Huhtikuunhelmet 2009

Kivan nimen kehitit Hentsu86. :)



Mä voin laittaa sen esittäytymislistan hetken kuluttua.....



Kirjoittelen lisää myöhemmin, pitää yrittää soittaa sinne neuvolaan ohi anopin (on siinä vastaanotossa töissä)...

täällä vietetään viimeistä vapaapäivää ennen ku huomenna taas työt alkaa loman jälkeen:( Kyllä sitä mielellään olis kotonakin.. Mulla on huomenna sille gynelle soitto, josko sitten pääsis näytille, vaikka ultraan, että näkis onko tuolla masussa oikeesti joku.. Rinnat on ainakin tooosi kipeät ja alamahaa ja selkää välillä nippailee. Pahoinvointia ei vielä ole, esikoisesta se alkoi joskus rv. 7 paikkeilla. Mukavaa viikonalkua kaikille, toivottavasti se aurinkokin vielä alakis paistaa, täälläpäin nimittäin tosi harmaa ja kalsea ilma.



Mimmi ja papu 5+4

Väsyttää ja palelee, ihan kuten edellisen raskauden alkuvaiheessa. Silloin olin juuri tullut työmatkalta Aasiaan ja luulin että minulla oli tosi paha jet lag. Nyt ei ole tämmöistä harhaluuloa, eli selvästi alkuraskauden oireita. Olen edelleenkin hieman epäuskoisen hämmästynyt, kun meillä tärppäsi heti ensimmäisestä kierrosta. Itse olin varautunut odottelemaan raskauden alkua pitkäänkin. Mies tosin sanoi eilen että nyt ei tarvinnut harjoitella kun jo tiesi miten lapsi laitetaan alulle...



En ole vielä ehtinyt soittaa neuvolaan, mutta laitoin juuri muistutuksen että soittaisin puolen päivän maissa kun on puhelinaika.



Iloista uuden odotuksen ihmettelyä ja viikon alkua kaikille!

Plussa tuli testiin haamuna lauantaina päivällä ja sunnuntai aamuna sitten jo oli ihan selvä. Kolmatta meille odotellaan, entuudestaan kaksi poikaa löytyy. Olen ollut kuopuksen syntymästä saakka kotona ja sama meno jatkuu:-)



Lähipiirissä sattunut viimeisen vuoden aikana paljon keskemenoja ja muita ongemia raskauden loppuvaiheillakin, joten olo on nyt lähinnä pelokas... Kaikki mahdolliset ongelmat mietityttää. Olen yrittänyt kuitenkin asennoitua, että aika näyttää kuinka käy ja toivoa parasta, että kaikki sujuu hyvin myös tämän kolmannen (ja viimeisen) kerran.



Oireina vain mahan repäisykivut ajoittain, iltaisin paleleminen ja pikkuinen "pala kurkussa" välillä. Oireettomuuskin mietityttää, aiemmin ollut alusta lähtien selvemmät oireet. Mutta ihan alussahan tässä ollaan, joten kerkee noita oireita vielä tuleen :-) Tulipas nyt pessimististä tekstiä, mutta ei voi mitään kun ne mietityttää.



Hyviä vointeja kaikille

Piqu 4+2

Neuvolaan soitettu, otetaan verikokeet ja katsotaan kaikki lappuset jo ensi viikolla kuopuksen neuvolakäynnin yhteydessä. Lääkäriaika varattiin elokuun loppuun ehkäisyneuvola-nimikkeellä :D



Väsyttää kovin ja eilen olin oikea jätesanko, söin varmaan kaiken syötäväksikelpaavan mitä jaakaapista löysin! Saas nähdä miten tässä raskaudessa noi syömisjutut menee. Esikoisen kohdalla kaikki epäterveellinen ällötti ja toisen kohdalla taas päinvastoin. Jos vaikka nyt saisi sellaisen normaalilinjan. :)



Tänään olisi hammaslääkärireissu ja hirvittää jo valmiiksi. Viimeksi sain puudutuksesta koko posken viikoksi todella turvoksiin ja kipeäksi, penisiliinikuurinkin sain popsia... Mua ei pieni kipu haittaa, mutta ne piikit! Pelkkä ajatuskin jo laittaa pyörryttämään, kun piikki ja verikammoinen olen...

Ja porukkakin alkaa lisääntymään kivasti! =)

Oireista: mulla on tissit ollut kipeet jo hyvän aikaa ja nyt on mukaan tullut ällötys. Aamulla piti oikein pakottaa itsensä syömään yksi leipä, kun kokemuksesta tietää että sitten se vasta järkky olo tulee jos ei syö. En ole vielä joutunut vessassa norjaa puhumaan mutta eiköhän sekin vielä edessä ole...=0 Toisaalta kauheeta mutta toisaalta sitten kivaa kun tietää että oikeasti on raskaana... Maha on turvonnut niin että iltapäivällä on pakko pitää farkun napit auki, aamulla ne vielä menee kiinni.... Yksi huvittavimmista oireista on tämä mielen herkkyys, mä olen aina ollut kova poraamaan tv:n ääressä, mutta lauantaina tuli kyllä pohjanoteeraus kun vollotin katsoessa Viettelysten saarta (ja oltiin vielä kylässä..) Sairasta.

Neuvolaa odotan kovasti vaikka hirvittää mitä ne nipottaa mun painosta. 22.8 se sitten selviää. Mulla tosiaan liki kakskytä kiloa ylipainoa, joka tullut kuopuksen syntymän jälkeen (lääkkeiden takia) Eli painan nyt melkein sen kuin kaikista kolmesta lapsestani olen painanut synnärille lähtiessä=( Ei ole kivaa, nyt kun tähän haalii vielä 15-20 raskauskiloa niin varmaan jalat pettää.

Onko täällä muita jotka ovat lopettamassa tupakanpolttoa? Mulla se tuntuu olevan tällä kertaa jotenkin ihmeen vaikeeta.. Aiemmin on loppunut laakista, mutta nyt poltin vielä viikonloppuna pari molempina päivinä. Täytyis vaan saada itseään niskasta kiinni kunnolla.

Karasanille kiitos, näytit tehneen meille esittelypinon=)

Päivänjatkoja kaikille!

T: Helmielina kera Neposen (5+4?)

Heippa vaan kaikille,



kohta täytyy soittaa neuvolaan, meillä täällä sellainen tyhmä sääntö että vain tiettyyn kellon aikaan saa soittaa ja aika ei ole edes kovin pitkä. Olemme lähdössä koko perheen voimin kesäloma reissulle, joten meikä on sitten pari päivää nettipimennossa. Hyvää viikonalkua kaikille!



Oireista sen verran että tissit päivä päivältä kipeemmät ja jos ruokaväli yhtään on venynnyt niin kyllä oksettaa.. Ja tietty tää kamala turvotus joka mullakin on pahimmillaan illalla.



Palaan reissun jälkeen..



Numerokolme kera pikku hipun rv 5+5

täälläkin oli hölmöt ajat milloin soittaa tuonne neuvolaan, aika oli 8.00- 8.30. tosi lyhyt väli, niin täyty kollosta mellkein kytätä ettei mee ohi soittoaika.

Mä tulen tähän ketjuun hieman kaksinaisissa ajatuksissa. Olen testannut sunnuntaina 3.8 vahvaa plussaa ja tänä aamuna vielä uudestaan.

Kuukautiset olivat vasta viikon myöhässä. Tämä on kaikkea muuta kuin suunniteltu asia ja mieli on möngerryksestä sekaisin.



Minulla on jo 3 lasta (00 tyttö-01 poika-06 poika), opiskelut itselläni kesken (amk) ja olin ajatellut lapsiluvun olevan jo täysi ja vaipan vaihto jutut historiaa. Olen 27 vuotias itse.En osaa olla iloinen, en osaa olla surullinen,sanotaan näin että olen sekaisin ja hämilläni. Mies tietää ja paras ystävä. Viimeinen vuorokausi on ollut tunteiden myllerrystä ja vaihtoehtojen miettimistä.Mutta hetki sitten tein päätökseni ja liityn siis teihin. LA 6.4.09. Ehkä minä osaan pian iloita Ruotsintuonnistani :) nimittäin tämä kahvipapun kokoinen öklötyksen aiheuttaja sai alkunsa perheristeilyllä heinäkuussa



Voi olla että joku loukkaantuu kirjoituksestani mutta toivon ymmärrystä. Tiedän että moni kaipaamalla kaipaa vauvaa syliinsä ja kuinka ristiriitaista voi olla toisenlaiset ajatukset. Haluan kuitenkin jonnekkin kirjoittaa tuntemuksistani.

...ja eikös tämä paikka ole juurikin sitä varten että pääsee tuulettelemaan tunteitaan, ei ne ensiajatukset kaikilla aina ole välttämättä ihan "vauvanvaaleanpunaisia". Minä en usko että kukaan täällä "vetää poroja sieraimiin" sen takia että joku tulee raskaaksi vahingossa vaikka itsellä olisi takana pitkäkin yritys. Eikös se ole pääasia että nyt olemme samassa junassa eikä se miten tämän junan kyytiin on päästy;)



Minä henk.koht. osaan kuvitella tuntemuksesi tällä hetkellä, meillä kolmonen oli aikanansa vahinko (ja voiko ihanampaa neljävuotiasta olla) eikä tätä nepostakaan juuri ehtinyt harkitsemaan kun eka yk:lla tärppäsi.... Ja minä muuten olen myöskin opiskelija!



terkuin Helmielina ja neponen 5+4

ja kiitos uuden pinon kasaamisesta!



Tuulenkuiskaus: eiköhän sitä kaikkien päässä joskus liiku epäilyksiä ja pelkoja, vaikka lapsi olisikin suunniteltu. Mun mielestä vain hyvä, että sellaisistakin puhutaan.



Itsellä ainakin pyörii päässä ties mitä, vaikka lasta toivottiin ja yritettiin. Osittain se johtuu aikaisemmista huonoista kokemuksista (kuten keskenmeno), osittain vain jännittää ja huolestuttaa kaikki uusi, mitä en ole vielä kokenut. Kuten synnytys. Jep, tiedän että on aivan turhaa alkaa siitä stressaamaan vielä tässä vaiheessa, mutta tällainen olen... ;-)



Eilen tiuskaisin miehelle riidan yhteydessä että "ehkä olisi parempi, jos sitä vauvaa ei tulisikaan". Mistä tietysti tuli samantien kauhea katumus ja syyllisyys. En mä sitä todellakaan oikeasti toivo. Kaikkea hölmöä vaan tulee sanottua kiukkupäissään.



Tulisi nyt jo ensi viikon torstai ja ultra, niin näkisi onko siellä masussa tosiaan joku kotona. :)



Voimia kaikille pahoinvoinnista kärsiville!

nytten sitten täälläkin on aika varattuna...

ihmettelen vaan kovasti sitä että aika on 1.9 jossa vaan tehdään ne paperit ja eka ultra on vasta sitten vko 12 ja silloin siis vasta saan tietää onko kaikki ok... jännä viimeksi vaan oli toi lääkäri/ultra silloin samalla ku tehtiin ne paperit...

onko tää nytten siis se oikee vai mitä ihmettä....



-on vähän ihme fiilis tosta?

Testasin plussan viikko sitten ja viiva on vain vahvistunut, joten alan uskoa silmiäni.

Vielä en ole kiirehtinyt neuvolaan soiton kanssa, mutta ehkä loppuviikosta tai ensiviikon alussa pitänee minunkin jo soitella. Veikkaan että saan ajan siihen kahdeksannen viikon nurkille.



Oireita on jonkin verran; rinnat on julman kipeät ja turvonneet, varsinkin iltaisin.

Turvotusta on myös vatsassa ihan kiitettävästi, työhousut menee kiinni sillai pingottamalla, saa nähdä milloin nappi ampuu jonkun syytömän silmään :)

Sydän jyskyttää välillä ihan omituisesti, jumpsuttaa jotenkin hirmu raskaasti ja kovaa.. onko muilla vastaavaa ollut?

Palelee niin etten meinaa nahkoissani kestää, viimeyönkin nukuin villasukissa...

Ja se pelätty pahoinvointi... välillä iskee sellanen voimattomuus ja pari kertaa on yököttänyt, mutta tänään ruokailun jälkeen piti tosiaan käydä puhumassa sitä norjaa vessassa.. Hyi yöks!

Pissalla saan myös käydä melko tiuhaan.



KMK75 ja masu-asukki huimat rv.4+6





Sitten asiasta kukkaruukkuun... mistä saa muutettua nimimerkkinsä, tietääkö joku?? tuolta oikealta ylänurkasta koitin "muuta tietojasi" kohdasta, mutta ei onnistunut..



Aurinkoista viikkoa kaikille helmille!!

Heippa!



Täälläkin laukataan pissalla koko ajan...pahoinvointia ei onneksi ole, väsymystä kyllä senkin edestä. Lopetin tupakoinnin kertalaakista, sekin on omiaan tekemään heikon olon...vannon tässä ja nyt etten enää aloita sitä synnytyksen jälkeen uudestaan! Esikoltakin lopetin plussatestiin, mutta niin vaan aloitin pöljänä uudestaan kun imetys loppui.



Huh, aamulla aikasin töihinmeno, joten taidan painua pehkuihin...huomiseen!



Silmu&Kapris 4+6

Eilis aamuna siis sain selvän mutta ei täysin tumman viivan :) ja en malttanut olla kurkistamatta tälle puolelle. Onnittelut kaikille tänne puolelle päässeille :)!



Täällä taitaa olla uusiakin tuttavuuksia, joita en tavannut tuolla kuumeilupuolella. Olen siis 22v ja miehen kanssa kuumeiltiin esikoista. Nyt siis mahdollista että olisin raskaana kolmannesta yrityskierrosta, kun menkat on tänään jo 5.päivää myöhässä ja rinnat on arat ja alamasu turvoksissa. Tänään tuo turvotus ei oo ollut niin paha kuin viikonloppuna oli. Maha näytti kuin olisin ollu jotain 4.kk raskaana.



Malttamattomana soitin tänään myös neuvolaan. Ajattelin että käyn siellä teetättää kokeen, että varmistuis olenko varmasti vai enkö. Neuvolan täti sanoi että jos ensi viikolla käyn antaa näytteen ja sitten seuraavana päivänä soitan sille uudestaan, niin katotaan kuinka jatketaan.



Olen todella innoissani :) vaikka välillä mieleen tulee kokemuksia joita olen lukenut toisille tapahtuneen.. en tiedä onko se itsekkyyttä vai itsensä suojelemista, mutta tahdon nauttia tästä tunteesta niin kauan kuin sitä mulle sallitaan :)



Onko teillä kokemusta onko ensimmäinen neuvolassa käynti viikolla 8+ vai jo kahdeksannella viikolla eli 7+? Laskeskelin tuossa että 7+vk olis elokuun viimeinen viikko. Joskohan silloin pääsisi ultraan, kun mulla se seuraava viikko on reissu (vanhempien luo), jolloin en oo maisemissa käymässä neuvolassa. Ja kun en malttais oottaa sinne syyskuun toiselle viikolle, ja toivoisin että voisin kertoa jo vanhemmilleni uutisen.



Näissä tunnelmissa moikka moi!



T.Sivri rv4+2

Ihanaa, mie olen saanut kivan päänsäryn, nyt on muutamana päivänä koskeu hirveesti päähän:( En tiedä johtuuko niskan ja hartioitten jumituksesta vai onko raskauteen kuuluvaa:S mut josko tää menis nopeesti ohi.



Sairastaako kukaan paniikkihäiriötä, ja jos sairastaa miten on vaikuttanut raskauteen? Itse sairastan, mutta raskauden myötä kohtaukset on helpottanut, toivon vain et tää paniikkihäitiö ois ohi menevä eikä jäisi pysyväksi.



Aurinkoista aamua kaikille! (tai täällä ainakin paistaa aurinko)

...sanoinkuvaamattoman paha olo! viittä vaille ettei oksu lennä...ei ole tupakkia paljo mieli tehnyt tässä olotilassa, ja sehän on vaan hyvä asia! :) lisäksi viime yönä en saanu unta ollenkaan, väsymys on siis kaksinkertanen..aivan järkyttävä uupumus siis päällänsä. Mutta en valita, mielelläni otan kaikki raskausoireet mitä tuleman pitää! :)



Silmu ja Kapris 5+0

mitäs meille ei siis kummoisia... siis laskin uudestaan ja siis meillä on se keskustelu vasta vko 10 emmä tiiä onko kaikilla muillakin vasta näin myöhään?

onko kellään kokemuksia yksityisistä ja paljonko siis maksaisi... tosi outo fiilis ku ei tiiä vasta ku tollon että kaikki on lähtenyt hyvin käyntiin...



mikumamma....

Minäkin täällä vielä olen. Tässä vaan mennyt hiukan aikaa, etten oo päässyt kirjottelemaan. Eilen soitin yksityiselle ja ens viikon torstaina menen sitten varhaisultraan. Silloin ollaan vk 7+1 muistaakseni. Sanoivat että aikaisemmin ei kannata tulla. Oon muista syistä joutunu käymään samankaltaisessa ultrassa, veikkaan että maksaa paikasta riippuen 70-100€ suunnilleen. En jaksa odottaa niin kauaa.. Tuntuu että siihen on ikuisuus ja mulla on aika pahoja alavatsakipuja.. Pelkään koko ajan, et onko siellä kaikki hyvin.. =0/



Muuten täällä mennään ihan ok. Vessassa käydään tihuvaan, mutta ei juuri muita oireita.



Hyviä vointeja kaikille!!

Pahoinvointia on täälläkin aamusta iltaan ollut tänään. Eilen öklöolo alkoi vasta puolenpäivän jälkeen. Oloa ei helpota lauantaina alkanut sitkeä hakkaava yskä ja pieni lämmönnousu. Se mikä on erillaista on etten töiden jälkeen ottanut samointein torkkuja vaan aloin kotona touhuamaan asioita



En ole vielä neuvoloita soitellut,luultavasti pyrin joskus 10 viikon tietämillä aikaa varaamaan,sitä aikaisemmin käyty neuvola on kuitenkin aika turhauttava (paitsi niille jotka odottavat esikoistaan) koska mitään uutta ei sieltä kai tule.Jostain syystä ei huvita oikein edes tästä asiasta kenellekkään puhua, se tulee olemaan lähisuvulle aikamoinen paukku.



Takaraivossa jyskyttää kuitenkin monenlaista ajatusta. Miehen kanssa ei olla asioista puhuttu,hänhän jätti asian minun päätöksen varaan. En vaan saa suutani auki ja en oikein tiedä onko mitään puhuttavaakaan koska kuitenkin hän tietää valintani ja tiedän hänen tukevan asian kanssa. Minusta on vain väärin etten voi nauttia tästä samoin kuin olen edellisten kanssa nauttinut.Toivon että se muuttuu pian,hyvin pian. Vauvan potkuihin on vielä pitkä aika. Enkä tietenkään voi olla edes varma että kaikki on hyvin.

Tsemppiä kaikille ja muistakaa napostella pikku välipaloja!