Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Raha-asiat AVOliitossa
04.04.2014 |
Miten jakaa kulut avoliitossa? Minä olen opiskelija ja mies käy töissä eli saan kuukaudessa noin 420 euroa tukea ja toinen tienaa nettona n. 1700euroa. Vuokra+laskut on yhteensä noin 540 euroa kuussa eli ei todellakaan paha mutta kaikki maksetaan ihan sentilleen tasan.
Eli minulle jää noin 180 euroa kuussa ruokaan ja omiin menoihini. Kysyin mieheltä että voisiko hän maksaa vähän enemmän vuokrasta jotta minulle jäisi enemmän kuussa käteen. Ajattelin että jos vaikka 300 jäisi käteen niin voisin välillä tehdä jotain muuta kuin syödä makaroonia joka päivä. Meillä siis ostetaan ruoatkin omat, koska mies haluaa pitää omansa ja minun omat erillään. Miehen mielestä ei ole reilua että joutuisi maksamaan enemmän. Onneksi meillä ei ole lapsia. Onko tämä normaalia??
Kommentit (366)
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 00:04"]
Meillä on miehen kanssa vähän sama tilanne. Mä saan 470e./kk ja mies nettona 3000e. Ja kaikki on mennyt aiemmin puoliksi. Nyt mies tosin laittaa 100e. yhteiselle tilille enemmän kuin minä ja muutenkin maksaa esim. kaikki autokulut (tosin mä en edes aja autoa).
Olen ehdottanut prosenttiosuutta palkasta, mutta mies ei suostu, vaikka kannattaisi. Kun valmistun niin minä tulen tienaamaan huomattavasti enemmän kuin hän.. Noh ei mua haittaa vaikka laitettaisiinkin saman verran.
Mies kyllä jaksaa aina muistutella jos on jotain maksanut enemmän kuin minä.
Raha on sille kaikki kaikessa ja hän säästää kuussa lähemmäs 2000e. (Omaan käyttöön). Kyllähän tää ärsyttää, mutta en jaksa riidellä rahasta. Jos oisin nihkeä niin mies sais maksaa 2/3 meijän ruokakulusta koska syö sen 2/3 ruuasta.
[/quote]
Sehän tässä just onkin, että joillekin raha on kaikki kaikessa, jopa menee puolison "edelle". Tällaiset ihmiset pitävät yhteisiä rahoja ahneutena, koska eivät voi käsittää, että joku voi vilpittömästi haluta jakaa rahansa rakkaansa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 00:02"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 21:05"]
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 17:07"][quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 16:40"]
Minkähän takia täällä oletetaan että pienempi tuloinen laiskottelee?
Jos toinen on ammatiltaan lähihoitaja ja toinen insinööri, niin laiskotteleeko tämä lähihoitajan työtä tekevä kun tienaa vähemmän?
[/quote]
Ei laiskottele, mutta minusta ei ole reilua, että jos ei ole varaa ylellisyyksiin, niin yhteisten rahojen nimissä vaatii parempituloista puolisoa maksamaan itselleen asioita, joihin ei yksin olisi varaa. Näin vain siksi, että "kun me ollaan perhe, niin täytyy olla sama elintaso". Erossa nämä lähihuoltajanaiset ihmettelee, kun ei ole enää rahaa mihinkään - totta hitossa ei ole, kun siihenkin asti äijä on maksanut kaiken eikä ole tarvinnut miettiä sitä, mihin tulot oikeasti riittävät.
[/quote]
Nämä ihmiset eivät ymmärrä sellaista asiaa kun pyyteetön rakkaus koska eivät varmastikaan ole sellaista kokeneet.
Kaikki ei vain ole kiinni rahasta. Jos ollaan sitoutuneita yhteiseen elämään ja tulevaisuuteen, perheenä, niin ei silloin jätä kumppaniaan elämään alemmalla elintasolla millä itse elää. Kyllä se vain on fakta, että jos lasket rahojasi niin tarkkaan että jätät puolisosi vaikka kotiin koska hänellä ei ole varaa ravintolaillalliseen ja itse menet mässäilemään koko rahan edestä, et ole pyyteetöntä rakkautta ikinä kokenut vaan olet itsekäs ja omiin kulahtaneisiin periaatteisiisi kangistunut. Ja nyt puhun avoliitosta jossa molemmat osapuolet (mukamas) rakentavat yhteistä tulevaisuutta. En tapailuasteella olevasta orastavasta suhteesta.
Ja näihin kommentteihin joissa syytetään sitten tätä huonompiosaista kumppania siivelläelämisesta tai jopa huoraamisesta: pyyteetön rakkaus (jota selvästikkään ette ole kokeneet) on sitä että ei tunne tarvetta pyytää vastinetta jos jotain toiselle antaa, ja pyyteetön rakkaus yleensä toimii molempiin suuntiin hyvässä parisuhteessa.
Väännän rautalangasta: nainen tienaa enemmän, koska mies opiskelee. Nainen maksaa suurimman osan talouden kuluista koska on kuitenkin kyse ihmisestä jota rakastaa ja yhteistä tulevaisuttahan siinä rakennetaan. Nainen ei koe että mies eläisi siivellä koska mieskin rakastaa häntä ja olosuhteiden pakosta tulot nyt vain ovat tilapäisesti tällaiset. Nainen ei odota saavansa mitään takaisin koska pyyteetön rakkaus ei tunne vastapalveluksia, se on rakastamista toista sellaisena kuin toinen on. Menee vuosia ja mies valmistuu, saa työn, nainen tulee raskaaksi ja jää äitiyslomalle. Mies tienaa enemmän kuin nainen. Mies maksaa suuren osan yhteisistä menoista koska kyse on yhteisen perheen ja elämän rakentamisesta. Mies ei odota saavansa mitään vastapalvelukseksi koska pyyteetön rakkaus tarkoittaa että rakastaa toista huolimatta siitä millaiset tulot toisella on.
Jos kumpikin (tai vain toinen) elää vain omaa tulevaisuuttaan varten eikä vaali myös kumppaninsa hyvinvointia, ei silloin tosissaan ole valmis panostamaan yhteiseen tulevaisuuteen perheenä.
Jos suhteen lähtökohta on se että molemmat pärjätköön omillaan, ei se ole pyyteetöntä rakkautta nähnytkään.
[/quote]
Mitä sun pyyteetön rakkaus tekee, kun miehen vanhemmat testamenttaavat miehelle 200 000 e, mutta sulkevat samalla puolison avio-oikeuden tämän summan ulkopuolelle. Saako mies pitää rahansa vai onko se pyyteetön rakkaus sellainen, että puolisolla on oikeus rahoja käyttää? Sallitko miehelle mitään omaa?
[/quote]
Sulla on vieläkin se oletus, että pahantahtoiset, ahneet naiset vaativat miehen rahoja, jos on yhteiset rahat.
Mä ymmärrän täysin ajatuksen erillisistä pankkitileistä, eikä se rakkauden puutetta todellakaan tarkoita. Pientä joustoa noissa asioissa voisi silti olla. Esim. ap:n mies voisi antaa avovaimolleen luvan nauttia hänenkin ruokaostoksistaan ja ottaa jääkaapista mitä haluaa. Nostaisi ruokalaskua ehkä satasella, mutta so what. Mutta muutoin arvostan itsenäisyyttä raha-asioissa. Yhteinen taloustili on hyvä idea, mutta muuten jokaisella tulisi olla oikeus käyttää rahansa mihin itse haluaa. Kenties joskus myös puolison ilahduttamiseen.
Mutta kokonaan täysin yhteinen tili eikä omaa ollenkaan on minusta karmea ajatus. Tästä huolimatta pidän perhettä yksikkönä ja haluan olla mieheni kanssa tiimi. Tunnen todella syvästi jos rakastan eikä se liity rahoihin. Haluan vain hallita omaa osuuttani rahoista oman mieleni mukaan. Taloustilille voisi jakaa rahaa suhteessa palkkaan. Jos taas toinen on työtön, niin sama asia, taloustilille raha suhteessa tuloihin. Mutta jos toinen on sossun asiakas koska ei huvita ilmoittautua edes työkkäriin eli ei saa minun tulojeni takia rahaa, minä pelkään josko onkin kyse hyväksikäytöstä...
Mä en kyllä ainakaan oleta automaattisesti että jokainen osaa hoitaa raha-asiat vastuullisesti! Onhan noista miehistä kuultu jotka jättää laskut maksamatta ja törsäilee rahoja omiin harrastuksiin niin että ne menee ihan överiksi ja talousmenojen edelle, tulee mieleen ajatus himoshoppaaja naisistakin jotka törsäilee. Että toinen vaan saa käyttää rahat hauskoihin juttuihin ja toinen joutuu maksamaan kaikki ne pakolliset asiat, ruuat, laskut, lasten jutut.
Eli kyllä, mä miettisin tarkasti ennen yhteistä tiliä kenen kanssa sen perustan. Rakkaasta miehestähän (tai naisesta) voi paljastua ikäviä puolia vasta kun muutetaan yhteen.
Ja osa minusta tosiaan itsekin haluaa vähän törsäillä turhuuksiin joskus! Olen siis tosi vastuullinen rahankäyttäjä itse mutta joskus kyllä mielummin syön halpaa ruokaa ja käytän rahat ennemmin johonkin kivaan, ei sellaista kehtaa tai voi tehdä kokonaan yhteisellä tilillä. Joku taloustili voisi olla ok, tai mitä turhia, puoliksi vaan ne laskut suoraveloituksella. Hetkellinen opiskelu ja työttömyys on sellasia jouston hetkiä, mutta ei minusta täyden elätysvastuun tilanteita avoliitossa. Anteeksi mutta tuo on vaan mielipiteeni. Raha-asiat mahdm erillään rakkaudesta.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 23:46"][quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 22:51"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 20:47"]Joku pankki (Nordea?) teki pari vuotta sitten yhteisistä ja erillistä rahoista selvityksen ja sen mukaan varakkailla on omat rahat, köyhillä yhteiset.
[/quote]
Tämäkään ei kyllä pidä paikkansa. Me olemme suht hyvätuloisia molemmat (n.4000e/kk nettona molemmilla) ja meillä on yhteiset rahat. Käytännössä tarkoittaa siis että menot maksetaan milloin kummankin tililtä sen kummemmin laskematta meneekö tasan ja molemmille jää omaa rahaa minkä voi käyttää haluamallaan tavalla. Isommista hankinnoista keskustellaan yhdessä. Jos toiselta sattuu menemään suuri osa tilitä menoihin (vaikkakin niihin "oman" auton renkaisiin), siirretään toisen tililtä sinne lisää.
Tunnen myös muita hyvin toimeentulevia avo- sekä aviopareja joilla yhteinen talous
[/quote]
Jos kumpikin tienaa 4000 e/kk nettona, niin siitä ostaa joka kuukausi ne talvirenkaat ilman, että täytyy toiselta pyytää euroakaan.
Ja sinustako ei siis ole totta, että pankki teki selvityksen omat vai yhteiset rahat? Googlaamalla se olisi löytynyt sinullekin aika nopeasti. Mutta jos olet sitä mieltä, että "tämäkään ei pidä paikkaansa", niin ei uskota Taloussanomia.
[/quote]
No sinähän sen tiedät mikä meidän tilin saldo on talvirenkaiden oston jälkeen vai?
Missasit kuitenkin pointin: yleistit varakkailla olevan omat rahat, köyhillä yhteiset. Todistin väitteesi vääräksi. Siinä on samantekevää jääkö renkaiden jälkeen rahaa vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 00:02"][quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 21:05"]
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 17:07"][quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 16:40"]
Minkähän takia täällä oletetaan että pienempi tuloinen laiskottelee?
Jos toinen on ammatiltaan lähihoitaja ja toinen insinööri, niin laiskotteleeko tämä lähihoitajan työtä tekevä kun tienaa vähemmän?
[/quote]
Ei laiskottele, mutta minusta ei ole reilua, että jos ei ole varaa ylellisyyksiin, niin yhteisten rahojen nimissä vaatii parempituloista puolisoa maksamaan itselleen asioita, joihin ei yksin olisi varaa. Näin vain siksi, että "kun me ollaan perhe, niin täytyy olla sama elintaso". Erossa nämä lähihuoltajanaiset ihmettelee, kun ei ole enää rahaa mihinkään - totta hitossa ei ole, kun siihenkin asti äijä on maksanut kaiken eikä ole tarvinnut miettiä sitä, mihin tulot oikeasti riittävät.
[/quote]
Nämä ihmiset eivät ymmärrä sellaista asiaa kun pyyteetön rakkaus koska eivät varmastikaan ole sellaista kokeneet.
Kaikki ei vain ole kiinni rahasta. Jos ollaan sitoutuneita yhteiseen elämään ja tulevaisuuteen, perheenä, niin ei silloin jätä kumppaniaan elämään alemmalla elintasolla millä itse elää. Kyllä se vain on fakta, että jos lasket rahojasi niin tarkkaan että jätät puolisosi vaikka kotiin koska hänellä ei ole varaa ravintolaillalliseen ja itse menet mässäilemään koko rahan edestä, et ole pyyteetöntä rakkautta ikinä kokenut vaan olet itsekäs ja omiin kulahtaneisiin periaatteisiisi kangistunut. Ja nyt puhun avoliitosta jossa molemmat osapuolet (mukamas) rakentavat yhteistä tulevaisuutta. En tapailuasteella olevasta orastavasta suhteesta.
Ja näihin kommentteihin joissa syytetään sitten tätä huonompiosaista kumppania siivelläelämisesta tai jopa huoraamisesta: pyyteetön rakkaus (jota selvästikkään ette ole kokeneet) on sitä että ei tunne tarvetta pyytää vastinetta jos jotain toiselle antaa, ja pyyteetön rakkaus yleensä toimii molempiin suuntiin hyvässä parisuhteessa.
Väännän rautalangasta: nainen tienaa enemmän, koska mies opiskelee. Nainen maksaa suurimman osan talouden kuluista koska on kuitenkin kyse ihmisestä jota rakastaa ja yhteistä tulevaisuttahan siinä rakennetaan. Nainen ei koe että mies eläisi siivellä koska mieskin rakastaa häntä ja olosuhteiden pakosta tulot nyt vain ovat tilapäisesti tällaiset. Nainen ei odota saavansa mitään takaisin koska pyyteetön rakkaus ei tunne vastapalveluksia, se on rakastamista toista sellaisena kuin toinen on. Menee vuosia ja mies valmistuu, saa työn, nainen tulee raskaaksi ja jää äitiyslomalle. Mies tienaa enemmän kuin nainen. Mies maksaa suuren osan yhteisistä menoista koska kyse on yhteisen perheen ja elämän rakentamisesta. Mies ei odota saavansa mitään vastapalvelukseksi koska pyyteetön rakkaus tarkoittaa että rakastaa toista huolimatta siitä millaiset tulot toisella on.
Jos kumpikin (tai vain toinen) elää vain omaa tulevaisuuttaan varten eikä vaali myös kumppaninsa hyvinvointia, ei silloin tosissaan ole valmis panostamaan yhteiseen tulevaisuuteen perheenä.
Jos suhteen lähtökohta on se että molemmat pärjätköön omillaan, ei se ole pyyteetöntä rakkautta nähnytkään.
[/quote]
Mitä sun pyyteetön rakkaus tekee, kun miehen vanhemmat testamenttaavat miehelle 200 000 e, mutta sulkevat samalla puolison avio-oikeuden tämän summan ulkopuolelle. Saako mies pitää rahansa vai onko se pyyteetön rakkaus sellainen, että puolisolla on oikeus rahoja käyttää? Sallitko miehelle mitään omaa?
[/quote]
Olen ollut itseasiassa tilanteessa jossa miehen vanhempi testamenttasi n. 50 000 e suuruisen omaisuuden miehelleni ilman aviopuolison oikeutta siihen. Ei ongelmaa. Miksi pitäisi? Ei yhteisissä rahoissa olekaan ideana että jokaikinen sentti mitä molemat tienaa, on laitettava tasan yhteiseen hyvään. Tarkoituksena ei ole että on syötävä joka päivä samoja lihapullia kun toinenkin. Kyllä meidän perheessä toteutuu myös yksilön itsensä toiveet mutta molempien päätavoite on kuitenkin yhteinen hyvä ja silloin yhteisestä päätöksestä on yhdessä sijoitettu tulevaisuuteen ilman että pitää laskea kumpi on laittanut enemmän.
Tää on tosiaan ihan uskomatonta miten tyhjäpäisesti ihmiset käyttäytyy halutessaan
Väkisin vängätä jostain. Keskustelu on lähinnä käynyt linjaa; rahojen jakajat haukkuvat yhteisten rahojen pareja lämilloin lypsämisestä, ahneudesta, milloin mistäkin. Kun heitä pyytää vastaamaan järkevästi johonkin kysymykseen he vetävät taas tämän "pitää sitten syödä samoja lihapullia kum se toinenkin"- jutun esiin. Hohhoijjaa nyt ihan järki käteen ja miettikääpäs että ihmiset voivat tosiaan ihan molempien vapaasta tahdosta laittaa omat rahat molempien yhteiseen hyvään ilman etteikö saisi omaakin omaisuutta olla. Ei asioiden tarvitse olla niin mustavalkoisia eikä ne ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 01:59"][quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 23:46"][quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 22:51"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 20:47"]Joku pankki (Nordea?) teki pari vuotta sitten yhteisistä ja erillistä rahoista selvityksen ja sen mukaan varakkailla on omat rahat, köyhillä yhteiset.
[/quote]
Tämäkään ei kyllä pidä paikkansa. Me olemme suht hyvätuloisia molemmat (n.4000e/kk nettona molemmilla) ja meillä on yhteiset rahat. Käytännössä tarkoittaa siis että menot maksetaan milloin kummankin tililtä sen kummemmin laskematta meneekö tasan ja molemmille jää omaa rahaa minkä voi käyttää haluamallaan tavalla. Isommista hankinnoista keskustellaan yhdessä. Jos toiselta sattuu menemään suuri osa tilitä menoihin (vaikkakin niihin "oman" auton renkaisiin), siirretään toisen tililtä sinne lisää.
Tunnen myös muita hyvin toimeentulevia avo- sekä aviopareja joilla yhteinen talous
[/quote]
Jos kumpikin tienaa 4000 e/kk nettona, niin siitä ostaa joka kuukausi ne talvirenkaat ilman, että täytyy toiselta pyytää euroakaan.
Ja sinustako ei siis ole totta, että pankki teki selvityksen omat vai yhteiset rahat? Googlaamalla se olisi löytynyt sinullekin aika nopeasti. Mutta jos olet sitä mieltä, että "tämäkään ei pidä paikkaansa", niin ei uskota Taloussanomia.
[/quote]
No sinähän sen tiedät mikä meidän tilin saldo on talvirenkaiden oston jälkeen vai?
Missasit kuitenkin pointin: yleistit varakkailla olevan omat rahat, köyhillä yhteiset. Todistin väitteesi vääräksi. Siinä on samantekevää jääkö renkaiden jälkeen rahaa vai ei.
[/quote]
Enkä mä sun tutkimuksista tiedä mutta sinä sen sanoit että varakkailla omat rahat köyhillä yhteiset ja kumosin väitteesi.
Meillä oli mieheni kanssa suhdetta aloittaessa tilanne, että mies oli ennen tapaamistamme päättänyt vaihtaa alaa ja joutui opiskelemaan useamman vuoden. Paljon asiasta keskusteltuamme päädyimme ratkaisuun, jossa ihan kirjallisestikin sovimme, että kuluista pidetään kirjaa, ja vaikka suhde päättyisikin niin hän makselee sitten oman puolikkaansa kuluista vaikka jälkikäteen.
Meille tämä toimi hyvin, huonoinakaan hetkinä ei tarvinnut riitoihin vetää mukaan mitään raha-asioita ja toisaalta miehelle tuntui olevan tärkeää, että hän ei ole kenenkään 'elätti', vaikka hänen opiskeluaikoinaan toki lukukausien aikana makselinkin kuluja enemmän, hän puolestaa lomilla eli siis työjaksoinaan.
Nyttemin on tilanne vähän erilainen, joskus miehen valmistumisen, uusiin töihin siirtymisen ja näitä seuranneen kihlauksen jälkeen todettiin, että tokkopa tätä kirjanpitoa tarvitsee sen kummemmin käydä läpi, saati jatkaa ja nykyään onnellisesti naimisissa, yhteisin tuloin ja menoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 23:46"][quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 22:51"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 20:47"]Joku pankki (Nordea?) teki pari vuotta sitten yhteisistä ja erillistä rahoista selvityksen ja sen mukaan varakkailla on omat rahat, köyhillä yhteiset.
[/quote]
Tämäkään ei kyllä pidä paikkansa. Me olemme suht hyvätuloisia molemmat (n.4000e/kk nettona molemmilla) ja meillä on yhteiset rahat. Käytännössä tarkoittaa siis että menot maksetaan milloin kummankin tililtä sen kummemmin laskematta meneekö tasan ja molemmille jää omaa rahaa minkä voi käyttää haluamallaan tavalla. Isommista hankinnoista keskustellaan yhdessä. Jos toiselta sattuu menemään suuri osa tilitä menoihin (vaikkakin niihin "oman" auton renkaisiin), siirretään toisen tililtä sinne lisää.
Tunnen myös muita hyvin toimeentulevia avo- sekä aviopareja joilla yhteinen talous
[/quote]
Jos kumpikin tienaa 4000 e/kk nettona, niin siitä ostaa joka kuukausi ne talvirenkaat ilman, että täytyy toiselta pyytää euroakaan.
Ja sinustako ei siis ole totta, että pankki teki selvityksen omat vai yhteiset rahat? Googlaamalla se olisi löytynyt sinullekin aika nopeasti. Mutta jos olet sitä mieltä, että "tämäkään ei pidä paikkaansa", niin ei uskota Taloussanomia.
[/quote]
http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=20135739&c=mobile&rss=mob
Tämäkö on se mainitsemasi tutkimus? Taisi tulla ihan lonkalta tuo heitto: varakkailla omat rahat, köyhillä yhteiset?
Jos mulla olis ap:n tilanne niin laittaisin mun "luukun" vuokralla esim 10 min 100e
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En enää ihmettele miksi suomalaiset eroavat niin helposti. Miten perheenä elävät voivat olettaa, että mitä tahansa he uurastavat on vain heille itselleen? Eikö se ollutkaan niin että kaikki on kotiinpäin, yhteistä ja jos lapsia siunaantuu niin se yhteinen jaetaan heille. Jos perhe maksaa molemmat omansa, silloin heistä ei tule puhua he.. vaan molemmat asuvat vaan saman katon alla mutta ei sitä perheeksi tulisi kutsua. Kavereita mielummin tai kämppiksiä.. niinhän se menee? jos kerran yhteistä tulevaisuutta ei rakenneta yhdessä, yhteisillä varoilla, yhteisellä panostuksella.. jos tässä rahan ahneudessaan sortuu kateelliseksi omalle puolisolleen niin miksi? silloin voi vaan miettiä että ajatellaanko siinä itseä vaiko yhdessä molempia..on se noloa kaupan kassalla kun kassahihnalla pyydetään että pistäkää ostokset tasan että molemmat maksaa omansa.. voi luoja! ja vielä sanotaan että ollaan perhe..
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 11:03"]
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 17:36"]
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 16:37"]
Yhteiset rahat eivät ole mikään rakkauden merkki vaan merkki siitä, että perheessä luottamus perustuu pelkkiin taloudellisiin seikkoihin.
[/quote]
Aika kova väite. Luuletko, että tämä tosiaan kestää lähemmän tarkastelun? Että yhdessäkään yhteisten rahojen perheessä ei ole mitään muuta kuin taloudellisista seikoista kumpuavaa luottamusta?
[/quote]
Lue viestiketju ja mieti, miksi puolisoiden tulee saada käyttää toistensa rahoja oman mielensä mukaan. Moniko yhteisten rahojen (yleensä) nainen pystyisi ylläpitämään samaa elintasoa liitossa ja yksin? Jos mies on sisäfilee pöytääntuoja ja naisen pankki, niin kyse ei ole rakkaudesta - tai ei ainakaan rakkaudesta mieheen vaan tämän rahoihin. Voi sitä selittää, että näin me ollaan yhdessä päätetty ja miehen tuleekin elättää perhe ja kyllä minäkin annan miehelle rahaa, jos sillä ei ole, mutta loppupelissä asia on kuitenkin niin, että jos se puoliso haluaa erilliset rahat, loppuu "rakkaus" siihen.
[/quo
Meillä on yhteinen elintaso, ei meistä kumpikaan pystyisi yksin pitämään tätä nykyistä.....en vain pysty ymmärtämään sun mielipiteitä :/ T. 33v naimisissa ollut ja yhteiset rahat ja velat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 02:54"]
Meillä oli mieheni kanssa suhdetta aloittaessa tilanne, että mies oli ennen tapaamistamme päättänyt vaihtaa alaa ja joutui opiskelemaan useamman vuoden. Paljon asiasta keskusteltuamme päädyimme ratkaisuun, jossa ihan kirjallisestikin sovimme, että kuluista pidetään kirjaa, ja vaikka suhde päättyisikin niin hän makselee sitten oman puolikkaansa kuluista vaikka jälkikäteen.
Meille tämä toimi hyvin, huonoinakaan hetkinä ei tarvinnut riitoihin vetää mukaan mitään raha-asioita ja toisaalta miehelle tuntui olevan tärkeää, että hän ei ole kenenkään 'elätti', vaikka hänen opiskeluaikoinaan toki lukukausien aikana makselinkin kuluja enemmän, hän puolestaa lomilla eli siis työjaksoinaan.
Nyttemin on tilanne vähän erilainen, joskus miehen valmistumisen, uusiin töihin siirtymisen ja näitä seuranneen kihlauksen jälkeen todettiin, että tokkopa tätä kirjanpitoa tarvitsee sen kummemmin käydä läpi, saati jatkaa ja nykyään onnellisesti naimisissa, yhteisin tuloin ja menoin.
[/quote]
Miehet eivät haluakaan olla elättejä. Naiset ajattelevat, että muutetaan asumaan töissä käyvän miehen kanssa siksi, että saa opintonsa maksatettua ja ei tarvitse ottaa lainaa. Mitään kirjoja ei tietenkään tehdä siitä, mitä mieheltä kupataan. Opiskelujen loputtua avoliitosta on helppo lähteä, koska kumpikin ottaa omansa ja mitään velkakirjaa ei ole siitä, että mies on esimerkiksi maksanut kolme vuotta naisen elämisen, ruoan ja vuokrat ja muut.
Naisille tämä kuppaaminen ja hyväksikäyttö tuntuu olevan luontevaa. Itse en tunne yhtään miestä, joka huutaisi, että "sää et rakasta minua, kun et osta mulle sisäfilepihviä, vaikka olen persaukinen ja sinä kuljet töissä"
Huoraaminen ei ole ainoastaan sitä, että myy itseään kadulla, vaan sitä, että käyttää miestä hyväkseen ja muuttaa avoliittoon siksi aikaa, että saa tyhmän miehen maksamaan elämisensä opiskelujakson.
Toisaalta, onhan se miehen omakin vika, jos on hyväpalkkainen ja ei sijoita rahojaan tulevaisuuttaan varten, vaan elättää jotain hutsua ja maksaa sen opiskelut. Ja mitä siitä jää käteen, ei mitään muuta kuin parhaimmillaan velkaa.
Joten avoliitossa ehdottomasti omat rahat. Vasta sitten, kun suhde muuttuu vakavammaksi ja aletaan miettiä avioliittoa ja lapsien tekoa, aletaan miettimään yhteistä taloutta.
Älkää siis opettako lapsillenne, että kun muuttavat yhteen jonkun kanssa, maksavat toisen elämisen rakastuneen sinisilmäisellä innolla.
Mitä matematiikkaa täällä osa on opiskellut:
kahden ihmisen tulot yhdessä=ei koskaan ole rahaa omiin turhuuksiin
kahden ihmisen rahat erikseen=on rahaa omiin turhuuksiin
Missä logiikka?
Kyllä meillä on rahaa välillä ihan molempien mielitekoihin, mutta suunnilleen (huom. ei pennilleen laskettuna) saman verran. Parempituloinen ei siis syö parempaa ruokaa, tee yksin matkoja (koska toisella ei ole varaa) tai ostele itselleen vaatteita ja toinen kulkee ryysyissä.
Eli lyhyesti sanottuna: yhteinen elintaso
Meillä erilliset rahat, ostamme jopa eri ruokia jääkaappiin, koska tykkäämme eri ruuista. Meillä on huomattavan iso ero nettotuloissa ja kuitenkin meillä on sama elintaso.
Kyllä meidänkin perheesä toteuttu yksilön henkilökohtaiset tavoitteet ja molemmillla meillä on sama päätavoite eli yhteinen hyvä tulevaisuus. Eikä kummankaan tarvitse laskea kuinka paljon siihen on sijoitettu, siksi kannaten erillisiset rahoja.
Tästä keskustelusta voidaan huomata, että on monia tapoja päästä samaan looputulokseen. Jos parisuhteessa toinen kärsii nälkää ja kulkee ryysyissä,kun toinen siemailee punaviiniä pihvin kera, niin ongelma on jossain muualla kuin tavassa hoitaa yhteistä taloutta. Siinä mielessä tällaiset kärjjistykset ovat vähän tyhmiä.
Kannatan järjestelmää, jossa kummallakin puolisolla on oma tili, jonne omat tulot ja etuudet tulevats, sekä sitä että yhteinen iso omaisuus, kuten asunto, jaetaan oikeissa omistussuhteissa. Tämä siksi, että on huomattavsti selvitellä raha-asioita kun liitto päättyy. Jokainen liittohan tulee päättymään jossain vaiheessa, myös se maailman onnellisin.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 07:24"][quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 02:54"]
Meillä oli mieheni kanssa suhdetta aloittaessa tilanne, että mies oli ennen tapaamistamme päättänyt vaihtaa alaa ja joutui opiskelemaan useamman vuoden. Paljon asiasta keskusteltuamme päädyimme ratkaisuun, jossa ihan kirjallisestikin sovimme, että kuluista pidetään kirjaa, ja vaikka suhde päättyisikin niin hän makselee sitten oman puolikkaansa kuluista vaikka jälkikäteen.
Meille tämä toimi hyvin, huonoinakaan hetkinä ei tarvinnut riitoihin vetää mukaan mitään raha-asioita ja toisaalta miehelle tuntui olevan tärkeää, että hän ei ole kenenkään 'elätti', vaikka hänen opiskeluaikoinaan toki lukukausien aikana makselinkin kuluja enemmän, hän puolestaa lomilla eli siis työjaksoinaan.
Nyttemin on tilanne vähän erilainen, joskus miehen valmistumisen, uusiin töihin siirtymisen ja näitä seuranneen kihlauksen jälkeen todettiin, että tokkopa tätä kirjanpitoa tarvitsee sen kummemmin käydä läpi, saati jatkaa ja nykyään onnellisesti naimisissa, yhteisin tuloin ja menoin.
[/quote]
Miehet eivät haluakaan olla elättejä. Naiset ajattelevat, että muutetaan asumaan töissä käyvän miehen kanssa siksi, että saa opintonsa maksatettua ja ei tarvitse ottaa lainaa. Mitään kirjoja ei tietenkään tehdä siitä, mitä mieheltä kupataan. Opiskelujen loputtua avoliitosta on helppo lähteä, koska kumpikin ottaa omansa ja mitään velkakirjaa ei ole siitä, että mies on esimerkiksi maksanut kolme vuotta naisen elämisen, ruoan ja vuokrat ja muut.
Naisille tämä kuppaaminen ja hyväksikäyttö tuntuu olevan luontevaa. Itse en tunne yhtään miestä, joka huutaisi, että "sää et rakasta minua, kun et osta mulle sisäfilepihviä, vaikka olen persaukinen ja sinä kuljet töissä"
Huoraaminen ei ole ainoastaan sitä, että myy itseään kadulla, vaan sitä, että käyttää miestä hyväkseen ja muuttaa avoliittoon siksi aikaa, että saa tyhmän miehen maksamaan elämisensä opiskelujakson.
Toisaalta, onhan se miehen omakin vika, jos on hyväpalkkainen ja ei sijoita rahojaan tulevaisuuttaan varten, vaan elättää jotain hutsua ja maksaa sen opiskelut. Ja mitä siitä jää käteen, ei mitään muuta kuin parhaimmillaan velkaa.
Joten avoliitossa ehdottomasti omat rahat. Vasta sitten, kun suhde muuttuu vakavammaksi ja aletaan miettiä avioliittoa ja lapsien tekoa, aletaan miettimään yhteistä taloutta.
Älkää siis opettako lapsillenne, että kun muuttavat yhteen jonkun kanssa, maksavat toisen elämisen rakastuneen sinisilmäisellä innolla.
[/quote]
Tähän viestiin en jaksa todeta muuta kuin että lue koko ketju. Esim sivulla noin 8-9 oli esimerkki siitä mitä on sellainen asia kuin pyyteetön rakkaus (engl. Unconditional love). Se on sitä että haluaa rakastamalleen ihmiselle hyvää ilman vastapalveluksia. Sinähän et taida sellaisesta mitään tietää.
Alkaa olla väsyttävää kun nää tomppelit tulee tänne näiden "suurien ideoidensa" kanssa lukematta koko ketjua ja siten tietämättä että heidän pohjattomat perustelunsa on lytätty jo moneen kertaan.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 02:07"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 00:02"][quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 21:05"]
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 17:07"][quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 16:40"]
Minkähän takia täällä oletetaan että pienempi tuloinen laiskottelee?
Jos toinen on ammatiltaan lähihoitaja ja toinen insinööri, niin laiskotteleeko tämä lähihoitajan työtä tekevä kun tienaa vähemmän?
[/quote]
Ei laiskottele, mutta minusta ei ole reilua, että jos ei ole varaa ylellisyyksiin, niin yhteisten rahojen nimissä vaatii parempituloista puolisoa maksamaan itselleen asioita, joihin ei yksin olisi varaa. Näin vain siksi, että "kun me ollaan perhe, niin täytyy olla sama elintaso". Erossa nämä lähihuoltajanaiset ihmettelee, kun ei ole enää rahaa mihinkään - totta hitossa ei ole, kun siihenkin asti äijä on maksanut kaiken eikä ole tarvinnut miettiä sitä, mihin tulot oikeasti riittävät.
[/quote]
Nämä ihmiset eivät ymmärrä sellaista asiaa kun pyyteetön rakkaus koska eivät varmastikaan ole sellaista kokeneet.
Kaikki ei vain ole kiinni rahasta. Jos ollaan sitoutuneita yhteiseen elämään ja tulevaisuuteen, perheenä, niin ei silloin jätä kumppaniaan elämään alemmalla elintasolla millä itse elää. Kyllä se vain on fakta, että jos lasket rahojasi niin tarkkaan että jätät puolisosi vaikka kotiin koska hänellä ei ole varaa ravintolaillalliseen ja itse menet mässäilemään koko rahan edestä, et ole pyyteetöntä rakkautta ikinä kokenut vaan olet itsekäs ja omiin kulahtaneisiin periaatteisiisi kangistunut. Ja nyt puhun avoliitosta jossa molemmat osapuolet (mukamas) rakentavat yhteistä tulevaisuutta. En tapailuasteella olevasta orastavasta suhteesta.
Ja näihin kommentteihin joissa syytetään sitten tätä huonompiosaista kumppania siivelläelämisesta tai jopa huoraamisesta: pyyteetön rakkaus (jota selvästikkään ette ole kokeneet) on sitä että ei tunne tarvetta pyytää vastinetta jos jotain toiselle antaa, ja pyyteetön rakkaus yleensä toimii molempiin suuntiin hyvässä parisuhteessa.
Väännän rautalangasta: nainen tienaa enemmän, koska mies opiskelee. Nainen maksaa suurimman osan talouden kuluista koska on kuitenkin kyse ihmisestä jota rakastaa ja yhteistä tulevaisuttahan siinä rakennetaan. Nainen ei koe että mies eläisi siivellä koska mieskin rakastaa häntä ja olosuhteiden pakosta tulot nyt vain ovat tilapäisesti tällaiset. Nainen ei odota saavansa mitään takaisin koska pyyteetön rakkaus ei tunne vastapalveluksia, se on rakastamista toista sellaisena kuin toinen on. Menee vuosia ja mies valmistuu, saa työn, nainen tulee raskaaksi ja jää äitiyslomalle. Mies tienaa enemmän kuin nainen. Mies maksaa suuren osan yhteisistä menoista koska kyse on yhteisen perheen ja elämän rakentamisesta. Mies ei odota saavansa mitään vastapalvelukseksi koska pyyteetön rakkaus tarkoittaa että rakastaa toista huolimatta siitä millaiset tulot toisella on.
Jos kumpikin (tai vain toinen) elää vain omaa tulevaisuuttaan varten eikä vaali myös kumppaninsa hyvinvointia, ei silloin tosissaan ole valmis panostamaan yhteiseen tulevaisuuteen perheenä.
Jos suhteen lähtökohta on se että molemmat pärjätköön omillaan, ei se ole pyyteetöntä rakkautta nähnytkään.
[/quote]
Mitä sun pyyteetön rakkaus tekee, kun miehen vanhemmat testamenttaavat miehelle 200 000 e, mutta sulkevat samalla puolison avio-oikeuden tämän summan ulkopuolelle. Saako mies pitää rahansa vai onko se pyyteetön rakkaus sellainen, että puolisolla on oikeus rahoja käyttää? Sallitko miehelle mitään omaa?
[/quote]
Olen ollut itseasiassa tilanteessa jossa miehen vanhempi testamenttasi n. 50 000 e suuruisen omaisuuden miehelleni ilman aviopuolison oikeutta siihen. Ei ongelmaa. Miksi pitäisi? Ei yhteisissä rahoissa olekaan ideana että jokaikinen sentti mitä molemat tienaa, on laitettava tasan yhteiseen hyvään. Tarkoituksena ei ole että on syötävä joka päivä samoja lihapullia kun toinenkin. Kyllä meidän perheessä toteutuu myös yksilön itsensä toiveet mutta molempien päätavoite on kuitenkin yhteinen hyvä ja silloin yhteisestä päätöksestä on yhdessä sijoitettu tulevaisuuteen ilman että pitää laskea kumpi on laittanut enemmän.
[/quote]
Eli miehesi ei aidosti rakastakaan sinua, koska pitää rahat itsellään?
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 02:20"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 01:59"][quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 23:46"][quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 22:51"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 20:47"]Joku pankki (Nordea?) teki pari vuotta sitten yhteisistä ja erillistä rahoista selvityksen ja sen mukaan varakkailla on omat rahat, köyhillä yhteiset.
[/quote]
Tämäkään ei kyllä pidä paikkansa. Me olemme suht hyvätuloisia molemmat (n.4000e/kk nettona molemmilla) ja meillä on yhteiset rahat. Käytännössä tarkoittaa siis että menot maksetaan milloin kummankin tililtä sen kummemmin laskematta meneekö tasan ja molemmille jää omaa rahaa minkä voi käyttää haluamallaan tavalla. Isommista hankinnoista keskustellaan yhdessä. Jos toiselta sattuu menemään suuri osa tilitä menoihin (vaikkakin niihin "oman" auton renkaisiin), siirretään toisen tililtä sinne lisää.
Tunnen myös muita hyvin toimeentulevia avo- sekä aviopareja joilla yhteinen talous
[/quote]
Jos kumpikin tienaa 4000 e/kk nettona, niin siitä ostaa joka kuukausi ne talvirenkaat ilman, että täytyy toiselta pyytää euroakaan.
Ja sinustako ei siis ole totta, että pankki teki selvityksen omat vai yhteiset rahat? Googlaamalla se olisi löytynyt sinullekin aika nopeasti. Mutta jos olet sitä mieltä, että "tämäkään ei pidä paikkaansa", niin ei uskota Taloussanomia.
[/quote]
No sinähän sen tiedät mikä meidän tilin saldo on talvirenkaiden oston jälkeen vai?
Missasit kuitenkin pointin: yleistit varakkailla olevan omat rahat, köyhillä yhteiset. Todistin väitteesi vääräksi. Siinä on samantekevää jääkö renkaiden jälkeen rahaa vai ei.
[/quote]
Enkä mä sun tutkimuksista tiedä mutta sinä sen sanoit että varakkailla omat rahat köyhillä yhteiset ja kumosin väitteesi.
[/quote]
Kumosit väitteen yhdellä esimerkillä? Niin, syöpään ei kuole, koska sinä et siihen kuollut ja toisaalta syöpään kuolevat kaikki, koska lapsesi siihen kuoli.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 23:51"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 21:33"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 20:45"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 19:11"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 18:55"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 12:12"]
Minua kiinostaisi, kuinka moni teistä, jotka sanotte, että on törkeää kayttää puolison rahoja, jätätte puolison kotiin, kun hänellä ei ole rahaa lähteä matkalle tai ostatte itsellenne pihvin, mutta puoliso syö jotain halpaa, koska hänllä ei ole rahaa? Vai syöttekö sitten jotain halpaa molemmat, koska puoliso ei pysty tarkkaan maksamaan omaa osuuttaan? Miksi toimitte näin, jos toimitte? Onko sillä oikeasti väliä, jos jäätte rahallisesti tappiolle?
Oletko koskaan ajatellut niin päin, että kun yhteisten rahojen taloudessa mies ostaa vaimolle kalliin lahjan, ei se oikeastaan ole lahja lainkaan, koska vaimo on sen osaltaan maksanut!
Vaikka rahat ovat erilliset, ei se tarkoita, etteikö toiselle voisi ostaa lahjoja ja etteikö toista voisi hemmotella. Kun molemmilla on omat rahat, ei tarvitse laskin kädessä laskea, paljonko yhteisistä rahoista toinen on käyttänyt vaan se maksaja maksaa molempien pihvit ihan silkasta rakkaudesta, ei siis siksi, että on pakko, kun on sovittu, että kaikki on yhteistä.
Ei erillisten rahojen perheissä rakkautta ole yhtään sen vähempää kuin perheissä, joissa kaikki rahat ovat yhteisiä. Päinvastoin: riitoja on paljon vähemmän, koska kumpikaan ei pyri hyötymään toisesta ja se kallis lahja on oikeasti lahja, ei pois yhteisistä talousrahoista.
Kun molemmilla on omat rahat, ei tarvitse käydä keskusteluja siitä, millaisen auton nainen ostaa, mihin meillä on varaa. Nainen ostaa juuri sen auton, jonka haluaa ja jonka pystyy maksamaan. Mutta se ei estä sitä, etteikö mies ilahduttaisi naistaan ostamalla tämän autoon talvirenkaat, noin vain, odottamatta mitään vastapalvelukseksi.
[/quote]
Edelleen, yhteiset rahat ei tarkoita sitä, että kaikki menee tasan. Koska sinä haluat pitää omista rahoistasi kiinni, et voi ymmärtää, että kaikkia ei haittaa, jos toinen hyötyy omalla kustannuksella. Eikä ravintolassa mitään laskeskella, paljonko kumoikin on maksanut. Ei silloin kyse ole yhteisistä rahoista.
Ja kun mies ostaa mulle yhteisistä rahoistamme lahjan, olen ihan vilpittömästi ilahtunut, koska mua ilahduttaa ajatus, ei raha. :)
[/quote]
Hienoa - sinua ilahduttaa ajatus siitä, että lapset ei saa uusia talvikenkiä, koska mies osti sinulle kalliin lahjan! Mahdat olla onnellinen kirppiksiä kolutessasi tietäessäsi, että sähkölaskuakaan ei voi maksaa ajallaan. Mutta onneksi on se ihana lahja ja kaunis ajatus.
[/quote]
Senkö takia teillä on erilliset rahat, ettei sun mies tuhlais lasten vaaterahoja? Sitten ymmärrän.
[/quote]
Ei vaan siksi, ettei mies ostaisi minulle lahjaa, jonka minä itse maksan. Niinhän se on teillä yhteisten rahoje perheissä: puolison lahja ei oikeastaan ole lahja, koska se maksetaan lahjansaajan tuloilla. Ei voi ostaa, mitä haluaa, koska täytyy kysyä puolison lupa rahankäytölle.
[/quote]
Taidat olla kova lahjojen perään ;) Tää onkin eka kerta, kun kuulen, että joku perustelee erillisiä rahoja lahjoilla.