Nolot mokat työhaastattelussa

Vasta valmistuneena opena hain yhteen kouluun. Pääsin haastatteluun, jonka alussa rehtori kertoi hieman koulusta. Rehtorin mukaan koulussa työskenteli koulupsykologi, johon reagoin kysymällä, saako sinne mennä opettajatkin. Se oli vitsi, mutta en tiedä, mitä rehtori ajatteli. En saanut paikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen enemmän ollut haastattelijana kuin haastateltavana, joten tässä pari juttua työnhakijoista.

Yksi kaveri jäi mieleen kun hän haki firmastamme aika korkeaa paikkaa ja kehui itseänsä todella härskisti maasta taivaaseen. Poika oli noin 25v ja osasi mitä tahansa ja kokemusta oli muka vuosia joka asiasta sekä hakupapereiden että kertoman perusteella. Hauskinta oli kun kysyi vähän tarkentavia kysymyksiä jostain asiasta niin hän vastasi joka kerta ihan päin helv.... eli ei tiennyt niistä oikeasti yhtään mitään.

Esimerkkejä: 

Kysymys: "Kuinka tuttua kirjanpito on?"

Vastaus: "Mä oon tehnyt sitä vuosikausia ja itseasiassa se oli täysin mun vastuulla edellisessäkin paikassa, ei mitään ongelmaa."

K: "Okei, no kerropa milloin alv-ilmoitus pitää jättää osakeyhtiössä?"

V: "Ööööö...tuota olikos se kesäkuun loppuun mennessä...."

(Oikea vastaus: aina jokaisen kuun 12 pv mennessä ja tämän tietää taatusti jokaikinen kirjanpitäjä.)

K: "No kuinka paljon tiedät laskutuksesta ja mitkä ohjelmat ovat tuttuja?"

V: "Joo, sen mä hallitsen ihan täysin ja oon käyttänyt kaikkia ohjelmia."

K: "No kerropas tällä hetkellä Suomessa käytössä olevat alv-prosentit."

V: "Eikös ne oo 1, 2 ja 3...?"

(Oikea vastaus 24%, 14%, 10% ja 0% ja tämänkin tietää jokainen kirjanpitäjä tai laskuttaja.)

Eli on ihan ok kehua itseänsä työhaastattelussa, mutta ei saa puhua puutaheinää sellaisesta mitä ei oikeasti osaa, koska siitä jää kyllä kiinni. En normaalisti kysele tuollaisia työhaastattelussa, mutta oli pakko kiusata vähän tätä kaikkitietäjää...

Toinen esimerkki: Haettiin ns perusduunaria helppoon ja yksinkertaiseen työhön. Ei koulutusvaatimuksia eikä kokemusvaatimuksia. Hakija selitteli: Kun mulla ei oo autoakaan millä kulkea.... ja kun mulla on tuo olkapääkin niin kipeä että olisin varmaan paljon sairaslomalla...ja kun mulla on nykyään sellainen ongelma etten saa öisin nukuttua että aamuvuoroja mä en ainakaan voi tehdä kun herään vasta puolen pv jälkeen. Kysyin: "Käskikö työkkäri hakea?" Vastaus: "Jooo..." Sanoin: "Mee kotiin jatkamaan nukkumista." Poika lähti silminnähden helpottuneena ovesta ulos. Seuraava hakija sisälle ovesta ja hänen ensimmäinen kysymyksensä ennenkuin sanoi edes päivää: "Ilmoitatko työkkäriin jos kieltäydyn?" Niinpäniin...lähde saman tien ulos.... Uskokaa tai älkää mutta näitä on paljon nykyään!

Olen ollut laskuttaa liki 20v elämästäni eikä alveista hajuakaan. En välttämättä näe lopputulosta edes.

Miksi pitänyt alapeukuttaa?

Älä välitä sopuleista. Eivät edes tiedä miksi alapeukuttavat.

Useimmat työpaikat olen saanut kaverinkumminserkunkaiman suosituksilla, lähinnä tyylillä "hei, mä kerroin susta mun esimiehelle kun me tarvittaisiin tänne silloin tällöin työntekijää, se voi soittaa sulle." Ja sitten mulle on soitettu, että tulisinko ihan vain nopeaan muodolliseen haastatteluun, joka on kestänyt ehkä 10 minuuttia sisältäen ansioluettelon läpikäynnin ja papereiden kirjoittamisen ja sitten olenkin saanut jo työvaatteet päälle ja mennyt hommiin. Eli todella epämuodollista ja nopeaa toimintaa.

Oikeasti olen koko elämäni aikana ollut tasan kahdessa oikeassa vakavassa työhaastattelussa. Toinen oli kesätöihin (joten senkin saattoi ottaa vähän rennommin), mutta toinen olikin sitten ihan vakituiseen työsuhteeseen isoon firmaan. Vaikka kuinka yritin mielikuvilla käydä läpi ja leikin olevani haastattelussa tai haastattelijana, niin silti valmistautumiseni oli aika surkeaa.

Ryhmähaastattelu ja ongelmanratkomiset ym. meni suhteellisen helposti. Piti vain muistaa olla sopivasti äänessä, ei koko aikaa eikä tuppisuunakaan. Ongelma tuli yksilöhaastattelussa. Nämä tyypit, jotka pitivät ryhmähaastattelua ja ongelmanratkomisjuttuja, siirtyivät tarkkailijoiksi / kirjanpitäjiksi ja minua tuli haastattelemaan suomea huonosti puhuva suomenruotsalainen.

Olen oikeasti todella introvertti ja kaikki tällainen esilläolo vie mehut totaalisesti. Lisätään tähän yhtäkkiä kasvava jännitys ja hoono soomi, niin jumankauta mä olin pulassa. Alku lähti vielä ihan hyvin menemään mutta sitten vaan yksinkertaisesti väsyin (aivot väsyivät). En ymmärtänyt enää mitä haastattelija kysyi ja jos ymmärsin, niin ne ymmärtänyt kysymystä. Piti hetki miettiä, että niin, tarkoititko että miten suhtautuisin asiaan xxxx vai miten haluaisit että vastaisin kysymykseen...? Olin loppuvaiheessa jo ihan pihalla ja todella onnellinen kun haastattelija päätti haastattelun.

Kuten arvata saattaa, en saanut sitä avoinna olevaa paikkaa. Mutta jokunen kuukausi myöhemmin, kumminkaimanserkunkaverin esimies samaisesta firmasta soitti, että mulle olisi sieltä vakituinen paikka, jos vain haluan ottaa sen vastaan. :)

Mä olin skype haastattelussa ruotsiin, sattui olemaan se päivä ja hetki kun elisan verkko kaatui suunnilleen koko maassa , mikä tietenkin katsotaan omaksi viaksi kun en varmistanut nettiyhteyttä- enkä viitsinyt jälkeenpäin laitta mitään selitystä että katsokaa nyt vaikka iltasanomien otsikko, maanlaajuinen ongelma. No, sitten jatkettiin puhelimen välityksellä, en vaan ymmärtänyt mitä tämä nuori hr henkilö kysyi, joka toisen kysymyksen joutui vieressä oleva pomo lausumaan uudelleen- en tiedä miten muut tuon handlasi, itse olen kuitenkin asunut 3 vuotta ulkomailla ja tottunut huononkin englannin ymmärtämiseen, tämä ei vaan puhunut niin että olisin edes pystynyt arvaamaan....eli varmaan laittoivat samantien roskiin " ei ymmärrä englantia " " ei varmistanut perusasioita kuten internet yhteyttä"

http://www.mtv.fi/lifestyle/hyvinvointi/artikkeli/ajattelin-etta-nyt-mo…

Mtv kopioinut täältä :D

Vierailija kirjoitti:

Menin haastatteluun hyvin jännittyneenä. Haastattelija sanoi nimensä ja tervetuloa , Johon minä sanoin nimeni ja myös tervetuloa.   Yli-innokkaana toistin kaiken mitä hän sanoi. Tyyliin olet hakenut tätä paikkaa johon minä niin olen hakenut tätä paikkaa. Ei onnistanut sillä kertaa.

Työskentelen puhelinasiakaspalvelussa ja usein sanon puhelun päätteeksi että "kiitos soitosta!". Jotkut asiakkaat vastaavat siihen sanomalla myös "kiitos soitosta" yllättävän yleistä tuollainen

:DD

Olin nuorena tyttönä haastattelussa bingoemännäksi ja haastattelija kysyi yksinkertaista kertolaskua. Ei vaan tullut vastausta mieleen, vaikka olen hyvä normaalisti päässälaskussa. Sopersin sitten vain jotain, että tuli niin yllättäen, etten keksi vastausta. Jostain syystä sanoin myös, että tulevaisuuden haaveni on olla tuomari (?). En saanut yllättäen paikkaa.

Toisessa paikassa vaistosin jo haastattelun aikana, etten ole tehnyt hyvää vaikutusta, vaikka mitään ei erityisemmin ollut mennyt pieleen. Kun haastattelija sanoi, että eiköhän tässä ollut kaikki. Nousin ja sanoin kiitos. Tarkoitin kiittämisellä, että kiitos ajastasi, mutta haastattelija tajusi, että oletin, että minut on valittu. Seurasi pitkä kiihkeä puheryöppy, kuinka vielä on tulossa muitakin ja että minua ei ole valittu. Kyllä nolotti.

Kerran myös olen koulun haastattelussa sanonut tulevaisuuden haaveisiin vain miehen ja lapset. En tajua miksi, silloin ei todellakaan ollut sellaisia haaveita. Pääsin kuitenkin kouluun, mutta vain hyvin menneiden muiden osioiden ansiosta.

Minäkin olen sanonut työhaastattelussa, että juuri minut pitäisi palkata kun olen niin erinomainen työntekijä. Sain paikan.

Luin koko ketjun kun torstaina haastattelu :)

Vierailija kirjoitti:

Itseltäni lipsahti kirosana haastiksessa, enkä ole edes paljon kiroileva ihminen. Mut kuvailin jotain sanomalla "vitun haastava" vaikka piti sanoa "todella haastava".

Kyseessä siisti akatemiinen työ ja haastattelen naisenkin ilme värähti kun kuuli kiroiluni. Vitsi tuli niin nolo ja juntti fiilis, ihan hermojen piikkiin meni toi lipsahdus. : (

Saitko kyseisen työpaikan?

Ei hitsit tuli mieleen yks tapaus ku olin hakemassa töitä pankkiin ja kesken työ haastattelun aivastin hihaani ja ........................................................................... ....................jäätävän..........................................iso..............................................................................................RÄKÄKLIMPPI roikkuu mun hihasta siis se hirvee tunne ku katottiin vaa toisiamme ihan hiljaa ja sit se haastattelia vaa sano : tartteisitko nenäliinaa? Meinas pokka mennä ×D

Mulle soitettiin työhakemuksesta ja pyydettiin läheiseen Citymarkettiin haastatteluun (olin laittanut cittarille hakemuksen, joten tietenkin oletin, että cittarille töihin). Innoissani muistelin läpi mitä olin hakemukseen kirjoittanut ja lueskelin netistä, että mitä kannattaa sanoa ja mitä välttää.

Kesken kaiken haastattelun haastattelija alkaa selittämään SIIVOUSFIRMASTA ja tajusin sopertaneeni miten mukava olisi saada työkokemusta kaupan alalta ja olen ollut ennenkin Citymarketilla töissä yms yms. Samassa tajusin, että sinne meni kun haastattelija katsoi minua hieman vieroksuen.

Ensi kerralla pitää opetella kuuntelemaan mistä firmasta soitellaan.

Olin jostain saanut jotain mustaa likaa sormiin ja pyyhkinyt ne liat pitkin naamaa ennen haastattelua.

Hävetti ihan jumalattoman paljon, kun haastattelun jälkeen kävin vielä vessassa ja mustia rantuja meni vaan pitkin naamaa, kun olin rapsutellut vähän otsaa, leukaa, nenää ja kaulaa.

(En saanut paikkaa. :D)

Hain erääseen järjestöön töihin. Haastattelussa kysyttiin paljon kysymyksiä työtehtävien (useita) hoitamiseen liittyen. Ihan sujuvasti haastattelu eteni, kunnes minulta kysyttiin, että kuinka pidät huolta itsestäsi? Jälkikäteen olen kuullut, että ihan yleinen kysymys, mutta tuli minulle niin puskista kuin olla ja voi. Eli en ollut valmistautunut vastaukseen eikä ollut silloin mitään urheiluharrastusta, joten nolostuin ja hätäännyin ja selittelin jotain ystävien tapaamisesta ja teatterissa käymisestä... Olisi voinut olla ihan ok vastaus, mutta kun minusta näki, että menin paniikkiin.

En saanut paikkaa, mutta kysyin hylkäys-puhelussa, mikä ratkaisi valinnan, niin vastattiin, että aiempi kokemus järjestön toiminnasta. Ymmärrettävää, mutta jäin itsekseni ihmettelemään, että miksei sitten jo työpaikkailmoituksessa kerrottu, että arvostetaan aiempaa kokemusta järjestön toiminnasta? Asiasta ei mainittu ilmoituksessa. Oletteko törmänneet samaan?

Olin ihan rento ja yritin hymyillä kovasti, koska minulla on resting bitch face. Sitten ex-pomoni joka oli yksi haastattelijoista esitti kysymyksen, ja perään kommentoi sitä ja se raivostutti niin, että teki mieli rynnätä ulos ennen kuin annan palaa takaisin. Joten loppuosan haastattelusta vastasin nykimällä pari sanaa, tuijottamalla pöytää vihaisesti ja puristamalla käsiä nyrkkiin sylissä.

Joo ei onnistunut.

Olin haastattelussa viimeisilläni ja väitin olevani vain lihava.

Mikä rv?

Tein yhden videohaastattelun vähän aikaa sitten. en tykänny siitä miltä näytin siinä haastattelussa. jotenkin elämänsä myyneeltä kun olen ollu työtön 6 vuotta sen takia kun sosiaalitoimi ei viitsinyt linja autolippuun antaa rahaa. 

Sos toimi ei antanu rahaa et olisin päässy haastatteluihin, siis sen takia tuli sellainen olo että kuin ólisin elämäni myynyt. 

Vierailija kirjoitti:

-Miksi hait meille töihin?

-No kun teillä oli paikka auki.

Näin älykkäänä ekassa työhaastattelussani

Kiitos, nauroin ääneen. Mikäs siinä jos ihminen on rehellinen!