Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö yhden yön suhteen lapsen isän mennä isyystestiin ja maksaa elarit 18 v lain mukaan? Onko se siis pakko?
20.12.2020 |
Kiinnostaa vain, kun on yksi tällainen tapaus lähipiirissä.
Kommentit (253)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pitää :(
Onhan se sitä naista kohtaan reilua. Ja jos mies ei kerran kondomia ole laittanut, homma on ihan selvä. Hän on ottanut riskin isäksi tulosta. Säälittäviä ovat sitten ne, jotka eivät lasta tapaa.
Poikani on juuri tällainen säälittävä "isä". Lapsi hyvin lyhyestä tapailusuhteesta, maksaa mitä pitää mutta ei ole halunnut koskaan tavata. Lapsi varmaan luulee, ettei isovanhempiakaan kiinnosta :( Miettisitte vähän ilman ehkäisyä hölmöilevät miehet, kuinka moneen ihmiseen hetken nautintonne vaikuttaa.
Veljeni oli hyvin suosittu ja naisystäviä riitti. 2 naisen kanssa sai ”vahingossa” lapsen. Kummankin kanssa seurusteli, kävivät perustesteissä jne.
Kummatkin naiset sanoivat halusivat miehen, tämä oli hyvä tapa .
Veljeni jatkaa elämää entisellään, me muut olemme lasten elämissä.
Plus ei tiedä paljonko muita lapsia on.
Kummankin äidit ovat vielä tosi mukavia. Rakastuivat vaan väärään mieheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos käräjäoikeudessa on poikkeuksellisesti joku míesasiamies tuomarina, niin hommassa voikin käydä niin, että miehestä tulee lapsen yksinhuoltaja ja se on se nainen joka maksaa elareita...
Jos mies on kantanut päävastuun lapsen tarpeiden huolehtimisesta ja kasvattamisesta ja äiti osoittanut itsensä joko kelvottomaksi vanhemmaksi tai vastuunpakoilijaksi, niin ilman muuta näin onkin oikein. Riippumatta siitä, kuka on tuomari.
Eli miehet/isät, tehkää lapsillenne ruokaa, leikkikää heidän kanssaan, viekää heitä ulkoilemaan, jääkää kotiin hoitamaan häntä aina kun hän sairastaa, kuskatkaa häntä harrastuksiin ja tehkää muutenkin itsenne kaikin puolin tarpeellisiksi, niin teillä on hyvät mahdollisuudet päästä lähivanhemmaksi. Mutta jos olette aina lykänneet kaiken lastenhoitoon liittyvän äidin harteille, niin älkää ihmetelkö, jos tuomari katsoo äidillä olevan edemmän kokemusta ja osaamista vanhemmuudesta. Koska hänellä on. Niin yksinkertaista se on. Kyseessä on kuin työpaikka ja näytöt ratkaisevat.
Oletusarvo kuitenkin on, että mies on kelvoton ja kelpaa vain elareiden maksajaksi.
PS. Entä jos miehellä ei ole autoa? Pitääkö se auto hankkia, jotta voi kuskata lasta harrastuksiin ja siten osoittaa kelvollisuutensa isänä?
Harrastuksiin voi kuskata kävellen, pyörällä tai bussilla tai jollain muulla julkisella kulkuneuvolla. Aina voi myös sopia kimppakyydeistä ja korvata ne rahalla tai jollain muulla vastineella.
Miksei se lapsi voi mennä yksin kävellen, pyörällä tai bussilla? Harvoin lapsia kouluun kuskataan, mutta harrastuksiin kuskaaminen on jostain syystä lähes pakollista.
Harrastukset on usein ilta-aikaan ja muualla kuin lapsen koululla. Voit itse miettiä, kummalla tavalla huolehtivainen vanhempi toimii.
Huolehtivainen vanhempi opettaa lapsen näkemään itse vaivaa asioiden suhteen. Ei taatusti ole ylivoimaista pyöräillä ilta-aikaan. Edes vaikka pyöräilyä olisi esim. 4 km siinä missä koulumatka on 3 km.
Lapset aloittavat harrastukset nuorempina mitä teineinä. Jos vanhempi ei jaksa tuon vertaa, ei kannata hankkia lapsia.
Ala-asteikäinenkin pyöräilee aika monta kilometriä jos on opetettu siihen.
Syksypimeällä ja talvella? No ei varmasti alle kymmenvuotias pyöräile kilometritolkulla harrastuksiin. Johan siinä menee koko ilta.
Lapsipyöräilijän nopeus on jotain vajaa 15 km/h yleensä. Aika pitkä saa olla matka jos siinä menee koko ilta.
Pimeys ja talvi eivät mitenkään estä sen paremmin kouluun kuin muuallekaan pyöräilyä.
Et vastannut, kun kysyin mitä pahaa lapselle koituu siitä kuskaamisesta.
On vähän hölmöä, että vielä googletit lasten pyöräilynopeuden. Se nopeushan riippuu välimatkasta, onko ylä- tai alamäkiä, liikenteessä seisomisesta jne. Jos lapsi on harrastuksesta väsynyt, voi pyörämatka tuntua rankalta.
Onko sulla jotain traumoja siitä, että on ollut pakko pyöräillä/kävellä itse joka paikkaan?
Se kuskaaminen tuottaa runsaasti vaivaa (ja usein rahanmenoa) vanhemmalle. Vastineeksi siitä pitäisi siis saada jotain merkittävää positiivista, jotta se kannattaisi.
Merkittävää positiivista ei esimerkiksi ole se, että lapsi oppii olemaan näkemättä vaivaa heti jos tuntuu vähän raskaalta.
Etkö pidä positiivisena sitä, että saat olla lapsesi kanssa ilman häiriötekijöitä ja jutella rauhassa kaikesta mahdollisesta? Taidat olla niitä vanhempia, jotka heittävät lapsen laiturilta järveen uimaan opetellessa ja sanot myöhemmin, että vanhemman vastuusi päättyy heti 18-vuotispäivänä, että tervemenoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Tuo asia kannattaisi myös opiskella ennen kuin menee uittamaan vehjettään ilman kondomia.
Entä jos nainen on puhkonut reiän kondomiin? Tai kondomissa on valmistusvika?
Onko se silloinkin miehen syy, ja joutuu maksamaan elarit ilman tapaamisoikeutta (koska on paha setämies)?
Niin tai nainen vannoo käyttävänsä pillereitä ja ei niitä todellisuudessa käytäkään.
Pitäisi olla aina vastuuvapautus paperi mukana ja naiselta vaatia nimi siihen ennen panemista.Naisena voi olla varma, että itse voi hankkiutua raskaudesta eroon aina halutessaan. Jos olisin mies, en ikimaailmassa luottaisi yhdenkään naisen sanaan ehkäisystä, jos en isäksi missään tapauksessa haluaisi. Tietenkin miehen pitää käyttää kaikki mahdolliset varokeinot, ettei nainen hedelmöity hänen siittiöistään. Ihan joka yhdyntäkerta.
Mikset luottaisi? Harvat naiset näistä valehtelee.
Siitä olen kyllä samaa mieltä, että asia on myös miehen vastuulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos käräjäoikeudessa on poikkeuksellisesti joku míesasiamies tuomarina, niin hommassa voikin käydä niin, että miehestä tulee lapsen yksinhuoltaja ja se on se nainen joka maksaa elareita...
Jos mies on kantanut päävastuun lapsen tarpeiden huolehtimisesta ja kasvattamisesta ja äiti osoittanut itsensä joko kelvottomaksi vanhemmaksi tai vastuunpakoilijaksi, niin ilman muuta näin onkin oikein. Riippumatta siitä, kuka on tuomari.
Eli miehet/isät, tehkää lapsillenne ruokaa, leikkikää heidän kanssaan, viekää heitä ulkoilemaan, jääkää kotiin hoitamaan häntä aina kun hän sairastaa, kuskatkaa häntä harrastuksiin ja tehkää muutenkin itsenne kaikin puolin tarpeellisiksi, niin teillä on hyvät mahdollisuudet päästä lähivanhemmaksi. Mutta jos olette aina lykänneet kaiken lastenhoitoon liittyvän äidin harteille, niin älkää ihmetelkö, jos tuomari katsoo äidillä olevan edemmän kokemusta ja osaamista vanhemmuudesta. Koska hänellä on. Niin yksinkertaista se on. Kyseessä on kuin työpaikka ja näytöt ratkaisevat.
Oletusarvo kuitenkin on, että mies on kelvoton ja kelpaa vain elareiden maksajaksi.
PS. Entä jos miehellä ei ole autoa? Pitääkö se auto hankkia, jotta voi kuskata lasta harrastuksiin ja siten osoittaa kelvollisuutensa isänä?
Harrastuksiin voi kuskata kävellen, pyörällä tai bussilla tai jollain muulla julkisella kulkuneuvolla. Aina voi myös sopia kimppakyydeistä ja korvata ne rahalla tai jollain muulla vastineella.
Miksei se lapsi voi mennä yksin kävellen, pyörällä tai bussilla? Harvoin lapsia kouluun kuskataan, mutta harrastuksiin kuskaaminen on jostain syystä lähes pakollista.
Harrastukset on usein ilta-aikaan ja muualla kuin lapsen koululla. Voit itse miettiä, kummalla tavalla huolehtivainen vanhempi toimii.
Huolehtivainen vanhempi opettaa lapsen näkemään itse vaivaa asioiden suhteen. Ei taatusti ole ylivoimaista pyöräillä ilta-aikaan. Edes vaikka pyöräilyä olisi esim. 4 km siinä missä koulumatka on 3 km.
Lapset aloittavat harrastukset nuorempina mitä teineinä. Jos vanhempi ei jaksa tuon vertaa, ei kannata hankkia lapsia.
Ala-asteikäinenkin pyöräilee aika monta kilometriä jos on opetettu siihen.
Syksypimeällä ja talvella? No ei varmasti alle kymmenvuotias pyöräile kilometritolkulla harrastuksiin. Johan siinä menee koko ilta.
Lapsipyöräilijän nopeus on jotain vajaa 15 km/h yleensä. Aika pitkä saa olla matka jos siinä menee koko ilta.
Pimeys ja talvi eivät mitenkään estä sen paremmin kouluun kuin muuallekaan pyöräilyä.
Et vastannut, kun kysyin mitä pahaa lapselle koituu siitä kuskaamisesta.
On vähän hölmöä, että vielä googletit lasten pyöräilynopeuden. Se nopeushan riippuu välimatkasta, onko ylä- tai alamäkiä, liikenteessä seisomisesta jne. Jos lapsi on harrastuksesta väsynyt, voi pyörämatka tuntua rankalta.
Onko sulla jotain traumoja siitä, että on ollut pakko pyöräillä/kävellä itse joka paikkaan?
Se kuskaaminen tuottaa runsaasti vaivaa (ja usein rahanmenoa) vanhemmalle. Vastineeksi siitä pitäisi siis saada jotain merkittävää positiivista, jotta se kannattaisi.
Merkittävää positiivista ei esimerkiksi ole se, että lapsi oppii olemaan näkemättä vaivaa heti jos tuntuu vähän raskaalta.
Voisit itse opetella tuota viimeistä juttua, jos sun mielestä joku kuskaaminen tuottaa "runsaasti vaivaa".
Kaikesta ei saa vastinetta. Vanhemmuudessa ei ole tarkoituskaan saada koko ajan jotain hyötyä itselleen, vaan pitää huolta lapsesta tarpeineen. Jos jo kuskaaminen on "runsaasti vaivaa" niin miten sitten selviät vaikeammista asioista?
Ei ole pääsääntöisesti syytä tehdä lapsen puolesta sellaisia asioita jotka lapsi osaa tehdä itse.
Siis esimerkiksi autottoman perheen tapauksessa: lähteä saattamaan lasta matkalle jonka reitin lapsi tuntee itsekin.
Tuo pätee minusta johonkin perunoiden kuorimiseen ja kengännauhojen solmimiseen.
Paljonko Suomessa on autottomia perheitä? Varmasti vähän.
Pelkästään Helsingissä on kymmeniä tuhansia autottomia perheitä.
Niissä perheissä liikutaan bussilla, metrolla ja junalla. Ei kävellä joka paikkaan.
Joukkoliikenteen käyttö sisältää yleensä merkittävää kävelyä myös. Pysäkki harvemmin on suoraan käyntikohteen oven edessä.
Vierailija kirjoitti:
Miettikää, jos jollain on elämänhallinnan ongelmia ja on köyhä, ja samasta syystä (elämänhallinnan ongelmia) ei käytä kondomia. Sitten hänet pakotetaan isyystestiin ja hänen pitää maksaa 18 v elareita. Paljon lienevät kuukaudessa, en tiedä, mutta köyhälle voi olla kova pala.
Selbaatti on erinomainen ratkaisu etenkin elämänhallintaongelmaisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä on miesten kunniallisuus? Kyse on lapsen elatuksesta, lapsen joka on, äidistä riippumatta, isän lihaa ja verta. Jos ei muuhun isänä pysty niin jokunen sata euroa vuodessa ei voi olla liikaa vaadittu vastuullisuuden suhteen. Voitte olla varmoja että teidän kantamanne vastuunne on minimaalinen verrattuna äitien vastuuseen, lohduttakoon se teitä.
Ovatko sellaiset naiset kunniallisia, jotka päättävät kohdussa olevan lapsen elämän ennen hänen syntymäänsä?
Kyllä.
Ja puhe kunniallisista ja ei-kunniallisista naisista kuuluu jonnekin 50-luvulle. Yhdenyön juttuunkin vaaditaan kaksi ihmistä.
Puhe kunniallisista naisista on tulossa kovaa vauhtia takaisin nuorten korkeakoulutettujen kaupunkilaisnaisten suosiman šaría-lain myötä.
Höpsönpöpsön. Kukaan tuollainen nainen ei suosi sharia-lakia. Pikemminkin päinvastoin, taistellaan naisten oikeuksien puolesta.
Kyllä ne naisten kunniallisuuden perääjät ovat näitä 60-70-vuotiaita "kunnon ihmisiä", joiden nuoruudessa mentiin raskauden takia heti naimisiin, rakastettiin toista tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en kaipaa yhtään pyöräilevää lasta talvella liikenteen joukkoon. Nehän on niin pieniä, että penkan takaa heitä ei näe. Jo pelkät lehdet pyörätiellä on liukkaita vaikkei lunta ja jäätä olisikaan. Tuo yksi trollaaja voisi jäädä pois tästä keskustelusta, koska hänellä ei ole mitään kokemusta lapsista.
Teillä kuskataan lapsi autolla joka paikkaan, kun lasta ei näe penkan takaa?
Hyvin usein kuskattiin tai saatettiin kävelemällä tai pyöräillen, koska haluttiin lapsi turvallisesti perille ja vielä niin, että hänestä ei ollut muille tiellä liikkujille haittaa. Pienellä lapsella on lihasvoimakin niin pieni, että hän ei yksinkertaisesti jaksa pyöräillä huonosti auratuilla teillä. Lapsen kasvattaminen edes kouluikään oli niin iso urakka, että halunnut heittää sitä hukkaan omaa laiskuuttani. Meillä ei ollut lapsille varakappaleita, he olivat korvaamattomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos käräjäoikeudessa on poikkeuksellisesti joku míesasiamies tuomarina, niin hommassa voikin käydä niin, että miehestä tulee lapsen yksinhuoltaja ja se on se nainen joka maksaa elareita...
Jos mies on kantanut päävastuun lapsen tarpeiden huolehtimisesta ja kasvattamisesta ja äiti osoittanut itsensä joko kelvottomaksi vanhemmaksi tai vastuunpakoilijaksi, niin ilman muuta näin onkin oikein. Riippumatta siitä, kuka on tuomari.
Eli miehet/isät, tehkää lapsillenne ruokaa, leikkikää heidän kanssaan, viekää heitä ulkoilemaan, jääkää kotiin hoitamaan häntä aina kun hän sairastaa, kuskatkaa häntä harrastuksiin ja tehkää muutenkin itsenne kaikin puolin tarpeellisiksi, niin teillä on hyvät mahdollisuudet päästä lähivanhemmaksi. Mutta jos olette aina lykänneet kaiken lastenhoitoon liittyvän äidin harteille, niin älkää ihmetelkö, jos tuomari katsoo äidillä olevan edemmän kokemusta ja osaamista vanhemmuudesta. Koska hänellä on. Niin yksinkertaista se on. Kyseessä on kuin työpaikka ja näytöt ratkaisevat.
Oletusarvo kuitenkin on, että mies on kelvoton ja kelpaa vain elareiden maksajaksi.
PS. Entä jos miehellä ei ole autoa? Pitääkö se auto hankkia, jotta voi kuskata lasta harrastuksiin ja siten osoittaa kelvollisuutensa isänä?
Harrastuksiin voi kuskata kävellen, pyörällä tai bussilla tai jollain muulla julkisella kulkuneuvolla. Aina voi myös sopia kimppakyydeistä ja korvata ne rahalla tai jollain muulla vastineella.
Miksei se lapsi voi mennä yksin kävellen, pyörällä tai bussilla? Harvoin lapsia kouluun kuskataan, mutta harrastuksiin kuskaaminen on jostain syystä lähes pakollista.
Harrastukset on usein ilta-aikaan ja muualla kuin lapsen koululla. Voit itse miettiä, kummalla tavalla huolehtivainen vanhempi toimii.
Huolehtivainen vanhempi opettaa lapsen näkemään itse vaivaa asioiden suhteen. Ei taatusti ole ylivoimaista pyöräillä ilta-aikaan. Edes vaikka pyöräilyä olisi esim. 4 km siinä missä koulumatka on 3 km.
Lapset aloittavat harrastukset nuorempina mitä teineinä. Jos vanhempi ei jaksa tuon vertaa, ei kannata hankkia lapsia.
Ala-asteikäinenkin pyöräilee aika monta kilometriä jos on opetettu siihen.
Syksypimeällä ja talvella? No ei varmasti alle kymmenvuotias pyöräile kilometritolkulla harrastuksiin. Johan siinä menee koko ilta.
Lapsipyöräilijän nopeus on jotain vajaa 15 km/h yleensä. Aika pitkä saa olla matka jos siinä menee koko ilta.
Pimeys ja talvi eivät mitenkään estä sen paremmin kouluun kuin muuallekaan pyöräilyä.
Et vastannut, kun kysyin mitä pahaa lapselle koituu siitä kuskaamisesta.
On vähän hölmöä, että vielä googletit lasten pyöräilynopeuden. Se nopeushan riippuu välimatkasta, onko ylä- tai alamäkiä, liikenteessä seisomisesta jne. Jos lapsi on harrastuksesta väsynyt, voi pyörämatka tuntua rankalta.
Onko sulla jotain traumoja siitä, että on ollut pakko pyöräillä/kävellä itse joka paikkaan?
Se kuskaaminen tuottaa runsaasti vaivaa (ja usein rahanmenoa) vanhemmalle. Vastineeksi siitä pitäisi siis saada jotain merkittävää positiivista, jotta se kannattaisi.
Merkittävää positiivista ei esimerkiksi ole se, että lapsi oppii olemaan näkemättä vaivaa heti jos tuntuu vähän raskaalta.
Voisit itse opetella tuota viimeistä juttua, jos sun mielestä joku kuskaaminen tuottaa "runsaasti vaivaa".
Kaikesta ei saa vastinetta. Vanhemmuudessa ei ole tarkoituskaan saada koko ajan jotain hyötyä itselleen, vaan pitää huolta lapsesta tarpeineen. Jos jo kuskaaminen on "runsaasti vaivaa" niin miten sitten selviät vaikeammista asioista?
Ei ole pääsääntöisesti syytä tehdä lapsen puolesta sellaisia asioita jotka lapsi osaa tehdä itse.
Siis esimerkiksi autottoman perheen tapauksessa: lähteä saattamaan lasta matkalle jonka reitin lapsi tuntee itsekin.
Tuo pätee minusta johonkin perunoiden kuorimiseen ja kengännauhojen solmimiseen.
Paljonko Suomessa on autottomia perheitä? Varmasti vähän.
Pelkästään Helsingissä on kymmeniä tuhansia autottomia perheitä.
Niissä perheissä liikutaan bussilla, metrolla ja junalla. Ei kävellä joka paikkaan.
Joukkoliikenteen käyttö sisältää yleensä merkittävää kävelyä myös. Pysäkki harvemmin on suoraan käyntikohteen oven edessä.
Riippuu matkasta. 1 km kävely pysäkkien välillä vs. vaikka 10 kilometrin kävelymatka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos käräjäoikeudessa on poikkeuksellisesti joku míesasiamies tuomarina, niin hommassa voikin käydä niin, että miehestä tulee lapsen yksinhuoltaja ja se on se nainen joka maksaa elareita...
Jos mies on kantanut päävastuun lapsen tarpeiden huolehtimisesta ja kasvattamisesta ja äiti osoittanut itsensä joko kelvottomaksi vanhemmaksi tai vastuunpakoilijaksi, niin ilman muuta näin onkin oikein. Riippumatta siitä, kuka on tuomari.
Eli miehet/isät, tehkää lapsillenne ruokaa, leikkikää heidän kanssaan, viekää heitä ulkoilemaan, jääkää kotiin hoitamaan häntä aina kun hän sairastaa, kuskatkaa häntä harrastuksiin ja tehkää muutenkin itsenne kaikin puolin tarpeellisiksi, niin teillä on hyvät mahdollisuudet päästä lähivanhemmaksi. Mutta jos olette aina lykänneet kaiken lastenhoitoon liittyvän äidin harteille, niin älkää ihmetelkö, jos tuomari katsoo äidillä olevan edemmän kokemusta ja osaamista vanhemmuudesta. Koska hänellä on. Niin yksinkertaista se on. Kyseessä on kuin työpaikka ja näytöt ratkaisevat.
Oletusarvo kuitenkin on, että mies on kelvoton ja kelpaa vain elareiden maksajaksi.
PS. Entä jos miehellä ei ole autoa? Pitääkö se auto hankkia, jotta voi kuskata lasta harrastuksiin ja siten osoittaa kelvollisuutensa isänä?
Harrastuksiin voi kuskata kävellen, pyörällä tai bussilla tai jollain muulla julkisella kulkuneuvolla. Aina voi myös sopia kimppakyydeistä ja korvata ne rahalla tai jollain muulla vastineella.
Miksei se lapsi voi mennä yksin kävellen, pyörällä tai bussilla? Harvoin lapsia kouluun kuskataan, mutta harrastuksiin kuskaaminen on jostain syystä lähes pakollista.
Harrastukset on usein ilta-aikaan ja muualla kuin lapsen koululla. Voit itse miettiä, kummalla tavalla huolehtivainen vanhempi toimii.
Huolehtivainen vanhempi opettaa lapsen näkemään itse vaivaa asioiden suhteen. Ei taatusti ole ylivoimaista pyöräillä ilta-aikaan. Edes vaikka pyöräilyä olisi esim. 4 km siinä missä koulumatka on 3 km.
Lapset aloittavat harrastukset nuorempina mitä teineinä. Jos vanhempi ei jaksa tuon vertaa, ei kannata hankkia lapsia.
Ala-asteikäinenkin pyöräilee aika monta kilometriä jos on opetettu siihen.
Syksypimeällä ja talvella? No ei varmasti alle kymmenvuotias pyöräile kilometritolkulla harrastuksiin. Johan siinä menee koko ilta.
Lapsipyöräilijän nopeus on jotain vajaa 15 km/h yleensä. Aika pitkä saa olla matka jos siinä menee koko ilta.
Pimeys ja talvi eivät mitenkään estä sen paremmin kouluun kuin muuallekaan pyöräilyä.
Et vastannut, kun kysyin mitä pahaa lapselle koituu siitä kuskaamisesta.
On vähän hölmöä, että vielä googletit lasten pyöräilynopeuden. Se nopeushan riippuu välimatkasta, onko ylä- tai alamäkiä, liikenteessä seisomisesta jne. Jos lapsi on harrastuksesta väsynyt, voi pyörämatka tuntua rankalta.
Onko sulla jotain traumoja siitä, että on ollut pakko pyöräillä/kävellä itse joka paikkaan?
Se kuskaaminen tuottaa runsaasti vaivaa (ja usein rahanmenoa) vanhemmalle. Vastineeksi siitä pitäisi siis saada jotain merkittävää positiivista, jotta se kannattaisi.
Merkittävää positiivista ei esimerkiksi ole se, että lapsi oppii olemaan näkemättä vaivaa heti jos tuntuu vähän raskaalta.
Voisit itse opetella tuota viimeistä juttua, jos sun mielestä joku kuskaaminen tuottaa "runsaasti vaivaa".
Kaikesta ei saa vastinetta. Vanhemmuudessa ei ole tarkoituskaan saada koko ajan jotain hyötyä itselleen, vaan pitää huolta lapsesta tarpeineen. Jos jo kuskaaminen on "runsaasti vaivaa" niin miten sitten selviät vaikeammista asioista?
Ei ole pääsääntöisesti syytä tehdä lapsen puolesta sellaisia asioita jotka lapsi osaa tehdä itse.
Siis esimerkiksi autottoman perheen tapauksessa: lähteä saattamaan lasta matkalle jonka reitin lapsi tuntee itsekin.
Tuo pätee minusta johonkin perunoiden kuorimiseen ja kengännauhojen solmimiseen.
Paljonko Suomessa on autottomia perheitä? Varmasti vähän.
Pelkästään Helsingissä on kymmeniä tuhansia autottomia perheitä.
Niissä perheissä liikutaan bussilla, metrolla ja junalla. Ei kävellä joka paikkaan.
Joukkoliikenteen käyttö sisältää yleensä merkittävää kävelyä myös. Pysäkki harvemmin on suoraan käyntikohteen oven edessä.
Riippuu matkasta. 1 km kävely pysäkkien välillä vs. vaikka 10 kilometrin kävelymatka.
Miksi pitäisi kävellä 10 km, kun polkupyörät on keksitty? Ja älä ala nyt puhua talvesta tässä, kävely on talvella paljon hankalampaa kuin pyöräily.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos käräjäoikeudessa on poikkeuksellisesti joku míesasiamies tuomarina, niin hommassa voikin käydä niin, että miehestä tulee lapsen yksinhuoltaja ja se on se nainen joka maksaa elareita...
Jos mies on kantanut päävastuun lapsen tarpeiden huolehtimisesta ja kasvattamisesta ja äiti osoittanut itsensä joko kelvottomaksi vanhemmaksi tai vastuunpakoilijaksi, niin ilman muuta näin onkin oikein. Riippumatta siitä, kuka on tuomari.
Eli miehet/isät, tehkää lapsillenne ruokaa, leikkikää heidän kanssaan, viekää heitä ulkoilemaan, jääkää kotiin hoitamaan häntä aina kun hän sairastaa, kuskatkaa häntä harrastuksiin ja tehkää muutenkin itsenne kaikin puolin tarpeellisiksi, niin teillä on hyvät mahdollisuudet päästä lähivanhemmaksi. Mutta jos olette aina lykänneet kaiken lastenhoitoon liittyvän äidin harteille, niin älkää ihmetelkö, jos tuomari katsoo äidillä olevan edemmän kokemusta ja osaamista vanhemmuudesta. Koska hänellä on. Niin yksinkertaista se on. Kyseessä on kuin työpaikka ja näytöt ratkaisevat.
Oletusarvo kuitenkin on, että mies on kelvoton ja kelpaa vain elareiden maksajaksi.
PS. Entä jos miehellä ei ole autoa? Pitääkö se auto hankkia, jotta voi kuskata lasta harrastuksiin ja siten osoittaa kelvollisuutensa isänä?
Harrastuksiin voi kuskata kävellen, pyörällä tai bussilla tai jollain muulla julkisella kulkuneuvolla. Aina voi myös sopia kimppakyydeistä ja korvata ne rahalla tai jollain muulla vastineella.
Miksei se lapsi voi mennä yksin kävellen, pyörällä tai bussilla? Harvoin lapsia kouluun kuskataan, mutta harrastuksiin kuskaaminen on jostain syystä lähes pakollista.
Harrastukset on usein ilta-aikaan ja muualla kuin lapsen koululla. Voit itse miettiä, kummalla tavalla huolehtivainen vanhempi toimii.
Huolehtivainen vanhempi opettaa lapsen näkemään itse vaivaa asioiden suhteen. Ei taatusti ole ylivoimaista pyöräillä ilta-aikaan. Edes vaikka pyöräilyä olisi esim. 4 km siinä missä koulumatka on 3 km.
Lapset aloittavat harrastukset nuorempina mitä teineinä. Jos vanhempi ei jaksa tuon vertaa, ei kannata hankkia lapsia.
Ala-asteikäinenkin pyöräilee aika monta kilometriä jos on opetettu siihen.
Syksypimeällä ja talvella? No ei varmasti alle kymmenvuotias pyöräile kilometritolkulla harrastuksiin. Johan siinä menee koko ilta.
Kyllä meillä mukula on pyöräillyt lähes 3 km koulumatkat mennen tullen ekaluokasta asti koko kouluvuoden ajan.
Monessa koulussa on ihan pieniltä pyöräily kielletty ja ihan aiheesta. Lapsella menee aikaa ennen kuin hän osaa toimia liikenteessä kuin aikuinen.
Siis on saatettu suosittaa, että ei pyöräillä. Koululla ei ole valtaa päättää millä tavalla oppilas kulkee koulumatkat.
Mitä liikenteessä toimimiseen tulee, niin juuri sen takia alle 12-vuotiaiden on sallittua ajaa jalkakäytävällä, koska eivät esimerkiksi usein osaa väistämissääntöjä pärjätäkseen kunnolla ajoradalla.
Jalkakäytäviä käyttävilläkin on katujen ylityksiä, isoja risteyksiä ja liikennevaloja, joita autoilijat eivät edes tunnu kunnioittavan. Joka paikassa ei jalkakytäviä ole vaan kävellä ja pyöräillä pitää maantien reunassa. Onpa turvallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en kaipaa yhtään pyöräilevää lasta talvella liikenteen joukkoon. Nehän on niin pieniä, että penkan takaa heitä ei näe. Jo pelkät lehdet pyörätiellä on liukkaita vaikkei lunta ja jäätä olisikaan. Tuo yksi trollaaja voisi jäädä pois tästä keskustelusta, koska hänellä ei ole mitään kokemusta lapsista.
Teillä kuskataan lapsi autolla joka paikkaan, kun lasta ei näe penkan takaa?
Hyvin usein kuskattiin tai saatettiin kävelemällä tai pyöräillen, koska haluttiin lapsi turvallisesti perille ja vielä niin, että hänestä ei ollut muille tiellä liikkujille haittaa. Pienellä lapsella on lihasvoimakin niin pieni, että hän ei yksinkertaisesti jaksa pyöräillä huonosti auratuilla teillä. Lapsen kasvattaminen edes kouluikään oli niin iso urakka, että halunnut heittää sitä hukkaan omaa laiskuuttani. Meillä ei ollut lapsille varakappaleita, he olivat korvaamattomia.
Kummasti vaan merkittävä osa ekaluokkalaisistakin ajaa pyörällä kesät talvet. Ei siis ole mikään sietämätön riski tai lihasvoiman kannalta mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos käräjäoikeudessa on poikkeuksellisesti joku míesasiamies tuomarina, niin hommassa voikin käydä niin, että miehestä tulee lapsen yksinhuoltaja ja se on se nainen joka maksaa elareita...
Jos mies on kantanut päävastuun lapsen tarpeiden huolehtimisesta ja kasvattamisesta ja äiti osoittanut itsensä joko kelvottomaksi vanhemmaksi tai vastuunpakoilijaksi, niin ilman muuta näin onkin oikein. Riippumatta siitä, kuka on tuomari.
Eli miehet/isät, tehkää lapsillenne ruokaa, leikkikää heidän kanssaan, viekää heitä ulkoilemaan, jääkää kotiin hoitamaan häntä aina kun hän sairastaa, kuskatkaa häntä harrastuksiin ja tehkää muutenkin itsenne kaikin puolin tarpeellisiksi, niin teillä on hyvät mahdollisuudet päästä lähivanhemmaksi. Mutta jos olette aina lykänneet kaiken lastenhoitoon liittyvän äidin harteille, niin älkää ihmetelkö, jos tuomari katsoo äidillä olevan edemmän kokemusta ja osaamista vanhemmuudesta. Koska hänellä on. Niin yksinkertaista se on. Kyseessä on kuin työpaikka ja näytöt ratkaisevat.
Oletusarvo kuitenkin on, että mies on kelvoton ja kelpaa vain elareiden maksajaksi.
PS. Entä jos miehellä ei ole autoa? Pitääkö se auto hankkia, jotta voi kuskata lasta harrastuksiin ja siten osoittaa kelvollisuutensa isänä?
Harrastuksiin voi kuskata kävellen, pyörällä tai bussilla tai jollain muulla julkisella kulkuneuvolla. Aina voi myös sopia kimppakyydeistä ja korvata ne rahalla tai jollain muulla vastineella.
Sun vastaus oli aivan tarpeettoman asiallinen täysin typerään kysymykseen.
Vähä-älyistä on kiva ärsyttää. Se menee ihan sekaisin asiallisista vastauksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en kaipaa yhtään pyöräilevää lasta talvella liikenteen joukkoon. Nehän on niin pieniä, että penkan takaa heitä ei näe. Jo pelkät lehdet pyörätiellä on liukkaita vaikkei lunta ja jäätä olisikaan. Tuo yksi trollaaja voisi jäädä pois tästä keskustelusta, koska hänellä ei ole mitään kokemusta lapsista.
Teillä kuskataan lapsi autolla joka paikkaan, kun lasta ei näe penkan takaa?
Hyvin usein kuskattiin tai saatettiin kävelemällä tai pyöräillen, koska haluttiin lapsi turvallisesti perille ja vielä niin, että hänestä ei ollut muille tiellä liikkujille haittaa. Pienellä lapsella on lihasvoimakin niin pieni, että hän ei yksinkertaisesti jaksa pyöräillä huonosti auratuilla teillä. Lapsen kasvattaminen edes kouluikään oli niin iso urakka, että halunnut heittää sitä hukkaan omaa laiskuuttani. Meillä ei ollut lapsille varakappaleita, he olivat korvaamattomia.
Voihan sille kouluikäiselle pukea vaikka konttauskypärän ja talutusvaljaat jos haluaa minimoida riskit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos käräjäoikeudessa on poikkeuksellisesti joku míesasiamies tuomarina, niin hommassa voikin käydä niin, että miehestä tulee lapsen yksinhuoltaja ja se on se nainen joka maksaa elareita...
Jos mies on kantanut päävastuun lapsen tarpeiden huolehtimisesta ja kasvattamisesta ja äiti osoittanut itsensä joko kelvottomaksi vanhemmaksi tai vastuunpakoilijaksi, niin ilman muuta näin onkin oikein. Riippumatta siitä, kuka on tuomari.
Eli miehet/isät, tehkää lapsillenne ruokaa, leikkikää heidän kanssaan, viekää heitä ulkoilemaan, jääkää kotiin hoitamaan häntä aina kun hän sairastaa, kuskatkaa häntä harrastuksiin ja tehkää muutenkin itsenne kaikin puolin tarpeellisiksi, niin teillä on hyvät mahdollisuudet päästä lähivanhemmaksi. Mutta jos olette aina lykänneet kaiken lastenhoitoon liittyvän äidin harteille, niin älkää ihmetelkö, jos tuomari katsoo äidillä olevan edemmän kokemusta ja osaamista vanhemmuudesta. Koska hänellä on. Niin yksinkertaista se on. Kyseessä on kuin työpaikka ja näytöt ratkaisevat.
Oletusarvo kuitenkin on, että mies on kelvoton ja kelpaa vain elareiden maksajaksi.
PS. Entä jos miehellä ei ole autoa? Pitääkö se auto hankkia, jotta voi kuskata lasta harrastuksiin ja siten osoittaa kelvollisuutensa isänä?
Harrastuksiin voi kuskata kävellen, pyörällä tai bussilla tai jollain muulla julkisella kulkuneuvolla. Aina voi myös sopia kimppakyydeistä ja korvata ne rahalla tai jollain muulla vastineella.
Miksei se lapsi voi mennä yksin kävellen, pyörällä tai bussilla? Harvoin lapsia kouluun kuskataan, mutta harrastuksiin kuskaaminen on jostain syystä lähes pakollista.
Harrastukset on usein ilta-aikaan ja muualla kuin lapsen koululla. Voit itse miettiä, kummalla tavalla huolehtivainen vanhempi toimii.
Huolehtivainen vanhempi opettaa lapsen näkemään itse vaivaa asioiden suhteen. Ei taatusti ole ylivoimaista pyöräillä ilta-aikaan. Edes vaikka pyöräilyä olisi esim. 4 km siinä missä koulumatka on 3 km.
Lapset aloittavat harrastukset nuorempina mitä teineinä. Jos vanhempi ei jaksa tuon vertaa, ei kannata hankkia lapsia.
Ala-asteikäinenkin pyöräilee aika monta kilometriä jos on opetettu siihen.
Syksypimeällä ja talvella? No ei varmasti alle kymmenvuotias pyöräile kilometritolkulla harrastuksiin. Johan siinä menee koko ilta.
Lapsipyöräilijän nopeus on jotain vajaa 15 km/h yleensä. Aika pitkä saa olla matka jos siinä menee koko ilta.
Pimeys ja talvi eivät mitenkään estä sen paremmin kouluun kuin muuallekaan pyöräilyä.
Et vastannut, kun kysyin mitä pahaa lapselle koituu siitä kuskaamisesta.
On vähän hölmöä, että vielä googletit lasten pyöräilynopeuden. Se nopeushan riippuu välimatkasta, onko ylä- tai alamäkiä, liikenteessä seisomisesta jne. Jos lapsi on harrastuksesta väsynyt, voi pyörämatka tuntua rankalta.
Onko sulla jotain traumoja siitä, että on ollut pakko pyöräillä/kävellä itse joka paikkaan?
Se kuskaaminen tuottaa runsaasti vaivaa (ja usein rahanmenoa) vanhemmalle. Vastineeksi siitä pitäisi siis saada jotain merkittävää positiivista, jotta se kannattaisi.
Merkittävää positiivista ei esimerkiksi ole se, että lapsi oppii olemaan näkemättä vaivaa heti jos tuntuu vähän raskaalta.
Voisit itse opetella tuota viimeistä juttua, jos sun mielestä joku kuskaaminen tuottaa "runsaasti vaivaa".
Kaikesta ei saa vastinetta. Vanhemmuudessa ei ole tarkoituskaan saada koko ajan jotain hyötyä itselleen, vaan pitää huolta lapsesta tarpeineen. Jos jo kuskaaminen on "runsaasti vaivaa" niin miten sitten selviät vaikeammista asioista?
Ei ole pääsääntöisesti syytä tehdä lapsen puolesta sellaisia asioita jotka lapsi osaa tehdä itse.
Siis esimerkiksi autottoman perheen tapauksessa: lähteä saattamaan lasta matkalle jonka reitin lapsi tuntee itsekin.
Tuo pätee minusta johonkin perunoiden kuorimiseen ja kengännauhojen solmimiseen.
Paljonko Suomessa on autottomia perheitä? Varmasti vähän.
Pelkästään Helsingissä on kymmeniä tuhansia autottomia perheitä.
Niissä perheissä liikutaan bussilla, metrolla ja junalla. Ei kävellä joka paikkaan.
Joukkoliikenteen käyttö sisältää yleensä merkittävää kävelyä myös. Pysäkki harvemmin on suoraan käyntikohteen oven edessä.
Riippuu matkasta. 1 km kävely pysäkkien välillä vs. vaikka 10 kilometrin kävelymatka.
Miksi pitäisi kävellä 10 km, kun polkupyörät on keksitty? Ja älä ala nyt puhua talvesta tässä, kävely on talvella paljon hankalampaa kuin pyöräily.
Miksi sulla on pakkomielle lapsen pyöräilystä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en kaipaa yhtään pyöräilevää lasta talvella liikenteen joukkoon. Nehän on niin pieniä, että penkan takaa heitä ei näe. Jo pelkät lehdet pyörätiellä on liukkaita vaikkei lunta ja jäätä olisikaan. Tuo yksi trollaaja voisi jäädä pois tästä keskustelusta, koska hänellä ei ole mitään kokemusta lapsista.
Teillä kuskataan lapsi autolla joka paikkaan, kun lasta ei näe penkan takaa?
Hyvin usein kuskattiin tai saatettiin kävelemällä tai pyöräillen, koska haluttiin lapsi turvallisesti perille ja vielä niin, että hänestä ei ollut muille tiellä liikkujille haittaa. Pienellä lapsella on lihasvoimakin niin pieni, että hän ei yksinkertaisesti jaksa pyöräillä huonosti auratuilla teillä. Lapsen kasvattaminen edes kouluikään oli niin iso urakka, että halunnut heittää sitä hukkaan omaa laiskuuttani. Meillä ei ollut lapsille varakappaleita, he olivat korvaamattomia.
Kummasti vaan merkittävä osa ekaluokkalaisistakin ajaa pyörällä kesät talvet. Ei siis ole mikään sietämätön riski tai lihasvoiman kannalta mahdotonta.
Joo, niin osa tuntuu ajavan. Se onkin kiva, kun metrin mittainen tulee raketin lailla tiellä eteen. Ei noin pienillä pysy liikennesäännöt päässä, kun on kiire tai kaverit tien toisella puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos käräjäoikeudessa on poikkeuksellisesti joku míesasiamies tuomarina, niin hommassa voikin käydä niin, että miehestä tulee lapsen yksinhuoltaja ja se on se nainen joka maksaa elareita...
Jos mies on kantanut päävastuun lapsen tarpeiden huolehtimisesta ja kasvattamisesta ja äiti osoittanut itsensä joko kelvottomaksi vanhemmaksi tai vastuunpakoilijaksi, niin ilman muuta näin onkin oikein. Riippumatta siitä, kuka on tuomari.
Eli miehet/isät, tehkää lapsillenne ruokaa, leikkikää heidän kanssaan, viekää heitä ulkoilemaan, jääkää kotiin hoitamaan häntä aina kun hän sairastaa, kuskatkaa häntä harrastuksiin ja tehkää muutenkin itsenne kaikin puolin tarpeellisiksi, niin teillä on hyvät mahdollisuudet päästä lähivanhemmaksi. Mutta jos olette aina lykänneet kaiken lastenhoitoon liittyvän äidin harteille, niin älkää ihmetelkö, jos tuomari katsoo äidillä olevan edemmän kokemusta ja osaamista vanhemmuudesta. Koska hänellä on. Niin yksinkertaista se on. Kyseessä on kuin työpaikka ja näytöt ratkaisevat.
Oletusarvo kuitenkin on, että mies on kelvoton ja kelpaa vain elareiden maksajaksi.
PS. Entä jos miehellä ei ole autoa? Pitääkö se auto hankkia, jotta voi kuskata lasta harrastuksiin ja siten osoittaa kelvollisuutensa isänä?
Harrastuksiin voi kuskata kävellen, pyörällä tai bussilla tai jollain muulla julkisella kulkuneuvolla. Aina voi myös sopia kimppakyydeistä ja korvata ne rahalla tai jollain muulla vastineella.
Miksei se lapsi voi mennä yksin kävellen, pyörällä tai bussilla? Harvoin lapsia kouluun kuskataan, mutta harrastuksiin kuskaaminen on jostain syystä lähes pakollista.
Harrastukset on usein ilta-aikaan ja muualla kuin lapsen koululla. Voit itse miettiä, kummalla tavalla huolehtivainen vanhempi toimii.
Huolehtivainen vanhempi opettaa lapsen näkemään itse vaivaa asioiden suhteen. Ei taatusti ole ylivoimaista pyöräillä ilta-aikaan. Edes vaikka pyöräilyä olisi esim. 4 km siinä missä koulumatka on 3 km.
Lapset aloittavat harrastukset nuorempina mitä teineinä. Jos vanhempi ei jaksa tuon vertaa, ei kannata hankkia lapsia.
Ala-asteikäinenkin pyöräilee aika monta kilometriä jos on opetettu siihen.
Syksypimeällä ja talvella? No ei varmasti alle kymmenvuotias pyöräile kilometritolkulla harrastuksiin. Johan siinä menee koko ilta.
Lapsipyöräilijän nopeus on jotain vajaa 15 km/h yleensä. Aika pitkä saa olla matka jos siinä menee koko ilta.
Pimeys ja talvi eivät mitenkään estä sen paremmin kouluun kuin muuallekaan pyöräilyä.
Et vastannut, kun kysyin mitä pahaa lapselle koituu siitä kuskaamisesta.
On vähän hölmöä, että vielä googletit lasten pyöräilynopeuden. Se nopeushan riippuu välimatkasta, onko ylä- tai alamäkiä, liikenteessä seisomisesta jne. Jos lapsi on harrastuksesta väsynyt, voi pyörämatka tuntua rankalta.
Onko sulla jotain traumoja siitä, että on ollut pakko pyöräillä/kävellä itse joka paikkaan?
Se kuskaaminen tuottaa runsaasti vaivaa (ja usein rahanmenoa) vanhemmalle. Vastineeksi siitä pitäisi siis saada jotain merkittävää positiivista, jotta se kannattaisi.
Merkittävää positiivista ei esimerkiksi ole se, että lapsi oppii olemaan näkemättä vaivaa heti jos tuntuu vähän raskaalta.
Voisit itse opetella tuota viimeistä juttua, jos sun mielestä joku kuskaaminen tuottaa "runsaasti vaivaa".
Kaikesta ei saa vastinetta. Vanhemmuudessa ei ole tarkoituskaan saada koko ajan jotain hyötyä itselleen, vaan pitää huolta lapsesta tarpeineen. Jos jo kuskaaminen on "runsaasti vaivaa" niin miten sitten selviät vaikeammista asioista?
Ei ole pääsääntöisesti syytä tehdä lapsen puolesta sellaisia asioita jotka lapsi osaa tehdä itse.
Siis esimerkiksi autottoman perheen tapauksessa: lähteä saattamaan lasta matkalle jonka reitin lapsi tuntee itsekin.
Tuo pätee minusta johonkin perunoiden kuorimiseen ja kengännauhojen solmimiseen.
Paljonko Suomessa on autottomia perheitä? Varmasti vähän.
Pelkästään Helsingissä on kymmeniä tuhansia autottomia perheitä.
Niissä perheissä liikutaan bussilla, metrolla ja junalla. Ei kävellä joka paikkaan.
Joukkoliikenteen käyttö sisältää yleensä merkittävää kävelyä myös. Pysäkki harvemmin on suoraan käyntikohteen oven edessä.
Riippuu matkasta. 1 km kävely pysäkkien välillä vs. vaikka 10 kilometrin kävelymatka.
Miksi pitäisi kävellä 10 km, kun polkupyörät on keksitty? Ja älä ala nyt puhua talvesta tässä, kävely on talvella paljon hankalampaa kuin pyöräily.
Pärjääkö lapsi oikeasti polkupyörällä Helsingin keskustassa? Siitähän tässä nyt puhuttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos käräjäoikeudessa on poikkeuksellisesti joku míesasiamies tuomarina, niin hommassa voikin käydä niin, että miehestä tulee lapsen yksinhuoltaja ja se on se nainen joka maksaa elareita...
Jos mies on kantanut päävastuun lapsen tarpeiden huolehtimisesta ja kasvattamisesta ja äiti osoittanut itsensä joko kelvottomaksi vanhemmaksi tai vastuunpakoilijaksi, niin ilman muuta näin onkin oikein. Riippumatta siitä, kuka on tuomari.
Eli miehet/isät, tehkää lapsillenne ruokaa, leikkikää heidän kanssaan, viekää heitä ulkoilemaan, jääkää kotiin hoitamaan häntä aina kun hän sairastaa, kuskatkaa häntä harrastuksiin ja tehkää muutenkin itsenne kaikin puolin tarpeellisiksi, niin teillä on hyvät mahdollisuudet päästä lähivanhemmaksi. Mutta jos olette aina lykänneet kaiken lastenhoitoon liittyvän äidin harteille, niin älkää ihmetelkö, jos tuomari katsoo äidillä olevan edemmän kokemusta ja osaamista vanhemmuudesta. Koska hänellä on. Niin yksinkertaista se on. Kyseessä on kuin työpaikka ja näytöt ratkaisevat.
Oletusarvo kuitenkin on, että mies on kelvoton ja kelpaa vain elareiden maksajaksi.
PS. Entä jos miehellä ei ole autoa? Pitääkö se auto hankkia, jotta voi kuskata lasta harrastuksiin ja siten osoittaa kelvollisuutensa isänä?
Harrastuksiin voi kuskata kävellen, pyörällä tai bussilla tai jollain muulla julkisella kulkuneuvolla. Aina voi myös sopia kimppakyydeistä ja korvata ne rahalla tai jollain muulla vastineella.
Miksei se lapsi voi mennä yksin kävellen, pyörällä tai bussilla? Harvoin lapsia kouluun kuskataan, mutta harrastuksiin kuskaaminen on jostain syystä lähes pakollista.
Harrastukset on usein ilta-aikaan ja muualla kuin lapsen koululla. Voit itse miettiä, kummalla tavalla huolehtivainen vanhempi toimii.
Huolehtivainen vanhempi opettaa lapsen näkemään itse vaivaa asioiden suhteen. Ei taatusti ole ylivoimaista pyöräillä ilta-aikaan. Edes vaikka pyöräilyä olisi esim. 4 km siinä missä koulumatka on 3 km.
Lapset aloittavat harrastukset nuorempina mitä teineinä. Jos vanhempi ei jaksa tuon vertaa, ei kannata hankkia lapsia.
Ala-asteikäinenkin pyöräilee aika monta kilometriä jos on opetettu siihen.
Syksypimeällä ja talvella? No ei varmasti alle kymmenvuotias pyöräile kilometritolkulla harrastuksiin. Johan siinä menee koko ilta.
Lapsipyöräilijän nopeus on jotain vajaa 15 km/h yleensä. Aika pitkä saa olla matka jos siinä menee koko ilta.
Pimeys ja talvi eivät mitenkään estä sen paremmin kouluun kuin muuallekaan pyöräilyä.
Et vastannut, kun kysyin mitä pahaa lapselle koituu siitä kuskaamisesta.
On vähän hölmöä, että vielä googletit lasten pyöräilynopeuden. Se nopeushan riippuu välimatkasta, onko ylä- tai alamäkiä, liikenteessä seisomisesta jne. Jos lapsi on harrastuksesta väsynyt, voi pyörämatka tuntua rankalta.
Onko sulla jotain traumoja siitä, että on ollut pakko pyöräillä/kävellä itse joka paikkaan?
Se kuskaaminen tuottaa runsaasti vaivaa (ja usein rahanmenoa) vanhemmalle. Vastineeksi siitä pitäisi siis saada jotain merkittävää positiivista, jotta se kannattaisi.
Merkittävää positiivista ei esimerkiksi ole se, että lapsi oppii olemaan näkemättä vaivaa heti jos tuntuu vähän raskaalta.
Voisit itse opetella tuota viimeistä juttua, jos sun mielestä joku kuskaaminen tuottaa "runsaasti vaivaa".
Kaikesta ei saa vastinetta. Vanhemmuudessa ei ole tarkoituskaan saada koko ajan jotain hyötyä itselleen, vaan pitää huolta lapsesta tarpeineen. Jos jo kuskaaminen on "runsaasti vaivaa" niin miten sitten selviät vaikeammista asioista?
Ei ole pääsääntöisesti syytä tehdä lapsen puolesta sellaisia asioita jotka lapsi osaa tehdä itse.
Siis esimerkiksi autottoman perheen tapauksessa: lähteä saattamaan lasta matkalle jonka reitin lapsi tuntee itsekin.
Tuo pätee minusta johonkin perunoiden kuorimiseen ja kengännauhojen solmimiseen.
Paljonko Suomessa on autottomia perheitä? Varmasti vähän.
Pelkästään Helsingissä on kymmeniä tuhansia autottomia perheitä.
Niissä perheissä liikutaan bussilla, metrolla ja junalla. Ei kävellä joka paikkaan.
Joukkoliikenteen käyttö sisältää yleensä merkittävää kävelyä myös. Pysäkki harvemmin on suoraan käyntikohteen oven edessä.
Riippuu matkasta. 1 km kävely pysäkkien välillä vs. vaikka 10 kilometrin kävelymatka.
Miksi pitäisi kävellä 10 km, kun polkupyörät on keksitty? Ja älä ala nyt puhua talvesta tässä, kävely on talvella paljon hankalampaa kuin pyöräily.
Miksi sulla on pakkomielle lapsen pyöräilystä?
No kun se ei viitsi ajaa autolla, että lapsi pääsisi turvallisesti perille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos käräjäoikeudessa on poikkeuksellisesti joku míesasiamies tuomarina, niin hommassa voikin käydä niin, että miehestä tulee lapsen yksinhuoltaja ja se on se nainen joka maksaa elareita...
Jos mies on kantanut päävastuun lapsen tarpeiden huolehtimisesta ja kasvattamisesta ja äiti osoittanut itsensä joko kelvottomaksi vanhemmaksi tai vastuunpakoilijaksi, niin ilman muuta näin onkin oikein. Riippumatta siitä, kuka on tuomari.
Eli miehet/isät, tehkää lapsillenne ruokaa, leikkikää heidän kanssaan, viekää heitä ulkoilemaan, jääkää kotiin hoitamaan häntä aina kun hän sairastaa, kuskatkaa häntä harrastuksiin ja tehkää muutenkin itsenne kaikin puolin tarpeellisiksi, niin teillä on hyvät mahdollisuudet päästä lähivanhemmaksi. Mutta jos olette aina lykänneet kaiken lastenhoitoon liittyvän äidin harteille, niin älkää ihmetelkö, jos tuomari katsoo äidillä olevan edemmän kokemusta ja osaamista vanhemmuudesta. Koska hänellä on. Niin yksinkertaista se on. Kyseessä on kuin työpaikka ja näytöt ratkaisevat.
Oletusarvo kuitenkin on, että mies on kelvoton ja kelpaa vain elareiden maksajaksi.
PS. Entä jos miehellä ei ole autoa? Pitääkö se auto hankkia, jotta voi kuskata lasta harrastuksiin ja siten osoittaa kelvollisuutensa isänä?
Harrastuksiin voi kuskata kävellen, pyörällä tai bussilla tai jollain muulla julkisella kulkuneuvolla. Aina voi myös sopia kimppakyydeistä ja korvata ne rahalla tai jollain muulla vastineella.
Miksei se lapsi voi mennä yksin kävellen, pyörällä tai bussilla? Harvoin lapsia kouluun kuskataan, mutta harrastuksiin kuskaaminen on jostain syystä lähes pakollista.
Harrastukset on usein ilta-aikaan ja muualla kuin lapsen koululla. Voit itse miettiä, kummalla tavalla huolehtivainen vanhempi toimii.
Huolehtivainen vanhempi opettaa lapsen näkemään itse vaivaa asioiden suhteen. Ei taatusti ole ylivoimaista pyöräillä ilta-aikaan. Edes vaikka pyöräilyä olisi esim. 4 km siinä missä koulumatka on 3 km.
Lapset aloittavat harrastukset nuorempina mitä teineinä. Jos vanhempi ei jaksa tuon vertaa, ei kannata hankkia lapsia.
Ala-asteikäinenkin pyöräilee aika monta kilometriä jos on opetettu siihen.
Syksypimeällä ja talvella? No ei varmasti alle kymmenvuotias pyöräile kilometritolkulla harrastuksiin. Johan siinä menee koko ilta.
Lapsipyöräilijän nopeus on jotain vajaa 15 km/h yleensä. Aika pitkä saa olla matka jos siinä menee koko ilta.
Pimeys ja talvi eivät mitenkään estä sen paremmin kouluun kuin muuallekaan pyöräilyä.
Et vastannut, kun kysyin mitä pahaa lapselle koituu siitä kuskaamisesta.
On vähän hölmöä, että vielä googletit lasten pyöräilynopeuden. Se nopeushan riippuu välimatkasta, onko ylä- tai alamäkiä, liikenteessä seisomisesta jne. Jos lapsi on harrastuksesta väsynyt, voi pyörämatka tuntua rankalta.
Onko sulla jotain traumoja siitä, että on ollut pakko pyöräillä/kävellä itse joka paikkaan?
Se kuskaaminen tuottaa runsaasti vaivaa (ja usein rahanmenoa) vanhemmalle. Vastineeksi siitä pitäisi siis saada jotain merkittävää positiivista, jotta se kannattaisi.
Merkittävää positiivista ei esimerkiksi ole se, että lapsi oppii olemaan näkemättä vaivaa heti jos tuntuu vähän raskaalta.
Voisit itse opetella tuota viimeistä juttua, jos sun mielestä joku kuskaaminen tuottaa "runsaasti vaivaa".
Kaikesta ei saa vastinetta. Vanhemmuudessa ei ole tarkoituskaan saada koko ajan jotain hyötyä itselleen, vaan pitää huolta lapsesta tarpeineen. Jos jo kuskaaminen on "runsaasti vaivaa" niin miten sitten selviät vaikeammista asioista?
Ei ole pääsääntöisesti syytä tehdä lapsen puolesta sellaisia asioita jotka lapsi osaa tehdä itse.
Siis esimerkiksi autottoman perheen tapauksessa: lähteä saattamaan lasta matkalle jonka reitin lapsi tuntee itsekin.
Tuo pätee minusta johonkin perunoiden kuorimiseen ja kengännauhojen solmimiseen.
Paljonko Suomessa on autottomia perheitä? Varmasti vähän.
Pelkästään Helsingissä on kymmeniä tuhansia autottomia perheitä.
Niissä perheissä liikutaan bussilla, metrolla ja junalla. Ei kävellä joka paikkaan.
Joukkoliikenteen käyttö sisältää yleensä merkittävää kävelyä myös. Pysäkki harvemmin on suoraan käyntikohteen oven edessä.
Riippuu matkasta. 1 km kävely pysäkkien välillä vs. vaikka 10 kilometrin kävelymatka.
Miksi pitäisi kävellä 10 km, kun polkupyörät on keksitty? Ja älä ala nyt puhua talvesta tässä, kävely on talvella paljon hankalampaa kuin pyöräily.
No ei varmasti ole "paljon hankalampaa". Jos on hirveän liukasta, kävelijä voi mennä lumihangen puolelle tai muuten tien sivuun kävelemään, missä on vähemmän jäätä. Sen sijaan pyöräilijän pitää mennä jalkakäytävällä/tien reunassa. Tämä on vain yksi esimerkki, miksi käveleminen on talvella helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos käräjäoikeudessa on poikkeuksellisesti joku míesasiamies tuomarina, niin hommassa voikin käydä niin, että miehestä tulee lapsen yksinhuoltaja ja se on se nainen joka maksaa elareita...
Jos mies on kantanut päävastuun lapsen tarpeiden huolehtimisesta ja kasvattamisesta ja äiti osoittanut itsensä joko kelvottomaksi vanhemmaksi tai vastuunpakoilijaksi, niin ilman muuta näin onkin oikein. Riippumatta siitä, kuka on tuomari.
Eli miehet/isät, tehkää lapsillenne ruokaa, leikkikää heidän kanssaan, viekää heitä ulkoilemaan, jääkää kotiin hoitamaan häntä aina kun hän sairastaa, kuskatkaa häntä harrastuksiin ja tehkää muutenkin itsenne kaikin puolin tarpeellisiksi, niin teillä on hyvät mahdollisuudet päästä lähivanhemmaksi. Mutta jos olette aina lykänneet kaiken lastenhoitoon liittyvän äidin harteille, niin älkää ihmetelkö, jos tuomari katsoo äidillä olevan edemmän kokemusta ja osaamista vanhemmuudesta. Koska hänellä on. Niin yksinkertaista se on. Kyseessä on kuin työpaikka ja näytöt ratkaisevat.
Oletusarvo kuitenkin on, että mies on kelvoton ja kelpaa vain elareiden maksajaksi.
PS. Entä jos miehellä ei ole autoa? Pitääkö se auto hankkia, jotta voi kuskata lasta harrastuksiin ja siten osoittaa kelvollisuutensa isänä?
Harrastuksiin voi kuskata kävellen, pyörällä tai bussilla tai jollain muulla julkisella kulkuneuvolla. Aina voi myös sopia kimppakyydeistä ja korvata ne rahalla tai jollain muulla vastineella.
Miksei se lapsi voi mennä yksin kävellen, pyörällä tai bussilla? Harvoin lapsia kouluun kuskataan, mutta harrastuksiin kuskaaminen on jostain syystä lähes pakollista.
Harrastukset on usein ilta-aikaan ja muualla kuin lapsen koululla. Voit itse miettiä, kummalla tavalla huolehtivainen vanhempi toimii.
Huolehtivainen vanhempi opettaa lapsen näkemään itse vaivaa asioiden suhteen. Ei taatusti ole ylivoimaista pyöräillä ilta-aikaan. Edes vaikka pyöräilyä olisi esim. 4 km siinä missä koulumatka on 3 km.
Lapset aloittavat harrastukset nuorempina mitä teineinä. Jos vanhempi ei jaksa tuon vertaa, ei kannata hankkia lapsia.
Ala-asteikäinenkin pyöräilee aika monta kilometriä jos on opetettu siihen.
Syksypimeällä ja talvella? No ei varmasti alle kymmenvuotias pyöräile kilometritolkulla harrastuksiin. Johan siinä menee koko ilta.
Lapsipyöräilijän nopeus on jotain vajaa 15 km/h yleensä. Aika pitkä saa olla matka jos siinä menee koko ilta.
Pimeys ja talvi eivät mitenkään estä sen paremmin kouluun kuin muuallekaan pyöräilyä.
Et vastannut, kun kysyin mitä pahaa lapselle koituu siitä kuskaamisesta.
On vähän hölmöä, että vielä googletit lasten pyöräilynopeuden. Se nopeushan riippuu välimatkasta, onko ylä- tai alamäkiä, liikenteessä seisomisesta jne. Jos lapsi on harrastuksesta väsynyt, voi pyörämatka tuntua rankalta.
Onko sulla jotain traumoja siitä, että on ollut pakko pyöräillä/kävellä itse joka paikkaan?
Se kuskaaminen tuottaa runsaasti vaivaa (ja usein rahanmenoa) vanhemmalle. Vastineeksi siitä pitäisi siis saada jotain merkittävää positiivista, jotta se kannattaisi.
Merkittävää positiivista ei esimerkiksi ole se, että lapsi oppii olemaan näkemättä vaivaa heti jos tuntuu vähän raskaalta.
Voisit itse opetella tuota viimeistä juttua, jos sun mielestä joku kuskaaminen tuottaa "runsaasti vaivaa".
Kaikesta ei saa vastinetta. Vanhemmuudessa ei ole tarkoituskaan saada koko ajan jotain hyötyä itselleen, vaan pitää huolta lapsesta tarpeineen. Jos jo kuskaaminen on "runsaasti vaivaa" niin miten sitten selviät vaikeammista asioista?
Ei ole pääsääntöisesti syytä tehdä lapsen puolesta sellaisia asioita jotka lapsi osaa tehdä itse.
Siis esimerkiksi autottoman perheen tapauksessa: lähteä saattamaan lasta matkalle jonka reitin lapsi tuntee itsekin.
Tuo pätee minusta johonkin perunoiden kuorimiseen ja kengännauhojen solmimiseen.
Paljonko Suomessa on autottomia perheitä? Varmasti vähän.
Pelkästään Helsingissä on kymmeniä tuhansia autottomia perheitä.
Niissä perheissä liikutaan bussilla, metrolla ja junalla. Ei kävellä joka paikkaan.
Joukkoliikenteen käyttö sisältää yleensä merkittävää kävelyä myös. Pysäkki harvemmin on suoraan käyntikohteen oven edessä.
Riippuu matkasta. 1 km kävely pysäkkien välillä vs. vaikka 10 kilometrin kävelymatka.
Miksi pitäisi kävellä 10 km, kun polkupyörät on keksitty? Ja älä ala nyt puhua talvesta tässä, kävely on talvella paljon hankalampaa kuin pyöräily.
No ei varmasti ole "paljon hankalampaa". Jos on hirveän liukasta, kävelijä voi mennä lumihangen puolelle tai muuten tien sivuun kävelemään, missä on vähemmän jäätä. Sen sijaan pyöräilijän pitää mennä jalkakäytävällä/tien reunassa. Tämä on vain yksi esimerkki, miksi käveleminen on talvella helpompaa.
Ero on siinä, että pyöräilijä pysyy pystyssä siellä jäällä useampaa kertaluokkaa paremmin kuin jalankulkija. Ei siis ole tarvetta mennä umpihangen puolelle.
Niissä perheissä liikutaan bussilla, metrolla ja junalla. Ei kävellä joka paikkaan.