle. Aiemmin jumituttiin siihen, että joulukuun rahapulaa voisi helpottaa ostamalla ämpärin ja menemällä metsään marjastamaan tai Töölönlahdelle onkimaan. Nyt ollaan siirrytty seuraavaan vaiheeseen eli siihen, että haukutaan huonosta taloudenhallinnasta, jos ei sijoita. Ihan kiinnostavaa. Tietääkö joku, mistä tämä sijoitusinnostus on alkanut? Jotkut lehdethän ovat lähteneet tähän mukaan ja haastatelleet esim. sitä yhtä blogin pitäjää, joka on kertonut vääristeltyä ja kaunisteltua tarinaansa rikastumisesta - siis että muka on sijoittanut sosiaalitukiaan ja tullut sitä kautta rikkaaksi. Onhan se vetovoimainen tarina! Siinäkin kyllä "unohdettiin" kertoa, että kyseisen henkilön isä ja varakas puoliso ovat rahoittaneet hänen elämäänsä, joten hän on voinut sijoittaa omat rahansa (jotka eivät siis kuluneet elämiseen, kuten muilla ihmisillä) ja ettei hän oikeasti sijoittanut minimaalisia sosiaalitukiaan vaan paljon isompia summia.
En osaa sanoa, mitä on alkanut, mutta kyllähän jo muutaman vuoden on ollut mediassa juttua siitä, miten vähän suomalaiset säästävät ja sijoittavat. Ehkä se on alkanut pikkuhiljaa vaikuttaa, koska tämän vuoden aikana noin 100 000 suomalaista on aloittanut säästämisen ja sijoittamisen. Siis ihmisiä, joilla ei aiemmin ole ollut sijoituksia. Mikä yhteiskunnassa yleistyy, siitä kirjoitetaan sitten täällä palstallakin.
Mikä on sinällään hyvä juttu, ja alku, mutta oikeasti me ollaan järkyttävän köyhiä, joten saisi innostus kasvaa huomattavsti. Ehkäpä myös tämä suomalaisten laatuyhtiöiden ryöstöostelu ulkomaille loppuisi kun niitä ei ihan pilkkahinnalla saisi ostettua. Nythän on parin viime vuoden aikana monta hyvää yhtiötä lähtenyt ulkomaille ja vieläpä pilkkahintaan. Jos suomalaiset sijoittaisivat olisi näidenkin yhtiöiden arvot olleet kohdillaan ja ehkäpä omistus olisi pysynyt kotimaassa. Olemme varallisuudessa niinkin kovassa joukossa kuin Portugal, Tsekit, Chile ja Espanja... Kaukana takana esim Ruotsista Tanskasta ja Norjasta.
Vierailija kirjoitti:
No nyt kun on tullut selväksi, että pullojen kerääminen ja kirppistuotot ovat rikollista toimintaa, jos niitä ei vähennetä toimeentulotuesta, niin eikös tässä päästä ketjun alkuperäiseen aiheeseen, eli sittenhän on pakko alkaa kerjätä lahjoituksia muilta, jos kerran omin keinoin ei voi hankkia itselleen mitään lisää. Ja sehän oli laajasti koettu vääräksi tavaksi, koska muut eivät halua lahjoittaa. Joten voisiko joku nyt vastata aika selvästi että mikä on se oikea tapa? Jos ihminen elää toimeentulotuella eikä onnistu saamaan töitä (tai saa töitä, mutta palkka on niin pieni, että hän on edelleen toimeentulotuella), niin jos hänen tarvitsisi ostaa tai hankkia jotain, niin mikä on se suositeltu tapa? Pitäisikö siis kerjätä tutuilta - vai onko ok yrittää hankkia lisää rahaa pulloja keräämällä, marjoja myymällä tai kirppismyynnillä? Vai onko ainoa vastaus se, että toimeentulotuella elävän kuuluukin kärsiä, koska se tuottaa iloa ja tyydytystä joillekin muille?
Ne eivät ole rikollista toimintaa, mutta kannattavuus saattaa kärsiä, jos teet kaiken juuri sääntökirjojen mukaan. Ota selvää ihan oikeasti missä kohtaa ne rajat menevät. Passiivisuus on kaikkein vähiten tuottavaa. Jos ei ota huomioon tappiolla tekemistä.
Minä ehkä laittaisin niitä 5 euroja suoraan noihin riskisijoituksiin. Niistä joku saattaa tuoda paljon voittoa, jos tuovat. Se on ehkä vähän kuin rulettia, mutta parempaa kuin lottoaminen ehdottomasti.
Käytännössä suurin osa on rikastunut myymällä jotain. Enkä nyt puhu itsensä myymisestä. Tauluja, pullaa, kirjoja, lyijykynäpiirustuksia, nettipelejä, mehua, käytettyjä alushousuja taivas on oikeasti vain rajana mitä voit myydä. Ja kun myyt tarpeeksi ja kunnon voitolla pääset eroon sekä toimeentulotuesta, että saat verosi maksettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä on ihan kiinnostavaa, että köyhyysvinkit ovat siirtyneet seuraavalle asteelle. Aiemmin jumituttiin siihen, että joulukuun rahapulaa voisi helpottaa ostamalla ämpärin ja menemällä metsään marjastamaan tai Töölönlahdelle onkimaan. Nyt ollaan siirrytty seuraavaan vaiheeseen eli siihen, että haukutaan huonosta taloudenhallinnasta, jos ei sijoita. Ihan kiinnostavaa. Tietääkö joku, mistä tämä sijoitusinnostus on alkanut? Jotkut lehdethän ovat lähteneet tähän mukaan ja haastatelleet esim. sitä yhtä blogin pitäjää, joka on kertonut vääristeltyä ja kaunisteltua tarinaansa rikastumisesta - siis että muka on sijoittanut sosiaalitukiaan ja tullut sitä kautta rikkaaksi. Onhan se vetovoimainen tarina! Siinäkin kyllä "unohdettiin" kertoa, että kyseisen henkilön isä ja varakas puoliso ovat rahoittaneet hänen elämäänsä, joten hän on voinut sijoittaa omat rahansa (jotka eivät siis kuluneet elämiseen, kuten muilla ihmisillä) ja ettei hän oikeasti sijoittanut minimaalisia sosiaalitukiaan vaan paljon isompia summia.
Jotenkin näin keskituloisena amatöörisijoittana tuntuu, että näillä palstan kommentoineilla ammattisijoittajilla ei ole kaikki kotona. Sen verran hämärää ja epämääräistä juttua tulee. Johonkin 500e kuukausituloihin pitää oikeasti olla jo aika muhkea salkku.
Sen verran voi lisätä, että olen itsekkin ollut köyhä opiskeluaikana ja valmistumisen jälkeen, mutta kyllä ne lisätulot tuli hankittua kaikenlaisista hanttihommakeikoista, muutot, lumihommat jne. Rahat tuli sitten käytettyä elämän laadun parantamiseen. Nyt voi sitten sijoitellakin kun sitä rahaa jää sopivasti yli palkan jälkeen.
Onko tuota täällä mitenkään kiistettykään? päinvastoin, monta kertaa sanottu että "ei synny yhdessä yössä, syntyy pikkuhiljaa vuosia rakentaen. Mitä aikaisemmin aloittaa, sitä pienemmin kertasijoituksin sen voi saavuttaa". Aloittamatta ei saavuta koskaan....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muiden pitäisi maksaa sun eläminen? Kuulostaa loisimiselta. Parempi opettaa lapsille, että nyt eletään näillä tuloilla mitä on ja pyritään, että siihen joskus olisi vielä parempi rahatilanne ja sitten voidaan ostaa ne jäätelötötteröt tai kalliimmat joululahjat jne.
En ole loisimassa mitään. Onko kohtuuton toive, että kummitäti ostaisi kolmen euron jäätelön tytölle sen sijaan, että ensin etsitään ajan kanssa kauppa ja sieltä 1.5 euron jäätelö? Mikä järki?
Ja jos tuo on mahdoton toive niin eikö olisi ihan kohtuullista, että voisi edes jättää nuo opettavaiset luennot ja humble bragin väliin?
Ap
En tiedä, mitä on humble brag, mutta opettavaisista luennoista: niistä voi olla hyötyä lapsille. Olen sairaanhoitaja, eli ilmeisesti sellainen ”keskituloinen”. Myös mieheni taitaa olla keskituloinen. Meillä on 3 lasta ja asuntolainaa lyhennetty niin paljon kuin jaksetaan. Remonttiin käytettiin v. 2020 yht. 12 000€. Säästöjä ei tällä hetkellä juurikaan ole.
Minullakin on naapurissa ystäväperhe, joille olen antanut luistimia, suksia, pari polkupyörää, lasten vaatteita. Olen tarjonnut grillibileet juhannuksena ja vienyt herkkukorin jouluksi. Olen myös heidän lapsilleen pitänyt näitä opettavaisia tuokioita, että pitää katsoa, mitä ostaa ja miettiä, miten voisi säästää johonkin. Kun käytiin ennen korona-aikaa yhdessä mäkkärissä, myönnän opettaneeni, että pitää valita sellainen ateria, jonka jaksaa syödä, eikä aina sitä suurinta ja kalleinta. Jos maha tulee täyteen juustohampurilaisateriasta, miksi maksaa 4 euroa enemmän jostain supermegamättöateriasta, josta puolet menee roskiin. Pienistä asioista se koostuu, miten eurot kuluu.
Tiedän, että heillä on paljon pienemmät tulot kuin meillä. Olisi silti hyvä oppia säästämään vaikka 10 euroa kuussa niihin joululahjoihin ennakkoon. Joka vuosi heillä tuntuu joulu tulevan yllättäen ja joka vuosi, ikävä kyllä, miettivät, miten lapsille saa lahjat. Minä en osta, eikä ole pyydettykään, mutta ihme on, kun ei aikuiset ihmiset opi mitään ja aina se joulu yllättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en kyllä ekana olisi köyhälle sijoittamista ehdottelemassa. Sijoittaa pitäisi se määrä rahaa, mikä on myös pahimmassa tapauksessa varaa menettää. Sen sijaan jos vaan suinkin mahdollista niin puskuria kannattaa yrittää riipiä kasaan vaikka siinä menisi aikaa. Jonkunlainen puskuri tuo ainakin itselleni mielenrauhaa ja vähentää stressiä. Itse kyllä sijoitankin, mutta siihen on myös varaa.
Juuri näin. Näen sijoittamisen riskaabelina toimintana, johon köyhän ei todellakaan kannata ryhtyä. Minulla ei ole myöskään pienintäkään kiinnostusta asiaan. Joten en jaksa asiaan edes perehtyä.
Jos haluan ylimääräistä rahaa, yritän löytää pieniä työkeikkoja tai saada myydyksi itse tekemiäni tuotteita. Joskus harvakseltaan ostan arvan tai laitan rivin lottoa. That's it.
Työkeikat vievät aikaa, jota ei saa takaisin. Se on ikuisesti menetetty ja arpojen ja loton pelaaminen se vasta rahan kankkulan kaivoon heittämistä onkin.
:D:D Toivottavasti sinä et ole niitä, jotka haukkuvat työttömiä köyhiä laiskoiksi ja työtä vieroksuviksi. Ei olisi ainakaan varaa. Ja kyllä joku mielenkiintoinen työ on paljon parempaa ajankulua kuin joku epämääräinen sijoitustoiminta. Ja siitä saa varmasti palkan ilman riskiä.
Mitä tulee arpoihin, niin ostan niitä siksi kun niiden suhteen minulla käy usein tosi hyvä tuuri. Viime vuonna (siis 2020) ostin kuusi arpaa, yhteensä 30€, voitot 65€. Lotosta ei kylläkään tule ikinä mitään enkä viime vuonna lotonnutkaan. "Pelaamisessa" jäin siis 35€ plussalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo jotkut sijoitusjankaajat eivät kertakaikkiaan tajua, että täytyy olla satojen tuhansien ellei miljoonien säästöt, että niiden tuotoilla eläisi. Tiedän itse hyvin entisenä köyhänä, että ei meidänkään nykyisillä osakesijoitusten TUOTOILLA eläisi kovin leveästi, mutta koko ajan tapahtuu positiivista sijoitusten suhteen, pääoma karttuu, ja ihan hyvästä summasta on kysymys. Yksi asia on oleellinen, eli se, että pystymme sijoittamaan kuukausittain hyvän summan. Ei olisi köyhänä ollut mahdollista.
Kiitos rehellisyydestä!
Kyllähän tämä on ihan järkeenkäyvä ajatus, jokainenhan sen ymmärtää, että jos sijoittaa 5 euroa niin ei siitä millään tuottoa tule kuin joskus aikojen päästä. Ja senkin, että pitää siinä olla joku isompi alkupääoma, että on edes järkevää.
Turhaa mölinää ja suunsoittoa itsestäänselvästä asiasta jonka vähänkään älykäs tajuaa.Niin, kuten tosiaankin sanoin, niin pitää pystyä sijoittamaan kuukausittain satoja ellei tuhansia euroja. Osakekurssit ovat myös aika oikukkaat, joten köyhän pitää olla todellinen sijoitusnero, että viiden euron panostuksella nousee lyhyessä ajassa ryysyistä rikkauksiin.
Yksi helppo sijoituskeino on s-pankin rahastot. Meillä siirtyy bonukset automaattisesti sinne joka kuukausi. Yllättäin oli muutamassa kuukaudessa kertynyt 670e. Viimeisin korkotuotto 12.78%.
Ei huono, tuolla rahalla tekee jo kivan reissun Tallinnaan tai muualle lasten kanssa
Muuten ihan hyvä neuvo, mutta 670 euron bonuksen tarvitaan luultavasti myös aika runsaat ostot? Ei nekään tyhjästä synny.
ongelmahan tässä pienituloisille on, että kuukausittaiset ostokset ovat hyvin pieniä, kertyvät ainoastaan pakollisista ostoista. Mitään suurempaa ei pysty ostamaan, mikä kerryttäisi bonuspottia. Tietysti joka kertynyt euro on hyvä.
Olen joskus kysynyt miten toimii S-ryhmän tarjous, jossa saa 20 eurolla bonuskortin. Siinä pitää sitten määrätyssä ajassa kertyä ostoksista se puuttuva summa, oliko 200 euroa.
Itse ei kerry ehkä kun on pienet osoit yhdellä ihmisellä.
Joillain tuttaville on käynyt niin, että on sitten joutunut maksamaan rahalla puuttuvat bonukset kun ei ole tarpeeksi kertynyt.
Mutta S-bonukset on kyllä periaatteessa ihan ok.
En tiedä kuka ”minä” sinä olet. Puhumme noin yleisellä tasolla ja puhun nyt niille joilla on tämän tyyppiset ajatukset, joista maksulliset suoratoistokanavat ovat välttämättömiä. Viihtymiseen, aaveella olemiseen tai jotka kuvittelevat ettei maksuttomilta kanavilta tule muuta kuin temppareita.