Nolot mokat työhaastattelussa

Kaveri meni työhaastatteluun uudessa jakussa. Unohti vaan leikata kainalossa ulkopuolella roikkuneet isot pahviset hintalaput pois. Oli haastattelun loppuvaiheessa huomannut itsekin ne ja haastattelija oli niitä naurahtanut myös. Sai kyllä työpaikan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hain työpaikkaa, joka olisi ollut lähinnä kirjoitushommia ja muuta konttorirottana työskentelyä, mutta työhön kuului myös lehtisten ja esitteiden suunnittelu kyseiselle järjestölle. Ajattelin, että olen (omasta mielestäni) ihan ok tietotekniikan kanssa, joten rohkaistuin hakemaan paikkaa, koska muuten minulla oli kokemusta alalta. Sain kutsun työhaastatteluun ja siinä jutellessa vierähtikin melkein tunti ja minulle tuli olo, että täähän meni hyvin! Kunnes.. minua pyydettiin viereiseen huoneeseen ja annettiin tehtäväksi luoda esitelehtinen tietokoneella ohjeiden mukaan, aikaa 30 minuuttia. Muuten tehtävänanto olisi ollut ihan jees, mutta kun se piti suorittaa (jumalattoman kokoisella) applen pöytätietokoneella. En ole eläissäni käyttänyt kyseisiä vempeleitä (muutaman kerran yrittänyt käyttää kaverin apple-läppäriä kunnes hermot on mennyt). Meinasin pillahtaa itkuun, kun en 20 minuutinkaan tuhertamisen jälkeen saanut selville että miten saan hemmetti edes liitettyä ja leikattua kuvia :’D Nettiä ei ollut käytettävissäm joten en voinut edes fuskata ja etsiä epätoivoisesti apua. Ja kaiken kukkuraksi koko roska piti tehdä taitto-ohjelmaan, jota en myöskään ollut ikinä käyttänyt… Lopulta päätin luovuttaa ja heivasin teokseni roskakoriin ja ajattelin sanoa haastattelijoille, että en osannut tehdä mitään. Mutta sitten! Huomasin, että roskakorissa oli jonkun aiemman haastateltavan tekemä tiedosto (koska ohjeeksi oli annettu tallettaa tiedosto tyyliin etunimi_sukunimi), joten avasin sen tiedoston, muutin sitä vähän ja tallensin sen omalla nimelläni :D

En silti saanut paikkaa. Kumma juttu.

Eli kopioit törkeästi luvatta toisen tekemän esitteen!!! Onneksi et saanut paikkaa.

Ihmisellä, jonka pitää osata tehdä esitteitä, pitää todellakin olla sellaiset tietotekniset taidot, että osaa vaihtaa käyttöjärjestelmää heti. Ei nyt tarvitse osata tehdä niin nopeasti kuin muutoin ja rutiineissa, pikanäppäimissä ym menee tietysti aikaa, mutta kyllä nyt kokenut windows-koneella mainoksia taittanut osaa maciin vaihtaa. Adobe Indesign on ihan perus taitto-ohjelma, selkeä ja helppokäyttöinen ja toimii samoin windowsissa ja macissa.

Todennäköisesti olet jäänyt kiinni kopioinnistasi. Ohjelma kun tallentaa esim nimetyt layerit, tekstityylit ym mitä et varmaan ole tajunnut muuttaa.

Ai että suututtaa tuo kopiointi, todella röyhkeää. Parhaillaan ovat hylänneet sen toisenkin hakijan, jonka työn kopioit, koska eivät ole jaksaneet selvittää kumpi kopioi vai onko tiedosto jopa annettu sulle.

Relaa :D Se roskiksessa ollut oli keskeneräinen ja erilainen kuin kyseisen henkilön lopullinen versio; hän oli varmaan heivannut ensimmäisen version roskiin ja aloittanut uudeen. Siinä työpöydällä kun oli katsos kaikkien haastateltavien valmiit versiot näkyvillä ;) Olisin ihan hyvin voinut ottaa jonkun noista oikeasti valmiista töistä ja tallentaa sen omalle nimelleni, mutta en ole niin moraaliton/tyhmä :D Toki varmasti siitä roskiksen keskeneräisestäkin työstä he ovat nähneet, että tiedosto on luotu kauan ennen minun haastatteluaikaani, mutta olin niin paniikissa ja itkuinen, että halusin lähteä paikan päältä menettämättä kasvojani. Tiesin, että en tule saamaan työpaikkaa. Tai jos jostain kumman syystä olisin saanut, olisin kohteliaasti kieltäytynyt, koska minä en ole tosiaan eläissäni taittanut mitään enkä tiennyt että esitteitä tehdään tuolla tavalla enkä haluaisi työskennellä paikassa, jossa tuollainen taito on noin suuressa osassa :)

Btw, kyseessä ei ollut Adobe Indesign, mistä sen nyt edes repäisit? :D

Sukkaan tuli reikä kesken työhaastatteluun kävelyn. Kaikki oli sinä päivänä muutoin niin täydellistä, päivä alkoi todella täydellisesti, olin varma, että saan paikan hakemastani firmasta. Haastattelutilanteessa rekrytoijat kuitenkin tuijottivat kaikki rikki mennyttä sukkaani tyrmistyneinä, he eivät katsoneet minua oikein edes silmiin, muuta kuin poistumis tilanteessani, jolloin he loivat minuun vastenmielisyyttä huokuvan katseen. Noh, kuten arvata tästä saattaa, en saanut sitä paikkaa.........

Vierailija kirjoitti:

Olin vähän päälle parikymppisenä työhaastattelussa pirkanmaalla. Olin pukeutunut tosi siististi, mutta ilmeisesti jännitin niin, että aloin haastattelussa suoltaa suustani SAVON murretta, vaikka olen kotoisin etelä-Pohjanmaalta. Haastattelijoita oli kaksi. Toinen pidätteli nauruaan ja olin itsekkin ihan jälkikäteen ihmeissäni et WHAAAT??? En saanut paikkaa 😆

Suuret kiitokset tämän jakamisesta! Aloin nauraa ääneen enkä muista, milloin on naurattanut näin paljon. :D Itsekin joskus aloin käyttää jotain murresanaa haastattelussa, vaikkei se mitenkään liity normaaliin puhetapaani. Enää en edes muista, mikä se sana oli, mutta en vain saanut itseäni lopettamaan sen käyttöä. Enkä saanut paikkaa. Silloin harmitti ja nolotti, nyt jo vähän naurattaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hain työpaikkaa, joka olisi ollut lähinnä kirjoitushommia ja muuta konttorirottana työskentelyä, mutta työhön kuului myös lehtisten ja esitteiden suunnittelu kyseiselle järjestölle. Ajattelin, että olen (omasta mielestäni) ihan ok tietotekniikan kanssa, joten rohkaistuin hakemaan paikkaa, koska muuten minulla oli kokemusta alalta. Sain kutsun työhaastatteluun ja siinä jutellessa vierähtikin melkein tunti ja minulle tuli olo, että täähän meni hyvin! Kunnes.. minua pyydettiin viereiseen huoneeseen ja annettiin tehtäväksi luoda esitelehtinen tietokoneella ohjeiden mukaan, aikaa 30 minuuttia. Muuten tehtävänanto olisi ollut ihan jees, mutta kun se piti suorittaa (jumalattoman kokoisella) applen pöytätietokoneella. En ole eläissäni käyttänyt kyseisiä vempeleitä (muutaman kerran yrittänyt käyttää kaverin apple-läppäriä kunnes hermot on mennyt). Meinasin pillahtaa itkuun, kun en 20 minuutinkaan tuhertamisen jälkeen saanut selville että miten saan hemmetti edes liitettyä ja leikattua kuvia :’D Nettiä ei ollut käytettävissäm joten en voinut edes fuskata ja etsiä epätoivoisesti apua. Ja kaiken kukkuraksi koko roska piti tehdä taitto-ohjelmaan, jota en myöskään ollut ikinä käyttänyt… Lopulta päätin luovuttaa ja heivasin teokseni roskakoriin ja ajattelin sanoa haastattelijoille, että en osannut tehdä mitään. Mutta sitten! Huomasin, että roskakorissa oli jonkun aiemman haastateltavan tekemä tiedosto (koska ohjeeksi oli annettu tallettaa tiedosto tyyliin etunimi_sukunimi), joten avasin sen tiedoston, muutin sitä vähän ja tallensin sen omalla nimelläni :D

En silti saanut paikkaa. Kumma juttu.

Eli kopioit törkeästi luvatta toisen tekemän esitteen!!! Onneksi et saanut paikkaa.

Ihmisellä, jonka pitää osata tehdä esitteitä, pitää todellakin olla sellaiset tietotekniset taidot, että osaa vaihtaa käyttöjärjestelmää heti. Ei nyt tarvitse osata tehdä niin nopeasti kuin muutoin ja rutiineissa, pikanäppäimissä ym menee tietysti aikaa, mutta kyllä nyt kokenut windows-koneella mainoksia taittanut osaa maciin vaihtaa. Adobe Indesign on ihan perus taitto-ohjelma, selkeä ja helppokäyttöinen ja toimii samoin windowsissa ja macissa.

Todennäköisesti olet jäänyt kiinni kopioinnistasi. Ohjelma kun tallentaa esim nimetyt layerit, tekstityylit ym mitä et varmaan ole tajunnut muuttaa.

Ai että suututtaa tuo kopiointi, todella röyhkeää. Parhaillaan ovat hylänneet sen toisenkin hakijan, jonka työn kopioit, koska eivät ole jaksaneet selvittää kumpi kopioi vai onko tiedosto jopa annettu sulle.

Relaa :D Se roskiksessa ollut oli keskeneräinen ja erilainen kuin kyseisen henkilön lopullinen versio; hän oli varmaan heivannut ensimmäisen version roskiin ja aloittanut uudeen. Siinä työpöydällä kun oli katsos kaikkien haastateltavien valmiit versiot näkyvillä ;) Olisin ihan hyvin voinut ottaa jonkun noista oikeasti valmiista töistä ja tallentaa sen omalle nimelleni, mutta en ole niin moraaliton/tyhmä :D Toki varmasti siitä roskiksen keskeneräisestäkin työstä he ovat nähneet, että tiedosto on luotu kauan ennen minun haastatteluaikaani, mutta olin niin paniikissa ja itkuinen, että halusin lähteä paikan päältä menettämättä kasvojani. Tiesin, että en tule saamaan työpaikkaa. Tai jos jostain kumman syystä olisin saanut, olisin kohteliaasti kieltäytynyt, koska minä en ole tosiaan eläissäni taittanut mitään enkä tiennyt että esitteitä tehdään tuolla tavalla enkä haluaisi työskennellä paikassa, jossa tuollainen taito on noin suuressa osassa :)

Btw, kyseessä ei ollut Adobe Indesign, mistä sen nyt edes repäisit? :D

Kopioitu mikä kopioitu, vaikka oli kuinka keskeneräinen. Olisit vaan sanonu, että "Kiitos mahdollisuudesta, mutta taidan jättää haastattelun tähän, sillä en ole käyttänyt tätä ohjelmaa aikaisemmin ja selvästikään taitoni eivät ole vaaditulla tasolla." tms.

Indesignin repäisin siitä, että on suunnilleen ainoita käytettäviä järkeviä taitto-ohjelmia. Muita ei mikään kunnon firma juuri osta.. Ja vaikka se joku muu olisikin, aika sama periaate niissäkin.

Jos et osaa jotain, niin se on parempi vaan myöntää, kuin huijata haastattelijoita ja varastaa toisen työ!

Nolointa oli, kun sanoin nimeni haastattelun alkuun "käsipäivään" yhteydessä väärin. Siis oman nimeni! Hehee, antoi varmaan toooosi hyvän vaikutelman. "Eiku siis anteeksi, siis ei mun nimi ole mikään Korhonen vaan siis Mattila."

"Korhonen" tuli haastattelijan nimikyltistä, eikä siis muistuttanut omaa sukunimeäni mitenkään. Vitsi miten aivot sekoilee kun jännittää!

Ja vielä edelliseen lisäys:

VAIKKA olisit voinut toimia VIELÄKIN moraalittomammin ja tyhmemmin ottamalla toisen valmiin työn, se ei yhtään vähennä tuota virhettä. Sama kuin varastaisi kirpputorilta, ja sanoisi, että ei tuo nyt ole paha, kun käytetyn vaatteen varastin enkä uutta kaupasta.

Minäkin huomaan hermostuneena suoltavani savoa, mutta olenkin savosta. Normaalisti en puhu sitä niin vahvasti kuin ollessani hermostunut. Kerran yksissä pääsykokeissa en kuulostanut kyllä yhtään omalta itseltäni ja multa tultiinkin naureskellen kysymään: "Ootko SIE jostakin Itä-Suomesta?" vastasin joo, mutta kuulostinkohan enemmän joltakin karjalaiselta kuin savolaiselta. En käytä sanoja mie ja sie, niin kuin ei muutkaan Pohjois-Savolaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hain työpaikkaa, joka olisi ollut lähinnä kirjoitushommia ja muuta konttorirottana työskentelyä, mutta työhön kuului myös lehtisten ja esitteiden suunnittelu kyseiselle järjestölle. Ajattelin, että olen (omasta mielestäni) ihan ok tietotekniikan kanssa, joten rohkaistuin hakemaan paikkaa, koska muuten minulla oli kokemusta alalta. Sain kutsun työhaastatteluun ja siinä jutellessa vierähtikin melkein tunti ja minulle tuli olo, että täähän meni hyvin! Kunnes.. minua pyydettiin viereiseen huoneeseen ja annettiin tehtäväksi luoda esitelehtinen tietokoneella ohjeiden mukaan, aikaa 30 minuuttia. Muuten tehtävänanto olisi ollut ihan jees, mutta kun se piti suorittaa (jumalattoman kokoisella) applen pöytätietokoneella. En ole eläissäni käyttänyt kyseisiä vempeleitä (muutaman kerran yrittänyt käyttää kaverin apple-läppäriä kunnes hermot on mennyt). Meinasin pillahtaa itkuun, kun en 20 minuutinkaan tuhertamisen jälkeen saanut selville että miten saan hemmetti edes liitettyä ja leikattua kuvia :’D Nettiä ei ollut käytettävissäm joten en voinut edes fuskata ja etsiä epätoivoisesti apua. Ja kaiken kukkuraksi koko roska piti tehdä taitto-ohjelmaan, jota en myöskään ollut ikinä käyttänyt… Lopulta päätin luovuttaa ja heivasin teokseni roskakoriin ja ajattelin sanoa haastattelijoille, että en osannut tehdä mitään. Mutta sitten! Huomasin, että roskakorissa oli jonkun aiemman haastateltavan tekemä tiedosto (koska ohjeeksi oli annettu tallettaa tiedosto tyyliin etunimi_sukunimi), joten avasin sen tiedoston, muutin sitä vähän ja tallensin sen omalla nimelläni :D

En silti saanut paikkaa. Kumma juttu.

Eli kopioit törkeästi luvatta toisen tekemän esitteen!!! Onneksi et saanut paikkaa.

Ihmisellä, jonka pitää osata tehdä esitteitä, pitää todellakin olla sellaiset tietotekniset taidot, että osaa vaihtaa käyttöjärjestelmää heti. Ei nyt tarvitse osata tehdä niin nopeasti kuin muutoin ja rutiineissa, pikanäppäimissä ym menee tietysti aikaa, mutta kyllä nyt kokenut windows-koneella mainoksia taittanut osaa maciin vaihtaa. Adobe Indesign on ihan perus taitto-ohjelma, selkeä ja helppokäyttöinen ja toimii samoin windowsissa ja macissa.

Todennäköisesti olet jäänyt kiinni kopioinnistasi. Ohjelma kun tallentaa esim nimetyt layerit, tekstityylit ym mitä et varmaan ole tajunnut muuttaa.

Ai että suututtaa tuo kopiointi, todella röyhkeää. Parhaillaan ovat hylänneet sen toisenkin hakijan, jonka työn kopioit, koska eivät ole jaksaneet selvittää kumpi kopioi vai onko tiedosto jopa annettu sulle.

Relaa :D Se roskiksessa ollut oli keskeneräinen ja erilainen kuin kyseisen henkilön lopullinen versio; hän oli varmaan heivannut ensimmäisen version roskiin ja aloittanut uudeen. Siinä työpöydällä kun oli katsos kaikkien haastateltavien valmiit versiot näkyvillä ;) Olisin ihan hyvin voinut ottaa jonkun noista oikeasti valmiista töistä ja tallentaa sen omalle nimelleni, mutta en ole niin moraaliton/tyhmä :D Toki varmasti siitä roskiksen keskeneräisestäkin työstä he ovat nähneet, että tiedosto on luotu kauan ennen minun haastatteluaikaani, mutta olin niin paniikissa ja itkuinen, että halusin lähteä paikan päältä menettämättä kasvojani. Tiesin, että en tule saamaan työpaikkaa. Tai jos jostain kumman syystä olisin saanut, olisin kohteliaasti kieltäytynyt, koska minä en ole tosiaan eläissäni taittanut mitään enkä tiennyt että esitteitä tehdään tuolla tavalla enkä haluaisi työskennellä paikassa, jossa tuollainen taito on noin suuressa osassa :)

Btw, kyseessä ei ollut Adobe Indesign, mistä sen nyt edes repäisit? :D

Kopioitu mikä kopioitu, vaikka oli kuinka keskeneräinen. Olisit vaan sanonu, että "Kiitos mahdollisuudesta, mutta taidan jättää haastattelun tähän, sillä en ole käyttänyt tätä ohjelmaa aikaisemmin ja selvästikään taitoni eivät ole vaaditulla tasolla." tms.

Indesignin repäisin siitä, että on suunnilleen ainoita käytettäviä järkeviä taitto-ohjelmia. Muita ei mikään kunnon firma juuri osta.. Ja vaikka se joku muu olisikin, aika sama periaate niissäkin.

Jos et osaa jotain, niin se on parempi vaan myöntää, kuin huijata haastattelijoita ja varastaa toisen työ!

Kiitos päivän moraalisaarnasta, siinä paniikissa ja itkuisena en vaan olisi saanut sanottua mitään, halusin vaan liueta paikalta. Olin nuori ja tyhmä, okei? :D Voitko kenties päästä tämän asian yli? :D

Vierailija kirjoitti:

Ja vielä edelliseen lisäys:

VAIKKA olisit voinut toimia VIELÄKIN moraalittomammin ja tyhmemmin ottamalla toisen valmiin työn, se ei yhtään vähennä tuota virhettä. Sama kuin varastaisi kirpputorilta, ja sanoisi, että ei tuo nyt ole paha, kun käytetyn vaatteen varastin enkä uutta kaupasta.

Öh, tavaran varastaminen ja sen myötä rahallinen tappio on kuitenkin ehkä vähän eri asia.. tai siis, millä tavalla hylätyn tiedoston kopioiminen tuottaa rahallista menetystä kenellekään? 

Vierailija kirjoitti:

Nolointa oli, kun sanoin nimeni haastattelun alkuun "käsipäivään" yhteydessä väärin. Siis oman nimeni! Hehee, antoi varmaan toooosi hyvän vaikutelman. "Eiku siis anteeksi, siis ei mun nimi ole mikään Korhonen vaan siis Mattila."

"Korhonen" tuli haastattelijan nimikyltistä, eikä siis muistuttanut omaa sukunimeäni mitenkään. Vitsi miten aivot sekoilee kun jännittää!

Minä aina pelkään etukäteen, että jossakin teen noin. Vielä en ole tehnyt, mutta mulle tuntuu aina käyvän niin, että satun kätellessä sanomaan nimeni yhtä aikaa, kun haastattelijakin sanoo. Siis aina. Onko olemassa muuten jotain etikettiä, että kumman pitäisi sanoa nimensä ensin? Kertokaa, jos on. Mä en ole siitä tietoinen, mutta helpottaisi elämää kummasti.

Eilen haastatteluun mennessä jankkasin päässäni haastattelijan nimeä, jos vaikka en löydäkään hänen huonettaan ja joudun kyselemään muilta työntekijöiltä, missä hänen huoneensa sijaitsee. Sanotaan, että haastattelijan nimi oli vaikka Maija Virtanen, mutta päässäni se muuttui aina Katariina Virtaseksi, koska satun tuntemaan ennestään yhden Katariina Virtasen. Onneksi ei tarvinnut kysellä häntä, vaan löysin oikean huoneen.

Omassa sukunimessäni on r-kirjain ja hermostuneena muutun aina ärrävikaiseksi. Esittelen itseni siis Liisa Korrrrhoseksi tai Kolhoseksi, vaikka normaalisti osaan kyllä sanoa ärrän. Ärsyttävää.

Klassinen kielimoka on käynyt minullekin... Ilmoitin CV:ssä osaavani saksaa erinomaisesti, olin opiskellut sitä A-kielenä alakoulusta lukioon ja kirjoitinkin siitä laudaturin.

No, toinen haastattelija sattui olemaan puoliksi saksalainen ja alkoi keskustella saksaksi - menin ihan lukkoon. :( Hetken päästä hän löi eteeni suomennettavaksi pari niin vaikeaa lausetta, etten osannut yhtään mitään, vaan aloin möngertää jännityksen ja häpeän vuoksi jotain "Nuo die-artikkelit ovat feminiinejä ja der suvun sanat maskuliineja".. Haastattelija naurahti, ettei erinomaiseen näköjään paljon tänä päivänä vaadita. Hävetti ihan älyttömän paljon ja ei, en saanut työpaikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja vielä edelliseen lisäys:

VAIKKA olisit voinut toimia VIELÄKIN moraalittomammin ja tyhmemmin ottamalla toisen valmiin työn, se ei yhtään vähennä tuota virhettä. Sama kuin varastaisi kirpputorilta, ja sanoisi, että ei tuo nyt ole paha, kun käytetyn vaatteen varastin enkä uutta kaupasta.

Öh, tavaran varastaminen ja sen myötä rahallinen tappio on kuitenkin ehkä vähän eri asia.. tai siis, millä tavalla hylätyn tiedoston kopioiminen tuottaa rahallista menetystä kenellekään? 

No kyllähän siitä olisi firmalle rahallista menetystä tullut, jos olisi tuollaisen tunarin palkannut varastetun työnäytteen perusteella.

Ps. Itkuisuus ei ole mikään tekosyy varastaa toiselta. Tai se, että on nuori.

Luin asiantuntijan vinkkejä työhaastattelua varten ja yksi näistä oli, että haastateltavan pitäisi odottaa haastattelijan kehoitusta istua alas tuolille.

No, kun tuli mun haastattelun vuoro, jäin seisomaan tuolin viereen ja kiltisti odotin kehoitusta istuutua. Aikaa kului ja haastattelija katseli mua hämmentyneenä. Lopulta hän kysyi, miksi en halua istuutua.

Nolona sopersin, että luin tämän neuvon naistenlehdestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja vielä edelliseen lisäys:

VAIKKA olisit voinut toimia VIELÄKIN moraalittomammin ja tyhmemmin ottamalla toisen valmiin työn, se ei yhtään vähennä tuota virhettä. Sama kuin varastaisi kirpputorilta, ja sanoisi, että ei tuo nyt ole paha, kun käytetyn vaatteen varastin enkä uutta kaupasta.

Öh, tavaran varastaminen ja sen myötä rahallinen tappio on kuitenkin ehkä vähän eri asia.. tai siis, millä tavalla hylätyn tiedoston kopioiminen tuottaa rahallista menetystä kenellekään? 

No kyllähän siitä olisi firmalle rahallista menetystä tullut, jos olisi tuollaisen tunarin palkannut varastetun työnäytteen perusteella.

Ps. Itkuisuus ei ole mikään tekosyy varastaa toiselta. Tai se, että on nuori.

Edelleen: olisin kieltäytynyt töistä... Lukutaito hoi! En olisi mitenkään voinut työskennellä paikassa, jossa esitteiden tekemisellä on niin suuressa osassa, kun en sitä hommaa osaa! (Työpaikkailmoituksessa mainittiin sivulauseessa, että eduksi lasketaan "visuaalinen silmä ja esitteiden suunnittelu", luulin ihan oikeasti että wordilla niitä väsätään niin kuin olen pienemmissä muutaman hengen yrityksissä tehnyt :D)

Varsinkin kun se kopioitu tiedosto ei ollut millään lailla yhdistettävissä siihen alkuperäiseen tekijään; hänellä oli valmis ja hieno esite tehtynä, joten en todellakaan vienyt mahdollisuuksia keneltäkään sen työpaikan saamiseen!

Iktuisena, nuorena ja paniikissa tekee virheitä. Anteeksi että en ole ollut täydellinen ihminen! Tämä ketju oli nolojen mokien kertomista varten ja ilmeisesti kertomukseni on viihdyttänyt yli 90 ihmistä, joten olen iloinen, että joku muu on saanut piristystä päiväänsä.

Tsiisus.

Ja minkälainen idiootti palkkaa ihmisen, jonka työnäyte on keskeneräinen ja huolimattomasti tehty, kun tarjolla on vähintään viisi muuta valmista ja hienoa työnäytettä? :D Kyllä siinä olisi firma tehnyt todellisen emämunauksen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsis edes haastatteluihin....

Oi voi,toivon todella,  että pääset haastatteluihin.Itse olen päässyt helposti haastetteluihin ja tullut myös valituksi,vaikka muitakin hakijoita on ollut, mutten menesty missään, koska aiheutan kitkaa joka paikassa. Siitäkin huolimatta että olen ammattitaitoinen, avulias, joustava ja ahkera.Suurin osa haastattelijoista ei ole tajunnut, että palkkaamiseni on ollut työyhteisön kannalta virhe, koska pelkkä läsnäoloni, aiheuttaa joissakin ihmisissä suunnatonta ärtymystä.Olen varmaan persoonallisuushäiriöinen, joka on haastatteluissa  "liian hyvä ollakseen totta" ja sen työnantaja tajuaa vasta kun se on liian myöhäistä.

 

Voi ei, mulle tuli vähän paha mieli sun puolesta :( Millä tavalla koet aiheuttavasi kitkaa joka paikassa? Onko joku oikeasti sanonut sulle niin? Musta tuntuu että sulle on vain sattunut liuta paskoja työyhteisöjä, kuulostat pikemminkin kovin kiltiltä -> työpaikkakiusaajat tykkää sellaisista. Luota siihen, että rekrytoijat ovat nähneet osaamisesi ja ammattitaitosi ja pitivät/pitävät sinua juuri oikeana ihmisenä työtehtävääsi :) Häntä pystyyn ja anna ärtyilijöiden olla ärtyneitä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen enemmän ollut haastattelijana kuin haastateltavana, joten tässä pari juttua työnhakijoista.

Yksi kaveri jäi mieleen kun hän haki firmastamme aika korkeaa paikkaa ja kehui itseänsä todella härskisti maasta taivaaseen. Poika oli noin 25v ja osasi mitä tahansa ja kokemusta oli muka vuosia joka asiasta sekä hakupapereiden että kertoman perusteella. Hauskinta oli kun kysyi vähän tarkentavia kysymyksiä jostain asiasta niin hän vastasi joka kerta ihan päin helv.... eli ei tiennyt niistä oikeasti yhtään mitään.

Esimerkkejä: 

Kysymys: "Kuinka tuttua kirjanpito on?"

Vastaus: "Mä oon tehnyt sitä vuosikausia ja itseasiassa se oli täysin mun vastuulla edellisessäkin paikassa, ei mitään ongelmaa."

K: "Okei, no kerropa milloin alv-ilmoitus pitää jättää osakeyhtiössä?"

V: "Ööööö...tuota olikos se kesäkuun loppuun mennessä...."

(Oikea vastaus: aina jokaisen kuun 12 pv mennessä ja tämän tietää taatusti jokaikinen kirjanpitäjä.)

K: "No kuinka paljon tiedät laskutuksesta ja mitkä ohjelmat ovat tuttuja?"

V: "Joo, sen mä hallitsen ihan täysin ja oon käyttänyt kaikkia ohjelmia."

K: "No kerropas tällä hetkellä Suomessa käytössä olevat alv-prosentit."

V: "Eikös ne oo 1, 2 ja 3...?"

(Oikea vastaus 24%, 14%, 10% ja 0% ja tämänkin tietää jokainen kirjanpitäjä tai laskuttaja.)

Eli on ihan ok kehua itseänsä työhaastattelussa, mutta ei saa puhua puutaheinää sellaisesta mitä ei oikeasti osaa, koska siitä jää kyllä kiinni. En normaalisti kysele tuollaisia työhaastattelussa, mutta oli pakko kiusata vähän tätä kaikkitietäjää...

Toinen esimerkki: Haettiin ns perusduunaria helppoon ja yksinkertaiseen työhön. Ei koulutusvaatimuksia eikä kokemusvaatimuksia. Hakija selitteli: Kun mulla ei oo autoakaan millä kulkea.... ja kun mulla on tuo olkapääkin niin kipeä että olisin varmaan paljon sairaslomalla...ja kun mulla on nykyään sellainen ongelma etten saa öisin nukuttua että aamuvuoroja mä en ainakaan voi tehdä kun herään vasta puolen pv jälkeen. Kysyin: "Käskikö työkkäri hakea?" Vastaus: "Jooo..." Sanoin: "Mee kotiin jatkamaan nukkumista." Poika lähti silminnähden helpottuneena ovesta ulos. Seuraava hakija sisälle ovesta ja hänen ensimmäinen kysymyksensä ennenkuin sanoi edes päivää: "Ilmoitatko työkkäriin jos kieltäydyn?" Niinpäniin...lähde saman tien ulos.... Uskokaa tai älkää mutta näitä on paljon nykyään!

Olen ollut laskuttaa liki 20v elämästäni eikä alveista hajuakaan. En välttämättä näe lopputulosta edes.

Miksi pitänyt alapeukuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Itsehän tein sillätavalla että johtuen haastatteluhuoneen kuiva ilma alkoi yskittää ja kun yskäisin nyrkkiini niin yskäisin vahingossa myös peräreijästä. Naama pokkana vaan haastattelun loppuun. Pääsin kuitenkin toiselle kierrokselle.

Ei se mitään jos pieru pääsee, niin tapahtuu kaikille joskus. Mutta nyrkkiin yskiminen on moka. Siitähän sitten levittää pöpöjään kaikkiin ovenkahvoihin ja valokatkaisimiin ja niihin, joita kättelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsis edes haastatteluihin....

Oi voi,toivon todella,  että pääset haastatteluihin.Itse olen päässyt helposti haastetteluihin ja tullut myös valituksi,vaikka muitakin hakijoita on ollut, mutten menesty missään, koska aiheutan kitkaa joka paikassa. Siitäkin huolimatta että olen ammattitaitoinen, avulias, joustava ja ahkera.Suurin osa haastattelijoista ei ole tajunnut, että palkkaamiseni on ollut työyhteisön kannalta virhe, koska pelkkä läsnäoloni, aiheuttaa joissakin ihmisissä suunnatonta ärtymystä.Olen varmaan persoonallisuushäiriöinen, joka on haastatteluissa  "liian hyvä ollakseen totta" ja sen työnantaja tajuaa vasta kun se on liian myöhäistä.

 

Voi ei, mulle tuli vähän paha mieli sun puolesta :( Millä tavalla koet aiheuttavasi kitkaa joka paikassa? Onko joku oikeasti sanonut sulle niin? Musta tuntuu että sulle on vain sattunut liuta paskoja työyhteisöjä, kuulostat pikemminkin kovin kiltiltä -> työpaikkakiusaajat tykkää sellaisista. Luota siihen, että rekrytoijat ovat nähneet osaamisesi ja ammattitaitosi ja pitivät/pitävät sinua juuri oikeana ihmisenä työtehtävääsi :) Häntä pystyyn ja anna ärtyilijöiden olla ärtyneitä!

Olet suloinen <3.Kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Olin haastattelussa isoon firmaan duunariksi. Keskustelun edetessä kävi ilmi, että saan paikan ja tietenkin iloistuin tästä. Lopuksi haastattelija pyysi puhelinnumeroni ym. Annoin vahingossa numeron, jonka alku oli omani ja loppu mieheni. Tajusin mokan onneksi jälkeenpäin, mutta kyllä hävetti soittaa ja korjata asia.

No voi kamalaa. En minä äkkää välttämättä muista numeroani, jos sitä yllättäen kysytään.

Suurinosa näistä "noloista " jutuista ei todellakaan ole edes noloja. Ei kannata ottaa otteensa niin vakavasti.

Työ jää tiskin saamatta hölmön vastauksen vuoksi. Rekrytoijat ovat varmasti tottuneet että monia jännittää.