Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nolot mokat työhaastattelussa
Kerro miten olet mokannut työhaastattelussa tai miten haastattelemasi hakija on mokannut.
Oma mokani: Olin hakenut töihin kouluun, joka oli melko lähellä toista koulua. Jotenkin olin sotkenut ne ajatuksissani ja menin haastatteluun väärään kouluun. Onneksi olin sen verran ajoissa, että ehdin virheen tajutessani vielä juoksemaan oikeaan kouluun ajoissa. Tosin olin ihan punainen ja hikinen, koko haastattelun ajan, kun olin hölkännyt untuvatakki päällä :)
Kommentit (460)
Oudoin haastattelu, missä olen ollut... Hain talousassarin paikkaa isosta, kansainvälisestä firmasta.
Haastattelija suolsi minulle koko talousosaston tilanteen, miten yks oli kuollut sydänkohtaukseen, toinen pitkällä sairaslomalla syövän takia, entisen kesätyöntekijän jäljiltä selvitellään vieläkin alveja ja niin edelleen.
En halunnut paikkaa. Tein töitä etten olisi juossut kirkuen ulko-ovea kohti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ei nyt ollut työhaastattelu, mutta harjoittelupaikka nuorena tyttönä ison marketin kassalla. Kun jonot olivat pitkiä, hermostuin, ja löin kaikkiin tuotteisiin koodin "muuta", kun koodinlukija ei toiminut. Muistan yhdenkin miehen ilmeen hänen lukiessaan kassakuittia jossa oli vain "muuta, muuta, muuta.." :)
Samana päivänä nousin kassalta punnitakseni asiakkaan hedelmäpussin- kaikki pikkuruiset napit työpaidasta repeytyivät paidan jäätyä kiinni johonkin ja hups, siinä sitten änkkäsin paita auki, rintaliiveissä. En sitten enää palannut kassalle :D
Nauran ääneen kun luen tätä ketjua :D
Itselleni ei ole mitään kauhean suuria mokia sattunut, mutta jotain pientä kuitenkin. Olen muutenkin luonteeltani ujo ja kaikenlainen esiintyminen ja esilläolo on mulle pahinta mitä tiedän. Joskus siis saatan mennä sekaisin sanoissani ihan arkipäiväisissä tilanteissa ja tätä on sattunut haastattelussakin. Kerran myös kiittelin vuolaasti haastattelun jälkeen haastattelijoita kätellessäni... Useita kertoja siis. "Kiitos, kiitos" ""Selvä, kiitos hei".
Ollessani ensimmäisenä päivänä kesätöissä parikymppisenä eräs työkaveri toivotti minut tervetulleeksi taloon ja kiitin. Seuraava työkaveri tervehti minua ja kiitin häntäkin...
Vierailija kirjoitti:
Kun näitä kommentteja lukee niin en enää yhtään ihmettele minkä takia joillakin on vaikeuksia saada töitä. Järjen käyttö olisi sallittua.
Terveisin aina haluamaansa työpaikkaan päässyt
Voi näitä aina haluamaansa paikkaan päässeitä. Provojahan nämä ovat. Mutta jos nyt leikitellään ajatuksella, että hakija pääsisi jokaiseen hakemaansa duuniin niin onko kyse hakijan ylivertaisuudesta vai jostain muusta? Kuten siitä, että hakee hanttihommaan, johon kovin moni muu ei halua. On nimittäin maailma pullollaan huippuosaajia, jotka rekrytoituvat hyviin töihin. Silti se paras yhteen työhön ei ole automaattisesti paras vastaavaan tehtävään toisessa firmassa. Ratkaisevaahan on sattuuko olemaan juuri sitä mitä haetaan, myös persoonana. Merkitystä on sillä, että on tarpeeksi hyvä match juuri kyseiseen hommaan. Jos paikka sopii parhaiten henkilölle, jolla on 3-5 vuotta työkokemusta ei 15 vuoden kokemuksen hankkineella hakijalla ole välttämättä mitään etulyöntiasemaa. Kokenut maksaa enemmän ja mahdollisesti pitää paikkaa vain väliaikaisena ennen haastavamman työn löytymistä. Parhaat työtulokset syntyvät kun palkataan motivoitunut ja "janoinen", jolle hommassa on vielä jotain oppimista. Aina ei siis ole järkevää valita objektiivisesti arvioituna kokeneinta tai ammattitaitoisinta.
Minun äitiyslomasijaisekseni palkattiin nuori, kunnianhimoinen nainen, joka oli työskennellyt alamme trendikkäimmässä firmassa. Hänelle oli kuitenkin vientiä sitten muuallakin, ja lyhyt pesti meillä oli kaiketi hänelle keino kiertää kilpailukielto entisen työnantajan asiakkaalla. Sinne hän sitten päätyi koeajalla, ja koko rekryprosessi jouduttiin aloittamaan uudestaan.
Tämä ei ollut työhaastattelu, vaan pääsykoe kouluun. Hain kosmetologiksi aika hepposin perustein, ajattelin että ois varmaan ihan kiva ammatti, oppiskohan siellä laittamaan itseään... En tiedä miksi en valmistautunut pääsykokeisiin oikeastaan yhtään, enkä oikein selvittänyt, mitä siellä saatetaan tehdä/kysyä.
Kaikki pääsykokeen osa-alueet taisivat mennä aivan penkin alle; ensin piti valita joku kuva ja kertoa, miksi se kuvaa itseään. Valitsin kuvan nyrkkeilyhanskoista ja selitin, että olen viime aikoina alkanut innostua kamppailulajeista. Piirrostehtävä meni todella huonosti, koska en osaa piirtää. Yhtään. Jokaisen piti myös tehdä käsihieronta joko haastattelijalle tai toiselle hajikalle. Olin ihan lukossa, että mitähän tässä pitää tehdä? Vilkuilin vaan muita ja koitin matkia mitä he tekevät.
En päässyt kouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei nyt haastattelumoka mutta melkein. Eli olin menossa haastatteluun, julkisilla ja hieman etuajassa joten pyörin siinä lähistön kaupoissa. Olin pistänyt mieleen haastattelijan nimen jo etukäteen. Lopulta tuli aika ja menin yritykseen ja siinä sitten vastaanottotiskillä yhtäkkiä pää tyhjeni: mulla on tapaaminen... ööö... oota hetki *kaivaa paperin esiin* ... senja senjasen kanssa...
tietty tämä hemmetin haastattelija oli just siinä selän takana enkä hermostuksissani huomannut edes sitä että siinä odotti joku :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain työpaikkaa, joka olisi ollut lähinnä kirjoitushommia ja muuta konttorirottana työskentelyä, mutta työhön kuului myös lehtisten ja esitteiden suunnittelu kyseiselle järjestölle. Ajattelin, että olen (omasta mielestäni) ihan ok tietotekniikan kanssa, joten rohkaistuin hakemaan paikkaa, koska muuten minulla oli kokemusta alalta. Sain kutsun työhaastatteluun ja siinä jutellessa vierähtikin melkein tunti ja minulle tuli olo, että täähän meni hyvin! Kunnes.. minua pyydettiin viereiseen huoneeseen ja annettiin tehtäväksi luoda esitelehtinen tietokoneella ohjeiden mukaan, aikaa 30 minuuttia. Muuten tehtävänanto olisi ollut ihan jees, mutta kun se piti suorittaa (jumalattoman kokoisella) applen pöytätietokoneella. En ole eläissäni käyttänyt kyseisiä vempeleitä (muutaman kerran yrittänyt käyttää kaverin apple-läppäriä kunnes hermot on mennyt). Meinasin pillahtaa itkuun, kun en 20 minuutinkaan tuhertamisen jälkeen saanut selville että miten saan hemmetti edes liitettyä ja leikattua kuvia :’D Nettiä ei ollut käytettävissäm joten en voinut edes fuskata ja etsiä epätoivoisesti apua. Ja kaiken kukkuraksi koko roska piti tehdä taitto-ohjelmaan, jota en myöskään ollut ikinä käyttänyt… Lopulta päätin luovuttaa ja heivasin teokseni roskakoriin ja ajattelin sanoa haastattelijoille, että en osannut tehdä mitään. Mutta sitten! Huomasin, että roskakorissa oli jonkun aiemman haastateltavan tekemä tiedosto (koska ohjeeksi oli annettu tallettaa tiedosto tyyliin etunimi_sukunimi), joten avasin sen tiedoston, muutin sitä vähän ja tallensin sen omalla nimelläni :D
En silti saanut paikkaa. Kumma juttu.
Eli kopioit törkeästi luvatta toisen tekemän esitteen!!! Onneksi et saanut paikkaa.
Ihmisellä, jonka pitää osata tehdä esitteitä, pitää todellakin olla sellaiset tietotekniset taidot, että osaa vaihtaa käyttöjärjestelmää heti. Ei nyt tarvitse osata tehdä niin nopeasti kuin muutoin ja rutiineissa, pikanäppäimissä ym menee tietysti aikaa, mutta kyllä nyt kokenut windows-koneella mainoksia taittanut osaa maciin vaihtaa. Adobe Indesign on ihan perus taitto-ohjelma, selkeä ja helppokäyttöinen ja toimii samoin windowsissa ja macissa.
Todennäköisesti olet jäänyt kiinni kopioinnistasi. Ohjelma kun tallentaa esim nimetyt layerit, tekstityylit ym mitä et varmaan ole tajunnut muuttaa.
Ai että suututtaa tuo kopiointi, todella röyhkeää. Parhaillaan ovat hylänneet sen toisenkin hakijan, jonka työn kopioit, koska eivät ole jaksaneet selvittää kumpi kopioi vai onko tiedosto jopa annettu sulle.
Mulle tuli mieleen, että roskiksessa ollut tiedosto on voinut olla jätetty sinne tahallaan. Ap reppasi testin. :P
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menin haastatteluun hyvin jännittyneenä. Haastattelija sanoi nimensä ja tervetuloa , Johon minä sanoin nimeni ja myös tervetuloa. Yli-innokkaana toistin kaiken mitä hän sanoi. Tyyliin olet hakenut tätä paikkaa johon minä niin olen hakenut tätä paikkaa. Ei onnistanut sillä kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain työpaikkaa, joka olisi ollut lähinnä kirjoitushommia ja muuta konttorirottana työskentelyä, mutta työhön kuului myös lehtisten ja esitteiden suunnittelu kyseiselle järjestölle. Ajattelin, että olen (omasta mielestäni) ihan ok tietotekniikan kanssa, joten rohkaistuin hakemaan paikkaa, koska muuten minulla oli kokemusta alalta. Sain kutsun työhaastatteluun ja siinä jutellessa vierähtikin melkein tunti ja minulle tuli olo, että täähän meni hyvin! Kunnes.. minua pyydettiin viereiseen huoneeseen ja annettiin tehtäväksi luoda esitelehtinen tietokoneella ohjeiden mukaan, aikaa 30 minuuttia. Muuten tehtävänanto olisi ollut ihan jees, mutta kun se piti suorittaa (jumalattoman kokoisella) applen pöytätietokoneella. En ole eläissäni käyttänyt kyseisiä vempeleitä (muutaman kerran yrittänyt käyttää kaverin apple-läppäriä kunnes hermot on mennyt). Meinasin pillahtaa itkuun, kun en 20 minuutinkaan tuhertamisen jälkeen saanut selville että miten saan hemmetti edes liitettyä ja leikattua kuvia :’D Nettiä ei ollut käytettävissäm joten en voinut edes fuskata ja etsiä epätoivoisesti apua. Ja kaiken kukkuraksi koko roska piti tehdä taitto-ohjelmaan, jota en myöskään ollut ikinä käyttänyt… Lopulta päätin luovuttaa ja heivasin teokseni roskakoriin ja ajattelin sanoa haastattelijoille, että en osannut tehdä mitään. Mutta sitten! Huomasin, että roskakorissa oli jonkun aiemman haastateltavan tekemä tiedosto (koska ohjeeksi oli annettu tallettaa tiedosto tyyliin etunimi_sukunimi), joten avasin sen tiedoston, muutin sitä vähän ja tallensin sen omalla nimelläni :D
En silti saanut paikkaa. Kumma juttu.
Eli kopioit törkeästi luvatta toisen tekemän esitteen!!! Onneksi et saanut paikkaa.
Ihmisellä, jonka pitää osata tehdä esitteitä, pitää todellakin olla sellaiset tietotekniset taidot, että osaa vaihtaa käyttöjärjestelmää heti. Ei nyt tarvitse osata tehdä niin nopeasti kuin muutoin ja rutiineissa, pikanäppäimissä ym menee tietysti aikaa, mutta kyllä nyt kokenut windows-koneella mainoksia taittanut osaa maciin vaihtaa. Adobe Indesign on ihan perus taitto-ohjelma, selkeä ja helppokäyttöinen ja toimii samoin windowsissa ja macissa.
Todennäköisesti olet jäänyt kiinni kopioinnistasi. Ohjelma kun tallentaa esim nimetyt layerit, tekstityylit ym mitä et varmaan ole tajunnut muuttaa.
Ai että suututtaa tuo kopiointi, todella röyhkeää. Parhaillaan ovat hylänneet sen toisenkin hakijan, jonka työn kopioit, koska eivät ole jaksaneet selvittää kumpi kopioi vai onko tiedosto jopa annettu sulle.
Mulle tuli mieleen, että roskiksessa ollut tiedosto on voinut olla jätetty sinne tahallaan. Ap reppasi testin. :P
Voi olla näinkin :D En ole tämän ketjun ap, mutta olen siis tuo alkuperäinen mokailija tuossa esitteen teko -haastattelussa. Myös ne työpöydällä olleet viisi valmista muiden haastateltavien tekemät esitteet ovat voineet olla feikkejä. Mutta se oli hiton ahdistavaa kun haastattelijat sanoivat, että sitten kun olen valmis, niin pitää nostaa käsi pystyyn, jotta he tarkistavat nopeasti, että tiedosto on tallentunut oikeaan paikkaan (eli siihen työpöydälle) ja sitten saan lähteä. Olin niin itkun partaalla ja paniikissa, että en olisi saanut mitään suustani, jos mun ois pitänyt alkaa selittää että "niin.. en osaakaan käyttää näitä teidän apple-vempeleitä..." :D Onneksi siis sain tallennettua jotain, joka edes etäisesti muistutti esitettä :'D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen muutaman vuosi sitten rekrytoinut uusia ihmisiä ja kaksi tapausta jäi erityisesti mieleen:
1) Eräs hakija soitti työpaikkailmoituksesta ja aloitti puhelun suurinpiirtein "Maija tässä hei. Näin ilmoituksen avoinna olevasta myyjän paikasta. Mä voisin ottaa pestin vastaan ja aloittaa jo maanantaina. Koska ja mihin osoitteeseen tulen?" Tämä nuori nainen kuulosti kovin hämmästyneeltä, kun pyysin laittamaan kirjallisen hakemuksen, ja kerroin hakuajan päättymisen jälkeen jälkeen soittavani niille, jotka kutsutaan työhaastatteluun.
2) Eräs hakija sanoi hakeneensa kyseistä avoinna olevaa työtehtävää, koska "on aina viihtynyt paremmin miesten seurassa ja haluaa miesvaltaiselle alalle miehiseen hommaan". Hän oli ilmeisesti saanut käsityksen "miesvaltaisesta alasta" ja "miehisestä hommasta" siksi, että avoimen työtehtävän titteli loppui päätteeseen "-mies" (esim. postimies, haastemies). Tuolloin meillä oli 20 naista ja 18 miestä töissä.
En muista, että olisin koskaan työhaastattelussa mokannut, mutta erästä todella mielenkiintoista paikkaa hakiessani en päässyt edes haastatteluun...
Puhelin soi kiirehtiessäni hakemaan lasta päiväkodista. Vastasin, vaikka olikin tuntematon numero. Iloinen naisääni aloittaa että "Virtasen Veera täältä (firman nimi) hei!" Siihen aikaan puhelinmyyjät olivat minulle aivan jatkuva riesa, joten aavistuksen väsyneenä ja stressaantuneena ilmoitin, etten ole kiinnostunut siitä, mitä hän nyt sitten sattuukaan kauppaamaan, heippa. Vasta kotona rupesin miettimään mistä nainen itse asiassa olikaan sanonut soittavansa, ja tajusin mokanneeni sen astisen elämäni parhaan tilaisuuden. No, onneksi olen sittemmin löytänyt unelmatyön, mutta kyllä tuo kauan harmitti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En muista, että olisin koskaan työhaastattelussa mokannut, mutta erästä todella mielenkiintoista paikkaa hakiessani en päässyt edes haastatteluun...
Puhelin soi kiirehtiessäni hakemaan lasta päiväkodista. Vastasin, vaikka olikin tuntematon numero. Iloinen naisääni aloittaa että "Virtasen Veera täältä (firman nimi) hei!" Siihen aikaan puhelinmyyjät olivat minulle aivan jatkuva riesa, joten aavistuksen väsyneenä ja stressaantuneena ilmoitin, etten ole kiinnostunut siitä, mitä hän nyt sitten sattuukaan kauppaamaan, heippa. Vasta kotona rupesin miettimään mistä nainen itse asiassa olikaan sanonut soittavansa, ja tajusin mokanneeni sen astisen elämäni parhaan tilaisuuden. No, onneksi olen sittemmin löytänyt unelmatyön, mutta kyllä tuo kauan harmitti!
Minulle kävi aikoinaan vähän samalla tavalla. Puhelin soi illalla klo 18. Olin juuri tullut lasten kanssa ulkoa ja jokin härdelli oli päällä. Kirosin kun vielä puhelin soi ja miehenikin huuteli, että älä vastaa. Vastasin kumminkin, ja toisessa päässä ihminen esitteli itsensä "Täällä Liisa Läpykkä täältä Teliasoneralta. Olisiko hetki aikaa?" Vastasin äkäiseen sävyyn, että joo, jollei ole pitkä asia (arvelin hänen olevan kauppaamassa minulle jotain liittymää tms). "Niin, kun sinä olet hakenut meiltä työpaikkaa, niin olisin pyytänyt haastatteluun". - Ihme aikaan illalla soitti.
Olin nuorena haastattelussa lentoemännäksi Lufthansalle. Haastattelija kysyi mitä teet kun asiakas sanoo ettei hänelle maistu se ruoka, jota tarjotaan. En osannut vastata, ei ollut hajuakaan mitä voi sanoa muuta kuin pahoitella asiaa. Haastattelu loppui lyhyeen sen jälkeen. En vieläkään tiedä mikä olisi ollut oikea vastaus.
Mulla oli nuorena myös jännityksestä johtuva tapa sanoa nimeni yhtä aikaa kun joku esittäytyi mulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen muutaman vuosi sitten rekrytoinut uusia ihmisiä ja kaksi tapausta jäi erityisesti mieleen:
1) Eräs hakija soitti työpaikkailmoituksesta ja aloitti puhelun suurinpiirtein "Maija tässä hei. Näin ilmoituksen avoinna olevasta myyjän paikasta. Mä voisin ottaa pestin vastaan ja aloittaa jo maanantaina. Koska ja mihin osoitteeseen tulen?" Tämä nuori nainen kuulosti kovin hämmästyneeltä, kun pyysin laittamaan kirjallisen hakemuksen, ja kerroin hakuajan päättymisen jälkeen jälkeen soittavani niille, jotka kutsutaan työhaastatteluun.
Tästä tuli mieleen, että poikaystävä käveli muutama vuosi sitten rakennusalan firman konttoriin ja ilmoitti, että "mä tulisin teille töihin" :D Edelleen on siellä töissä.
Vierailija kirjoitti:
Tästä tuli mieleen, että poikaystävä käveli muutama vuosi sitten rakennusalan firman konttoriin ja ilmoitti, että "mä tulisin teille töihin" :D Edelleen on siellä töissä.
Mä oon ottanut monta tällaista töihin, joka on tullut suoraan ovesta sisään kyselemään töitä. Ellei heti ole ollut tarjolla mitään niin olen ottanut yhteystiedot ylös ja soittanut myöhemmin kun tarve on tullut.
Eli vinkkinä teille, jotka oikeasti haluatte töitä niin käykää kysymässä ovelta ovelle. Se on paljon parempi konsti kuin työkkärin kautta. Tyyli ei tietysti saa olla mikään hyökkäävä "Mä olen nyt päättänyt tulla tänne..." vaan ystävällisesti tiedustelette kuka vastaa työntekijöiden palkkaamisesta ja jos pääsette hänen puheilleen, esittelette itsenne ja kerrotte etsivänne töitä ja jätätte esimerkiksi pienen lapun jossa on yhteystietonne. Vastaatte kysymyksiin jos niitä tulee ja ellei tule niin kiitätte hetkestä ja lähdette pois. Lopuksi kiitätte kauniisti, että hlö suostui ottamaan vastaan ilman ajanvarausta ja toivotatte hyvää päivänjatkoa. Lähtekää suht pian pois ja kertokaa lähtiessänne ettette halua viedä enempää hänen aikaansa.
Ellette pääse ko henkilön puheille, jättäkää sama lappu sihteerille tms ja pyydätte antamaan sille henkilölle, joka vastaa asiasta. Ja ehdottomasti tärkein: Olkaa erittäin ystävällisiä myös sihteerille ja esitelkää itsenne hänellekin. Useissa paikoissa nämä sihteerit ovat isojen pomojen "oikeita käsiä", joiden mielipide henkilöstä on tärkeä. Onnea työnhakuun!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä tuli mieleen, että poikaystävä käveli muutama vuosi sitten rakennusalan firman konttoriin ja ilmoitti, että "mä tulisin teille töihin" :D Edelleen on siellä töissä.
Mä oon ottanut monta tällaista töihin, joka on tullut suoraan ovesta sisään kyselemään töitä. Ellei heti ole ollut tarjolla mitään niin olen ottanut yhteystiedot ylös ja soittanut myöhemmin kun tarve on tullut.
Eli vinkkinä teille, jotka oikeasti haluatte töitä niin käykää kysymässä ovelta ovelle. Se on paljon parempi konsti kuin työkkärin kautta. Tyyli ei tietysti saa olla mikään hyökkäävä "Mä olen nyt päättänyt tulla tänne..." vaan ystävällisesti tiedustelette kuka vastaa työntekijöiden palkkaamisesta ja jos pääsette hänen puheilleen, esittelette itsenne ja kerrotte etsivänne töitä ja jätätte esimerkiksi pienen lapun jossa on yhteystietonne. Vastaatte kysymyksiin jos niitä tulee ja ellei tule niin kiitätte hetkestä ja lähdette pois. Lopuksi kiitätte kauniisti, että hlö suostui ottamaan vastaan ilman ajanvarausta ja toivotatte hyvää päivänjatkoa. Lähtekää suht pian pois ja kertokaa lähtiessänne ettette halua viedä enempää hänen aikaansa.
Ellette pääse ko henkilön puheille, jättäkää sama lappu sihteerille tms ja pyydätte antamaan sille henkilölle, joka vastaa asiasta. Ja ehdottomasti tärkein: Olkaa erittäin ystävällisiä myös sihteerille ja esitelkää itsenne hänellekin. Useissa paikoissa nämä sihteerit ovat isojen pomojen "oikeita käsiä", joiden mielipide henkilöstä on tärkeä. Onnea työnhakuun!
Tämä on niitä työkkärin satutarinoita. En epäile tarinan totuutta mutta suuremmassa mittakaavassa työhaku tuolla menetelmällä on työlästä ja epätoivoista. Useimmissa paikoissa et pääse edes ko.henkilön puheille vaan sieltä todetaan, että rekrytointi hoidetaan muita reittejä, tarkkaile avoimia työpaikkojamme. Pienissä (yhden-kahden henkilön) yrityksissä yrittäjät ovat kurkkuaan myöten täynnä kyselijöitä ja niissä saattaa saada äreän vastauksen ja lentävän lähdön.
Minunkin työpaikallani on käynyt näitä kyselijöitä. Osa on päässyt pomon puheille mutta yhtään ei ole vielä palkattu. Vaikka työvoinmaa tarvittaisiinkin, harva työnantaja ottaa suoralta kädeltä tuntemattoman tyypin vaan haluaa ensin katsastaa olisko muualla parempia/sopivampia.
Vierailija kirjoitti:
Eli vinkkinä teille, jotka oikeasti haluatte töitä niin käykää kysymässä ovelta ovelle. Se on paljon parempi konsti kuin työkkärin kautta.
Työkkärin kautta!?Missä todellisuudessa sinä oikein elät, jos kuvittelet jonkun saavan työkkärin kautta töitä?
Ihan totta, yhden sellaisen tiedän, joka on saanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli vinkkinä teille, jotka oikeasti haluatte töitä niin käykää kysymässä ovelta ovelle. Se on paljon parempi konsti kuin työkkärin kautta.
Työkkärin kautta!?Missä todellisuudessa sinä oikein elät, jos kuvittelet jonkun saavan työkkärin kautta töitä?
Ihan totta, yhden sellaisen tiedän, joka on saanut.
Siihen aikaan kun työtä oikeasti voi hakea kävelemällä firmaan ovesta sisään niin työkkärissä oli listoja avoimista työpaikoista mm. ilmoitustauluilla. Eli tuo jota kommentoit on joku vanhemman polven jäärä joka on pihalla nykymieiningistä.
Vierailija kirjoitti:
Itse myös rekrytointeja tekevänä olen yllättynyt siitä, miten paljon tulee tuppisuisia hakijoita, jotka eivät keksi edes yhtä kysymystä mitä haluaisivat työpaikasta tietää tai osaa itse vastata kysymyksiin kahta sanaa pidemmillä lauseilla. Hieman haastavaa muodostaa käsitystä siitä, olisiko kyseessä meille sopiva henkilö. Mitään yksittäisiä mokia nyt ei tule kuitenkaan mieleen.
Minä ainakin olen vastannut ja myös saanut paikan vastaamalla onko jotain kysyttävää sanomalla, että teillä oli niin kattavat nettisivut ja tässä haastattelussa tuli suurin osa, mitä on mielessä ollut, ettei jäänyt mitään kysyttävää. Miksi pitää väkisin keksiä kysymys, jos on saanut kaiken haluamansa tiedon selville jo etukäteen?
Alue: Aihe vapaa
Voi kuinka noloa! Nyt minulta lipsahti muutama kirjoitusvirhe. .Kuolen häpeään.