Voisitteko te keskituloiset lopettaa jatkuvan humble bragin köyhiä kavereita kohtaan ja auttaa jotenkin konkreettisesti
Olen pienituloinen, samoin mun mies. Vuosien varrella ollut paljon työttömyyttä, pitkiä sairaslomia, lomautuksia, parhaimmillaankin lyhyitä pätkätöitä. Tää vuosi on ollut tosi paha, perheen teinitkään eivät saaneet kesätöitä ja mä työttömänä, mies lomautettuna suurimman osan ajasta. Osalla kavereista menee hyvin, molemmat sekä mies että nainen töissä, hyvät työpaikat, on sairaanhoitajia, diplomi-insinöörejä, yrittäjiä jne. Olen niin totaalisen kyllästynyt näiden hyvin toimeentulevien kavereiden humble bragiin ja typeriin hyväntahtoisiin neuvoihin ja "auttamisiin".
Esimerkiksi tänä joulun alla valitin kavereille, että meillä on rahat tosi vähissä ja vaikea ostaa lapsille (4 eri ikäistä) lahjat, samoin jouluruuat. Vastaukset oli tähän tyyliin "me ostetaan lahjat aina alesta joulun jälkeen/ meillä on tänä vuonna kasvissyöjä joulu niin tulee halvaksi / no riisipuuro ja juurekset ei paljoa maksa jne. Kukaan ei esim ehdottanut, että voidaan ostaa teille joulukinkku yms käytännön apua. Yhdelle kaverille kerroin että meidän joulusuunnitelmissa on vaan katsoa Netflixia ja HBO:ta, johon kaveri kommentoi että he eivät periaatteessa maksa mistään netti TV:stä kun katsovat vaan ilmaisia. Joo helppo heidän kun taloudessa on vain kaksi aikuista! Mutta kun on eri-ikäisiä lapsia ja teinejä ei riitä joku YLE areena.
Vielä yksi esimerkki. Viime kesänä olin nuorimmaisen ja kummitätinsä kanssa Kaivopuisto piknikillä. 7-vuotias kysyi kummitädiltä että voisiko ostaa jäätelö tötterön. Eiköhän kaveri alkanut selittään mun 7 vuotiaalle kuinka monta litraa jäätelöä saa sillä hinnalla ja sitten etsittiin varmaan 15 min ajan jotain lähikauppaa, mistä tyttö sai Pirkka tuutin. Ei vaan voinut yhden kerran ostaa tytölle sitä oikeaa jäätelötötteröä vaan piti alkaa esitelmöimään rahan arvoista ikään kuin minä en tietäisi.
Kommentit (3077)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku valitteli laatikoiden tekemisen kalliutta ja vaikeutta, kun ei ole sitä eikä tätä ja sitten ei jaksa samaa syödä. Onko muuten tullut valittajille mieleen, että sitä laatikkoa ei tarvitse tehdä mitään stanallista mälliä vaan raaka-aineista saa tehtyä muutakin, eikä tarvitse aina olla kaikkia raaka-aineita tai mausteita, ja silti tulee ihan syötävää. Annanpa pienen esimerkin.
Tarvikkeet:
2 kg porkkanoita - 1 e
1 pkt puuroriisiä 1 e
1 litra maitoa - 0,7 e
1 kg sipulia – 1 e
2 kg vehnäjauhoja - 0,8 e
1 pkt hiivaa – 0,20 e
12 kpl kananmunia - 1 e
500 g voita – 2 e
400g linssejä – 1 e
400g tomaattimurska -0,5 e
Ostosten kokonaissumma noin 10 e. Jos kaapista löytyy jotain, niin kaikkea voi höystää tai maustaa sen mukaan mitä löytyy.
Kokkailut:
A. Tee 2 dl puuroriisistä ja litrasta maitoa puuro. Tästä voit syödä puolet puurona. Ateria tai aamupala 2 hengelle voinokareen kera.
B. Keitä ja soseuta 500g porkkanoita, sotke puuronjämiin yhden kananmunan kanssa. Paista uunissa = porkkanalaatikko. Saa maustaa toki suolalla. = porkkanalaatikko josta ei tarvitse kärsiä puolta vuotta.
C. Raasta 1,5 kg porkkanoita. Käytä seuraaviin:
500 g porkkanasämpylöihin, joihin hiivaa, 10 dl jauhoja, vettä, suolaa, voisulaa. Tulee ainakin 20 sämpylää.
500 g raastetta, linssit ja tomaattimurska sekä sipuli = isohko satsi linssikeittoa
500 g raastetta, pari raastettua sipulia, kananmunia, jauhoja = kasvispihvit jonka oheen voi keittää riisilisäkkeen jäljellä olevasta puuroriisistä.
Lisäksi vielä taisi jäädä sipulia, jota voi vaikka paistaa leivän tai kasvispihvin päälle, muutamia kananmunia, jotka voi paistaa tai keittää tai tehdä munakkaan ja loput vehnäjauhot, josta toki voi voin ja sipulin kanssa tehdä kelpo kastikkeen tai leipoa lisää leipää. Riisistäkin voi vielä tehdä vaikka lisää puuroa.
On nimittäin tullut köyhäiltyä, ennen kuin tulotaso nousi. Luovuutta se vaan vaatii, ettei tarvitse kärsiä samasta päivä toisensa jälkeen.
En ole ikinä nähnyt kananmunia eurolla, missä myydään? Tomaattimurskakin on 0,89e halvin täällä. Linssejä ei todellakaan saa eurolla. Heh heh vehnäjauhot 2 kg maksaa tarjouksessa 1,59, olet ihan pimeä.
Olet VALEPUKKI!
Täällä pyöristetään aina nuukailuvinkeissä niin paljon alaspäin, että annetut summat voi huoletta kertoa kolmella, ja silti saattaa olla alakanttiin.
Juu, ei tommosia hintoja ole missään, ei ainakaan kaikkia saa samasta kaupasta. Eikä kaikki asu kaupungissa mistä näillä hinnoilla saisi.
Pieneltä paikkakunnalta täytyisi lähteä bussilla hakemaan jostain alehallista. Ja siihen ne tarjoushinnat sitten hupenisikin.
Plus miinus nolla. Tai pelkkä miinus.
Se täytyy sanoa, että järjen kanssa ei ole mitään tekemistä näissä nuukuusneuvoissa
Kauhea into ja tarve päteä ja näyttää köyhille, että näin fiksuja me olemme (olisimme).
Ja useissa jutuissa ei järjen hiventä eikä mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Varakkaat ei pärjäisi millään niillä rahoilla millä köyhä joutuu elämään.Päivän hinnat K-ruoan nettisivuilta. Halvemmallakin pääsee, jos käy esim. lidlissä ja prismassa ja aina ottaa halvimman tuotteen. Köyhät voi harjoitella yhteenlaskua.
Pirkka suomalainen puolikarkea vehnäjauho 2kg 1,09 e
Tuorehiiva 50 g leivinhiiva 0,23 e
Pirkka kananmuna 10 kpl/ 580 g 1,00 e
K-Menu suomalainen pesty porkkana 2kg 1,75 e
Pirkka punaiset linssit suolaliemessä 380g/230g 0,89 e
K-Menu tomaattimurska 500g 0,30 e
Valio voi 200 g normaalisuolainen 2,49 e
Pirkka suomalainen kevytmaito 1l 0,50 e
Pirkka suomalainen keltasipuli 1 kg 2 lk 1,49 e
Risella Puuroriisi 1kg 1,89 eOvatko nämä hinnat vain nettitilauksiin? Nimittäin ei ole minun asuinalueeni K-kaupoissa tuollaisia hintoja. Ja jos kyseessä on nettitilausten hinnat, niin kuinka paljon se nettitilaus (+mahdollinen kotiinkuljetus?) sitten nostavat hintoja?
Ihan paikallisessa sittarissa hinnat olivat jopa alhaisemmat... Mutta eihän sitä taas tollot tajua, kun ostaa vaan niitä pinaattilettuja ja laatikoita valmiina kalliilla hinnalla.
Ymmärrätkö sinä tollo, että sittaria EI OLE!
On paikkakuntia, joissa sittaria ei ole ja on paikkakuntia jossa sittarille pääsee vain autolla. Ymmärrätkö tollo, että köyhällä ei ole autoa? Lisäksi talviaikaan se selkävaivainen ei todellakaan voi kantaa repussa 10 kiloa tarjousjauhoja ja maitoja kotiin viittä kilometriä.
En muuten osta valmisruokaa, mutta en ole tollo, niinkuin sinä ;p
No, ehkä kannatta alkaa juomaan hanavettä? Eikä kymmenen kiloa ole vielä paljoakaan painoa repussa. Eikä kaikilla köyhillä nyt vaan voi olla selkävaivoja.
No aika monilla myös on. Esim. minä en voi käyttää reppua selkäkipujen takia ollenkaan. Ja tosiaaan, kun puhutaan tarjouksista, niin pitää aina ottaa huomioon bussimaksut.
Jos olisin nuori ja terve, pääsisin paljon halvemmalla. Luulenkin, että aika moni tänne kirjoittava on terve pari-kolmekymppinen. Ei varmaan mitään hajua, millaista on elämä monisairaalla viisi- tai kuusikymppisellä.
Saahan niitä vetokärryjäkin. Ainiin, mutta sellainen pitää ostaa ja kauppaan ei pääse millään eikä netistäkään voi tilata, ja daijut ei tajua, että se maksaa ja halpa ei kelpaa ja....
Mitä tämä ihmeen päsmäröinti vetokärryistä oikein on? Kuinka realistista on oikeasti, että ihmiset kulkevat vaikka 5 km:n matkan suuntaansa hakeakseen vetokärryllä jättimäiset ostokset jostain Citymarketista? Miksi täällä ehdotetaan vaan mahdollisimman hankalia ja omituisia ratkaisuja?
Mun äiti, 82v, tekee näin, matkaa tosin suuntaansa 4ja risat, ja ostoksena ehkä piimä ja 3kerää lankoja.
Mut siis jotkut tekee. Ajasta se ennemmin kyse.
Yleensäkin terve ja liikuntakykyinen ihminen pystyy viiden kilometrin matkan kävelemään edestakaisin helposti. Toki eriasia on läskeillä , jotka istuu kotona kaiket päivät netflixiä tölläten ja roskaruokaa ahmien. Mutta senkään ei tarvitse olla pysyvä olotila. Voi aloittaa liikkumisen varovasti lyhyemmistä matkoista.
20 kg:n painoa vetävä kärry maksaa 89-129 euroa. Sen pitää olla kestävä runkoinen ja Suomen talvessa isorenkainen. Isot renkaat auttavat myös kurakeleissä. Pilipalikärryjä saa 20 eurolla, mutta eipä niihin mitään voi laittaa eivätkä ne kulje. Sitten voi miettiä ostaako kärryn vai kulkeeko bussilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos "persaukinen" , niin kuin jotkut armollisesti toisia kutsuu, jättää netflixin ja ostaa sillä rahalla kinkun, niin sitten valitetaan kun ja ne laittaa rahat kinkkuun, kun voisi ostaa linssejä. Joku mainitsi, että pitää olla kunnon köyhä. Köyhä ei saa aukaista suutaan, muuta kuin hernekeitolle.
Näinhän siinä käy. Ja sitten kun ostaa joululaatikot valmiina, tullaan päsmäröimään, että tulisi halvemmaksi tehdä itse - mikä ei välttämättä edes pidä paikkaansa, kun laatikoita varten joutuu ostamaan sellaisia ainesosia, joita ei muuten ostaisi, ja kun valmiinakin ovat halpoja.
Nyt alkoi kiinnostamaan. Mitä sellaisia ainesosia joutuu ostamaan joululaatikoihin, joille ei ole muuten käyttöä? Siirappia, korppujauhoja? Työttömällä luulisi olevan myös aikaa valmistella nämä laatikot.
Oma isoäitini olisi todennut, että “keittiö vuotaa”. Nykyajan ihmisillä ei tunnu olevan mitään käsitystä järkevästä taloudenpidosta. Sen yhden eineslaatikon hinnalla saat tehtyä paljon enemmän ruokaa, mutta mielummin ostetaan valmiina kuin tehdään itse.
Tämä ei suoraan pidä paikkaansa.
Nostan tähän yhden toisen esimerkin samaan syssyyn. Kun sinulla on 1,7 e taskussa, niin saat sillä paketin pinaattilettuja. Jos taas ostat maidon, munat, voin, pinaatin ja vehnäjauhot, niin niitä ei saa tuolla 1,7 eurolla, vaikka määrällisesti tarvikkeista enemmän pinaattilettuja tulisikin.
Kun opiskelin, niin en koskaan syönyt yliopiston ruokalassa. Tämä siksi, että kotona tekemällä sain ruokaa myös aamulla ja illalla. Kouluun otin eväät.
Niitä kotiin ostettavia tarvikkeita ei vain voi rajattomasti hankkia kotiin, mikäli on tarkka budjetti. Eli siinä mielessä eväät voi olla aika köyhät, vaikka koko kuudaudeksi syömistä riittääkin. Lyhytaikaisesti ok, mutta pitkän ajan kuluessa tulee puutoksia.
Jos on tarkka budjetti, niin perustarvikkeita kannattaa aina olla kotona ja ostaa tarjouksesta, jos sellaiseen törmää. Esim. Jauhot ei happane, kananmunia voi käyttää vielä pitkään vkp:n jälkeen jos ne säilyttää viileässä. Voi, margariini tai öljy on perusasia, jota löytyy joka kodista, jos yhtään laitetaan ruokaa tai voidellaan voileipiä. Jos on perusasiat kotona kaapissa, niin pinaattiletut maksavat käytännössä 0,39 e, mikä on 150g pakastepinaattipussin hinta ja siihen päälle maitolitra 0,8 e. Jostain kumman syystä köyhä tai vähävarainen ei tiedä yhtään mitä elintarvikkeet maksaa, eikä hänellä myöskään koskaan ole yhtikäs mitään kotonaan, vaan kaikki ruoanlaittoon tarvittavat asiat pitäisi kerralla ostaa paistinpannua, veistä ja haarukkaa myöten joka ruokalajiin, jonka kotona voi tehdä. Tässä taas nähdään se lyhytjänteisyys, ei tajuta, että jos nyt tarvitsee vain desin jauhoja, niin kyllähän se loppu 2 kg käy johonkin muuhun. Köyhä ei näköjään osaa hahmottaa kokonaisuuksia.
Köyhillä ei edelleenkään ole taikakaappia johon ilmestyy näitä palstakuuluja "peruselintarvikkeita" ostamatta.
Kiva, että teillä rikkailla tuollaisia kaappeja on. Köyhä sinne joutuu ostamaan jokaisen voipaketin ja öljypullon ihan itse.
P.S. Ostetaan talo itsetäyttyvällä ruokakomerolla.
Hahhahhaa, ihan kuin ei rikkaampi joutuisi ihan itse suunnittelemaan ostoksiaan ja ostamaan peruselintarvikkeita. Oletko jotenkin vajaa? Ei luulisi köyhänkään budjettia kaatavan, että jättää vaikka kuukauden netflixit ostamatta ja sillä saa jo aika kattavan peruspaketin jauhoja, rasvoja, mausteita, ryynejä ynnä muuta pitkään säilyvää. Ei hele, miten saa vääntää yksinkertaista asiaa. Kun ostat vaikka tänään jauhoja 2kg hintaan euron, niin jos käytät kokkailuun tällä viikolla siitä 2 dl, niin sinulla on siellä varmaan 20 dl jäljellä tuleville viikoille. Eikai ne sieltä löyhäpään kaapista itsekseen katoa? Vai heitättekö aina roskiin kaiken ylijäämän?
Kaikki köyhät eivät käytä aikaansa elokuvien tai tv-sarjojen katseluun. Ne jauhot, munat ja voit tuppaavat todellakin LOPPUMAAN kun niitä käyttää, miksi et sitä ymmärrä? Jos teet kaiken itse, niin 2 kilon jauhopaketti ei riitä moneenkaan leipään. Sitten kaappisi on TYHJÄ ja joudut ostamaan sinne KAIKKI tarvikkeet. Menikö nyt sinulle kaaliin?
Mihin te niitä käytätte, kun niitä ei koskaan ole kaapissa, jos pitäisi itse tehdä jotain ja on moneen kertaan jo todisteltu, että on halvempi ostaa aina valmista? Aina pitää muka ostaa kaikki kerralla, niin ettei voi pinaattilettujakaan itse tehdä ja niihin sentään tarvitaan vain 2 dl jauhoja ja yksi muna. Mutta tämä on taas tätä köyhän änkyröintiä, milloin se tai tämä tai tuo puuttuu, mutta koskaan ei voi tehdä itse tai hankkia jotain. Montako kertaa tämä sama kuvio toistuu?
Jännä pinaattiletun ohje sinulla. Minun ohjeessani on myös PINAATTIA, maitoa, suolaa ja paistovoita. Kiva, että teillä rikkailla pinaattiletutkin valmistuvat ilman pinaattia :)
En tiedä Prisman tai Lidlin hintoja, mutta ainakin Citymarketista saa pussillisen pakastepinaattia alle eurolla. Ja pinaattiletut voi tehdä kyllä ilman maitoakin, jos ei muuten maitoa käytä. Aika erikoista, jos jollain ei ole taloudessa lainkaan suolaa.. Tarkoittaa siis, ettei ole mitään muitakaan mausteita. Citymarketista, joka on siis yksi kalleimkista kaupoista, saa kilon suolaa 79 sentillä. Ja se riittää lähes vuodeksi. Paistovoi? Ei yarvita mitään paistovoita, Ihan käy ruokaöljy, margariini tai millä nyt yleensäkään paistat jotain.
Ihanaa, mistä kaupasta saa margariinia tai ruokaöljyä ilmaiseksi? Kiva, ettei sitä tarvitse maksaa toisin kuin paistovoita!
Nyt on ihan pakko kysyä, että mitä sinä ja perheesi oikein syötte? Ette koskaan paista yhtään mitään? Syötte vain keitettyä, höyrytettyä tai uunissa haudutettuja ruokia? Ettekä koskaan laita leivänkään päälle mitään rasvaa?
No oiskohan se pointti se, että ne voit, margariinit, mausteet ym. on aina välillä loppu, jos niitä käyttää. Ja joskus ne on loppu juuri silloin, kun sulla ei ole rahaa niitä ostaa.
Niitä ei löydy aina kaapista, ellei niitä välillä osta! Ja yleensä ne maksaa, kun niitä ostaa!
Tottakai kuuluu, mutta kun itse tekemällä säästät ruokakuluissa niin sinulla on rahaa ostaa niitä lisää ja siten säästää lisää rahaa. Ei ne perusteli tarvikkeet ole ylimääräinen kulu vaan niiden avulla se säästö syntyy.
Ostan pullon oliiviöljyä lokakuun 1. päivä, hinta 4 euroa.
29. lokakuuta öljy on loppu ja minulla on rahaa 2 euroa.
1. marraskuuta saan lisää rahaa ja ostan 4 eurolla uuden öljypullon.
30. ja 31. lokakuuta minulla siis ei ole kaapissa (eikä missään muuallakaan) oliivöljyä eikä myöskään rahaa sitä ostaa.
Oliko tässä riittävästi rautalankaa?
Jos on noin vähän rahaa, niin osta rypsiöljyä. Se on halvempaa.
Huoh! No en osta, koska en sitä käytä. Mutta sillä ei ole mitään väliä tässä kohtaa, mitä se öljy on ja mitä se maksaa. Se voi loppua sellaisena päivänä, että rahaa ei ole ostaa uutta pulloa ihan heti. Vai kestääkö se rypsiöljy ikuisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse ollut nuorempana holtiton rahankäyttäjä ja kateellinen niille, joilla näytti olevan varaa kaikkeen. Lomarahat oli käytetty jo kuukausia etukäteen ja koska elämä oli niin ankeaa, aina oli oikeus hankkia "jotain kivaa", jos sai esim. lahjaksi rahaa. Kotoa ei taloudenhoitoon eväitä saanut, koska äitini on samanlainen.
Kolmekymppisenä päätin muuttaa tilanteeni. Ensin säästin karsimalla ne "ansaitut" piristykset. Kun sain (pieniä) palkankorotuksia, laitoin korotuksen suoraan säästöön, myös lomarahat. Osoittamalla kykyni tulla toimeen pienillä menoilla sain tuloihini nähden suuren asuntolainan (100ke), jolloin säästöä alkoi syntyä myös omaisuuden karttumisen muodossa. Kun talous tuntui turvatummalta, riitti energiaa töiden ohessa opiskeluun ja sain sen myötä hyväpalkkaisen työn. Tällä hetkellä taloudellinen tilanteeni on varsin hyvä, vaikka lähdin liikkeellle miinusmerkistä.
Ennenkuin joku keksii sanoa, etten ole kokenut vastoinkäymisiä, vaan päässyt helpolla, tähän aikaan mahtui avioero ja yksinhuoltajuus, erityislapsen yh:na kannettu stressi, murheet ja asioiden hoitamiset sekä oma sairastuminen krooniseen ja parantumattomaan hermokipua aiheuttavaan sairauteen.
Ei pidä alistua siihen, että kun ei ole syntynyt kultalusikka suussa, ei voi saada taloudellisesti hyvää elämää. Täytyy aloittaa sieltä, mistä voi.
Kiva kun kerroit kokemuksesi. Itselläni on samanlainen historia, olen ollut myös holtiton rahankäyttäjä ja opin jo kotoa sellaisen mallin että on "rikkaita" ja sitten on tavallisia ihmisiä. Ja rikkaita oli nämä joilla on varaa matkustaa ja asua omakotitalossa ja meillä tavallisilla ihmisillä on aina köyhää ja kurjaa. Meni aika pitkälle aikuisuuteen ymmärtää että nämä "rikkaat" ovatkin ihan tavan työssäkäyviä, keskituloisia tai pienituloisiakin ihmisiä, jotka vain osaavat suunnitella talouttaan ja kuluttaa maltillisesti.
Kulutin myös isoja rahoja kaikenlaisteen turhuuteen, kun ajattelin että elämä on raskasta ja ansaitsen välillä jotain kivaa. Kuten erikoiskahveja, sisustusesineitä, voin käydä kampaajalla värjäyttämässä hiukset koska "Tiinakin" voi jne. En siis hahmottanut että Tiina voi käydä kampaajalla, koska säästää muissa asioissa eikä osta esimerkiksi niitä erikoiskahveja.
Käännekohta itselleni oli kun aloin ystäväni vinkistä kirjaamaan menojani Exceliin. Kirjasin kuukauden ajan ihan jokaikisen oston omalle rivilleen. Oli järkyttävää kuun lopussa nähdä mihin rahani menivät ja tajusin miksi olen "köyhä". Neljän euron erikoiskahvi ei ehkä tunnu kertaostona niin isolta, mutta viisi kertaa kuukaudessa se on jo 20 euroa. Sekään ei tunnu niin isolta, mutta kun ynnää parit heräteshoppailut 30e/kk, pienet ylimääräiset herkut kauppareissun yhteydessä 20e/kk, kiva lehti 5e, viinilasillinen kahvilassa pari kertaa kuussa 15e/kk, vähän kosmetiikkaa 20e/kk, niin äkkiä onkin näitä pikkujuttuja 100-150e/kk. Ja se on pienituloisen rahoista iso summa. Jos tuon laittaisi säästöön, niin vuodessa olisi jo 1200-1800e säästössä. Eli kuukauden nettopalkan verran!
Tein itselleni budjetin, jossa määrittelin paljonko saan käyttää kuukaudessa ruokaan, herkkuihin, ylimääräiseen kivaan (kaikkea ei kannata kieltää), vaateostoihin jne. Ja jatkoin jokaisen menoni kirjaamista ja pidin huolta että pysyin budjetissa. Pitkään meni, mutta lopulta säästämisestä tuli tapa. On muuten paljon mukavampaa elämää, kun tilillä on aina rahaa laskuihin ja yllättäviin menoihin. Ja muuttaessa takuuvuokrakin löytyy omasta takaa.
Köyhä ei kuitenkaan voi käydä kahvilassa, koska hän tarvitsee sen 4 euroa maitoon ja leipään. Eli ei ole mistä säästää.
Johan täällä oli osoitettu se ettei tuo pidä paikkaansa. Peruselämisen kattaan jo pelkästään työmarkkinatuella helposti. Ja aika monella on sitten juurikin näitä "kahvilakäyntejä" suoratoistopalveluita yms. juurikin tuosta syystä minkä lainaamasi henkilö mainitsi "tarvitseehan sitä jotain arjen piristystä" tai "eikö köyhällä olisi oikeus asiaan x,y tai z". Tottakai on oikeus, mutta ne ovat niitä typeriä valintoja jotka pitävät siellä köyhyydessä. Sijoittamalla saman rahan voisi itse luoda omaa varallisuuttaan, joka voi tuottaa ihan oikeaa kassavirtaakin. Tämä uusi kassavirta taas auttaa aina eteenpäin ja jatkossa ei ole enää ihan niin pienet tulot ja ei ole ihan niin köyhä. Mutta kun tätä ei haluta tehdä, koska "elämä on tässä ja nyt" tai "no ei kannata 10 kuussa säästää jos 10 vuoden päästä pääsee nauttimaan 18 eurosta..." Ei selkeästikään ymmärretä sitä että TIETYILLÄ sijoitusvalinnoilla niistä tuotoista pääsee nauttimaan parhaillaan jo saman kuukauden puolella. Ei tietenkään summa ole iso, mutta jokainen sentti omalle tilille on eteenpäin. Voisi tehdä vaikka päätöksen että "sijoitan 50 kuussa siten että se tuo tasaista kassavirtaa, puolet tuotoista sijoitan aina takaisin ja puolet käytän itseni hemmotteluun". Näin jo vuodessa saa 600 euroa säästöön, ja kuukausittain itsensä hemmotteluun voisi käyttää 2 euroa, ilman että se on yhtään mistään nykytuloista pois.
Peruselämistä ei todellakaan kateta työmarkkinatuella. Vai miksi luulet satojentuhansien ihmisten saavan asumistukea ja toimeentulotukea?
Miten hemmottelisit itseäsi 2 eurolla?
Kyllä katetaan. Täällä on ollun montakin esimerkkiä. Käytänpä minäkin omaani esimerkkinä (vuosi 2020)
TYömarkkinatuki 8750 €
- Asuminen 2840,11
-autoilu 1695,74 (50% minun todellisista kuluistani, minulla on valtavasti työajoa)
-eläminen 2991,06 (ruoka, vakuutukset, kulutustavarat, terveydenhoito, viestintä)
Kas jäikin vielä humputteluun 1223,09 euroa.
Luvut ovat minun toteutuneita kuluja tältä vuodelta. Tuloja vastaavasti minulla on ollut nettona 48289,74 €.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin lenkillä. Kesätennareilla, kun ainoat talvikengät vuotavat. En tiedä milloin mulla on varaa uusiin. Sellaista se välillä saattaa varattomalla olla. Kirpparit ei houkuttele, eikä bussilla matkustaminen, koska en halua koronaa. Olen ainoa aikuinen taloudessa. Toivottavasti lunta ei tule enempää.
Jos kirpparit ei houkuttele niin mitenkäs nettikirpparit? Tai yhteys aikuissosiaalityöhön ja tiedustelet, voitko saada harkinnanvaraista toimeentulotukea talvikenkiin, edellyttäen ettei sinulla ihan oikeasti ole mistään muualta taholta rahaa.
Taas toi perus köyhän: ei viitsi, ei jaksa, ei houkuta, nöyryytetään vaan. Sit tarvot menemään niissä käytetyissä kesäkengissä tai ostat tori.fi:stä postitettuna. Ihan samalla tavalla se parempi tuloisenkin perse ja suu joutuu liikkumaan jos jotain haluaa saada.
Torista ostetuissa ei ole palautusoikeutta ja mulla ei ole varaa vikaostoksiin, kai sen ymmärrät? Jos mulla olisi rahaa, niin olisin jo käynyt marketista uudet, siinähän se koko pointti on. Toimeentulotukea en saa, koska tulot ovat pari kymppiä päälle normin, näin ollen ei myöskään mahdollisuutta harkinnanvaraiseen. Näinpä olen näppärästi väliinputoaja.
Ilmeisesti vain toinen "väliinputoaja" tajuaa tuon. Ei ole varaa vikaostokseen, eikä ostaa tavaraa joka menee rikki. Varsinkin jos siihen kuuluu asennus. Joku sanoi, että muutto on halpa, kun ottaa 10-50€ maksavan pakettiauton. Muuttoon menee helposti 4h ja auton haku ja vienti päälle. 5 h, niin tuolla halvalla se on 50€ ja kalliilla 250€. Ja ihan niin kuin siihen olisi varaa noin vain. Ja harva omatoiminen muutto menee neljässä tunnissa. Kaverien pitää ajaa uudelle paikkakunnalle kantamaa tavaroista. Avaimet pitää hakea ennen muuttoa. Ei kannata muuttohinnalla niitä hakea. Kavereille pitää piffata pitsat, ei ihan pelkällä hyvällä kaveruudrlla voi kaikkia olettaa. Teoriassa on niin helppo heittää joitain, ja käytännössä se ei toimi. Köyhällä ei ole varaa kokeilla. Mennä turhaan hakemaan sopimattomia kenkiä jostain kauempaa yms yms.
Tää on niin parasta. Aina löytyy se jänkkääjä, jonka mielestä köyhän ei kannata tehdä mitään, koska vaivalloista, maksaa, ei käy mulle, ei kiinnosta, en jaksa, ei viiti, ei huvita, miksi mun pitäis tehdä ite kun joku muukaan ei tee, koska haluan vain parasta niin en edes yritä mitään muuta. Ei kelpaa kirpparit, ei kelpaa halvempi vaihtoehto, ei kelpaa käytetty. Tuossakin pitkä litania asioita mitkä myös parempituloisen pitää ihan itse tehdä, pitää hakea avaimet, pitää piffata muuttajille jotain ruokaa. Onko tullut mieleen, että esim hernekeitto riittäisi muuttopäivän ruoaksi? Pizzankin voi tehdä itse, jolloin maksaa murto-osan jostain kotipizzan lätystä. Ainiiin, mutta kun pitäisi nähdä vaivaa.
Köyhän ongelma on nimenomaan tuo ikuinen aikaansaamattomuus ja henkinen köyhyys. Kaikki pitäisi kantaa naamaneteen kun weetee ei osaa itse suunnitella tai tehdä mitään.
Köyhä jos kuka joutuu suunnittelemaan, laskemaan, järjestelemään, odottamaan jne. melkein ihan joka asian. Olen monta kertaa sanonut, että varakkaat ei tajua lainkaan kuinka paljon köyhä joutuu ihan joka asiassa miettimään ja pähkäilemään. Ettei juuri tee virhehankintaa. Köyhän järjen tulee olla terävä kuin partaveitsi, että pärjää niillä pienillä rahoilla.
Köyhä ei ole saamaton, köyhä joutuu monen asian eteen tekemään enemmän työtä kuin varakas.Onhan se nyt herranjestas itsestään selvää, että jos lähtee hakemaan toiselta paikkakunnalta esimerkiksi käytettyjä kenkiä.
Ei ole autoa, joko bussilla tai kaverin kyydillä, maksaa sekin. Sitten ne kengät joko ei sovi tai on kuitenkin jatkossa epäsopivat.
Ne kympinkäytetyt talvikengät tulivat maksamaan ehkä kyytien kanssa parikymppinen ja sitten eivät olleet sopivat. Tai on turha reissu, kyyti maksoi, kautta kengät jäivät sinne.
Tämä tarkoittaa juuri, että ei kannata lähteä summamutikassa hakemaan jotain ja vielä maksaa siitä ylimääräistä kyydin muodossa. Ja sitten se raha menikin hukkaan.
Samoin on aina sattuman kauppaa lähteekö joku kaveri kyytiin ja onko ne kengät siellä enää kun kaverille sopii kyyditä.
Ei niitä turhia reissuja tai ostoksia pysty montaa kuukaudessa tekemään varakaskaan saati köyhä.Köyhän tosiaan pitää useaan kertaan miettiä kun yrittää kaikin tavoin välttää vääriä valintoja. Kun käyttövara on niin pientä niin virheitä ei pidä tulla.
Työtön ei tajua sitä, että töissäkäyvä joutuu usein heräämään aamulla kukonlaulun aikaan ja raahaamaan lapsensa tarhaan ja menemään töihin usein pitkänkin matkan päähän. Tämä maksaa ja vie aikaa n. 0,5 -1,5 tuntia. Sen päälle hän tekee stressaavaa työtä 8 tuntia, jossa joutuu käyttämään aikaa, vaivaa ja hoksottimia erilaisiin työtehtäviin ja paluumatkalla, 0,5-1,5 tunnin aikana hakee väsyneenä lapsensa tarhasta, käy kaupassa 0,5-1 h ja helpoimmillaan menee kotiin, laittaa muksuille ruokaa, tekee kotityöt, pyykkää, hoitaa ja viihdyttää lapsiaan, laittaa lapset yöpuulle ja kun itse hetkeksi pääsee sinne netflixin äärelle, kello onkin jo ehkä n. 22, jaksaa valvoa ehkä sen puolisen tuntia ja pakko mennä nukkumaan, että pääsee aloittamaan saman rumban uusiksi. Sen lisäksi pitää miettiä mistä ruoat, mitä kaupasta, lasten vaatteet, onko puhdasta. Siihen päälle ehkä lasten harrastukset ja työt jotka seurasivat kotiin. Samaan aikaan työtön heräilee aamulla rauhassa omaan tahtiin, vie lapset tarhaan, palaa kotiin, nukkuu ja syö, katsoo puolipukeissa netflixiä jne. ja voivottelee kovaa kohtaloaan. 365 päivää samaa lösöilyä vuodessa. Työssäkäyvällä hyvä jos viikonloppuna on "omaa aikaa'" ja tuolloinkin jos ehtii tavata kavereitaa, niin ne märisee siitä, miten se raha kuuluisikin heille. Että kehtaatte.
Hyvä kuvaus. Lisäisin vielä, että sitten on vielä meitäkin työssäkäyviä, jotka kaiken tämän lisäksi opiskelevat kehittääksern itseään ja pysyäkseen työn ja työelämän muutoksissa mukana. Se aika on se puolen tunnin oma aika arkisisin ja kun se ei riitä, niin nipistetään sitten yöunista. Viikonloput menee samalla tavalla.
Ai että on ihailtavaa älykkyyttä ja virheetön muisti. Moni opiskelija kun joutuu opiskelemaan yöt läpeensä ja tuskin ehtii siltikään tarpeeksi tenttiin lukea ja saada tehtävät valmiiksi. Plastan yli-ihmismamma taas hoitaa kodin, miehen, muksun ja työt ja vartissa pari gradua <3
Että ihan yöt läpeensä eikä silti ehdi lukea tarpeeksi tai saada tehtäviä valmiiksi :D. Et kai ole tosissasi? Ei ne kurssit mitään mahdottomia ole. Kunhan jonkun esseentapaisen palauttaa niin aina saa opintopisteet.
Jo lukiolaisilla voi olla koeviikolla kokeiden lisäksi 3-4 6000 merkin esseetä. Ihan hyvin selviävät. Saavat hyvää harjoitusta jatkoa varten
heh heh, juokse suolle :p 18 -sivuisissa esseissä ei taida olla sitten muuta kuin copypastea :D
Niissä nyt ei vaadita kuin vähän vaivannäköä edes kirjoittaa se essee sen iänikuisen puhelimen räpeltämisen ja netissä roikkumisen sijaan. Netflixistä nyt puhumattakaan.
Opiskelija kirjoittaa keskimäärin
Tekstin tyyli ja tehtävän vaativuus Opiskelija kirjoittaa 10 tunnissa
Yleisteksti, vaatii vain vähän työstöä (esim.
käytännönläheinen harjoitteluraportti)7 sivuaVaativa teksti, vaatii vain vähän työstöä (esim. tiivistelmä)4 sivua
Yleisteksti, vaatii paljon työstöä (esim. oppimispäiväkirja)4 sivua
Vaativa teksti, vaatii paljon työstöä (esim. tutkimusraportti, opinnäytetyö)2 sivua
https://teaching.helsinki.fi/ohjeet/artikkeli/opiskelijan-tyomaaran-mit…
Näillä ohjeilla ei ole mitään tekemistä lukiolaisten "esseiden" kanssa. Eikä kukaan voi olla oikeasti niin hidas, että käyttäisi yliopistotasoisen oppimispäiväkirjan kirjoittamiseen 10 tuntia neljään sivuun. Tai saahan sen menemään, jos tekee sivussa kaikkea muuta, mikä ei edes liity asiaan. Kyse on vain viitseliäisyydestä ja keskittymisestä.
Yliopistotasoisessa oppimispäiväkiejassa pitää olla paljon tutkimustietoa. Ei se ole mikään teinipäiväkirja, eikä musta tuntuu -päiväkirja. Esim. oikeustieteellisen oppimispäiväkirjaan täytyy kaivella oikeustapauksia jne.
Kokemuksesta voin sanoa, ettei edes oikiksen oppimispäiväkirjoissa mene 10 tuntia 4 sivun kirjoittamiseen. Ei sitten millään, jos oikeasti keskittyy tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse ollut nuorempana holtiton rahankäyttäjä ja kateellinen niille, joilla näytti olevan varaa kaikkeen. Lomarahat oli käytetty jo kuukausia etukäteen ja koska elämä oli niin ankeaa, aina oli oikeus hankkia "jotain kivaa", jos sai esim. lahjaksi rahaa. Kotoa ei taloudenhoitoon eväitä saanut, koska äitini on samanlainen.
Kolmekymppisenä päätin muuttaa tilanteeni. Ensin säästin karsimalla ne "ansaitut" piristykset. Kun sain (pieniä) palkankorotuksia, laitoin korotuksen suoraan säästöön, myös lomarahat. Osoittamalla kykyni tulla toimeen pienillä menoilla sain tuloihini nähden suuren asuntolainan (100ke), jolloin säästöä alkoi syntyä myös omaisuuden karttumisen muodossa. Kun talous tuntui turvatummalta, riitti energiaa töiden ohessa opiskeluun ja sain sen myötä hyväpalkkaisen työn. Tällä hetkellä taloudellinen tilanteeni on varsin hyvä, vaikka lähdin liikkeellle miinusmerkistä.
Ennenkuin joku keksii sanoa, etten ole kokenut vastoinkäymisiä, vaan päässyt helpolla, tähän aikaan mahtui avioero ja yksinhuoltajuus, erityislapsen yh:na kannettu stressi, murheet ja asioiden hoitamiset sekä oma sairastuminen krooniseen ja parantumattomaan hermokipua aiheuttavaan sairauteen.
Ei pidä alistua siihen, että kun ei ole syntynyt kultalusikka suussa, ei voi saada taloudellisesti hyvää elämää. Täytyy aloittaa sieltä, mistä voi.
Kiva kun kerroit kokemuksesi. Itselläni on samanlainen historia, olen ollut myös holtiton rahankäyttäjä ja opin jo kotoa sellaisen mallin että on "rikkaita" ja sitten on tavallisia ihmisiä. Ja rikkaita oli nämä joilla on varaa matkustaa ja asua omakotitalossa ja meillä tavallisilla ihmisillä on aina köyhää ja kurjaa. Meni aika pitkälle aikuisuuteen ymmärtää että nämä "rikkaat" ovatkin ihan tavan työssäkäyviä, keskituloisia tai pienituloisiakin ihmisiä, jotka vain osaavat suunnitella talouttaan ja kuluttaa maltillisesti.
Kulutin myös isoja rahoja kaikenlaisteen turhuuteen, kun ajattelin että elämä on raskasta ja ansaitsen välillä jotain kivaa. Kuten erikoiskahveja, sisustusesineitä, voin käydä kampaajalla värjäyttämässä hiukset koska "Tiinakin" voi jne. En siis hahmottanut että Tiina voi käydä kampaajalla, koska säästää muissa asioissa eikä osta esimerkiksi niitä erikoiskahveja.
Käännekohta itselleni oli kun aloin ystäväni vinkistä kirjaamaan menojani Exceliin. Kirjasin kuukauden ajan ihan jokaikisen oston omalle rivilleen. Oli järkyttävää kuun lopussa nähdä mihin rahani menivät ja tajusin miksi olen "köyhä". Neljän euron erikoiskahvi ei ehkä tunnu kertaostona niin isolta, mutta viisi kertaa kuukaudessa se on jo 20 euroa. Sekään ei tunnu niin isolta, mutta kun ynnää parit heräteshoppailut 30e/kk, pienet ylimääräiset herkut kauppareissun yhteydessä 20e/kk, kiva lehti 5e, viinilasillinen kahvilassa pari kertaa kuussa 15e/kk, vähän kosmetiikkaa 20e/kk, niin äkkiä onkin näitä pikkujuttuja 100-150e/kk. Ja se on pienituloisen rahoista iso summa. Jos tuon laittaisi säästöön, niin vuodessa olisi jo 1200-1800e säästössä. Eli kuukauden nettopalkan verran!
Tein itselleni budjetin, jossa määrittelin paljonko saan käyttää kuukaudessa ruokaan, herkkuihin, ylimääräiseen kivaan (kaikkea ei kannata kieltää), vaateostoihin jne. Ja jatkoin jokaisen menoni kirjaamista ja pidin huolta että pysyin budjetissa. Pitkään meni, mutta lopulta säästämisestä tuli tapa. On muuten paljon mukavampaa elämää, kun tilillä on aina rahaa laskuihin ja yllättäviin menoihin. Ja muuttaessa takuuvuokrakin löytyy omasta takaa.
Köyhä ei kuitenkaan voi käydä kahvilassa, koska hän tarvitsee sen 4 euroa maitoon ja leipään. Eli ei ole mistä säästää.
Johan täällä oli osoitettu se ettei tuo pidä paikkaansa. Peruselämisen kattaan jo pelkästään työmarkkinatuella helposti. Ja aika monella on sitten juurikin näitä "kahvilakäyntejä" suoratoistopalveluita yms. juurikin tuosta syystä minkä lainaamasi henkilö mainitsi "tarvitseehan sitä jotain arjen piristystä" tai "eikö köyhällä olisi oikeus asiaan x,y tai z". Tottakai on oikeus, mutta ne ovat niitä typeriä valintoja jotka pitävät siellä köyhyydessä. Sijoittamalla saman rahan voisi itse luoda omaa varallisuuttaan, joka voi tuottaa ihan oikeaa kassavirtaakin. Tämä uusi kassavirta taas auttaa aina eteenpäin ja jatkossa ei ole enää ihan niin pienet tulot ja ei ole ihan niin köyhä. Mutta kun tätä ei haluta tehdä, koska "elämä on tässä ja nyt" tai "no ei kannata 10 kuussa säästää jos 10 vuoden päästä pääsee nauttimaan 18 eurosta..." Ei selkeästikään ymmärretä sitä että TIETYILLÄ sijoitusvalinnoilla niistä tuotoista pääsee nauttimaan parhaillaan jo saman kuukauden puolella. Ei tietenkään summa ole iso, mutta jokainen sentti omalle tilille on eteenpäin. Voisi tehdä vaikka päätöksen että "sijoitan 50 kuussa siten että se tuo tasaista kassavirtaa, puolet tuotoista sijoitan aina takaisin ja puolet käytän itseni hemmotteluun". Näin jo vuodessa saa 600 euroa säästöön, ja kuukausittain itsensä hemmotteluun voisi käyttää 2 euroa, ilman että se on yhtään mistään nykytuloista pois.
Peruselämistä ei todellakaan kateta työmarkkinatuella. Vai miksi luulet satojentuhansien ihmisten saavan asumistukea ja toimeentulotukea?
Miten hemmottelisit itseäsi 2 eurolla?
No vaikkapa sillä jäätelötuutilla. Eka vuonna vielä sieltä kaupasta, seuraavana vuonna onkin jo vara siihen jäätelökioskin tuuttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen tekemään omasta elämästä niin mukavaa ja kiinnostavaa, ettet enää jaksa miettiä muiden asioita.
Itse olen toiminut juuri näin. Jos joku köyhä tuttava valittaa rahojensa vähyyttä, vaihdan puheenaihetta.
Asia ei kuulu minulle, enkä toivo, että minulle kerrotaan tällaisista asioista. Ne nyt vaan ovat aika henkilökohtaisia.
Jokainen käyttäkööt rahansa vaikka ässäarpoihin tai heittäköön tuleen, ei kuulu minulle.Mä jaksan kyllä kuunnella vähävaraisten ystävieni valitusta rahapulastaan, mutta vain jonkin aikaa ja sitten vaihdan puheenaihetta. Sama tilanne kuin silloin, kun eräs kaverini valitti jatkuvasti miehensä toistuvasta uskottomuudesta, mutta ei halunnut kuitenkaan erota. Kuuntelin vähän aikaa ja sitten vaihdoin puheenaihetta.
Millaisia juttuja jaksat sitten kuunnella, kun et kerran kavereidesi huolia ainakaan? Olisko joku seuraavista vaikka kiinnostava puheenaihe:
"Mikä näistä merkkilaukuista olisi hienoin?"
"Mulla on ollut kauheasti ilmavaivoja viime aikoina.,""Meidän Petteri-Severiina saa vaan hyviä numeroita koulussa ja on erityisherkkä parsakaalin suhteen."
"Näitkö naapurin Maijan uuden takin, siis IHAN HIRVEE! Haukutaanko vähän muitakin naisia?"
"Minne ootte menossa kesälomalla? Kerro teidän lomasuunnitelmista, kiinniostaa kauheesti."
"Mikä pesuaine on mielestäsi paras? Minusta ehkä Omo tai sitten Bioluvil."
"Minun mieheni Pentti saa kohta ylennyksen, kerro vähän sinun miehesi työkuvioista.""Kumman kaa olisit mieluummin, Peter Franzenin vai Aku Louhimiehen?"
"Vaihdellaanko reseptejä?"
Olisko nämä sitten parempia puheenaiheita?
Puheenaiheitahan on vaikka kuinka paljon. Esimerkiksi juuri nyt voisi vaikka pohtia, miten kuntavaalit tullaan järjestämään pandemian aikana ja vaikuttaako hallituksen pandemian hoito puolueiden kannatukseen ja jos, niin miten ja miksi.
Kiinnostaako sinua kuulla lainkaan toisen henkilökohtaisia kuulumisia, vai haluatko vaan pohtia muita asioita? Mietin, että jos henkilökohtaiset asiat eivät niin kiinnosta, ja sitten jos toinen taas kaiåaa ystävyydeltä enemmän juuri henkilökohtaisempaa tuntemista, silloin ehkä teidän pitää molempia etsiä uutta seuraa. Kummassakaan puheenaiheessa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta jos toinen halua miettiä politiikkaa ja toinen jutella omista asioistaan, silloin haette ehkä ystävyydeltä hyvin erilaisia asioita.
Tottakai voidaan puhua myös omista asioistakin. Pointtini oli, että voin kuunnella ystävieni valitusta rahapulastaan, mutta en pitkään ja toistuvasti. Varsinkaan, jos asianomainen ei edes halua tehdä ongelmalleen yhtään mitään. Kirjoitin jo kaverini uskottomasta miehestä ja sitäkään valitusta en jaksa kuunnella kauaa. Kun molemmat tietävät, ettei mies vaimonsa valittamisella muutu uskolliseksi vaan menee taas jonkin aikaa ja narahtaa uudelleen pettämisestä. Sitten taas itketään, kun mies jäi kiinni pettämisestä, vaikka asiassa ei ole mitään yllättävää. Eikä ole mitään yllättävää siinäkään, ettei tämäkään kerta jää viimeiseksi. Mitään ei kuitenkaan haluta tehdä, jotta ei tarvitsisi enää itkeä miehen uskottomuuden vuoksi.
No eipä tuollaisen uskottomuusongelman ratkaisu sormia napsauttamalla tapahdu. Ihan kuin et tajuaisi ihmisen psykologiasta mitään. Useinhan se menee juuri niin, että ihminen ensin jauhaa jotain asiaa aikansa samalla prosessoiden sitä, ja voi hyvinkin olla, että hän olisi hakenut sinusta jonkinlaista tukea ensin omille loukatuksi tulemisen tunteilleen ja sitä kautta eropäätökselleen - mutta sinä tyrmäsit hänet ja hän jäi yksin asiansa kanssa.
No, on toki myös ihmisiä, jotka eivät pääse ongelmissaan eteenpäin ja rypevät niissä loputtomiin. Voihan olla, että hän oli sellainenkin. Mutta usein ihmiset voivat jonkin aikaa myös toistaa itseään, ennen kuin tilanne muuttuu. Ja jos rahapula on krooninen, niin silloin myös siitä johtuvat ongelmat ovat pitkäaikaisia. Joskus ihmisiä auttaa, kun saavat sanoa ääneen jollekin, että asia ottaa päähän.
Nimenomaan hän on sellainen, joka ei pääse ongelmissaan eteenpäin. Tilannetta on kestänyt jo 11 vuotta. Edelleenkin kuuntelen hetken aikaa, kun mies on taas pettänyt, mutta sen jälkeen vaihdan jo puheenaihetta. Kun tämä kaverini soittaa klo 22-23 välisenä aikana, tiedän jo ennen vastaamista, mistä on taas jälleen kerran kyse. Aina en viitsi edes vastata.
Okei, ilmeisesti tuttusi on sitten vaan rasittava ihminen. Mutta hän ei ehkä ole sitten hyvä esimerkki tähän ketjuun, koska eihän hänen ongelmanaan ole huonosta suunnittelusta johtuva köyhyys, jos hän kerran jumittuu kaikkiin muihinkin asioihin. Eikä hän ole mikään hyvä esimerkki köyhästä ihmisestä yleensä. Sinulla on vaan rasittava kaveri, joka ärsyttää.
Mulla on myös vähävaraisia kavereita, jotka valittavat rahapulastaan. Jaksan kuunnella heitäkin jonkin aikaa, mutta ei heidänkään rahatilanteensa valittamisella muutu. Joskus alkuvuosina yritin jopa neuvoa, mitä voisi tehdä toisin, mutta huomasin itsekin, että se on turhaa ja vain ärsyttää valittajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos "persaukinen" , niin kuin jotkut armollisesti toisia kutsuu, jättää netflixin ja ostaa sillä rahalla kinkun, niin sitten valitetaan kun ja ne laittaa rahat kinkkuun, kun voisi ostaa linssejä. Joku mainitsi, että pitää olla kunnon köyhä. Köyhä ei saa aukaista suutaan, muuta kuin hernekeitolle.
Näinhän siinä käy. Ja sitten kun ostaa joululaatikot valmiina, tullaan päsmäröimään, että tulisi halvemmaksi tehdä itse - mikä ei välttämättä edes pidä paikkaansa, kun laatikoita varten joutuu ostamaan sellaisia ainesosia, joita ei muuten ostaisi, ja kun valmiinakin ovat halpoja.
Nyt alkoi kiinnostamaan. Mitä sellaisia ainesosia joutuu ostamaan joululaatikoihin, joille ei ole muuten käyttöä? Siirappia, korppujauhoja? Työttömällä luulisi olevan myös aikaa valmistella nämä laatikot.
Oma isoäitini olisi todennut, että “keittiö vuotaa”. Nykyajan ihmisillä ei tunnu olevan mitään käsitystä järkevästä taloudenpidosta. Sen yhden eineslaatikon hinnalla saat tehtyä paljon enemmän ruokaa, mutta mielummin ostetaan valmiina kuin tehdään itse.
Tämä ei suoraan pidä paikkaansa.
Nostan tähän yhden toisen esimerkin samaan syssyyn. Kun sinulla on 1,7 e taskussa, niin saat sillä paketin pinaattilettuja. Jos taas ostat maidon, munat, voin, pinaatin ja vehnäjauhot, niin niitä ei saa tuolla 1,7 eurolla, vaikka määrällisesti tarvikkeista enemmän pinaattilettuja tulisikin.
Kun opiskelin, niin en koskaan syönyt yliopiston ruokalassa. Tämä siksi, että kotona tekemällä sain ruokaa myös aamulla ja illalla. Kouluun otin eväät.
Niitä kotiin ostettavia tarvikkeita ei vain voi rajattomasti hankkia kotiin, mikäli on tarkka budjetti. Eli siinä mielessä eväät voi olla aika köyhät, vaikka koko kuudaudeksi syömistä riittääkin. Lyhytaikaisesti ok, mutta pitkän ajan kuluessa tulee puutoksia.
Jos on tarkka budjetti, niin perustarvikkeita kannattaa aina olla kotona ja ostaa tarjouksesta, jos sellaiseen törmää. Esim. Jauhot ei happane, kananmunia voi käyttää vielä pitkään vkp:n jälkeen jos ne säilyttää viileässä. Voi, margariini tai öljy on perusasia, jota löytyy joka kodista, jos yhtään laitetaan ruokaa tai voidellaan voileipiä. Jos on perusasiat kotona kaapissa, niin pinaattiletut maksavat käytännössä 0,39 e, mikä on 150g pakastepinaattipussin hinta ja siihen päälle maitolitra 0,8 e. Jostain kumman syystä köyhä tai vähävarainen ei tiedä yhtään mitä elintarvikkeet maksaa, eikä hänellä myöskään koskaan ole yhtikäs mitään kotonaan, vaan kaikki ruoanlaittoon tarvittavat asiat pitäisi kerralla ostaa paistinpannua, veistä ja haarukkaa myöten joka ruokalajiin, jonka kotona voi tehdä. Tässä taas nähdään se lyhytjänteisyys, ei tajuta, että jos nyt tarvitsee vain desin jauhoja, niin kyllähän se loppu 2 kg käy johonkin muuhun. Köyhä ei näköjään osaa hahmottaa kokonaisuuksia.
Köyhillä ei edelleenkään ole taikakaappia johon ilmestyy näitä palstakuuluja "peruselintarvikkeita" ostamatta.
Kiva, että teillä rikkailla tuollaisia kaappeja on. Köyhä sinne joutuu ostamaan jokaisen voipaketin ja öljypullon ihan itse.
P.S. Ostetaan talo itsetäyttyvällä ruokakomerolla.
Hahhahhaa, ihan kuin ei rikkaampi joutuisi ihan itse suunnittelemaan ostoksiaan ja ostamaan peruselintarvikkeita. Oletko jotenkin vajaa? Ei luulisi köyhänkään budjettia kaatavan, että jättää vaikka kuukauden netflixit ostamatta ja sillä saa jo aika kattavan peruspaketin jauhoja, rasvoja, mausteita, ryynejä ynnä muuta pitkään säilyvää. Ei hele, miten saa vääntää yksinkertaista asiaa. Kun ostat vaikka tänään jauhoja 2kg hintaan euron, niin jos käytät kokkailuun tällä viikolla siitä 2 dl, niin sinulla on siellä varmaan 20 dl jäljellä tuleville viikoille. Eikai ne sieltä löyhäpään kaapista itsekseen katoa? Vai heitättekö aina roskiin kaiken ylijäämän?
Kaikki köyhät eivät käytä aikaansa elokuvien tai tv-sarjojen katseluun. Ne jauhot, munat ja voit tuppaavat todellakin LOPPUMAAN kun niitä käyttää, miksi et sitä ymmärrä? Jos teet kaiken itse, niin 2 kilon jauhopaketti ei riitä moneenkaan leipään. Sitten kaappisi on TYHJÄ ja joudut ostamaan sinne KAIKKI tarvikkeet. Menikö nyt sinulle kaaliin?
Mihin te niitä käytätte, kun niitä ei koskaan ole kaapissa, jos pitäisi itse tehdä jotain ja on moneen kertaan jo todisteltu, että on halvempi ostaa aina valmista? Aina pitää muka ostaa kaikki kerralla, niin ettei voi pinaattilettujakaan itse tehdä ja niihin sentään tarvitaan vain 2 dl jauhoja ja yksi muna. Mutta tämä on taas tätä köyhän änkyröintiä, milloin se tai tämä tai tuo puuttuu, mutta koskaan ei voi tehdä itse tai hankkia jotain. Montako kertaa tämä sama kuvio toistuu?
Jännä pinaattiletun ohje sinulla. Minun ohjeessani on myös PINAATTIA, maitoa, suolaa ja paistovoita. Kiva, että teillä rikkailla pinaattiletutkin valmistuvat ilman pinaattia :)
En tiedä Prisman tai Lidlin hintoja, mutta ainakin Citymarketista saa pussillisen pakastepinaattia alle eurolla. Ja pinaattiletut voi tehdä kyllä ilman maitoakin, jos ei muuten maitoa käytä. Aika erikoista, jos jollain ei ole taloudessa lainkaan suolaa.. Tarkoittaa siis, ettei ole mitään muitakaan mausteita. Citymarketista, joka on siis yksi kalleimkista kaupoista, saa kilon suolaa 79 sentillä. Ja se riittää lähes vuodeksi. Paistovoi? Ei yarvita mitään paistovoita, Ihan käy ruokaöljy, margariini tai millä nyt yleensäkään paistat jotain.
Ihanaa, mistä kaupasta saa margariinia tai ruokaöljyä ilmaiseksi? Kiva, ettei sitä tarvitse maksaa toisin kuin paistovoita!
Nyt on ihan pakko kysyä, että mitä sinä ja perheesi oikein syötte? Ette koskaan paista yhtään mitään? Syötte vain keitettyä, höyrytettyä tai uunissa haudutettuja ruokia? Ettekä koskaan laita leivänkään päälle mitään rasvaa?
No oiskohan se pointti se, että ne voit, margariinit, mausteet ym. on aina välillä loppu, jos niitä käyttää. Ja joskus ne on loppu juuri silloin, kun sulla ei ole rahaa niitä ostaa.
Niitä ei löydy aina kaapista, ellei niitä välillä osta! Ja yleensä ne maksaa, kun niitä ostaa!
Tottakai kuuluu, mutta kun itse tekemällä säästät ruokakuluissa niin sinulla on rahaa ostaa niitä lisää ja siten säästää lisää rahaa. Ei ne perusteli tarvikkeet ole ylimääräinen kulu vaan niiden avulla se säästö syntyy.
Ostan pullon oliiviöljyä lokakuun 1. päivä, hinta 4 euroa.
29. lokakuuta öljy on loppu ja minulla on rahaa 2 euroa.
1. marraskuuta saan lisää rahaa ja ostan 4 eurolla uuden öljypullon.
30. ja 31. lokakuuta minulla siis ei ole kaapissa (eikä missään muuallakaan) oliivöljyä eikä myöskään rahaa sitä ostaa.
Oliko tässä riittävästi rautalankaa?
Olen eri, mutta ajattelen että kuinka hirveesti sä lotraat oliiviöljyä? 1 litran xtra oliiviöljy maksaa 5.5 euroa. Meneekö alle kuukaudessa tosiaan yksi litra? Ja jos haluaa pihistää niin ostaa ruoanlaittoon ja leivontaan myös vaikka auringonkukkaöljyä, mikä taas maksaa alle 2 euroa litra.
Mä en kohta enää jaksa. Se oli enemmän tai vähemmän hatusta vedetty esimerkki, jolla yritin havainnollistaa asiaa idiooteille niin yksinkertaisesti kuin osaan.
Ironista sinällään, että nämä tampiot haukkuvat köyhiä tyhmiksi. Heh!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, se on helppoa huudella kun on oma auto, että kyllä "joku" kuskaa kympillä.
Miten on, te autonomistajat, kuinka mielellään lähdette puolituntemattoman pyynnöstä hakemaan pakastinta jostain kymmenien kilometrien päästä? Ja millä hinnalla?Kyllä tulee kymmeniä verukkeita. Ymmärrettävästi, en itsekään mielelläni mahdollisen työpäivän jälkeen lähtisi kovin innoissani.
"No en oikein nyt ehdi, auto ei oikeille oikein kunnossa, täytyy kuskata lapsia harrastuksiin, kysy jotain muuta, eikö liikkeessä ole kuljetusta" jne.Se on aina se kuuluisa "joku muu".
Itse olen autoton (kylläkin ihan keskituloinen) ja ei minun tuttavapiiristä ainakaan löydy näitä jokuja pakastimia hakemaan. Kaikilla on omat menonsa ja omat käyttötarpeensa autoillensa, ja ymmärränhän sen. Jos jotain isompaa tarpeeksi haluan, niin haen sen taksilla. Tähän ei toki köyhällä ole varaa, mutta vähän sitä realiteettia näistä jokuista autollisista. Ei kukaan jaksa olla autottoman hovikuskina, edes sitä kymppiä vastaan.
Köyhä ei tiedä, että palvelukset ovat vastavuoroisia. Ei ihmiset tykkää kuskata jollekin ventovieraalle ilmaiseksi, kun maailma on täynnä ap:n kaltaisia lokkeja. Joille ei kelpaa se kaupan jäätelö, vaan pitää olla luksusta.
Jos ei itsekään koskaan auta ketään millään tavalla, saa sen pakun tosiaan vuokrata ihan itse. Mikä tietysti köyhästä on huutava vääryys, koska köyhän pitää saada kaikki ilmaiseksi, tai se on nöyryytystä.
Siksi ne itse rahansa ansaitsevat ei halua auttaa, kun apu menee kankkulan kaivoon turhuuksiin, eikä mikään koskaan riitä.
Jokainen joka on pitänyt kirjaa menoista, tietää että pitkällä tähtäimellä on järkevää tehdä ruoka itse jo ihan senkin vuoksi, että saa terveellistä ja hyvää. Ja hankkia se pakastin, vaikka siihen hetkellisesti joku kymppi menee. Näin tulee säästöä.
Mutta kun köyhällä ei ole mitään pitkällä tähtäimellä- ajattelua, siksi köyhä pysyy köyhänä. Ja siksi köyhä tarvitsisi sitä neuvontaa, eikä ketään mahdollistamaan sitä typerehtimistä.
Kuten sanoin, ei nykymaailma ole enää talkooyhteiskunta. Ne autolliset eivät yksinkertaisesti tarvitse mitään vastapalveluksia, koska nykyisin ihmiset hoitavat asiansa muuten kuin naapuri- ja kaveriavun turvin. Yleensä ihmiset teettävät kaikki työt ammattilaisilla, joten mitään tee-se-itse-tyyppejä ei enää kaipailla, talkootöitä ei tehdä ja lastenhoito hoituu päiväkodin ja isovanhempien avustuksella, muutot hoitaa muuttofirma. No, tietysti voi aina tarjoutua kiitokseksi tarjoamaan päivällisen tai leipomaan toiselle jotain - mutta tekeekö tällainenkaan vastapalvelus oikeasti siitä pesukoneen roudaamisesta houkuttelevaa?
Ihmiset kaipaavat nykyisin ystävyys- ja kaveruussuhteilta ihan muuta. Joskus ennen oli ehkä jonkinlainen molemminpuolinen hyötyajattelu ja autettiinkin erilaisissa asioissa, mutta nykymaailmassa toivotaan enemmän henkistä ystävyyttä, mukavaa ajanvietettä, kuulumisten jakamista jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisilla ei ole taloudellisesti tiukkaa juuri sen vuoksi että haetaan ne pirkkajätskit kiskan jätskipsllojen sijaan.
Jos kaverin kk-tulot on 3500 e (tiedän) niin turha kuvitella, että kerran vuoteen ostettu jäätelö tötterö kaataisi budjetin! Mutta joo, ette selvästi halunneet tajuta mun pointtia kaikista alapeukuista päätellen
ApYmmärtäisin harmisi jos kaveri olisi ostanut kioskista tötterön itselleen ja teille marketista pirkat. Miksi kaverisi olisi teille pitänyt ostaa jotain jota ei koe järkeväksi ostokseksi edes itselleen?
Mä nauran ääneen tälle. Siis kummilapsi, joka ei ole nähnyt kummitätiä puoleen vuoteen, pyytää kesäretkellä tädiltä jäätelön. Kummitädin pakka 3500 EUROA ja kokee tuossa tilanteessa tarpeelliseksi alkaa säästämään PARI EUROA! Eikö kukaan muu pidä tuota ihan järjettömänä!?!
ApMinä kummastelen vain sitä, miksi kumpikaan eli sinä tai miehesi ei opiskele työllistävää ammattia. Tähän olisi kiinnostava saada vastaus.
Ja kerrothan mikä olisi tällainen hyväpalkkainen työllistävä ammatti? Jos ehdotat hoitoalaa, mikä edellyttää nostelua tai muuta mitä selkävaivainen ei voi tehdä, on pois pelistä. Kuten ekassa viestissä kirjoitin, meillä on ollut myös sairaslomia ja ihan syistä. Fyysinen terveys ja hyvä kunto ei ole mikään itsestäänselvyys.
ApMiksei ap lue itseään vaikka lääkäriksi tai diplomi-insinööriksi? Esim meillä kaksi väitellyttä (tekniikka + lääketiede) ja tulot yhteensä joku 150-200 ke/vuodessa. Kolmekymppisiä ollaan.
No helppoahan se on jos on syntynyt kultalusikka suussa!
Eihän opiskelu vaadi kultalusikkaa suuhun.
Ihmisten ominaisuudet ovat erilaiset. Kultalusikkaa vastaa hyvä muisti, kirjoituslahjakkuus ja taitaa älynlahjoillakin olla merkitystä riippuen alasta. Eivät kaikki ihmiset ole samalla viivalla koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Sitä ei vaan ymmärrä kuin silloin kun on itse kokenut, että jos kaapit tyhjät ja rahaa muutama euro niin on miltei pakko ostaa se valmis pinaattilettupaketti saadakseen jotain ruokaa suuhunsa.
Kun ne muut tarvikkeet puuttuu ja myös rahat niihin.Ei se ole köyhien elämänhallinnanpuutetta tai älyn puutetta vaan ihan arkisen rahan puutetta. Ei voi ostaa enempää kuin mitä on rahaa käytössä. Vaikka kuinka tietäisi, että vain se ja se tarvike puuttuu niin...Mutta kun juuri se ja se puuttuu kaapista.
Pinaattilettupaketti maksaa 1,29€ (Prisma) ja laskin juuri, että niiden tekeminen itse maksaa 2,64€ - mutta tällöin sinulle jää vielä yli: muutama desi maitoa, reilusti jauhoja (hintaan laskettu 2kg jauhopussi), reilusti margariinia (hintaan laskettu semmoinen keskikokoa vähän isompi margariini) ja suolaa hyyyyvin pitkäksi aikaa (meidän perheessä kestäisi useamman vuoden). Lettuja tulee myös enemmän kuin paketissa on - tuollaisesta satsista me pariskuntana syödään kahdesti ja jää vielä toiselle kevyt lounas. Pinaattilettupaketti ei riittäisi molemmille. Jos 3€:lla pitää pärjätä, ei tuohon valitettavasti saa puolukkahilloa. Mutta seuraavalla kerralla sen jo saisi, kun kaapissa olisi valmiina ainakin jauhot ja suola.
Ymmärrän, että välillä joutuu katsomaan aika lyhyellä tähtäimellä, mutta jonkun mainitsema vinkki ostaa perustarpeita, kun rahaa tulee tilille, on ihan oikeasti hyvä vinkki. On eri asia laskea hintaan mukaan joka kerta jauhosäkki ja suolapurkki. Jos jakaa käyttörahan per päivä tasan, ei varmasti saa syötyä muuta kuin valmispinaattilettuja, jos kaapista ei löydy mitään. Mutta jos jauhopaketin hinnan jakaa useammalle päivälle, ollaankin jo ihan eri hinnoissa. Ymmärrän myös sen, että välillä on tili tyhjillään, mutta kun tuet on juuri tulleet, niin pakkohan siellä on enemmän rahaa olla kuin 3 euroa. Ei kai kenellekään tule joka päivä päivän budjettia tilille. Eikä tietenkään kannata turhia asioita ostaa, mutta katsoa, että monikäyttöisimpiä tarpeita olisi edes suurimman osan ajasta kaapissa. Tottakai ne kuluu ja voi loppua kesken kuukauden, mutta jos raha on käytetty fiksusti, on sitä loppukuusta todennäköisesti enemmän jäljellä tällä tavalla. Nykyään kun kaikki hinnat löytyy netistä, on myös helpompi budjetoida vaikka koko kuukauden ruuat kerralla ja sen mukaan miettiä, mitä kannattaisi ostaa. Ehkä tässä kuussa kannattaa ostaa iso säkki vaikka porkkanoita ja huolehtia, että se tulee syötyä. Seuraavassa kuussa voikin syödä enemmän perunaa, tms. Lihoja isommassa paketissa ja pistää puoliksi ja toinen puoli pakkaseen. Esimerkiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen tekemään omasta elämästä niin mukavaa ja kiinnostavaa, ettet enää jaksa miettiä muiden asioita.
Itse olen toiminut juuri näin. Jos joku köyhä tuttava valittaa rahojensa vähyyttä, vaihdan puheenaihetta.
Asia ei kuulu minulle, enkä toivo, että minulle kerrotaan tällaisista asioista. Ne nyt vaan ovat aika henkilökohtaisia.
Jokainen käyttäkööt rahansa vaikka ässäarpoihin tai heittäköön tuleen, ei kuulu minulle.Mä jaksan kyllä kuunnella vähävaraisten ystävieni valitusta rahapulastaan, mutta vain jonkin aikaa ja sitten vaihdan puheenaihetta. Sama tilanne kuin silloin, kun eräs kaverini valitti jatkuvasti miehensä toistuvasta uskottomuudesta, mutta ei halunnut kuitenkaan erota. Kuuntelin vähän aikaa ja sitten vaihdoin puheenaihetta.
Millaisia juttuja jaksat sitten kuunnella, kun et kerran kavereidesi huolia ainakaan? Olisko joku seuraavista vaikka kiinnostava puheenaihe:
"Mikä näistä merkkilaukuista olisi hienoin?"
"Mulla on ollut kauheasti ilmavaivoja viime aikoina.,""Meidän Petteri-Severiina saa vaan hyviä numeroita koulussa ja on erityisherkkä parsakaalin suhteen."
"Näitkö naapurin Maijan uuden takin, siis IHAN HIRVEE! Haukutaanko vähän muitakin naisia?"
"Minne ootte menossa kesälomalla? Kerro teidän lomasuunnitelmista, kiinniostaa kauheesti."
"Mikä pesuaine on mielestäsi paras? Minusta ehkä Omo tai sitten Bioluvil."
"Minun mieheni Pentti saa kohta ylennyksen, kerro vähän sinun miehesi työkuvioista.""Kumman kaa olisit mieluummin, Peter Franzenin vai Aku Louhimiehen?"
"Vaihdellaanko reseptejä?"
Olisko nämä sitten parempia puheenaiheita?
Puheenaiheitahan on vaikka kuinka paljon. Esimerkiksi juuri nyt voisi vaikka pohtia, miten kuntavaalit tullaan järjestämään pandemian aikana ja vaikuttaako hallituksen pandemian hoito puolueiden kannatukseen ja jos, niin miten ja miksi.
Kiinnostaako sinua kuulla lainkaan toisen henkilökohtaisia kuulumisia, vai haluatko vaan pohtia muita asioita? Mietin, että jos henkilökohtaiset asiat eivät niin kiinnosta, ja sitten jos toinen taas kaiåaa ystävyydeltä enemmän juuri henkilökohtaisempaa tuntemista, silloin ehkä teidän pitää molempia etsiä uutta seuraa. Kummassakaan puheenaiheessa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta jos toinen halua miettiä politiikkaa ja toinen jutella omista asioistaan, silloin haette ehkä ystävyydeltä hyvin erilaisia asioita.
Tottakai voidaan puhua myös omista asioistakin. Pointtini oli, että voin kuunnella ystävieni valitusta rahapulastaan, mutta en pitkään ja toistuvasti. Varsinkaan, jos asianomainen ei edes halua tehdä ongelmalleen yhtään mitään. Kirjoitin jo kaverini uskottomasta miehestä ja sitäkään valitusta en jaksa kuunnella kauaa. Kun molemmat tietävät, ettei mies vaimonsa valittamisella muutu uskolliseksi vaan menee taas jonkin aikaa ja narahtaa uudelleen pettämisestä. Sitten taas itketään, kun mies jäi kiinni pettämisestä, vaikka asiassa ei ole mitään yllättävää. Eikä ole mitään yllättävää siinäkään, ettei tämäkään kerta jää viimeiseksi. Mitään ei kuitenkaan haluta tehdä, jotta ei tarvitsisi enää itkeä miehen uskottomuuden vuoksi.
No eipä tuollaisen uskottomuusongelman ratkaisu sormia napsauttamalla tapahdu. Ihan kuin et tajuaisi ihmisen psykologiasta mitään. Useinhan se menee juuri niin, että ihminen ensin jauhaa jotain asiaa aikansa samalla prosessoiden sitä, ja voi hyvinkin olla, että hän olisi hakenut sinusta jonkinlaista tukea ensin omille loukatuksi tulemisen tunteilleen ja sitä kautta eropäätökselleen - mutta sinä tyrmäsit hänet ja hän jäi yksin asiansa kanssa.
No, on toki myös ihmisiä, jotka eivät pääse ongelmissaan eteenpäin ja rypevät niissä loputtomiin. Voihan olla, että hän oli sellainenkin. Mutta usein ihmiset voivat jonkin aikaa myös toistaa itseään, ennen kuin tilanne muuttuu. Ja jos rahapula on krooninen, niin silloin myös siitä johtuvat ongelmat ovat pitkäaikaisia. Joskus ihmisiä auttaa, kun saavat sanoa ääneen jollekin, että asia ottaa päähän.
Nimenomaan hän on sellainen, joka ei pääse ongelmissaan eteenpäin. Tilannetta on kestänyt jo 11 vuotta. Edelleenkin kuuntelen hetken aikaa, kun mies on taas pettänyt, mutta sen jälkeen vaihdan jo puheenaihetta. Kun tämä kaverini soittaa klo 22-23 välisenä aikana, tiedän jo ennen vastaamista, mistä on taas jälleen kerran kyse. Aina en viitsi edes vastata.
Okei, ilmeisesti tuttusi on sitten vaan rasittava ihminen. Mutta hän ei ehkä ole sitten hyvä esimerkki tähän ketjuun, koska eihän hänen ongelmanaan ole huonosta suunnittelusta johtuva köyhyys, jos hän kerran jumittuu kaikkiin muihinkin asioihin. Eikä hän ole mikään hyvä esimerkki köyhästä ihmisestä yleensä. Sinulla on vaan rasittava kaveri, joka ärsyttää.
Mulla on myös vähävaraisia kavereita, jotka valittavat rahapulastaan. Jaksan kuunnella heitäkin jonkin aikaa, mutta ei heidänkään rahatilanteensa valittamisella muutu. Joskus alkuvuosina yritin jopa neuvoa, mitä voisi tehdä toisin, mutta huomasin itsekin, että se on turhaa ja vain ärsyttää valittajaa.
Jospa he eivät kaivanneet neuvoja. Sun pitää etsiä toisenlaisia kavereita, sellaisia, jotka eivät halua vatvoa omia tilanteitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos "persaukinen" , niin kuin jotkut armollisesti toisia kutsuu, jättää netflixin ja ostaa sillä rahalla kinkun, niin sitten valitetaan kun ja ne laittaa rahat kinkkuun, kun voisi ostaa linssejä. Joku mainitsi, että pitää olla kunnon köyhä. Köyhä ei saa aukaista suutaan, muuta kuin hernekeitolle.
Näinhän siinä käy. Ja sitten kun ostaa joululaatikot valmiina, tullaan päsmäröimään, että tulisi halvemmaksi tehdä itse - mikä ei välttämättä edes pidä paikkaansa, kun laatikoita varten joutuu ostamaan sellaisia ainesosia, joita ei muuten ostaisi, ja kun valmiinakin ovat halpoja.
Nyt alkoi kiinnostamaan. Mitä sellaisia ainesosia joutuu ostamaan joululaatikoihin, joille ei ole muuten käyttöä? Siirappia, korppujauhoja? Työttömällä luulisi olevan myös aikaa valmistella nämä laatikot.
Oma isoäitini olisi todennut, että “keittiö vuotaa”. Nykyajan ihmisillä ei tunnu olevan mitään käsitystä järkevästä taloudenpidosta. Sen yhden eineslaatikon hinnalla saat tehtyä paljon enemmän ruokaa, mutta mielummin ostetaan valmiina kuin tehdään itse.
Tämä ei suoraan pidä paikkaansa.
Nostan tähän yhden toisen esimerkin samaan syssyyn. Kun sinulla on 1,7 e taskussa, niin saat sillä paketin pinaattilettuja. Jos taas ostat maidon, munat, voin, pinaatin ja vehnäjauhot, niin niitä ei saa tuolla 1,7 eurolla, vaikka määrällisesti tarvikkeista enemmän pinaattilettuja tulisikin.
Kun opiskelin, niin en koskaan syönyt yliopiston ruokalassa. Tämä siksi, että kotona tekemällä sain ruokaa myös aamulla ja illalla. Kouluun otin eväät.
Niitä kotiin ostettavia tarvikkeita ei vain voi rajattomasti hankkia kotiin, mikäli on tarkka budjetti. Eli siinä mielessä eväät voi olla aika köyhät, vaikka koko kuudaudeksi syömistä riittääkin. Lyhytaikaisesti ok, mutta pitkän ajan kuluessa tulee puutoksia.
Jos on tarkka budjetti, niin perustarvikkeita kannattaa aina olla kotona ja ostaa tarjouksesta, jos sellaiseen törmää. Esim. Jauhot ei happane, kananmunia voi käyttää vielä pitkään vkp:n jälkeen jos ne säilyttää viileässä. Voi, margariini tai öljy on perusasia, jota löytyy joka kodista, jos yhtään laitetaan ruokaa tai voidellaan voileipiä. Jos on perusasiat kotona kaapissa, niin pinaattiletut maksavat käytännössä 0,39 e, mikä on 150g pakastepinaattipussin hinta ja siihen päälle maitolitra 0,8 e. Jostain kumman syystä köyhä tai vähävarainen ei tiedä yhtään mitä elintarvikkeet maksaa, eikä hänellä myöskään koskaan ole yhtikäs mitään kotonaan, vaan kaikki ruoanlaittoon tarvittavat asiat pitäisi kerralla ostaa paistinpannua, veistä ja haarukkaa myöten joka ruokalajiin, jonka kotona voi tehdä. Tässä taas nähdään se lyhytjänteisyys, ei tajuta, että jos nyt tarvitsee vain desin jauhoja, niin kyllähän se loppu 2 kg käy johonkin muuhun. Köyhä ei näköjään osaa hahmottaa kokonaisuuksia.
Köyhillä ei edelleenkään ole taikakaappia johon ilmestyy näitä palstakuuluja "peruselintarvikkeita" ostamatta.
Kiva, että teillä rikkailla tuollaisia kaappeja on. Köyhä sinne joutuu ostamaan jokaisen voipaketin ja öljypullon ihan itse.
P.S. Ostetaan talo itsetäyttyvällä ruokakomerolla.
Hahhahhaa, ihan kuin ei rikkaampi joutuisi ihan itse suunnittelemaan ostoksiaan ja ostamaan peruselintarvikkeita. Oletko jotenkin vajaa? Ei luulisi köyhänkään budjettia kaatavan, että jättää vaikka kuukauden netflixit ostamatta ja sillä saa jo aika kattavan peruspaketin jauhoja, rasvoja, mausteita, ryynejä ynnä muuta pitkään säilyvää. Ei hele, miten saa vääntää yksinkertaista asiaa. Kun ostat vaikka tänään jauhoja 2kg hintaan euron, niin jos käytät kokkailuun tällä viikolla siitä 2 dl, niin sinulla on siellä varmaan 20 dl jäljellä tuleville viikoille. Eikai ne sieltä löyhäpään kaapista itsekseen katoa? Vai heitättekö aina roskiin kaiken ylijäämän?
Kaikki köyhät eivät käytä aikaansa elokuvien tai tv-sarjojen katseluun. Ne jauhot, munat ja voit tuppaavat todellakin LOPPUMAAN kun niitä käyttää, miksi et sitä ymmärrä? Jos teet kaiken itse, niin 2 kilon jauhopaketti ei riitä moneenkaan leipään. Sitten kaappisi on TYHJÄ ja joudut ostamaan sinne KAIKKI tarvikkeet. Menikö nyt sinulle kaaliin?
Mihin te niitä käytätte, kun niitä ei koskaan ole kaapissa, jos pitäisi itse tehdä jotain ja on moneen kertaan jo todisteltu, että on halvempi ostaa aina valmista? Aina pitää muka ostaa kaikki kerralla, niin ettei voi pinaattilettujakaan itse tehdä ja niihin sentään tarvitaan vain 2 dl jauhoja ja yksi muna. Mutta tämä on taas tätä köyhän änkyröintiä, milloin se tai tämä tai tuo puuttuu, mutta koskaan ei voi tehdä itse tai hankkia jotain. Montako kertaa tämä sama kuvio toistuu?
Jännä pinaattiletun ohje sinulla. Minun ohjeessani on myös PINAATTIA, maitoa, suolaa ja paistovoita. Kiva, että teillä rikkailla pinaattiletutkin valmistuvat ilman pinaattia :)
En tiedä Prisman tai Lidlin hintoja, mutta ainakin Citymarketista saa pussillisen pakastepinaattia alle eurolla. Ja pinaattiletut voi tehdä kyllä ilman maitoakin, jos ei muuten maitoa käytä. Aika erikoista, jos jollain ei ole taloudessa lainkaan suolaa.. Tarkoittaa siis, ettei ole mitään muitakaan mausteita. Citymarketista, joka on siis yksi kalleimkista kaupoista, saa kilon suolaa 79 sentillä. Ja se riittää lähes vuodeksi. Paistovoi? Ei yarvita mitään paistovoita, Ihan käy ruokaöljy, margariini tai millä nyt yleensäkään paistat jotain.
Ihanaa, mistä kaupasta saa margariinia tai ruokaöljyä ilmaiseksi? Kiva, ettei sitä tarvitse maksaa toisin kuin paistovoita!
Nyt on ihan pakko kysyä, että mitä sinä ja perheesi oikein syötte? Ette koskaan paista yhtään mitään? Syötte vain keitettyä, höyrytettyä tai uunissa haudutettuja ruokia? Ettekä koskaan laita leivänkään päälle mitään rasvaa?
No oiskohan se pointti se, että ne voit, margariinit, mausteet ym. on aina välillä loppu, jos niitä käyttää. Ja joskus ne on loppu juuri silloin, kun sulla ei ole rahaa niitä ostaa.
Niitä ei löydy aina kaapista, ellei niitä välillä osta! Ja yleensä ne maksaa, kun niitä ostaa!
Tottakai kuuluu, mutta kun itse tekemällä säästät ruokakuluissa niin sinulla on rahaa ostaa niitä lisää ja siten säästää lisää rahaa. Ei ne perusteli tarvikkeet ole ylimääräinen kulu vaan niiden avulla se säästö syntyy.
Sulta meni täysin pointti ohi.
Joka ilmeisesti on ettei perustelintarvikkeita voi ostaa kaappiin kun tarvitaan ne muutamat eurot eineksiin ja netflixiin? Vai ei voi ostaa perustelintarvikkeita kun joutuu kävelemään ja kantamaan ne kotiin. Ei viitsi ja ei jaksa. Ei ole ihme, että osa näistä hyväntekeväisyyskasdien saajista ihmettelee ja nyrpistelee jos kassista saa jauhoja ja rytmejä.
Tuohon kaupoissa kiertelyyn tarjousten perässä yksi pointti. Mä olen pk-seudulla asuva ja työskentelevä keskituloinen sinkku. En jaksa olla sellainen tarjoushaukka, että kiertelisin eri kauppoja kilohintojen ja tarjousten perässä. Käyn lähes aina kaupassa lähi Alepassa. Voin sanoa, että kun ostaa tiettyjä perustuotteita suurimmaksi osaksi, niin halvalla pääsee niissä "kalliissakin" kaupoissa.
Ostan:
- porkkana, sipuli, peruna, kaali, punajuuri yms. Ei kalliita tuontivihanneksia kuten suippopaprikat tai bataatti. Porkkanat ja kaali -> hyvä pohja erilaisille wokkiruuille
- banaani ja kauden hedelmät joissa edellinen kilohinta. Tällä hetkellä klementiini hyvä. Ei erikoisia kalliita hedelmiä kuten avokado.
- vehnäjauhoja, graham jauhoja (teen usein lpannukakkua ja tee leipiä)
- kananmunia
- kaurapuuroa ja muitakin puuroja, esim riisi
- riisiä, täysjyväpastaa
- auringonkukkaöljyä
Noi halvat raaka-aineet kun on pohjana niin ruokakulut pysyy suhteellisen hallinnassa, vaikka lähikaupasta ostaisikin.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on yksi ap;n kaltainen tuttavapariskunta yläasteen ajoilta. Mies polttaa säännöllisesti, nainen satunnaisesti (kännipolttaja). Alkoholiin kuluu myös rahaa, sekä kotona että baareissa. Kun baariviikonloppu, lapset mummolassa. Pleikat ja pelit on, samoin iso älytv. Maksukanavista en ole varma, mahdollisesti on. Puhelimet viimeisen päälle osamaksulla, myös ekaluokkalaisella, "ettei vaan erotu joukosta". Asuvat jumalan selän takana ja asumiskulut siten varmaan edulliset. Mutta huono homma on, että kun ovat päättäneet jäädä asumaan pikkupaikkakunnalle, jossa ei ole työpaikkoja, ovat kroonisesti työttömiä. Naista työkkäri painostanut mm opiskelemaan oppisopimuksella lähihoitajaksi, nainen taas pamahti raskaaksi niin välttyi siltä suunnalta. Mies ramppaa lääkäreillä valittaen "issiasta", ikää 32v. Ollut lähinnä joissain kunnan tukityöllistämistöissä, niissäkin saikuttanut. Ihan mukavia ihmisiä ovat mutta käsittämättömän vastuuttomia ja tyhmiä. Monessa muussa maassa olisivat kuolleet jo nälkään. Lisäksi eivät tajua edes olla kiitollisia miten hyvää huolta valtio on heistä pitänyt.
En minäkään kyllä haluaisi lähihoitajaksi! Enkä toisaalta pidä hyvänä sitä, että lähihoitajaksi painostetaan työkkäristä ketä tahansa, sellaisiakin joita ala ei kiinnosta p*skaakaan, ja joilla ei ole motivaatiota kyseisiin hommiin. Kauheaa ajatella, että itse vanhuksena saisin sellaisen lähihoitajan!
20 kg:n painoa vetävä kärry maksaa 89-129 euroa. Sen pitää olla kestävä runkoinen ja Suomen talvessa isorenkainen. Isot renkaat auttavat myös kurakeleissä. Pilipalikärryjä saa 20 eurolla, mutta eipä niihin mitään voi laittaa eivätkä ne kulje. Sitten voi miettiä ostaako kärryn vai kulkeeko bussilla.
Köyhä = tekosyiden keksimisen mestari. Aina, ihan aina on tekosyy, miksi ei sitä eikä tätä tarvitse tehdä.
Varmaan se kahvilasta joka päivä haettu 4 euron kahvikin perustellaan sillä, että ei ole varaa ostaa kahvinkeitintä, koska se maksaa ja sitten pitäis ostaa kahviakin ja maitoakin ja mitenkä paljon siihen sitten menee rahaa ja ja sitten nekin loppuu, kun eivät itsekseen sikiä siellä kaapissa, tajuutteko, ei tuu kahvia itsekseen kaappiin, siksi ostan kalliin kahvilakahvin? Tajuutteko???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisilla ei ole taloudellisesti tiukkaa juuri sen vuoksi että haetaan ne pirkkajätskit kiskan jätskipsllojen sijaan.
Jos kaverin kk-tulot on 3500 e (tiedän) niin turha kuvitella, että kerran vuoteen ostettu jäätelö tötterö kaataisi budjetin! Mutta joo, ette selvästi halunneet tajuta mun pointtia kaikista alapeukuista päätellen
ApYmmärtäisin harmisi jos kaveri olisi ostanut kioskista tötterön itselleen ja teille marketista pirkat. Miksi kaverisi olisi teille pitänyt ostaa jotain jota ei koe järkeväksi ostokseksi edes itselleen?
Mä nauran ääneen tälle. Siis kummilapsi, joka ei ole nähnyt kummitätiä puoleen vuoteen, pyytää kesäretkellä tädiltä jäätelön. Kummitädin pakka 3500 EUROA ja kokee tuossa tilanteessa tarpeelliseksi alkaa säästämään PARI EUROA! Eikö kukaan muu pidä tuota ihan järjettömänä!?!
ApMinä kummastelen vain sitä, miksi kumpikaan eli sinä tai miehesi ei opiskele työllistävää ammattia. Tähän olisi kiinnostava saada vastaus.
Ja kerrothan mikä olisi tällainen hyväpalkkainen työllistävä ammatti? Jos ehdotat hoitoalaa, mikä edellyttää nostelua tai muuta mitä selkävaivainen ei voi tehdä, on pois pelistä. Kuten ekassa viestissä kirjoitin, meillä on ollut myös sairaslomia ja ihan syistä. Fyysinen terveys ja hyvä kunto ei ole mikään itsestäänselvyys.
ApMiksei ap lue itseään vaikka lääkäriksi tai diplomi-insinööriksi? Esim meillä kaksi väitellyttä (tekniikka + lääketiede) ja tulot yhteensä joku 150-200 ke/vuodessa. Kolmekymppisiä ollaan.
No helppoahan se on jos on syntynyt kultalusikka suussa!
Suomessa hyvin hyvin harva syntyy kultalusikka suussa. Toki toisilla perheillä on paremmat henkiset voimavarat kasvattaa lapsensa ahkeriksi ja säästäväisiksi.
Opiskelun suhteen kun on kyse valinnoista. Ei ole pakko opiskella Helsingissä, jossa elinkustannukset ovat suhteessa korkeat. Hyvätadoisia yliopistoja ja amkeka on muuallakin. Esim. Turussa asunnot ovat paljon halvempia ja opintolainasi ei tarvitse budjetouda kokonaan elinkustannuksiin vaan osan voi sijoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, se on helppoa huudella kun on oma auto, että kyllä "joku" kuskaa kympillä.
Miten on, te autonomistajat, kuinka mielellään lähdette puolituntemattoman pyynnöstä hakemaan pakastinta jostain kymmenien kilometrien päästä? Ja millä hinnalla?Kyllä tulee kymmeniä verukkeita. Ymmärrettävästi, en itsekään mielelläni mahdollisen työpäivän jälkeen lähtisi kovin innoissani.
"No en oikein nyt ehdi, auto ei oikeille oikein kunnossa, täytyy kuskata lapsia harrastuksiin, kysy jotain muuta, eikö liikkeessä ole kuljetusta" jne.Se on aina se kuuluisa "joku muu".
Itse olen autoton (kylläkin ihan keskituloinen) ja ei minun tuttavapiiristä ainakaan löydy näitä jokuja pakastimia hakemaan. Kaikilla on omat menonsa ja omat käyttötarpeensa autoillensa, ja ymmärränhän sen. Jos jotain isompaa tarpeeksi haluan, niin haen sen taksilla. Tähän ei toki köyhällä ole varaa, mutta vähän sitä realiteettia näistä jokuista autollisista. Ei kukaan jaksa olla autottoman hovikuskina, edes sitä kymppiä vastaan.
Köyhä ei tiedä, että palvelukset ovat vastavuoroisia. Ei ihmiset tykkää kuskata jollekin ventovieraalle ilmaiseksi, kun maailma on täynnä ap:n kaltaisia lokkeja. Joille ei kelpaa se kaupan jäätelö, vaan pitää olla luksusta.
Jos ei itsekään koskaan auta ketään millään tavalla, saa sen pakun tosiaan vuokrata ihan itse. Mikä tietysti köyhästä on huutava vääryys, koska köyhän pitää saada kaikki ilmaiseksi, tai se on nöyryytystä.
Siksi ne itse rahansa ansaitsevat ei halua auttaa, kun apu menee kankkulan kaivoon turhuuksiin, eikä mikään koskaan riitä.
Jokainen joka on pitänyt kirjaa menoista, tietää että pitkällä tähtäimellä on järkevää tehdä ruoka itse jo ihan senkin vuoksi, että saa terveellistä ja hyvää. Ja hankkia se pakastin, vaikka siihen hetkellisesti joku kymppi menee. Näin tulee säästöä.
Mutta kun köyhällä ei ole mitään pitkällä tähtäimellä- ajattelua, siksi köyhä pysyy köyhänä. Ja siksi köyhä tarvitsisi sitä neuvontaa, eikä ketään mahdollistamaan sitä typerehtimistä.
Kuten sanoin, ei nykymaailma ole enää talkooyhteiskunta. Ne autolliset eivät yksinkertaisesti tarvitse mitään vastapalveluksia, koska nykyisin ihmiset hoitavat asiansa muuten kuin naapuri- ja kaveriavun turvin. Yleensä ihmiset teettävät kaikki työt ammattilaisilla, joten mitään tee-se-itse-tyyppejä ei enää kaipailla, talkootöitä ei tehdä ja lastenhoito hoituu päiväkodin ja isovanhempien avustuksella, muutot hoitaa muuttofirma. No, tietysti voi aina tarjoutua kiitokseksi tarjoamaan päivällisen tai leipomaan toiselle jotain - mutta tekeekö tällainenkaan vastapalvelus oikeasti siitä pesukoneen roudaamisesta houkuttelevaa?
Ihmiset kaipaavat nykyisin ystävyys- ja kaveruussuhteilta ihan muuta. Joskus ennen oli ehkä jonkinlainen molemminpuolinen hyötyajattelu ja autettiinkin erilaisissa asioissa, mutta nykymaailmassa toivotaan enemmän henkistä ystävyyttä, mukavaa ajanvietettä, kuulumisten jakamista jne.
Kyllä monet ottaa mielellään vastaan apua monessa asiassa. Tuskin kukaan jaksaa koko ajan olla samalle ihmiselle palveluksia tekemässä, mutta tuskin pesukonetta tai pakastinta joka kuukausi tarvitsee ostaa, tuskin edes joka vuosi. Kyllä itse lähtisin kuskaamaan, jos joku lähipiiristä tarvitsisi apua kuljetukseen. Kantamaan en lähtisi, koska selkä ei kestä. Mutta kyllä olisi kiva, että sitten tarjottaisiin apua minulle jossain asiassa. Kaveri kutoi minulle villasukat, kun hoidin hänen koiraansa. Se oli kiva, pieni vastalahja. Naapurilta sain viinipullon, kun kastelin hänen kukat 2 viikon ajan kesälomalla. Ehkä voi siis kuljetusta vastaan antaa jotain tällaistakin, siis neuloa, kastella kukkia, huolehtia nurmikonleikkuusta toisen poissaolon ajan, postin katsominen,... onhan näitä. Riippuen toki siitä, miten lähekkäin asuu ja miten pystyy kulkemaan, jne. mutta tässä nyt pari ehdotusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku valitteli laatikoiden tekemisen kalliutta ja vaikeutta, kun ei ole sitä eikä tätä ja sitten ei jaksa samaa syödä. Onko muuten tullut valittajille mieleen, että sitä laatikkoa ei tarvitse tehdä mitään stanallista mälliä vaan raaka-aineista saa tehtyä muutakin, eikä tarvitse aina olla kaikkia raaka-aineita tai mausteita, ja silti tulee ihan syötävää. Annanpa pienen esimerkin.
Tarvikkeet:
2 kg porkkanoita - 1 e
1 pkt puuroriisiä 1 e
1 litra maitoa - 0,7 e
1 kg sipulia – 1 e
2 kg vehnäjauhoja - 0,8 e
1 pkt hiivaa – 0,20 e
12 kpl kananmunia - 1 e
500 g voita – 2 e
400g linssejä – 1 e
400g tomaattimurska -0,5 e
Ostosten kokonaissumma noin 10 e. Jos kaapista löytyy jotain, niin kaikkea voi höystää tai maustaa sen mukaan mitä löytyy.
Kokkailut:
A. Tee 2 dl puuroriisistä ja litrasta maitoa puuro. Tästä voit syödä puolet puurona. Ateria tai aamupala 2 hengelle voinokareen kera.
B. Keitä ja soseuta 500g porkkanoita, sotke puuronjämiin yhden kananmunan kanssa. Paista uunissa = porkkanalaatikko. Saa maustaa toki suolalla. = porkkanalaatikko josta ei tarvitse kärsiä puolta vuotta.
C. Raasta 1,5 kg porkkanoita. Käytä seuraaviin:
500 g porkkanasämpylöihin, joihin hiivaa, 10 dl jauhoja, vettä, suolaa, voisulaa. Tulee ainakin 20 sämpylää.
500 g raastetta, linssit ja tomaattimurska sekä sipuli = isohko satsi linssikeittoa
500 g raastetta, pari raastettua sipulia, kananmunia, jauhoja = kasvispihvit jonka oheen voi keittää riisilisäkkeen jäljellä olevasta puuroriisistä.
Lisäksi vielä taisi jäädä sipulia, jota voi vaikka paistaa leivän tai kasvispihvin päälle, muutamia kananmunia, jotka voi paistaa tai keittää tai tehdä munakkaan ja loput vehnäjauhot, josta toki voi voin ja sipulin kanssa tehdä kelpo kastikkeen tai leipoa lisää leipää. Riisistäkin voi vielä tehdä vaikka lisää puuroa.
On nimittäin tullut köyhäiltyä, ennen kuin tulotaso nousi. Luovuutta se vaan vaatii, ettei tarvitse kärsiä samasta päivä toisensa jälkeen.
En ole ikinä nähnyt kananmunia eurolla, missä myydään? Tomaattimurskakin on 0,89e halvin täällä. Linssejä ei todellakaan saa eurolla. Heh heh vehnäjauhot 2 kg maksaa tarjouksessa 1,59, olet ihan pimeä.
Olet VALEPUKKI!
Täällä pyöristetään aina nuukailuvinkeissä niin paljon alaspäin, että annetut summat voi huoletta kertoa kolmella, ja silti saattaa olla alakanttiin.
Juu, ei tommosia hintoja ole missään, ei ainakaan kaikkia saa samasta kaupasta. Eikä kaikki asu kaupungissa mistä näillä hinnoilla saisi.
Pieneltä paikkakunnalta täytyisi lähteä bussilla hakemaan jostain alehallista. Ja siihen ne tarjoushinnat sitten hupenisikin.
Plus miinus nolla. Tai pelkkä miinus.
Se täytyy sanoa, että järjen kanssa ei ole mitään tekemistä näissä nuukuusneuvoissa
Kauhea into ja tarve päteä ja näyttää köyhille, että näin fiksuja me olemme (olisimme).
Ja useissa jutuissa ei järjen hiventä eikä mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Varakkaat ei pärjäisi millään niillä rahoilla millä köyhä joutuu elämään.Päivän hinnat K-ruoan nettisivuilta. Halvemmallakin pääsee, jos käy esim. lidlissä ja prismassa ja aina ottaa halvimman tuotteen. Köyhät voi harjoitella yhteenlaskua.
Pirkka suomalainen puolikarkea vehnäjauho 2kg 1,09 e
Tuorehiiva 50 g leivinhiiva 0,23 e
Pirkka kananmuna 10 kpl/ 580 g 1,00 e
K-Menu suomalainen pesty porkkana 2kg 1,75 e
Pirkka punaiset linssit suolaliemessä 380g/230g 0,89 e
K-Menu tomaattimurska 500g 0,30 e
Valio voi 200 g normaalisuolainen 2,49 e
Pirkka suomalainen kevytmaito 1l 0,50 e
Pirkka suomalainen keltasipuli 1 kg 2 lk 1,49 e
Risella Puuroriisi 1kg 1,89 eOvatko nämä hinnat vain nettitilauksiin? Nimittäin ei ole minun asuinalueeni K-kaupoissa tuollaisia hintoja. Ja jos kyseessä on nettitilausten hinnat, niin kuinka paljon se nettitilaus (+mahdollinen kotiinkuljetus?) sitten nostavat hintoja?
Ihan paikallisessa sittarissa hinnat olivat jopa alhaisemmat... Mutta eihän sitä taas tollot tajua, kun ostaa vaan niitä pinaattilettuja ja laatikoita valmiina kalliilla hinnalla.
Ymmärrätkö sinä tollo, että sittaria EI OLE!
On paikkakuntia, joissa sittaria ei ole ja on paikkakuntia jossa sittarille pääsee vain autolla. Ymmärrätkö tollo, että köyhällä ei ole autoa? Lisäksi talviaikaan se selkävaivainen ei todellakaan voi kantaa repussa 10 kiloa tarjousjauhoja ja maitoja kotiin viittä kilometriä.
En muuten osta valmisruokaa, mutta en ole tollo, niinkuin sinä ;p
No, ehkä kannatta alkaa juomaan hanavettä? Eikä kymmenen kiloa ole vielä paljoakaan painoa repussa. Eikä kaikilla köyhillä nyt vaan voi olla selkävaivoja.
No aika monilla myös on. Esim. minä en voi käyttää reppua selkäkipujen takia ollenkaan. Ja tosiaaan, kun puhutaan tarjouksista, niin pitää aina ottaa huomioon bussimaksut.
Jos olisin nuori ja terve, pääsisin paljon halvemmalla. Luulenkin, että aika moni tänne kirjoittava on terve pari-kolmekymppinen. Ei varmaan mitään hajua, millaista on elämä monisairaalla viisi- tai kuusikymppisellä.
Saahan niitä vetokärryjäkin. Ainiin, mutta sellainen pitää ostaa ja kauppaan ei pääse millään eikä netistäkään voi tilata, ja daijut ei tajua, että se maksaa ja halpa ei kelpaa ja....
Mitä tämä ihmeen päsmäröinti vetokärryistä oikein on? Kuinka realistista on oikeasti, että ihmiset kulkevat vaikka 5 km:n matkan suuntaansa hakeakseen vetokärryllä jättimäiset ostokset jostain Citymarketista? Miksi täällä ehdotetaan vaan mahdollisimman hankalia ja omituisia ratkaisuja?
Bussit kulkee, mutta näköjään onnistuu vaan 50 metrin matka lähikauppaan.
Se 50 metrin matka lähikauppaan oli säästölinjan ratkaisu, jos ei halua lisäkuluja bussilipusta. Silloin toki bussi on hyvä vaihtoehto, jos on esim. kuukausilippu, tai jos on jokin erityinen syy mennä kaukana olevaan kauppaan (eli tarvitsee jotain, mitä saa vain sieltä, tms).
Köyhänä oli ostettava osamaksulla kallis kärry halpoja ostoksia varten. Eihän siinä oikeasti mitään järkeä ole. Silloin ei kuitenkaan ole sidottu aikatauluihin ja pääsee kauppaan, vaikka bussikortti olisi nollilla. Säästöä siitä ei tule.
Lähikaupassa voi olla euronkin hintaero per tuote, joten kauaksi kannattaa mennä jos sitä varten ei tarvitse ostaa kulkuvälinettä (ja maksaa ne lenkkaritkin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse ollut nuorempana holtiton rahankäyttäjä ja kateellinen niille, joilla näytti olevan varaa kaikkeen. Lomarahat oli käytetty jo kuukausia etukäteen ja koska elämä oli niin ankeaa, aina oli oikeus hankkia "jotain kivaa", jos sai esim. lahjaksi rahaa. Kotoa ei taloudenhoitoon eväitä saanut, koska äitini on samanlainen.
Kolmekymppisenä päätin muuttaa tilanteeni. Ensin säästin karsimalla ne "ansaitut" piristykset. Kun sain (pieniä) palkankorotuksia, laitoin korotuksen suoraan säästöön, myös lomarahat. Osoittamalla kykyni tulla toimeen pienillä menoilla sain tuloihini nähden suuren asuntolainan (100ke), jolloin säästöä alkoi syntyä myös omaisuuden karttumisen muodossa. Kun talous tuntui turvatummalta, riitti energiaa töiden ohessa opiskeluun ja sain sen myötä hyväpalkkaisen työn. Tällä hetkellä taloudellinen tilanteeni on varsin hyvä, vaikka lähdin liikkeellle miinusmerkistä.
Ennenkuin joku keksii sanoa, etten ole kokenut vastoinkäymisiä, vaan päässyt helpolla, tähän aikaan mahtui avioero ja yksinhuoltajuus, erityislapsen yh:na kannettu stressi, murheet ja asioiden hoitamiset sekä oma sairastuminen krooniseen ja parantumattomaan hermokipua aiheuttavaan sairauteen.
Ei pidä alistua siihen, että kun ei ole syntynyt kultalusikka suussa, ei voi saada taloudellisesti hyvää elämää. Täytyy aloittaa sieltä, mistä voi.
Kiva kun kerroit kokemuksesi. Itselläni on samanlainen historia, olen ollut myös holtiton rahankäyttäjä ja opin jo kotoa sellaisen mallin että on "rikkaita" ja sitten on tavallisia ihmisiä. Ja rikkaita oli nämä joilla on varaa matkustaa ja asua omakotitalossa ja meillä tavallisilla ihmisillä on aina köyhää ja kurjaa. Meni aika pitkälle aikuisuuteen ymmärtää että nämä "rikkaat" ovatkin ihan tavan työssäkäyviä, keskituloisia tai pienituloisiakin ihmisiä, jotka vain osaavat suunnitella talouttaan ja kuluttaa maltillisesti.
Kulutin myös isoja rahoja kaikenlaisteen turhuuteen, kun ajattelin että elämä on raskasta ja ansaitsen välillä jotain kivaa. Kuten erikoiskahveja, sisustusesineitä, voin käydä kampaajalla värjäyttämässä hiukset koska "Tiinakin" voi jne. En siis hahmottanut että Tiina voi käydä kampaajalla, koska säästää muissa asioissa eikä osta esimerkiksi niitä erikoiskahveja.
Käännekohta itselleni oli kun aloin ystäväni vinkistä kirjaamaan menojani Exceliin. Kirjasin kuukauden ajan ihan jokaikisen oston omalle rivilleen. Oli järkyttävää kuun lopussa nähdä mihin rahani menivät ja tajusin miksi olen "köyhä". Neljän euron erikoiskahvi ei ehkä tunnu kertaostona niin isolta, mutta viisi kertaa kuukaudessa se on jo 20 euroa. Sekään ei tunnu niin isolta, mutta kun ynnää parit heräteshoppailut 30e/kk, pienet ylimääräiset herkut kauppareissun yhteydessä 20e/kk, kiva lehti 5e, viinilasillinen kahvilassa pari kertaa kuussa 15e/kk, vähän kosmetiikkaa 20e/kk, niin äkkiä onkin näitä pikkujuttuja 100-150e/kk. Ja se on pienituloisen rahoista iso summa. Jos tuon laittaisi säästöön, niin vuodessa olisi jo 1200-1800e säästössä. Eli kuukauden nettopalkan verran!
Tein itselleni budjetin, jossa määrittelin paljonko saan käyttää kuukaudessa ruokaan, herkkuihin, ylimääräiseen kivaan (kaikkea ei kannata kieltää), vaateostoihin jne. Ja jatkoin jokaisen menoni kirjaamista ja pidin huolta että pysyin budjetissa. Pitkään meni, mutta lopulta säästämisestä tuli tapa. On muuten paljon mukavampaa elämää, kun tilillä on aina rahaa laskuihin ja yllättäviin menoihin. Ja muuttaessa takuuvuokrakin löytyy omasta takaa.
Köyhä ei kuitenkaan voi käydä kahvilassa, koska hän tarvitsee sen 4 euroa maitoon ja leipään. Eli ei ole mistä säästää.
Johan täällä oli osoitettu se ettei tuo pidä paikkaansa. Peruselämisen kattaan jo pelkästään työmarkkinatuella helposti. Ja aika monella on sitten juurikin näitä "kahvilakäyntejä" suoratoistopalveluita yms. juurikin tuosta syystä minkä lainaamasi henkilö mainitsi "tarvitseehan sitä jotain arjen piristystä" tai "eikö köyhällä olisi oikeus asiaan x,y tai z". Tottakai on oikeus, mutta ne ovat niitä typeriä valintoja jotka pitävät siellä köyhyydessä. Sijoittamalla saman rahan voisi itse luoda omaa varallisuuttaan, joka voi tuottaa ihan oikeaa kassavirtaakin. Tämä uusi kassavirta taas auttaa aina eteenpäin ja jatkossa ei ole enää ihan niin pienet tulot ja ei ole ihan niin köyhä. Mutta kun tätä ei haluta tehdä, koska "elämä on tässä ja nyt" tai "no ei kannata 10 kuussa säästää jos 10 vuoden päästä pääsee nauttimaan 18 eurosta..." Ei selkeästikään ymmärretä sitä että TIETYILLÄ sijoitusvalinnoilla niistä tuotoista pääsee nauttimaan parhaillaan jo saman kuukauden puolella. Ei tietenkään summa ole iso, mutta jokainen sentti omalle tilille on eteenpäin. Voisi tehdä vaikka päätöksen että "sijoitan 50 kuussa siten että se tuo tasaista kassavirtaa, puolet tuotoista sijoitan aina takaisin ja puolet käytän itseni hemmotteluun". Näin jo vuodessa saa 600 euroa säästöön, ja kuukausittain itsensä hemmotteluun voisi käyttää 2 euroa, ilman että se on yhtään mistään nykytuloista pois.
Peruselämistä ei todellakaan kateta työmarkkinatuella. Vai miksi luulet satojentuhansien ihmisten saavan asumistukea ja toimeentulotukea?
Miten hemmottelisit itseäsi 2 eurolla?
Kyllä katetaan. Täällä on ollun montakin esimerkkiä. Käytänpä minäkin omaani esimerkkinä (vuosi 2020)
TYömarkkinatuki 8750 €
- Asuminen 2840,11
-autoilu 1695,74 (50% minun todellisista kuluistani, minulla on valtavasti työajoa)
-eläminen 2991,06 (ruoka, vakuutukset, kulutustavarat, terveydenhoito, viestintä)
Kas jäikin vielä humputteluun 1223,09 euroa.
Luvut ovat minun toteutuneita kuluja tältä vuodelta. Tuloja vastaavasti minulla on ollut nettona 48289,74 €.
Tällainen köyhille vittuilu on kyllä jo hiukan säälittävää. Sä maksat siis asumisesta vaivaiset 236 euroa kuukaudessa. Se on varmaankin yhtiövastike eikä vuokra? Vai maksaako peräkammarin poika mammalle pikkuvuokraa?
Suurin osa köyhistä asuu omillaan ja maksaa oikeaa vuokraa. Omistuasunto useimmille utopiaa.
Olen eri, mutta ajattelen että kuinka hirveesti sä lotraat oliiviöljyä? 1 litran xtra oliiviöljy maksaa 5.5 euroa. Meneekö alle kuukaudessa tosiaan yksi litra? Ja jos haluaa pihistää niin ostaa ruoanlaittoon ja leivontaan myös vaikka auringonkukkaöljyä, mikä taas maksaa alle 2 euroa litra.