Raha-asiat AVOliitossa
Miten jakaa kulut avoliitossa? Minä olen opiskelija ja mies käy töissä eli saan kuukaudessa noin 420 euroa tukea ja toinen tienaa nettona n. 1700euroa. Vuokra+laskut on yhteensä noin 540 euroa kuussa eli ei todellakaan paha mutta kaikki maksetaan ihan sentilleen tasan.
Eli minulle jää noin 180 euroa kuussa ruokaan ja omiin menoihini. Kysyin mieheltä että voisiko hän maksaa vähän enemmän vuokrasta jotta minulle jäisi enemmän kuussa käteen. Ajattelin että jos vaikka 300 jäisi käteen niin voisin välillä tehdä jotain muuta kuin syödä makaroonia joka päivä. Meillä siis ostetaan ruoatkin omat, koska mies haluaa pitää omansa ja minun omat erillään. Miehen mielestä ei ole reilua että joutuisi maksamaan enemmän. Onneksi meillä ei ole lapsia. Onko tämä normaalia??
Kommentit (366)
Miehen tulot olivat 1700 nettona eli aika paljon! Harva tienaa ememmän kuin 2tonnia ellei ole joku insinööri
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 12:01"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 11:36"][quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 11:03"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 08:28"][quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 03:06"]
En enää ihmettele miksi suomalaiset eroavat niin helposti. Miten perheenä elävät voivat olettaa, että mitä tahansa he uurastavat on vain heille itselleen? Eikö se ollutkaan niin että kaikki on kotiinpäin, yhteistä ja jos lapsia siunaantuu niin se yhteinen jaetaan heille. Jos perhe maksaa molemmat omansa, silloin heistä ei tule puhua he.. vaan molemmat asuvat vaan saman katon alla mutta ei sitä perheeksi tulisi kutsua. Kavereita mielummin tai kämppiksiä.. niinhän se menee? jos kerran yhteistä tulevaisuutta ei rakenneta yhdessä, yhteisillä varoilla, yhteisellä panostuksella.. jos tässä rahan ahneudessaan sortuu kateelliseksi omalle puolisolleen niin miksi? silloin voi vaan miettiä että ajatellaanko siinä itseä vaiko yhdessä molempia..on se noloa kaupan kassalla kun kassahihnalla pyydetään että pistäkää ostokset tasan että molemmat maksaa omansa.. voi luoja! ja vielä sanotaan että ollaan perhe..
[/quote]
Miksi yhteisten rahojen perheissä erotaan? Ja ne naiset todella ihmettelee, kun rahat ei riitä mihinkään, kun mies ei ole enää maksajana. Miehet puolestaan on kummissaan, kun yllättäen rahat riittävät vaikka mihin, vaikka pitää elaritkin maksaa. Miksi yhteiset rahat eivät tuoneetkaan samaa onnea - edes toiselle - kuin rahat erikseen?
[/quote]
Onko sinulla jotain lähdettä tueksi väitteelle että yhteisten rahojen perheissä erotaan usein?
[/quote]
Esimerkiksi tämä palsta: täällä itketään, kun ei voida erota, kun on yhteiset rahat ja sitten opastetaan, että kuule, toimi näin, niin voit eron hakea.
[/quote]
Mitäköhän tuo nyt tarkoitti? Jos pidät tätä palstaa luotettavana lähteenä niin voidaankin lopettaa tämä keskustelu tähän viestiin, koska et pysty sen paremmin perustelemaan väitettäsi.
[/quote]
Kuule, jos palstalla voi sanoa, että joku selvitys ei ole totta, koska itsellä on asiat toisin, niin totta ihmeessä voi myös vedota palstaan tietolähteenä muutenkin.
Yhteiset rahat voi ihmisillä olla, mutta se, että rahat menisivät tasan kummankin käyttöön joka ikinen kk, ei ole mahdollista koskaan. Aina jommalla kummalla on menoja, joihin toinen ei voi vaikuttaa ja jotka ovayt pakollisia. Se että kumpin laittaa yhteiseele tilille rahaa jotain asiaa varten, pitää sopia. Mitä sieltä yhteiseltä tililtä maksetaan ja mitä sen jälkeen maksetaan omilta tileiltä. Jos esim auto miehelle tärkä, kuka päättää millainen auto, miten se maksetaan ja kuinka huollot ym juoksevat menot hoidetaan? Kuka autoa käyttää. Jos nainen ei koskaan käytä autoa, kulut täysin miehen. Entä jos mies tarvitsee auton työmatkaan? Kulutko silloin vain miehen, vai osin naisenkin, koska työstä saadulla palkalla osallistutaan kodin ylläpitoon. Jos nainen matkustaa autossa, maksaako hän bussilipun vai taksin hinnan? Lapset: jos on poika ja tyttö. Poika harrastaa jääkiekkoa johon menee paljon rahaa ja tyttö vaikkapa piirtämistä ja lukemista. Kuinka tässä jaetaan tasan, entä kumpi vie lapsia harrastuksiin ja kene autolla? Eli kaikenkaikkiaan, on parasta jo alkumetreillä tehdä selväksi, kuinka taloutta hoidetaan. Jos näkemykset eroaa kovinkin tai tuntuu että joutuu riistetyksi, parempi elää itekseen vaikka köyhemmin.
Muut ovat lähinnä puhuneetkin omista kokemuksistaan. Sitten on näitä ketkä esim väittävät että yhteisten rahojen perheessä erotaan usein, muissa ei.
Kerronpa verrokiksi meidän talouden tilanteesta. Naimisissa ollaan (eli vähän off topikkia kun avoliitosta puhe, mutta kerronpa kuitenkin), yhdessä oltu likemmäs kymmenen vuotta. Mies töissä, palkka hänellä jonkun verran päälle pari tonnia (en edes tiedä tarkkaan, kun hänen mielestään ei asia minulle kuulu). Itse tällä hetkellä opiskelija, tuloni 470e kuussa. Vuokra jonkun verran päälle 600. Puoliksi maksetaan kaikki yhteiset menot (vuokra ja laskut), kumpikin tasan yhtä paljon. Hyvin pitkälti omat ruuat kummallakin, jotka itse ostamme.
Reiluako? No en mä varsinaisesti odota että miehen pitäisi mua elättää. Mutta välillä mietityttää...
mielestäni menojen maksaminen 50/50 silloin kun asutaan yhdessä, mutta ei ole lapsia, on harvinaisen ok.
Mitä en todellakaan ymmärrä on se, että saman katon alla asuttaessa on eri ruuat ja jääkaapissa sun - mun tavarat. Itse en olisi sellaisessa parisuhteessa päivääkään, koska tuollaista vaativa puoliso ei osaa elää tasa-arvoisessa parisuhteessa.
Eli normaalit asumismenot puoliksi, mutta kyllä tuossa tilanteessa olettaisin, että se paremmin tienaava muilla tavoin kompensoisi tuloeroja, esim. ruokakauppalaskuissa, ylimääräisissä menoissa jne.
Tuo sun-mun -ruuat on kyllä niin paha, etten missään nimessä koskaan perustaisi perhettä tuollaisen miehen kanssa.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 12:23"][quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 12:01"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 11:36"][quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 11:03"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 08:28"][quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 03:06"]
En enää ihmettele miksi suomalaiset eroavat niin helposti. Miten perheenä elävät voivat olettaa, että mitä tahansa he uurastavat on vain heille itselleen? Eikö se ollutkaan niin että kaikki on kotiinpäin, yhteistä ja jos lapsia siunaantuu niin se yhteinen jaetaan heille. Jos perhe maksaa molemmat omansa, silloin heistä ei tule puhua he.. vaan molemmat asuvat vaan saman katon alla mutta ei sitä perheeksi tulisi kutsua. Kavereita mielummin tai kämppiksiä.. niinhän se menee? jos kerran yhteistä tulevaisuutta ei rakenneta yhdessä, yhteisillä varoilla, yhteisellä panostuksella.. jos tässä rahan ahneudessaan sortuu kateelliseksi omalle puolisolleen niin miksi? silloin voi vaan miettiä että ajatellaanko siinä itseä vaiko yhdessä molempia..on se noloa kaupan kassalla kun kassahihnalla pyydetään että pistäkää ostokset tasan että molemmat maksaa omansa.. voi luoja! ja vielä sanotaan että ollaan perhe..
[/quote]
Miksi yhteisten rahojen perheissä erotaan? Ja ne naiset todella ihmettelee, kun rahat ei riitä mihinkään, kun mies ei ole enää maksajana. Miehet puolestaan on kummissaan, kun yllättäen rahat riittävät vaikka mihin, vaikka pitää elaritkin maksaa. Miksi yhteiset rahat eivät tuoneetkaan samaa onnea - edes toiselle - kuin rahat erikseen?
[/quote]
Onko sinulla jotain lähdettä tueksi väitteelle että yhteisten rahojen perheissä erotaan usein?
[/quote]
Esimerkiksi tämä palsta: täällä itketään, kun ei voida erota, kun on yhteiset rahat ja sitten opastetaan, että kuule, toimi näin, niin voit eron hakea.
[/quote]
Mitäköhän tuo nyt tarkoitti? Jos pidät tätä palstaa luotettavana lähteenä niin voidaankin lopettaa tämä keskustelu tähän viestiin, koska et pysty sen paremmin perustelemaan väitettäsi.
[/quote]
Kuule, jos palstalla voi sanoa, että joku selvitys ei ole totta, koska itsellä on asiat toisin, niin totta ihmeessä voi myös vedota palstaan tietolähteenä muutenkin.
[/quote]
Voitko vielä kertoa että missä on sanottu ettei joku selvitys ole totta koska itsellä asiat toisin? Jos viittaat nyt siihen taloussanomien linkkiin joka väitettiin olevan tutkimus siitä että köyhillä olisi yhteisetvarat ja rikkailla omat niin sehän ei suinkaan ollut oikea johtopäätös kyseisen tutkimuksen tuloksista.
Muuta "selvitystä" en ole täällä nähnyt, ehkä sitten on mennyt ohi.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 14:58"]
Kerronpa verrokiksi meidän talouden tilanteesta. Naimisissa ollaan (eli vähän off topikkia kun avoliitosta puhe, mutta kerronpa kuitenkin), yhdessä oltu likemmäs kymmenen vuotta. Mies töissä, palkka hänellä jonkun verran päälle pari tonnia (en edes tiedä tarkkaan, kun hänen mielestään ei asia minulle kuulu). Itse tällä hetkellä opiskelija, tuloni 470e kuussa. Vuokra jonkun verran päälle 600. Puoliksi maksetaan kaikki yhteiset menot (vuokra ja laskut), kumpikin tasan yhtä paljon. Hyvin pitkälti omat ruuat kummallakin, jotka itse ostamme.
Reiluako? No en mä varsinaisesti odota että miehen pitäisi mua elättää. Mutta välillä mietityttää...
[/quote]
Jokainen pari tavallaan, mutta kysypä itseltäsi, toimisitko noin, jos tilanne olisi päinvastoin eli mies opiskelija ja sinä töissä. Jos olet sydämeltäsi samanlainen, niin asia ok. Mutta jos et itse tekisi noin rakkaallesi, niin kannattaa miettiä, löytyisikö jostain ihminen, jonka arvomaailma olisi lähempänä omaasi.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 12:03"]
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 00:23"][quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 00:14"]
Niin, no jos on sattunut löytämään pihin yksilön niin tietysti silloin jokainen syö yksin omaat ruokansa ja maksaa omat menot sentilleen tasan.. Toki on jokaisen oma asia miten asiansa haluaa hoitaa ja mihin on valmis suostumaan, mutta itse en katselisi tuollaista käytöstä. Jos kysytään velkaneuvojan tai suurimman osan pariskuntien näkemyksiä, niin enemmistö on sitä mieltä että menot maksetaan tulojen suhteessa. Monilla avo/aviopareilla on myös yhteinen tili, jolloin menot tulee aina maksettua tulojen suhteessa.
[/quote]
Yhteinen tili tai menojen jakaminen, kun nuoret tyypit on seukkailleet pienen hetken? Sitten voidaan tehdä näin, kun todella ollaan sitouduttu olemaan yhdessä, mutta tuon ikäisillä suhteet vaihtuvat kuin sukat.
[/quote]
Nuoret? Missä ap puhui iästä?
[/quote]
Taisi mainita jo ketjun alkupäässä olevansa vähän päälle parikymppinen ja muuttaneet suoraan kotoaan miehen luo.
Ei tällaisia liittoja niin vakavasti kannata vielä ottaa.
En kyllä ymmärrä tätä eri ruokien syömistä yms. Meillä on miehen kanssa ollut aina erilliset pankkitilit, mutta yhteinen talous. Mies oli ekoina yhdessä olo vuosina vain ajoittain tuntitöissä, oli aiemmin yrittäjä, eikä saanut työttömyystukea. Mä elätän pienestä palkastani molemmat ja maksoin isoa opintolainaani. Korko oli silloin 11,55%. Asumistukea emme saaneet, vaikka asuntoni oli riittävän halpa, niin se oli liian iso, siksi ei tukea. Ei minulle olisi tullut mieleen olla elättämättä miestäni, meillä oli sama elintaso. Sit mies sai kokopäivätyön, ja esim hoitovapaalla ollessani vuosia myöhemmin maksoi kaiken. Eikä olla koskaan rahasta riidelty. Miten toiseen voi luottaa, jos toinen ei ole valmis tukemaan vaikeina aikoina? Jos rakastaa, niin silloin haluaa toiselle hyvää.
Loisiminen on perusoikeus. Jos mies ei maksa niin sossu maksaa. Se on jämpti.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 12:45"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 12:23"][quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 12:01"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 11:36"][quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 11:03"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 08:28"][quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 03:06"]
En enää ihmettele miksi suomalaiset eroavat niin helposti. Miten perheenä elävät voivat olettaa, että mitä tahansa he uurastavat on vain heille itselleen? Eikö se ollutkaan niin että kaikki on kotiinpäin, yhteistä ja jos lapsia siunaantuu niin se yhteinen jaetaan heille. Jos perhe maksaa molemmat omansa, silloin heistä ei tule puhua he.. vaan molemmat asuvat vaan saman katon alla mutta ei sitä perheeksi tulisi kutsua. Kavereita mielummin tai kämppiksiä.. niinhän se menee? jos kerran yhteistä tulevaisuutta ei rakenneta yhdessä, yhteisillä varoilla, yhteisellä panostuksella.. jos tässä rahan ahneudessaan sortuu kateelliseksi omalle puolisolleen niin miksi? silloin voi vaan miettiä että ajatellaanko siinä itseä vaiko yhdessä molempia..on se noloa kaupan kassalla kun kassahihnalla pyydetään että pistäkää ostokset tasan että molemmat maksaa omansa.. voi luoja! ja vielä sanotaan että ollaan perhe..
[/quote]
Miksi yhteisten rahojen perheissä erotaan? Ja ne naiset todella ihmettelee, kun rahat ei riitä mihinkään, kun mies ei ole enää maksajana. Miehet puolestaan on kummissaan, kun yllättäen rahat riittävät vaikka mihin, vaikka pitää elaritkin maksaa. Miksi yhteiset rahat eivät tuoneetkaan samaa onnea - edes toiselle - kuin rahat erikseen?
[/quote]
Onko sinulla jotain lähdettä tueksi väitteelle että yhteisten rahojen perheissä erotaan usein?
[/quote]
Esimerkiksi tämä palsta: täällä itketään, kun ei voida erota, kun on yhteiset rahat ja sitten opastetaan, että kuule, toimi näin, niin voit eron hakea.
[/quote]
Mitäköhän tuo nyt tarkoitti? Jos pidät tätä palstaa luotettavana lähteenä niin voidaankin lopettaa tämä keskustelu tähän viestiin, koska et pysty sen paremmin perustelemaan väitettäsi.
[/quote]
Kuule, jos palstalla voi sanoa, että joku selvitys ei ole totta, koska itsellä on asiat toisin, niin totta ihmeessä voi myös vedota palstaan tietolähteenä muutenkin.
[/quote]
Voitko vielä kertoa että missä on sanottu ettei joku selvitys ole totta koska itsellä asiat toisin? Jos viittaat nyt siihen taloussanomien linkkiin joka väitettiin olevan tutkimus siitä että köyhillä olisi yhteisetvarat ja rikkailla omat niin sehän ei suinkaan ollut oikea johtopäätös kyseisen tutkimuksen tuloksista.
[/quote]
Luitko sen tutkimuksen vai pelkästään Taloussanomien artikkelin? kaksi eri asiaa.
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 17:07"]
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 16:40"]
Minkähän takia täällä oletetaan että pienempi tuloinen laiskottelee?
Jos toinen on ammatiltaan lähihoitaja ja toinen insinööri, niin laiskotteleeko tämä lähihoitajan työtä tekevä kun tienaa vähemmän?
[/quote]
Ei laiskottele, mutta minusta ei ole reilua, että jos ei ole varaa ylellisyyksiin, niin yhteisten rahojen nimissä vaatii parempituloista puolisoa maksamaan itselleen asioita, joihin ei yksin olisi varaa. Näin vain siksi, että "kun me ollaan perhe, niin täytyy olla sama elintaso". Erossa nämä lähihuoltajanaiset ihmettelee, kun ei ole enää rahaa mihinkään - totta hitossa ei ole, kun siihenkin asti äijä on maksanut kaiken eikä ole tarvinnut miettiä sitä, mihin tulot oikeasti riittävät.
[/quote]Minusta taas se on todella sikamaista, jos parisuhteessa on erilaiset elintasot siksi että toinen sattuu olemaan huonommin palkatussa työssä. En koe että elättäisin sairanhoitajavaimoani, meillä on perhe, jossa on tietyt tulot ja menot.
t. insinöörimies
Meillä maksetaan kaikki yhdessä. Kaikki raha mikä talouteen tulee, on yhteistä. Omat tilit meillä on mutta kummankin tililtä maksetaan menoja, riippuen siitä kumman tilillä on rahaa. Tulot meillä on suht samaa tasoa, mies tienaa jonkinverran enemmän.
Meillä on tehty myös varsin toimiva ratkaisu kotitöiden suhteen. Mä en voi sietää laskujen makselua ym muiden raha-, vakuutus-, vero- ym.asioiden hoitamista joten mies hoitaa kaikki ne. Sillä on pääsy myös mun tilille mistä se ottaa rahaa menoihin ja jättää mulle myös tarpeeksi omaa+ ruokarahaa. Minä taas hoidan kodin siivouksen, ruokaostokset, sun muut taloustyöt.
Mun mies kyllä elättäis mut vaikka mulla ei olis mitään tuloja ja niin elättäsin minäkin hänet. Kyse ei ole mistään "miehen tehtävä on elättää nainen" vaan siitä että kun ollaan sitouduttu elämään yhdessä niin rakennetaan YHTEISTÄ elämää, on yhteinen koti jossa asutaan ja molempien hyvinvointi on yhtä tärkeää. Sitoutuminen ei ole vain avioliittoa varten, jotkut pariskunnat ovat sitoutuneita toisiinsa ja yhteiseen elämään jo avoliitossa.
Ap, ei ole normaalia parisuhteelle että on omat ruuat ja noin pihisti kohdellaan "rakastamaansa" ihmistä. Kysy mieheltäs että mitäs jos hänet vaikka irtisanottais tai lomautettais ja hän ois ilman tuloja, eikö hän haluais avopuolisonsa auttavan?
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 11:47"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 11:40"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 11:32"]
Meillä mie sanoi: Kun kerta olet asiat sössinyt ja ulosottoa on, ei se kuulu hänelle. Koska alkuun velkaa oli paljon, enkä saanut kaikkeen rahaa riittämään, olen yhä ulosottokierteessä, vaikka miehellä talo ym. Olen vain pienituloinen ja kaikki tuloni on tosiaan menny laskuihin ja perheeseen.
[/quote]
No teidän tapauksessa se on sun syy, että olet suostunut maksamaan kuluja yli maksukykysi, vaikka teillä on yhteinen perhe. Mies on elatusvelvollinen lapsista ja isompituloisena hänen pitäisi maksaa lasten kuluja enemmän kuin sinun. Tottakai mies tekee väärin, jos vaan kasvattaa omaisuuttaan samalla, kun avovaimo kituuttaa ja maksaa pienistä tuloistaan perheen juoksevia kuluja, mutta et sinä ole mikään avuton uhri. Tilanne on yhtälailla sinun vastuullasi, jos vaan hyväksyt sen etkä TEE mitään. Lakkaa olemasta kynnysmatto.
[/quote]
mitähän sitten tekisin?
[/quote]
Alat laittaa perheeseen liittyvät laskut pöydälle ja sanot, että sulla ei ole varaa maksaa, mies maksaa. Et vaan maksa enää laskuja, joita sulla ei ole varaa maksaa.
Menet kunnan velkaneuvojalle mahdollisimman nopeasti.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 14:57"]Yhteiset rahat voi ihmisillä olla, mutta se, että rahat menisivät tasan kummankin käyttöön joka ikinen kk, ei ole mahdollista koskaan. Aina jommalla kummalla on menoja, joihin toinen ei voi vaikuttaa ja jotka ovayt pakollisia. Se että kumpin laittaa yhteiseele tilille rahaa jotain asiaa varten, pitää sopia. Mitä sieltä yhteiseltä tililtä maksetaan ja mitä sen jälkeen maksetaan omilta tileiltä. Jos esim auto miehelle tärkä, kuka päättää millainen auto, miten se maksetaan ja kuinka huollot ym juoksevat menot hoidetaan? Kuka autoa käyttää. Jos nainen ei koskaan käytä autoa, kulut täysin miehen. Entä jos mies tarvitsee auton työmatkaan? Kulutko silloin vain miehen, vai osin naisenkin, koska työstä saadulla palkalla osallistutaan kodin ylläpitoon. Jos nainen matkustaa autossa, maksaako hän bussilipun vai taksin hinnan? Lapset: jos on poika ja tyttö. Poika harrastaa jääkiekkoa johon menee paljon rahaa ja tyttö vaikkapa piirtämistä ja lukemista. Kuinka tässä jaetaan tasan, entä kumpi vie lapsia harrastuksiin ja kene autolla? Eli kaikenkaikkiaan, on parasta jo alkumetreillä tehdä selväksi, kuinka taloutta hoidetaan. Jos näkemykset eroaa kovinkin tai tuntuu että joutuu riistetyksi, parempi elää itekseen vaikka köyhemmin.
[/quote]
Ei yhteisen tulevaisuuden rakentamisessa tarvitsekaan kaiken mennä tasan. Jos toista rakastaa ja yhteinen koti ja tulevaisuus ja molempien hyvinvointi on tärkeää, ei pitäisi haitata jos kaikki ei mene ihan tasan.
Itse elätin avopuolisoani PIENILLÄ, palkasta, tuesta ym. koostuvilla tuloillani monta vuotta, kunnes ero tuli - ja siinä vaiheessa tuntui siltä, että olen heittänyt tuhansia euroja hukkaan. Epäoikeudenmukainen tilanne, joka hiersi välejämme todella. Äitini oli juuri tuolta mieltä kuin monet täällä, että "kukin maksaa vuorollaan" (tai täällä näköjään: "mies maksaa"), mutta sitä toisen vuoroa ei vaan koskaan tullut.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 23:30"]
Omalle pojalle olen neuvonut, että opiskeluaikana ei kannata muuttaa yhteen asumaan, koska siinä yleensä miehen kulut kasvavat. Nykynainen kun olettaa, että työssäkäyvän miehen velvollisuus on silkasta rakkaudesta tarjota pelkällä opintotuella elävälle naiselle sama elintaso, jonka nainen saisi tekemällä itse töitä, mutta kun ei viitsi.
[/quote]
mitäs jos poikasi joutuisi työttömäksi.. hän sit maksaa t.tuestaan kaikki omat menonsa eikö!? ettei naisen sitten pidä häntä elättää!
Meillä oli erilainen tilanne kun asuimme eri asunnoissa ja eri paikkakunnilla opiskeluni takia, mutta kyllä mä muistan miten töissä oleva poikaystäväni auttoi minua ja se on minusta ihan kunnioitettava miehen työ. Kun hän tuli esim. Viikonloppukylään, hän kävi pyytämättä kaupassa ja osti jääkaapin täyteen ruokaa niin että siitä riitti vielä seuraavalle viikollekin. Tuolloin en edes hoksinut kyllä pyytää mitään avustusta, esim. laskujen maksuun mutta tuosta vakiintui tapa. Paikoin olin niin köyhä että napsin kissan kanssa muutamia päiviä pari nakkia Ja koulussa pyysin kavereita ottamaan ruokkiksella ylimääräistä leipää, että saisin syötyä edes jotakin. Sitten kyllä sairastuinkin useammaksi kuukaudeksi pahaan flunssaan syynä tuo useiden kuukausien syömättömyys ja äitini sanoi että ruoka ennen laskuja. Että pitää jättää mielummin joku lasku roikkumaan kuin olla syömättä... Ah noita muistoja. Onneksi löysin töitä 2 vikaksi vuodeksi :)