Mitä pahaa siinä on, että antaa lapselle "liikaa" lahjoja?

Mun siskonpojat ei edes jaksa avata kaikkia niitä lahjoja mitä saavat, määrä on niin järjetön. Pakettien repiminen käy työstä, ei heitä kiinnosta niiden kaikkien sisältö. Muutama eka paketti jaksaa kiinnostaa, sitten se muuttuu suorittamiseksi.

Sitten vaikkei paketteja olisi montaa, niin haukkuvat saamansa lahjat! Viimeksi kuulin antamastani Lego-paketista halveksivan tuhahduksen ja vinkumista, laatikko hylättiin johonkin pöydän alle. Ja olin vielä erikseen kysynyt siskolta lahjatoiveen etukäteen (etten osta jotain mitä heillä jo on) ja hän oli sen hyväksynyt.

Aika kiittämätön meininki ja eivät todellakaan tarvitse sitä kaikkea krääsää, joten lopetin lahjojen ostamisen heille kokonaan. Sanokaa pikkumaiseksi, mutta mulle riitti, ihan sama.

Toivottavasti vanhemmatkin saavat pari kirjaa joululahjaksi, esim leikin merkitys lapselle-kirjan.

Vierailija kirjoitti:

Meillä 6- ja 8-vuotiaat lapsenlapset saavat pari kirjalahjaa ja sitten heidän tileilleen talletaan joulurahaa ja kummit ostavat osakkeita. Lapsille selitetään, että ne rahat ovat siellä odottamassa suurempaa tarvetta, esim. autoa, omaa kotia tai matkaa, jolle haluaa lähteä. Lapset ovat ymmärtäneet asian ja miettivät jo sijoituskohteita ja seuraavat osakkeidensa vaihteluita. Järkevää kasvattamista. Tarpeen mukaan ostetaan tietysti vaatteita ja urheilutarvikkeita, niitä kuluu pitkin vuotta. Myös syntymäpäivänä talletaan tileille rahaa ja ostetaan vaikkapa leivokset tai karkkia vähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut, että nämä "vähän lahjoja on lapselle hyväksi" -vanhemmat on kehitelleen joukon muitakin vastaavia olettamuksia. Lapsen ei pidä harrastaa mitään maksullista, lasta ei saa kuljettaa kouluun, lapselle on hyväksi olla kotona yksinään jo 6v iässä, vanhempien tehtävänä on aiheuttaa lapselle pettymyksiä, lapsella pitää olla vastuu perheen lemmikistä (siksi näemme 8v ikäisiä ulkoiluttamassa itsensäkokoisia koiria), lapsen pitää tehdä osa perheen aterioista 10v iässä eikä lapsella saa olla mitään käsitystä rahasta ennen 18v ikää, koska se kuitenkin tuhlaisi kaiken, jos näkisikin setelin. Verkkopankki on suunnilleen sielunvihollisesta seuraava.

Näitä lapsia sitten terapeutit korjaavat, kun vanhemmilla oli se käsitys, että lapsuuden tuleekin olla iso pettymys.

Miksi pitäisi ostaa lapselle 15 pakettia lisäksi, jos hän saa vaikka lasketteluvarusteet, läppärin ja kuulokkeet lahjaksi? Kyllä hänet silti viedään kouluun ja harrastuksiin eikä mitään ihmeellisiä oppeja kehitellä, vaikka paketteja olisi vain 2-3. Sinne laskettelemaankin pääsee pitkin talvea monta kertaa, vaikka ei saanutkaan 15 pakettia jouluaattona.

Miten köyhä on perhe, jossa lapselle annetaan harrastusvälineitä ja välttämättömiä koulutarvikkeita lahjaksi?

Kyseessä on fiksu perhe. Halutaan antaa lapsille pakettien avaamisen ilo mutta ilman sitä, että ostetaan täysin tarpeetonta krääsää. 

Vierailija kirjoitti:

En jaksa lukea kaikkia aiempia kommentteja, mutta tuohon lahjojen määrään silti kommentoin.

Meillä lapset saa muutamat toivomansa lahjat, ei lahjavuorta. Ollaan sukulaisille sanottu, että vain yksi lahja per lapsi ja nyt sitä onneksi on noudatettu. Kyse ei ole siitä, että lahjoja ei olisi varaa ostaa. Aiemmin sukulaisten ostama ylenpalttinen krääsävuori ei tehnyt heistä onnellisempia, vaikka mukana oli niitä toivelahjoja. Vuosi vuodelta se määrä vain kasvaa ja on ihan järjetöntä tuhlata hirveä rahasumma johonkin, mitä ei tarvita. Ylilahjominen turruttaa ja lopulta mikään ei tunnu miltään. Entä jos tuleekin taloudellinen este ja joku kerta jääkin se totuttu lahjakasa saamatta, onko sitten joulu pilalla?

Ystäväni perheessä lahjoja ostetaan paljon, keskimäärin 20- 30 /lapsi. Mukana myös kalliita useiden satojen eurojen lahjoja. Viime jouluna osa paketeista lojui vielä loppiaisena avaamattomana lattialla, jotain oli vahingossa mennyt roskiin ja ainakin yksi lapsi oli saanut raivarin pskalahjoista. Toivomansa ohjelmoitava legorobotti oli tyrkätty yläkerran terassilta ulos puolivalmiina, kun se ei ollutkaan hauska. Kuvissa esiintyy kiukkuisen näköiset lapset, joulu näyttää olevan heille lähes vihatuin juhla ikinä. Lapsemme ovat samoilla luokilla koulussa ja oma lapsi kertoi, että joulun jälkeen kuitenkin kertovat koulussa kavereille, mitä hienoa tällä kertaa tuli ja nauretaan muiden lahjoille. Kaikki lapset ei uskalla enää kertoa mitä saivat. Tätäkö todella on joulu nykypäivänä? Ennemmin annan lapsille aikaa ja yhteistä tekemistä ja vietetään kiva joulu vähemmillä lahjoilla niistä oikeasti nauttien. Samalla lapsi oppii arvostamaan ehkä saamaansa lahjaa. Tavaroihin hukuttaminen ei vaan toimi eikä siinä ole omasta mielestä järkeä. Jokainen tietysti tekee niin kuin itse haluaa.

Sekoitat nyt asiat. Nämä lapset mitä todennäköisimmin käyttäytyisivät huonosti oli lahjamäärä vuosien saatossa ollut ihan mikä tahansa. Kuulostaa lähinnä huonon kasvatuksen pilaamilta lapsilta nuo kuvailemasi tapaukset. Pieleen on menty ihan kaikkina vuoden päivinä, vuodesta toiseen. Joulu ei näiden epäkohteliaiden, itsekkäiden ja kiittämättämien kohdalla ole syypää vastenmieliseen käytökseen. Joulu on 1 päivä vuodessa. Vika on ihan jossain muualla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä isovanhempi. Mielelläni hemmottelen lapsenlapsiamme. Tänä vuonna kyllästyneet vanhemmat ovat määränneet vain kolme lahjaa kummallekin kersalle. Nyt joutuu todella miettimään hyvät lahjat, kun herätekrääsää ei voi ostaa.

Meillä sama. Ilmoitin, että meilläkin on uudet säännöt. Ensi vuonna yökyläilyjä on enää 3 kpl, ei enää 30, kuten tänä vuonna. Meitäkin kyllästyttää.

Aivan. Kun ette enää saa ostaa, ostaa, ostaa ja ostaa krääsää niin sitten kiellätte kaiken järkevän ja tarpeellisen myös. Vai oletteko aina halunneet "hoitaa" lapsenlapsia pelkällä krääsällä eikä lainkaan yhdessäololla?

Mikäs sitä on lapsia tai muita lahjoessa vaikka 30 pakettia per henkilö, jos hyvin pieni osa tai ei ollenkaan on krääsää.

Mun lapsi on nyt 14-v. ja saa minulta varmaan kymmenen pakettia, mutta missään ei ole mitään turhaa  eikä liioin hirveän kallista.

Tänä vuonna siis ei ole The Lahjaa, joka voisi olla esim. uusi puhelin.

Vaatteita ja asusteita, hygieniatuotteita ja kirjoja olen lähinnä hänelle ostanut vuoden mittaan.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kaveri, jolla on kaksi lasta, ja ostaa kummallekin yli sata lahjaa joka jouluksi. Paketoiminen on kuulemma kamala urakka, eikä ”tosiaankaan” jaksa jokaista vaatetta laittaa eri pakettiin. Ja vähän on jo syöty kuormasta, kun lapsi ”niin halusi” jo saada joitain tuotteita jo marraskuussa käyttöön. Samoin joku uusi huonekalu kuuluu molempien lasten saada joka jouluksi.

Oikein kiva ihminen kyseessä, mutta suhde tavaraan ja kuluttamiseen on aika erikoinen. Kertoo ylpeänä, kuinka nuoremmalla on kaksi täyttä hyllyllistä pelkkiä huppareita. Ajatus siitä, että itse käyttäisi kaksi vuotta vanhoja vaatteita sai aikaan spontaanin naurun. Tai se, että ostaisi käytetyn auton. 😂 Uusi se olla pitää, vaikka se autolaina onkin iso kamalan iso rasti. Merkit ovat samoin hyvin tärkeintä ja vaatteissa logot vissiin se tärkein juttu. ”Säästää” ostamalla lapsille piraattikopioita jostain kaukaa, saa saman merkin halvemmalla.

Ja en tiedä korreloiko tuohon ketjussa mainittuun, mutta näiltä lapsilta ei todellakaan vaadita yhtään mitään. Itse asiassa oletin pitkään, että lapset ovat erityisiä ja siksi kyvyttömiä tekemään mitään. Mutta kyllä ne ihan normaaleja ja kivanoloisia ovat, heitä vaan pidetään ja kohdellaan ikäistään nuorempina.

Eikä kyse ole vain joulusta, vaan tavarat ovat tosi tärkeitä joka päivä. Joulu on jotenkin kuitenkin se huipentuma.

Lapsiparat sitten kun ovat siinä iässä, että muut alkavat huomata että heidän "merkkituotteensa" ovat ja ovat aina olleetkin pelkkiä piraatteja. 

Vierailija kirjoitti:

Mun siskonpojat ei edes jaksa avata kaikkia niitä lahjoja mitä saavat, määrä on niin järjetön. Pakettien repiminen käy työstä, ei heitä kiinnosta niiden kaikkien sisältö. Muutama eka paketti jaksaa kiinnostaa, sitten se muuttuu suorittamiseksi.

Sitten vaikkei paketteja olisi montaa, niin haukkuvat saamansa lahjat! Viimeksi kuulin antamastani Lego-paketista halveksivan tuhahduksen ja vinkumista, laatikko hylättiin johonkin pöydän alle. Ja olin vielä erikseen kysynyt siskolta lahjatoiveen etukäteen (etten osta jotain mitä heillä jo on) ja hän oli sen hyväksynyt.

Aika kiittämätön meininki ja eivät todellakaan tarvitse sitä kaikkea krääsää, joten lopetin lahjojen ostamisen heille kokonaan. Sanokaa pikkumaiseksi, mutta mulle riitti, ihan sama.

Olisin tehnyt sijassasi samoin. Miksi syytää rahaa toisen hemmotellulle jälkikasvulle, jota ei voi antamasi lahjat vähempää kiinnostaa. Voit hyvin mielin käyttää saman rahan johonkin itsellesi mieluisaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä 6- ja 8-vuotiaat lapsenlapset saavat pari kirjalahjaa ja sitten heidän tileilleen talletaan joulurahaa ja kummit ostavat osakkeita. Lapsille selitetään, että ne rahat ovat siellä odottamassa suurempaa tarvetta, esim. autoa, omaa kotia tai matkaa, jolle haluaa lähteä. Lapset ovat ymmärtäneet asian ja miettivät jo sijoituskohteita ja seuraavat osakkeidensa vaihteluita. Järkevää kasvattamista. Tarpeen mukaan ostetaan tietysti vaatteita ja urheilutarvikkeita, niitä kuluu pitkin vuotta. Myös syntymäpäivänä talletaan tileille rahaa ja ostetaan vaikkapa leivokset tai karkkia vähän.

Ai 6- ja 8-vuotias seuraavat osakekurssien vaihtelua ja salkkunsa arvon kehitystä 🤦

Jotakin tolkkua näihin juttuihin, hei!

Kyllä vain, istuvat isänsä kanssa yhdessä katsomaan, mitä sinne kuuluu, miten omilla osakkeilla nyt menee. Näin heitä opetetaan jo pienestä harkitsemaan rahankäyttöään. Vanhemmat ovat kyllä itsekin rahoitusalalla, joten se on lapsille tuttua jo arkipuheessakin. Ovat olleet joka vuosi vanhempiensa työpaikoilla katsomassa ja kiinnostuivat itse. Myös muille sukulaislapsille on ollut tapana ostaa lahjoiksi osakkeita, ja siihen on totuttu ja synttäreillä siitä on puhuttu.

Rahankäyttöä voi opettaa jo hyvinkin pienelle. Tavoitteita voi olla aina.

Tämä on jotenkin hirveän surullista. Eikö lapset saa nykyään olla edes 6-vuotiaaksi lapsia? Pitää jo alkaa kouluttaa osakkeita, markkinoita, säästä, säästä, säästä, kurssit sitä ja kurssit tätä. Tuo on jo vähän sairaan kuuloista, anteeksi nyt vain.

Tuon ikäisille riittäisi aivan hyvin säästöpossu ja ehkä viikkoraha, jos sitäkään edes vielä tarvitsee. Niillä voi aivan riittävästi ja lapsen tasolla harjoitella säästääkö vai ostaako jotain pientä.

Tulee lähinnä mieleen tuosta kaavatustyylistä kovien arvojen opettaminen ja suoranainen aivopesu. Elämä pyörii rahanteon ympärillä jo leikki-ikäisenä? Vastenmielistä.

En tiedä, mutta itse ostin aiemmin lapsilleni valtavasti lahjoja. Saivat myös muilta. Huomasin, että äitini paheksui tapaani ja osti itse Tiger-kaupasta kahdella eurolla halvat lahjat. Huomasin, että nuo suurennuslasit ja nahkakukkarot ovat olleet vuosia käytössä. Lapset sanoivat jossain vaiheessa itsekin, että nyt ei tartte enempää tavaraa, että kaikkea on.

Minä sain lapsena 2-3 lahjaa, joista yksi oli aina jokin suklaarasia tms. Kyllä oli aina paha mieli, kun koskaan ei oltu edes kuunneltu saatika kysytty minun toiveistani ja harvemmin lahjavalinnat sitten osui itselle mieluisaksi. Yleensä se suklaa olikin lahjoista mieluisin. Hävetti palata joululoman jälkeen kouluun, kun siellä ekana aina käytiin kaveriporukassa läpi, mitä kaikkea kivaa kukin oli saanut. Pysyin itse näistä keskusteluista aina hiljaa ja syrjässä. Tunsin itseni niin huonoksi ja arvottomaksi. Ei kyse olekaan pelkästään tavarasta, vaan kyllä lapsikin ymmärtää ja näkee sen arvostaako vanhemmat häntä ja haluaako vanhemmat oikeasti häntä ilahduttaa. Vai haluaako vanhemmat osoittaa hänelle hänen alhaisen paikkansa.

Meillä ala-asteikäiset lapset saavat jouluna yhteensä 12-13 lahjaa, jotka on harkittuja ja pitävät sisällään sellaisia lahjoja, jotka varmasti on lasten mieleen eli lapsen itsensä toivomia. Vaikka osa niistä olisi omasta mielestäni krääsää tms, haluan ne heille antaa, koska tiedän heidän oikeasti niitä toivovan ja toivoneen jo pidempään. Lisäksi mukana on muutama oikein ”järkevä” pehmeä paketti eli paidat ja uudet kylpytakit vanhojen pieneksi jääneiden tilalle sekä myös tarvittavaa välineistöä harrastuksiin. Tosin niistäkin osa on kylläkin lasten itsensä toivomia. Ihan kohtuullista mielestäni. Me annamme mieheni kanssa lahjoista molemmille kolmet ja osa sukulaisista ja kummit antavat loput.

Ihanaa, että älyän olla pitämättä lapsiani sellaisessa kurimuksessa, jossa itse lapsuuttani vietin!

Saa kai sitä ostaa vaikka kaupan tyhjäksi, jos se joulu on aikanaan markkinoitu lapsille niin että silloin saa lahjoja. Kaikki tyylillään. Meillä myyty joulu lapsille pienestä pitäen yhdessäolon, herkuttelun, laiskottelun, pulkkamäen yms. juhlana ja yhden arvokkaamman lahjan saa toivoa. Sukulaisilta ja kummeilta tulee pienempää pakettia, niitäkin rajoitetusti. Eivät ole lapset koskaan marmattaneet että liian vähän lahjoja. Edelleen, kaikki tyylillään.

Kiinnostus lopahtaa alta aikayksikön ja ne siirretään varastoon pölyttymään ennen seuraavia juhlia. Haluatko lapsestasi materialistin?

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostus lopahtaa alta aikayksikön ja ne siirretään varastoon pölyttymään ennen seuraavia juhlia. Haluatko lapsestasi materialistin?

Riippuu mitä on ostettu lahjaksi. Aloin oikein pohtia lapsen (päiväkoti-ikäinen) viime vuoden lahjoja ja käytössä ovat edelleen. Mikseivät olisi, jos lahjaksi on saatu legoja, kirjoja, lautapelejä jne. Samalla linjalla jatketaan tänäkin vuonna eli mitään twerkkaavia laamoja ei meille hankita vaan sellaista millä voi oikeasti tehdä jotain. Ei ole pelkoa, että jäävät kaappiin.

Ihana lämmöllä valittu lahja tuo ankanmallinen saippua, tärkeintä lahjassa on ajatus, ei hinta.

Lapseni on 20v, ja parasta joulussa oli pukin tulo, ja lapsen lahjojen avaaminen. Siis minulle :D toki varmasti lapsellekin ;)

Nyt kun katson sisarukseni alakouluikäistä, ja nuorempaa lasta, niin siinä on näkyvissä tuo tässäkin mainittu "kyllästyminen" lahjojen avaamiseen. Tai siis se että kun löytyy se THE lahja jota on odotettu, niin muu ei enää kiinnosta, ja vanhempansa jopa houkuttelevat, että hei, täällä olisi vielä 30 lahjaa, avaahan nämäkin, ja lapset kiukuttelevat että eijei, ei kiinnosta! Tai osasta lahjoista jopa että huono lahja, en halua!

 Kun oma lapsi oli pukki/lahjaiässä, niin ei se ollut tuollaista, vaan silmät kiiluen "vuoden parhaana päivänä" avasi jokaisen lahjan tyytyväisenä ja kiittäen, ja ihmetellen miten hän on saanut näin monta lahjaa. Vaikea sanoa mikä sitten on paljon, koska en nyt enää muista lahjojen määrää sinänsä, mutta todellakin oli pieniä lahjoja kuten hiuspinnit, laitettu erilliseen pakettiin, jolloin avaamisen riemua riitti, vaikka ne pinnit olisi voinut laittaa kylpyvaahdon ja saunatakin kanssa samaan pakettiinkin. 

Sisaruksen lapsille ostellaan vähän väliä jotain uusia härpäkkeitä, meillä lahjoja sai ihan oikeasti vain synttärinä ja jouluna. Veikkaan että tällä on isokin merkitys, kun omalle lapselleni lahjan saamisella oli joku merkitys. Sisaruksen lapsille tuntuu että osa lahjoista on ihan "näkkileipää", jota mussutetaan harva se päivä. 

Että kyllä se maailma on myös muuttunut, Eskoseni.

up

Vierailija kirjoitti:

Mihin te tungette kaiken sen kaman? Järkyttävän materialistista ja turhaa resurssien tuhlausta ostaa vuosi toisensa jälkeen kaapit täyteen tavaraa jota ei oikeasti tarvita. Yököttävää.

Niin, mitäpä se lapsi vaikka leluilla tai vaatteilla tekee, ei niin mitään. Ei isä ja äitikään oikeasti mitään vaatteita tarvitse, mitäpä sitä koreilemaan, kyllä iho on ihmisen turkki. Ja mitä kirjoja lukemaan, telkkaria katsomaan, suklaata jouluna syömään, hajuvesiä pirskottelemaan, turhuutta turhuutta vaan. Mennään luolaan ja ollaan siellä tykönämme, hiljaa ja nöyrästi.

En itsekään kannata minkään sellaisen lelun ostamista, mistä lapsi ei edes pidä tai nauttii minuutin. Mutta oikeasti lapset yleensä tykkäävät leikkiä, se on heille jopa hyväksi. Jos lapsi saa jouluna vaikka 10 lelua, ei siinä ole yhtään liikaa ahkerasti leikkivälle. Parin vuoden päästä ne lelut voi kierrättää eteenpäin, kun se kehitysvaihe on ohi, ei niillä tarvitse kaappeja tukkia.

Mistä ihmeestä tämä lahja-, joulu- ja lapsivastaisuus oikein kumpuaa? Ettekö te itse muista lapsuutenne jouluista mitään kivaa, sitä ihanaa jännitystä lahjoja avatessa ja joulupäivää, joka vietettiin leikin maailmassa uusien lelujen kanssa? Oikeastiko te saitte lahjaksi yhden kierrätetyn lelun ja muuten toivoitte vain rauhaa maailmaan ja olitte kaikin tavoin niin kuin ei mikään juhla olisikaan? Kerskakulutuksen ja ankeilun välille mahtuu paljon, jotain kivaakin.

oma tilanteeni on se, että mieheni on "it-nörtti", kuten kaksi poikaani. Mieheni on jo ostanut, paitsi pojille, myös itselleen, joululahjat.

Itselläni on kaksi "sydänystävää". Toinen on kahden tytön (8v. ja 12v.) äiti. Heillä ei ole varaa juhlia joulua tai ostaa lahjoja. Kaiken lisäksi, perheen isä makaa hoivakodissa.

Toisen sydänystäväni suurin ongelma on se, että tänä jouluna he eivät pääsekkään etelään luksuslomalle.

Olen hyötynyt tilanteesta sillai, että olen ilomielin saanut rikkaalta ystävältäni hänen suunnilleen samanikäisten tyttäriensä pieniksimenneitä mutta lähes käyttämättömiä laadukkaita merkkivaatteita tälle köyhän perheen lapsille joululahjaksi.

Mieheni myös lahjoittaa vanhan mutta hyvin pelittävän läppärin.

Sitten vielä ruokakori joulun herkkuja.

Joulu on jo pidemmän aikaa tympinyt mua.

Esim. jouluruoka??? Arkena voit tehdä huoletta lempiruokiasi. Erilaiset juustot, lohi ja leikkeleet on jo nyt arkiruokaa. Lehdet pursuavat ihan arkenakin reseptejä tyyliin maailmanparasta sitä ja tätä.

Jouluruoat, kuten erilaiset pulavuoden laatikot, ovat itseasiassa terveysruokaa. On se toisaalta hienoa, että vuodessa on yksi, perinneruoille pyhitetty päivä. Muistat taas kerran, että lanttu on oikeasti superterveellistä ja hyvää ja kuinka sitä pitäisi tehdä useammin...

ja sitten se krääsänpaljous... Ollaan jo sovittu ystävien kesken, että lahjoitetaan keskinäiset lahjamme pelastusarmeijan joulupataan tai eläinsuojeluyhdistykselle.

Itselle suurimmat kiksit on aiheuttanut se, että voin auttaa köyhää ystävätärtäni järkkään lapsilleen ihanan joulun. Toivottavasti perheen isä ei kuole ennen joulua, mutta se on korkeammassa kädessä.

Vierailija kirjoitti:

Mitä hyvää on siinä, että lapsi hukutetaan tavarapaljouteen jo pienestä pitäen? Mitä hyötyä on siitä, että sille pitää jatkuvasti hankkia kaikkea, mitä se kulloinkin keksii mankua?

Mutta eikö aloittaja kirjoittanut, ettei muulloin sitten paljon ostella? Jos aina ostaa kaiken pitkin vuotta, mitä lapsi haluaa niin silloin toki mennään metsään.